Detroit Red Wings 2013–2014

Vielä viimeinen rypistys ennen pikku taukoa Red Wings -asioista.

Kausi olikin huomattavasti pidempi kuin edelliskaudella ja tätä topicin avaamista saatiin venyttää aina lähes kesäkuuhun saakka. Kyllähän kausi taas tietyntasoiseen vitutukseen päättyi, mutta kyllä se on huomattavasti 2012 kevättä pienempää. Viime kausi ylitti kaikki odotukset ja nuorten esiinmarssi käynnistyi jopa paremmin kuin uskalsi toivoakkaan. Playoff-partakin ehti jo sen verran paljon kasvamaan, että kiitosta sen häviämisestä kuulunee monelta taholta. Tästä keväästä jäi myös paljon positiivista muisteltavaa.

Ducks-sarja.

Sarja oli aika hankala, mutta kolmen jatkoaikavoiton avulla saatiin venytettyä pelit game seveniin, jossa Detroitin voittamisen kulttuuri oli liikaa. Sarjassa lämmitti mm. Clearyn ja Abdelkaderin pääseminen vastustajien ihon alle oikein kunnolla. Hienoa, että Red Wingsissä jotkut pelaajatkin herättävät jotain tunteita eikä vain niin, että kaikki inhoavat voittavaa ennakkosuosikkia. Hienoa myös oli se, että sekä Nyquist että Brunner tekivät OT-winnerit sen sijaan, että kaikki voittomaalit olisivat menneet noille ihan kärkijätkille. Abdelkaderin pommi Lydmaniin. OK, pelikieltoa tuli, mutta hauska oli myös nähdä se, että Abdelkaderkin tosiaan pystyy ja haluaa ajaa tilanteet aina loppuun asti. Tuosta oli pientä epäilystä ennen tuota sarjaa mutta nyt saatiin sekin tiedostettua että sieltä löytyy myös sitä pientä hulluutta. Ei mitään raffitorres-tasoa tarvitse, eikä saakkaan olla, mutta kipinää joukkueen sytyttämiseen täytyy löytyä tuon roolin mieheltä. Jos joskus läikkyy vähän yli niin ihan sama.

Hawks-sarja.

Yltiöpositiivisesti katseltuna Detroitilla oli teoriassa mahdollisuus ehkä yhteen voittoon. Voittoja tuli kolme, joka oli aivan loistava suoritus. Vituttaahan tämä varsinkin kun oli hyvät mahdollisuudet jo jatkaa kun sarjaa johdettiin 3-1, mutta fakta on se että Chicago vain tuli ja otti omansa. Vaikka vituttaakin niin voi kyllä olla kannustamastaan joukkueesta varsin ylpeä, olihan tuo Chicago-sarjan esitys huomattavasti parempi kuin esimerkiksi kovasti vahvistuneella Minnesotalla. Minnesota jäi aivan täysin jalkoihin Hawkseja vastaan ja kyllä sielläkin ihan yhtä "nimekäs" porukka oli kasassa kuin Detroitilla. Erinomainen taistelu, harmi vaan ettei se sitten lopulta riittänyt kuitenkaan. Ja tietysti Detroitilla oli alla vielä pitkä sarja Anaheimia vastaan, mitä jos olisikin päästy samalla levolla kokeilemaan. Turha jossitella, Chicago oli sitten kuitenkin pitkässä juoksussa parempi.

Se viime kaudesta, käännetäänpä katseet ensi vuoteen.

Sopimustilanne, caphitit ja päättymisvuosi. Sopimuksen päättymisen jälkeen UFA ellei toisin sanota.

Hyökkääjät

Pavel Datsyuk $6,700,000 2014 NTC
Henrik Zetterberg $6,083,000 2021
Johan Franzen $3,954,545 2020
Mikael Samuelsson $3,000,000 2014 NTC
Darren Helm $2,125,000 2016
Todd Bertuzzi $2,075,000 2014 MNTC
Jordin Tootoo $1,900,000 2015
Justin Abdelkader $1,800,000 2016
Patrick Eaves $1,200,000 2014
Cory Emmerton $533,333 2014 RFA

(AHL-miehet, kaikki RFA sopimustensa jälkeen)

