Miten purat kiukun?

[mauri]

Keskiviikon aikana sm-liigan ketjuissa on singonnut ilmoille kirosanojen koko kirjo, ja toisinaan kiukkua/vihaa on purettu jopa henkilkohtaisuuksilla. Tästäpä juontui mieleeni kysäistä, kuinka jatkoaikalaiset purkavat yleensä vihan/kiukun - oli sitten kyse jääkiekosta tai mistä tahansa muusta elämänkuviosta. Mikä on keinosi pistää höyryt pihalle ja saada adrenaliinitaso normalisoitumaan?

Jääkiekon suhteen itse käytän kahta keinoa; kirjoitan tänne tulikivenkatkuisia kommentteja tuomareista, pelaajista, valmentajista...mikä nyt milloinkin sattuu vituttamaan. Toinen keino on tietysti paasata aiheesta kiakosta kiinnostuneiden kavereiden kanssa - ja kunnolla, suu vaahdossa.
Elämän muiden vastoinkäymisten kanssa käytän vaimoa kuuntelijana, huudatan musiikkia sata, vedän kuntopyörällä tehosatsin, menen saunaan märehtimään tai...onhan näitä, keinoja.
Minkäslaisia teidän muiden konstit ovat?

[Hasse]

... kiukun punttisalilla, kun laittaa tarpeeksi painoa niin joutuu taistelemaan itseään vastaan niin unohtaa kiukun nopeasti, ja saa hyvän fiiliksen nopeasti, nyt lukemaan kokeisiin

[Pluto]

Käymällä juoksemassa. Mitä isompi kiukku, sitä kovempaa mennään "kiukulla" ja jos myrskyää & sataa räntää taivaalta, niin sitä parempi:) Sen jälkeen on taas hyvä fiilis.

[palle fontän]

Viestin lähetti Pluto
Käymällä juoksemassa. Mitä isompi kiukku, sitä kovempaa mennään "kiukulla" ja jos myrskyää & sataa räntää taivaalta, niin sitä parempi:) Sen jälkeen on taas hyvä fiilis.

Toi on kyllä ihan totta. Juoksijanhumala puree kiukkuun tai muuhun masennukseen. Päälle yksi bisse, jottei kunto liikaa nouse. Näillä mennään.

[punaiset_lasit]

En mitenkään. Minä nielen aina kiukkuni. Olen tehnyt näin jo vuosia. Sitten eräänä kauniina päivänä kaikki kiukkupatoutumat purkautuvat kerralla täpötäydessä bussissa/ratikassa/junassa/metrossa ja iltalehtien lööpit saavat kirjoitettavaa. Se milloin tuo kaunis päivä koittaa on hämärän peitossa. Se voi olla jo huomenna... Nähdään julkisissa liikennevälineissä...

[Tuamas]

Rankkaa musiikkia helvetin lujaa ja lattialle makaamaan.
Itseasiassa suutun tai kiukustun äärimmäisen harvoin, tuokin keino tulee käytettyä vain silloin kun on äärimmäinen vitutus ja kaikki menee pitkälti suoraan suoleen.

Stressin- ja kiukunhallinta on hienoja asioita, kunhan ei vedä sitä yli, että hyväksyisi vaan kaiken paskan...

[tsei_tsei]

Rankkaa musiikkia ja kovaa. Myös juoksulenkki tai kuntopiiri tekee hyvää jos jaksaa. Joskus on tullut lähdettyä ajamaan autollakin johonkin rauhalliseen mestaan. Ei välttämättä sitä fiksuinta. Myös pelkkä kävely ulkona omassa rauhassa auttaa.

[Jack Daniel's]

Itse puran kiukkuni vittuilemalla tv:ssä juuri sillä hetkellä esiintyvälle ihmiselle! Jos on jääkiekosta kyse, ja Jokereista niin sammutan oitis radion ja tulen tänne haukkumaan omiani tai tuomareita, joskus jopa vastustajia.

