Tämä aihe on muhinut pääkopassani muutaman päivän ajan, kimmokkeen tähän antoi minulle Iltasanomien keskustelupalstalla ollut ketju “Voiko naiselle sysätä vastuuta raiskauksesta”. En kuitenkaan lähtisi käymään tätä keskustelua pelkästään naisen vastuun pohjalta koska raiskaaja on aina syyllinen ja “ei” tarkoittaa aina ja kaikissa tapauksissa ei. Siitä voidaan kuitenkin keskustella mikä loppujen lopuksi on raiskaus ja mikä on oikea tuomio raiskauksesta (jos sellaista edes on) ja voidaanko missään tilanteessa tai tapauksessa löytää lieventäviä asianhaaroja raiskauksen suhteen. Pedofiliaa en tähän vetäisi mukaan koska sitä on jo käsitelty toisessa ketjussa ja raiskaus ja pedofilia ovat kuitenkin selkeästi eri asia.
Yleisimmin raiskaus tapahtuu miehen toimesta ja kohteena on nainen. Hyvin usein tekijä ja kohde ts. raiskaaja ja raiskattu tuntevat toisensa entuudestaan ja tavatonta ei ole se, että he ovat sukulaisia tai kuuluvat aivan perhepiiriin. Nykyäänhän laki antaa mahdollisuuden haastaa aviopuolison oikeuteen väkisinmakaamisesta tai raiskaamisesta ja tämä on lisännyt hivenen raiskausten määrää tilastoissa. Joten, tämä huomioiden, löytyykö tällaisessäkään tapauksessa ymmärrystä raiskaajalle jollei avio-/avopuoliso halua tyydyttää kumppaninsa seksuaalisia tarpeita vaan kieltäytyy niiden tyydyttämisestä vuosien ajan. Tästä voitaisi tietty vetää keskustelua eteenpäin, onko avopuolisolla todellista syytä loukkaantua mikäli tällaisessa tilanteessa partneri eksyy vieraisiin tyydyttääkseen luonnolliset tarpeensa ennemmin kuin raiskaa tai ottaa väkisin puolisonsa - mutta ei ainakaan vielä vedetä keskustelua siihen suuntaan vaan pysytään raiskauksissa.
Omiin mielipiteisiini palaan myöhemmin, nyt sana on vapaa...
vlad#16.
Yleisimmin raiskaus tapahtuu miehen toimesta ja kohteena on nainen. Hyvin usein tekijä ja kohde ts. raiskaaja ja raiskattu tuntevat toisensa entuudestaan ja tavatonta ei ole se, että he ovat sukulaisia tai kuuluvat aivan perhepiiriin. Nykyäänhän laki antaa mahdollisuuden haastaa aviopuolison oikeuteen väkisinmakaamisesta tai raiskaamisesta ja tämä on lisännyt hivenen raiskausten määrää tilastoissa. Joten, tämä huomioiden, löytyykö tällaisessäkään tapauksessa ymmärrystä raiskaajalle jollei avio-/avopuoliso halua tyydyttää kumppaninsa seksuaalisia tarpeita vaan kieltäytyy niiden tyydyttämisestä vuosien ajan. Tästä voitaisi tietty vetää keskustelua eteenpäin, onko avopuolisolla todellista syytä loukkaantua mikäli tällaisessa tilanteessa partneri eksyy vieraisiin tyydyttääkseen luonnolliset tarpeensa ennemmin kuin raiskaa tai ottaa väkisin puolisonsa - mutta ei ainakaan vielä vedetä keskustelua siihen suuntaan vaan pysytään raiskauksissa.
Omiin mielipiteisiini palaan myöhemmin, nyt sana on vapaa...
vlad#16.