Marek Tvrdon $941,667 2016
Martin Frk $925,000 2016
Tomas Jurco $925,000 2015
Riley Sheahan $900,000 2014
Calle Järnkrok $900,000 2015
Teemu Pulkkinen $900,000 2015
Landon Ferraro $870,000 2014
Louis-Marc Aubry $856,667 2015
Tomas Tatar $840,000 2014
Andrej Nestrasil $597,500 2014
Mitchell Callahan $565,278 2014
Trevor Parkes $554,167 2014
Willie Coetzee $543,611 2014

Mattias Backman $717,500 2016 - Pelaa Elitserienissä

UFAt

Valtteri Filppula $3,000,000
Danny Cleary $2,800,000
Damien Brunner $1,350,000
Drew Miller $837,500

Francis Pare $557,500
Jan Mursak $550,000 (-> Ei jatkoa, lähtee Venäjälle Amur Habarovskiin)

RFAt

Joakim Andersson $875,000
Gustav Nyquist $875,000

Brent Raedeke $523,888

Puolustajat:

Niklas Kronwall $4,750,000 2019 NTC
Kyle Quincey $3,775,000 2014
Jonathan Ericsson $3,250,000 2014 MNTC
Carlo Colaiacovo $2,500,000 2014
Danny DeKeyser $1,350,000 2014 RFA
Brian Lashoff $725,000 2016 RFA

Xavier Ouellet $925,000 2016
Ryan Sproul $925,000 2016
Gleason Fournier $890,833 2014
Max Nicastro $887,500 2014
Nick Jensen $765,00 2015
Adam Almqvist $694,167 2014
Richard Nedomlel $611,667 2016

UFAt

Ian White $2,875,000

RFAt

Jakub Kindl $883,333
Brendan Smith $875,000

Maalivahdit:

Jimmy Howard $5,291,667 2019
Jonas Gustavsson $1,500,000 2014 MNTC

Jared Coreau $925,000 2015
Petr Mrazek $790,000 2015

UFAt

Jordan Pearce $525,000

RFAt

Thomas McCollum $816,666

UFA-miehiin otan kiinni ensin.

Valtteri Filppula - Aloitetaan tosiaan Filppulan Vallesta. Niin.. paljon odotettiin ja todella vähän saatiin. Oli rikki tai ei, kausi oli miehen tasoon nähden vähintäänkin surkea. Kaksi tehopinnaa enemmän kuin Clearylla. Helvetti, Abdelkader teki enemmän maaleja. Olkoonkin, että Abdelkader pelasi Datsyukin kanssa noin puolet kaudesta, mutta kyllähän Filppulakin siinä ketjussa pelasi. Pistetahti oli huonompi kuin Filppulan tokalla kaudella, eli uran toiseksi huonoin. Tuossa aiemmin keväällä kun oli niitä puheita miehen korkeasta palkkapyynnöstä niin siinä kohtaa kyllä alkoi tulla sellainen kutina, että ensi kaudella ei The Showssa Wingsin puolella pyöri (kirjaimellisesti) yhtään suomalaista. Nyquist pystyy kyllä samaan kuin Filppula. Nopea luistelija, pörräämistä, sykkimistä ja myös pisteitä. Mun puolestani tervemenoa.

Danny Cleary - Omalla tavallaan kyllä aika rakas mies ainakin meikäläiselle. Tällä kaudella tuli todella paljon paskaa niskaan, suurilta osin aiheesta mutta kyllä vähän aiheettomastikin. Saa mielestäni ilman muuta jatkaa matkaa ja kuten jo pari kautta sitten muistaakseni Henkka sitä vähän arvuutteli, että Tatar tulee korvaamaan Clearyn kaudeksi 13-14. Oikeinhan se taisi mennä, joskaan kukaan ei varmaan odottanut ihan tämän kaltaista tasonlaskua kuitenkaan. Todella paljon hyviä muistoja jäi kuitenkin mieleen ja voitaisiin ihan yhdessä sopia, että tämän kauden huonot muistot unohdetaan kokonaan ja keskitytään jatkossakin haukkumaan Jason Williamsia. Eikä se Clearykaan nyt sentään niin huono ollut. Saattaa vielä saada mahdollisuuden jossain toisessa jengissä, ainakin jos suostuu try-outiin. Pelkkää hyvää jatkoon, hieno mies. Teki aina kaikkensa eikä kitissyt turhia. Muistaakseni ehdottelin miehelle joskus 'A':takin rintaan. Paransi playoffeihin jälleen, kuten tapoihin kuuluu.