[M@rko77]

Käyn lenkillä ja otan tarvittaessa koviakin juoksuspurtteja. Kyllä siinä kiukku häviää.. :D

[jyp17]

Yleisimmin tapa yrittää rauhottua se on se vakio, että omaan huoneeseen ja ovi tiukasti kiinni (ettei ketään siinä ohessa loukkaa hyvän olotilansa ansiosta), sitten vähän musaiikkia päälle ja yleistä rentoutumista. Yleensä toimii kyllä ihan moitteettomasti.
No, sitten kun aivan ylitsepääsemättömäksi tämä vitutus käy, niin siinä alkaa tavaroita kyllä lennellä jo seinään tai seiniä päin tai muuta. On siinä muutama kaukosäädin ja yksi vanha elektroniikkapeli hajonnut. Dämed. Mutta sen jälkeen on kyllä mieli suhteellisen rauhallinen.:p

[ace]

Viestin lähetti punaiset_lasit
En mitenkään. Minä nielen aina kiukkuni. Olen tehnyt näin jo vuosia. Sitten eräänä kauniina päivänä kaikki kiukkupatoutumat purkautuvat kerralla täpötäydessä bussissa/ratikassa/junassa/metrossa ja iltalehtien lööpit saavat kirjoitettavaa. Se milloin tuo kaunis päivä koittaa on hämärän peitossa. Se voi olla jo huomenna... Nähdään julkisissa liikennevälineissä...

Sama juttu. Kun vaan ihmiset tietäis minkälainen aikapommi niiden keskuudessa on...
Lapin Kullan sixpack on kuitenkin hyvä pikahelpotus.

[Lint]

Mulla on aika äkkipikainen luonne, joten mä en kiukkuani voi purkaa esim. lähtemällä punttikselle. Mun on purettava kiukkuni välittömästi kun ns. vitutus iskee. Usein se tarkoittaa esineen
heittämistä mikä on käsillä (4 kännyä rikki) tai jos ei mitään ole käden ulottuvilla, saatan
vaikka potkaista/lyödä helvetin lujaa seinään. Mua ainakin helpottaa kun heti pääsee
purkautumaan. Usein myös kaduttaa hivenen jälkeenpäin, kun kännykän näyttö on mustana tai jalka arkana...Mutta se on mun luonteeni ja mä arvostan sitä.

[Cairns]

Hmm....selkävikaisena en juurikaan voi juosta... salilla ei ehdi käymään niin usein kuin haluaisi... mihin sitä kiukkunsa purkaa? Noh, antamalla aikaa itselleen ja vaikka menemällä johonkin rauhalliseen paikkaan kelailemaan asioita.

Mihin mä puran kaukalossa kiukkuni? No tota...kun en maaleja osaa tehdä niin mä sit niinku silleen puran kiukkuni tota...

[girlzilla]

Valitettavasti yleensä lähinnä oleviin ihmisiin. Eli niihin kaikkiin rakkaimpiin ystäviin ja perheenjäseniin.
Tosin eilen oli niin uskomattoman loppunut olo, että kunnon tunnin itkeminen helpotti ihan kauheesti. Pitäs muistaa se ens kerralla ennen kuin alkaa vittuilemaan muille.

Itku, se on se mikä minulla helpottaa eniten. Mutta siinäkin on tiettyjä puolia, en halua että kukaan näkee että itken.

[Cairns]

muistahan teinityttö ettet dokaa silloin kun vituttaa tai saat vain suurempaa vahinkoa aikaan. :)

Ja jokainen voi muistaa tämän lauseen:

"take it easy baby, everything's going to be allright" :)

[girlzilla]

Viestin lähetti Cairns
muistahan teinityttö ettet dokaa silloin kun vituttaa tai saat vain suurempaa vahinkoa aikaan. :)

Ja jokainen voi muistaa tämän lauseen:

"take it easy baby, everything's going to be allright" :)

Minä en juodessani edes koskaan rupea riehumaan.
Ainoa muille vahingollinen asia oli kun päätin, että ulkonahan ON jo niin lämmintä helmikuussa, että sinne voi mennä alusvaattesillaan sateeseen juoksemaan! Voi jeesus...
No ei, nyt menee taas off-topic, mutta sivistynyt juominen on päivän sana. Kyllä mä voin kesäisessä Kaivarissa pari siideriä juoda, mutta ei ole fiilistä lähteä myörimään katuojiin ja itkemään muka huonoa elämääni kuten muut pissaliisat...:)

[BigRedBob]

Aika usein vittuilemalla lähistöllä oleileville ihmisille. Anteeksi.

[Bob77]

Kyllä se on kännykkä johon puran ensimmäiseksi kaikki paineet.. pari puhelinta on lentänyt seinään ja KOVAA! ja muutamassa kännykässä on näyttö mennyt vaihtoon... kallista tunteiden purkua, mutta se auttaa.. kännykän rikkoontumisen jälkeen tuskin muistankaan mistä olin niin kiukkuinen:p :)

[mauri]

Viestin lähetti girlzilla15
Valitettavasti yleensä lähinnä oleviin ihmisiin. Eli niihin kaikkiin rakkaimpiin ystäviin ja perheenjäseniin.
Tosin eilen oli niin uskomattoman loppunut olo, että kunnon tunnin itkeminen helpotti ihan kauheesti. Pitäs muistaa se ens kerralla ennen kuin alkaa vittuilemaan muille.