Damien Brunner - Jatkoa kyllä mun mielestäni. Oli pikku slumppia tuossa, mutta se on ihan ymmärrettävää. Ei ollut tottunut tällaiseen rytmiin ja oli pelannut sen 70 peliä kun muut olivat pelanneet 35. Jollain ~3 millillä pari vuotta ja sen jälkeen katseltaisiin sitten uudestaan. Capissa on tilaa ja mielestäni tämä kortti kannattaa nyt katsoa loppuun asti. Tuntuu, että joku 25 maalin potentiaali tuolla voisi kurkkia jossain. Virheitä tulee kiekollisena jonkun verran ja puolustussuuntaan pelaaminen on välillä aika karmean näköistä, mutta täytyyhän joka joukkueesta tällainenkin jannu löytyä. Kädet on samettia ja tekee kyllä kaikkensa voittaakseen. Ajaa maalille ja polkee kyllä aina puolustukseenkin apuun. Sitä puolustamistakin voi harjoitella. Fyysisesti aika lapanen, mutta ei tunnu ainakaan hajalle menevän vaikka miestä pistetäänkin aika surutta pinoon aina välillä. "He's got a nose for goals" kuten FS Detroitillakin juteltiin tuossa kauden aikana ja tottahan se on. Monessakin mielessä, heh. Brunner on ehkäpä sitä, mitä Williamsin Jasonin toivottiin olevan. Rightin yv-pyssy joka upottaa rankkareita ja viihdyttää siinä samalla yleisöä hassun hauskoilla ilmaveiveillä sun muilla. Ei myöskään kadonnut kuvasta playoffeissa vaan päin vastoin, onnistui varsin hyvin.

Drew Miller - Kun sillä Eavesilla ei vaan olisi tuota sopimusta.. 1.2 miljoonaa maksaa Eaves vielä ensi kauden ja se koitunee Millerin kohtaloksi. Samalla hinnalla ottaisin Millerin kyllä jatkoonkin, mutta kun ei noitakaan kavereita viitsisi ihan miljoonaa siellä mukana roikottaa. Erittäin hyvä neloskentän av-raataja puisilla käsillä ja loputtomalla tahdolla ja väännöllä. Ei anna periksi ikinä missään. Työpaikka NHL:stä löytyy takuuvarmasti jostain ja minne ikinä meneekin niin ei tule mitään muuta kuin onnistumisia toivottua. Waivereista tuli syksyllä 2009 ja siitä hetkestä viime kauden loppuun asti palveli lähes moitteettomasti ja teki juuri sen mitä pyydettiin. Ei ekstraa, muttei tarvinnut kyllä ikinä epäillä miehen motivaatiota tai muuta. Pelkkää hyvää jäi mieleen, mutta lienee aika siirtyä eteenpäin. Oli playoffeissa loistava palattuaan sen käsimurtuman jälkeen mukaan.

Ian White - Ei käyttöä. Oli alkukaudesta aika huono, mutta vähän syyttäkin joutui mielestäni Babcockin koirankoppiin. Sitten alkoi ajaa äijää ohi oikealta ja vasemmalta. Ensin Kindl, Smith ja Quincey. Sitten tuli Lashoff. Lopulta vielä DeKeyser ja Colaiacovokin ohittivat Whiten nokkimisjärjestyksessä. Edelliskausi oli hyvä, viime kaudelta jäi todennäköisesti aika paskat muistot. Lähes kolmen millin ysipakki, ei nappaa. Tuskinpa tosin miestä itseäänkään kiinnostaisi ihan hirveästi jäädä Babcockin alaisuuteen. Jatkanee kyllä NHL:ssä, ei tuo nyt todellakaan niin huono ole miltä tilastot näyttävät. Playoffeissa ei nähty käyttöä ollenkaan vaan ensin Lashoff korvasi DeKeyserin ja kun Hoffin taso ei riittänyt niin Colaiacovo hyppäsi kehiin. Uskon jonkun tekevän erittäin hyvän sainauksen kun saa Whiten nimen alihintaiseen paperiin. Se paikka ei vaan kyllä ole Detroit.

Jordan Pearce - Enpä näe juurikaan enää käyttöä. Mrazek jatkaa ykkösenä GR:ssä ja Coreau todennäköisesti paikkaa. Saattaa toki saada yhden vuoden lapunkin mikäli katsotaan varmemmaksi vaihtoehdoksi kuin McCollum.

jatkuu

RFAt

Joakim Andersson - Nostettiin pelaamaan yksi peli Edmontonia vastaan pahimmassa loukkaantumissumassa. Seuraavaksi maaliskuun lopussa miestä kehotettiin hommaamaan kämppää Detroitin alueelta. Ohitti Emmertonin nokkimisjärjestyksessä ja kun joutuisi ensi kaudella vielä läpäisemään waiveritkin niin ei ole pienintäkään tsäänssiä että Andersson vielä ensi kaudella joutuisi Grand Rapidsissa kurvailemaan. Todennäköinen nelossentteri ensi kaudeksi jos ja toivottavasti kun Helm saadaan parsittua kasaan. Ei pettänyt myöskään playoffeissa, tasaisen varma suorittaja. Uskoisin, että suostuu myös suht halpaan sopimukseen.

Gustav Nyquist - Oli jo viime kaudella liian hyvä AHL:ään, mutta joutui siellä pelaamaan aika pitkäänkin. Lockoutin, järjettömän leveän hyökkäyksen sekä Tomas Tatarin hyvien otteiden takia. Nyquisthan nostettiin heti alkuun ylös, mutta ei saanut Gusse ihan heti alkuun kauheasti aikaan. Tatar tuli, näki ja voitti, mutta jossain kohtaahan Nyquist oli pakko nostaa takaisin ylös. Playoffeissakin se nähtiin, että kyllä kannatti. Filppulan korvaaja.

Brent Raedeke - Ei mahtunut viime kaudellakaan pelaamaan, joten miksi mahtuisi ensi kaudella kun meren takaa tulee Järnkrokkia ja Pulkkista viemään paikat. Mieluummin joku veteraani kun Raedeke, jolla ei mitään erityisen hohdokasta tulevaisuutta lätkän parissa taida tulla olemaan.

Jakub Kindl - Justin Abdelkaderin ohella suurin positiivinen yllätys ja eniten parantanut pelaaja kyllä viime kaudella ja ehdottomasti täytyy saada sopimukseen. Mitään treidiarvoa Kindlillä tuskin on, joten sitäkään vaihtoehtoa ei varmaan paljoa mietitä. Paljon arvokkaampi pelaaja kentällä kuin mitä olisi treidipalasena. Ihan luotettava kolmosparin/kakkos-yvn pakki. Isokokoinen, hyvin luisteleva ja välillä jopa fyysinenkin. Homegrown talent. Ei mitään syytä miksei jatkaisi.

Brendan Smith - Vaikea kausi, mutta jatkaa myös tottakai. Toissakaudella herätti paljon lupauksia ja nyt niitä tarvitsisi sitten alkaa lunastamaan. Työkalut kyllä on. Lisäksi sopivan vittumainen peluri vastustajalle ja osaa tapellakin suht hyvin. Ei tule myöskään kalliiksi.

Justin Abdelkader - Pavel Datsyuk - Johan Franzen
Gustav Nyquist - Henrik Zetterberg - Damien Brunner
Tomas Tatar - Darren Helm - "Bryan Bickell"/"Viktor Stålberg"
Drew Miller/Patrick Eaves - Joakim Andersson - Jordin Tootoo/Todd Bertuzzi/Mikael Silmäväli
Cory Emmerton

Niklas Kronwall - Jonathan Ericsson
Kyle Quincey - Brendan Smith
Danny DeKeyser - Jakub Kindl
Brian Lashoff, Carlo Colaiacovo

Periaatteessa ketään uusia miehiä ei tarvittaisi. Tatar, Andersson, Brunner, Nyquist, Kindl, Smith, DeKeyser, Lashoff ja miksei vielä Abdelkaderkin ovat vuoden kokeneempia ja parempia. Ainoastaan jos kolmoseen halutaan jonkin sortin upgrade. Jompi kumpi Chicagon miehistä voisi siihen sopiakin. Bickell tai Stålberg. MacArthur tai Clarkson menisivät myöskin. Miller on UFA, joten on loogista että miehestä hankkiuduttaisiin eroon nyt. Tosin jos kuitenkin Holland pystyisi jotenkin keplottelemaan Eavesin herrasmiesmäisellä tavalla ulos, näkisin ennemmin Millerin tuossa nelosen laidassa. Todennäköisesti kuitenkin vain toinen pidetään. Mikäli yksi kolmosen laituri hankitaan, se tiputtaa Tuzzin ja Silmävälin taistelemaan Tootoon kanssa tuosta nelosen laiturin paikasta. Tämä vaihtoehto antaisi myös leveyttä loukkaantumisten sattuessa. Tämän lisäksi myös Emmerton on osoittanut että pystyy pelaamaan pitkiäkin aikoja ilman tason romahdusta. Tästä voi olla paljon hyötyä jos Helm ei pysty ensi kaudellakaan pelaamaan. Andersson nousisi kolmoseen ja Emmerton johtaisi nelosketjua kuten parilla edelliskaudellakin kävi.