Itku, se on se mikä minulla helpottaa eniten. Mutta siinäkin on tiettyjä puolia, en halua että kukaan näkee että itken.

Niin, paljon puhutaan nykyisin, kuinka tärkeää tunteiden ilmaiseminen on, mutta siitä huolimatta itkeminen muiden nähden on aina riski. Sitä saatetaan käyttää hyväksi, ja leimata heikoksi. Vahvuutta se kuitenkin on mielestäni, jos osaa näyttää, miltä tuntuu. Kolmevuotias kummityttöni sanoi kerran: "Kun itkee, niin sen jälkeen tulee hyvä mieli".

[Cairns]

Mistä vain suomalaiset "miehen alut" oppisivat ilmaisemaan tunteitaan, eikä vain olemalla porukassa mukana ja nielemällä paska väkisin? Pitkässä juoksussa se tappaa sisimmän kun ei saa tai uskalla ilmaista itseään.

Ei siis pidä ihmetellä että suomalainen mies vetää pään täyteen jos on ongelmia tai haastaa riitaa. Hän ei toista ratkaisumallia löydä koska ei uskalla kohdata itseään.

Olinko mä nyt liian syvällinen? ;)

[mauri]

Viestin lähetti Cairns
Mistä vain suomalaiset "miehen alut" oppisivat ilmaisemaan tunteitaan, eikä vain olemalla porukassa mukana ja nielemällä paska väkisin? Pitkässä juoksussa se tappaa sisimmän kun ei saa tai uskalla ilmaista itseään.

Ei siis pidä ihmetellä että suomalainen mies vetää pään täyteen jos on ongelmia tai haastaa riitaa. Hän ei toista ratkaisumallia löydä koska ei uskalla kohdata itseään.

Olinko mä nyt liian syvällinen? ;)

Yli 3-kymppisenä minäkin olen sen vasta oppinut; vaimon nähden uskaltaa jo itkeä. Itse asiassa se on tuonut lisäsyvyyttä suhteeseen, kun antaa tunteilleen tilaa...siis kielteisille ja surullisillekin. Se on mieletön tunne, kun voi olla välillä toisen paapottavana ja pillittää kuin lapsi...Se tuo luottamusta...Osasinkohan nyt sanoa, mitä tarkoitin?

[girlzilla]

Niin...

Kyllähän se niin on että itku on hyvä keino purkaa tunteita. Se helpottaa, se ei vahingoita ketään toista, päinvastoin. Vain minun erittäin rakkaat ystäväni ovat nähneet minun itkevän.
Mä olen kyllä niin supertunteellinen ihminen, että aina kun joku toinen itkee, mä itken myöskin. Olen yrittänyt katsoa Con Airin loppukohtausta n. 10 kertaa peräkkäin, niin etten itkisi siinä, mutta joka kerta itken yhtä paljon....:)

Taitavat olla nämä miehet itse, jotka pitävät sitä itkemistä häpeällisenä, koska minunmielestäni se nimenomaan osoittaa tiettyä vahvuutta miehessä, jos uskaltaa itkeä.

[Cairns]

Minusta tuntuu, että eilen meillä pettureiden luvatussa maassa eli sivarissa pidetty luento "Miehisyyden myytit" olisi varsin valaiseva kokemus monelle suomalaiselle miehelle.

Aiheesta oli muistaakseni essee myös netissä, pitää etsiä ja laittaa tänne linkki...

[pikkukisu]

Mulla se paha tapa että tykkään suutuspäissäni heitellä erinäisiä esineitä pitkin seiniä tai katuja tai milloin minnekin... Hajalle olen saanut jo pari puhelinta, kaukosäätimiä, astioita ja näppiksen. Ensin tuntuu että helpottaa kun on sen objektin johonkin suuntaan viskassut, mutta sen jälkeen tulee itku, kun tajuaa että taas meni jotain rikki... Ei siis kannata.

[Demon Allbran]

Paiskaan huoneeni oven (kovaa) kiinni ja laitan musiikin kovalle. Harmi, että tuota mättöosaston kamaa löytyy levykokoelmastani aika vähän. :)