Auttaa muuten kovasti vitutukseen kun kääntää katseet jo ensi vuotta kohti. Korjattavista asioista täytyy ilmoittaa, tämä on nyt aika nopeasti sutattu.

Meinasin tulla kirjoittamaan, ettei nyt ainakaan viikkon aukaistaisi uuden kauden topikkia, mutta myöhäistä jo. :)

Ei siinä, eihän tässä alustuksessa mitään vikaa ole. Itse ainakin tarvin jonkinlaisen hengähdystauon tähän nyt. Kai sitä alkaa tulla vanhaksi ja nuorilla intoa riittää. :)

Henkka kirjoitti:

Meinasin tulla kirjoittamaan, ettei nyt ainakaan viikkon aukaistaisi uuden kauden topikkia, mutta myöhäistä jo. :)

Ei siinä, eihän tässä alustuksessa mitään vikaa ole. Itse ainakin tarvin jonkinlaisen hengähdystauon tähän nyt. Kai sitä alkaa tulla vanhaksi ja nuorilla intoa riittää. :)

Laajenna klikkaamalla

No ei tässä intoa nyt niin kauheasti ole. Käänsin heti vaan pelin jälkeen katseet ensi kauteen ja ajattelin nyt antaa itsekkin Wings-asioiden olla hetken aikaa. Kuten alkuun kirjoitinkin: "Vielä viimeinen rypistys ennen pikku taukoa Red Wings -asioista."

Oma tapani käsitellä pettymystä on kääntää katseet samantien eteenpäin. Nyt ei ainakaan mitään kovinkaan analyyttista settiä ole ennen draftia tulossa, kaikesta huolimatta takki on aika tyhjä vaikka hieno kausi pelattiinkin.

Sen verran tulevasta kaudesta voi sanoa, että näitte varmaan kuka se Filppulan korvaaja tulee olemaan. Se sama mies, joka Vallen loukkaantumisen jälkeen nostettiin Zetan rinnalle.

Cory Emmertonin avuttomuus tuossa Chicago-sarjassa sai myös hieman harmittelemaan Darren Helmin perään. Emmerton ei riitä, kehitys vaan junnaa paikallaan. Zetterberg-Datsyuk-Helm-Andersson on kyllä erittäin maistuva sentterinelikko tulevalle kaudelle. Callea sitten vähän farmista ylös, jos joku loukkaantuu. Ihan sama ketä ne laiturit on, hyvä joukkue on keskeltä vahva (sentterit + Howard).

Henkka kirjoitti:

Sen verran tulevasta kaudesta voi sanoa, että näitte varmaan kuka se Filppulan korvaaja tulee olemaan. Se sama mies, joka Vallen loukkaantumisen jälkeen nostettiin Zetan rinnalle.

Laajenna klikkaamalla

Anteeksi uteliaisuuteni näin pian teidän pettymyksen jälkeen, mutta ei, en tiedä kuka siihen nostettiin? Filppulan tulevaisuus kiinnostaa, etkä taida vielä tarkoittaa Pulkkista(!) joten olen hämmentynyt kuka siihen rooliin on jo nyt valmis missä Valle pahasti epäonnistui tällä kaudella.

tsajari kirjoitti:

Anteeksi uteliaisuuteni näin pian teidän pettymyksen jälkeen, mutta ei, en tiedä kuka siihen nostettiin? Filppulan tulevaisuus kiinnostaa, etkä taida vielä tarkoittaa Pulkkista(!) joten olen hämmentynyt kuka siihen rooliin on jo nyt valmis missä Valle pahasti epäonnistui tällä kaudella.

Laajenna klikkaamalla

Sama mies, joka petasi Zetterbergille täysin tyhjän maalin viime yön game sevenissä. Elikkäs Ruotsin ihmepoika, tuleva Markus Näslund, Gustav Nyquist. Eikä pelkästään tuleva Näslund, 30 vuoden päästä Näslundia muistellaan köyhän miehen Gustav Nyquistina.

Ei tosiaan näytä kovinkaan valoisalta Valtterin tulevaisuus seurassa, mikä vetää mielen matalaksi. Mutta junnut tulee ohi, eikä Valtteri ottanut sitä askelta, minkä viime kaudella otti. Ikävään saumaan loppuu sopimus, mielelläni olisin vielä vuoden verran katsonut kun saa ehjän kesän+pitkän ehjän kauden alle, että missä mennään.

Mites tuo Muuli Frantzen? Mielentäni miehen taso ja tehot ovat laskeneet heti sen jälkeen kun järjettömän pitkä 11 vuoden ja 43,5 miljoonan sopimus iskettiin eteen. Seitsemän vuotta tuota olisi vielä jäljellä ja nyt siitä olisi mahdollisuus päästä eroon buy outilla. Vai vieläkö annetaan vuosi ja katsotaan kesällä 2014 uudelleen? Hitusen alle neljän miljoonan cap on toisaalta melko helppo ratkaistavaksi Hollandille muita sopimuksia miettiessään.

ipaz kirjoitti:

Mites tuo Muuli Frantzen? Mielentäni miehen taso ja tehot ovat laskeneet heti sen jälkeen kun järjettömän pitkä 11 vuoden ja 43,5 miljoonan sopimus iskettiin eteen. Seitsemän vuotta tuota olisi vielä jäljellä ja nyt siitä olisi mahdollisuus päästä eroon buy outilla. Vai vieläkö annetaan vuosi ja katsotaan kesällä 2014 uudelleen? Hitusen alle neljän miljoonan cap on toisaalta melko helppo ratkaistavaksi Hollandille muita sopimuksia miettiessään.

Laajenna klikkaamalla

Eihän se caphit ole ongelma eikä mikään. Kauppaa sitten, jos taso laskee liikaa. Häntäsoppari kiinnostaa "newyorkislanderseja", kun ne halvat vuodet alkaa.

Vetoja otetaan vastaan Franzenin buyoutista, ei tule tapahtumaan 100% varmuudella.

Hyvä avaus apmp-:lta. Pariin kohtaan haluaisin vain tarttua:

Justin Abdelkader - Pavel Datsyuk - Johan Franzen

Riittääköhän oikeasti? Tuohon tarvitaan muulilta hyviä otteita ja ei oikein vakuuttanut minua kauden aikana. Abby pulls the piano ja Datsyuk plays it, mutta joku sais sitten kerätä siitä ne massit. Pavelin viereen tarvitaan maalintekijää.

Entäs sitten tuo puolustus? Otetaanko riskiä ja toivotaan, että nuoret hyppää taas tasolla ylöspäin kesän aikana? Mielestäni huutaa edelleen sitä Huippupakkia.

Saapahan ajatukset muualle tästä kaudesta, kun saa spekuloida tulevaa..

Kausi on nyt taputeltu ja välikaudeksihan tämä oli enemmän kuin hyvä lopputulos.

Jorba kirjoitti:

Entäs sitten tuo puolustus? Otetaanko riskiä ja toivotaan, että nuoret hyppää taas tasolla ylöspäin kesän aikana? Mielestäni huutaa edelleen sitä Huippupakkia.

Laajenna klikkaamalla

No varmasti huutaisi, mutta huippupakkia ei ihan Quincey + Abdelkader-paketeilla saada ja vapaisiin ei tarpeeksi kovia ole tulossa, liikaakin 2-3 parin pakkeja. Muutenkin pakiston tilanne aika kiveenhakattu juuri noin miten Apmp- sen kuvaili. Eipä tuolta oikein ketään pudottamaankaan voi lähteä, paitsi ehkä Quincey, mutta omasta mielestäni oli kumminkin 3. paras pakki playoffeissa Ericssonin ja Kronwallin jälkeen.

Hieman sama juttu hyökkäyksessä, ei oikein ole pelimerkkejä joilla treidata semmosta sniperia. Vapaistakaan ei tule mieleen kuin Clarkson, mutta vaatii huhujen mukaan samoja rahoja kuin Filppula (+5m siis).

Drafti onkin sit mielenkiintoisempi tilaisuus, kun jo 18. varataan, treidataanko alas- tai ylöspäin vai ei minnekkään?

Odotankin melko Kennymäistä offseasonia, Brunnerille jatkoa, Cleary ja/tai Filppula vapaisiin ja sitten maksimissaan 1 pelaaja UFA-markkinoilta jos sitäkään. Aika pitkälti samoilla mennään ja pidetään kiinni omista prospekteista ja luotetaan heidän kehittymiseensä, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Ylihintaa ei kannata treideissäkään ruveta maksamaan, kun ei niin suurta tarvetta ole millään osastolla.

ipaz kirjoitti:

Mites tuo Muuli Frantzen? Mielentäni miehen taso ja tehot ovat laskeneet heti sen jälkeen kun järjettömän pitkä 11 vuoden ja 43,5 miljoonan sopimus iskettiin eteen. Seitsemän vuotta tuota olisi vielä jäljellä ja nyt siitä olisi mahdollisuus päästä eroon buy outilla. Vai vieläkö annetaan vuosi ja katsotaan kesällä 2014 uudelleen? Hitusen alle neljän miljoonan cap on toisaalta melko helppo ratkaistavaksi Hollandille muita sopimuksia miettiessään.

Laajenna klikkaamalla

Tuota itsekkin mietin. Kun täälä on Vallea kritisoitu, niin mielestäni Muuli on ollut pahempi alisuorittaja. Kaveri meni runkosarjassakin pitkän tovin Surffilaudan kanssa jäällä. Mielikuvitustahan kaverilta löytyy, mutta parempaa viimeistylyä pitäisi saada aikaan Pavelin passeista.

Eikö kukaan ole kaipaillut Detroitiin hyvää YV-Pakkia?
Itse lähtisin kesällä sellaista metsästämään. Nimittäin tuo YV:hän ollut todella surkeaa runkosarjassa, pleijjareista puhumattakaan. Ja pääsyynä olen nähnyt, kun viivalta puuttuu se kapellimestari. Seuraavilla kriteereillä lähtisin:

-Pystyy luistelemaan takaperin sivuttain molempiin suuntiin. (Saa tehtyä näin lisää tilaa itselleen ja vedot päätyvät suuremmalla todennäköisyydellä maalille, eikä ekaan kärkikarviin.)
-Pystyy pitämään viivan kiinni. (Käsi/silmä kordinaatio kohdallaan, saa kädellä purut ja vaikeat syötöt haltuun.)
-Saa toimitettua kiekot maalille asti. (Ei lohduta vedot pääty lankkeihin tai ekaan kärkikarviin.)
-Omaa tietysti kohtuullisen painavan laukauksen.

Eipä tähän hätään ole muita heittää, kun Ottawasta Gontšar. Miinuksena tietysti ikä. Plussana, että pelannut Mömmö kisoissa hyvin Pavelin kanssa yhteen.

Keith Ballard Vanista, tosin taitaa olla ylihinnoissa ja ura notkahtanut alas, kuin se kuuluisa lehmän häntä.

Mutta ei näitäkään ole tietysti liikaa tarjolla.

Keith Ballard ja yv-pakki? Eiköhän meillä ole noin kahdeksan parempaa jo sopimuksissa. Noh, ehkä Lashoffia parempi se on. :)

Omista kasvatetaan vaan.

***

Anderssonin ja Nyquistin kaudet muuten jatkuu vielä. Kaverit lähetettiin farmiin jatkamaan noita AHL:n pudotuspelejä. "Reinforcements have arrived."

Kokoonpano on ollut aiemmin jotain tämän suuntaista:
Tatar #27 - Sheahan #19 - Pare #9
Jurco #28 - Ferraro #29 - Pulkkinen #26
Hoggan #10 - Glendening #33 - Mursak #39
Grant #23 - Aubry #22 - Callahan #15

Anderssonin ja Nyquistin kera palautetaan varmaan tuo lockoutin aikaiset 1-2 ketjut:

Tatar #27 - Andersson - Nyquist #13
Jurco #28 - Sheahan #19 - Pare #9
Hoggan #10 - Ferraro #29 - Mursak #39
Grant #23 - Glendening #33 - Callahan #15

(Aubry #22, Pulkkinen #26)

Pulkkinen kun ei ole ihmeitä tehnyt, niin eiköhän se joudu katsomoon. Nyt se Oklahoma kumoon.

***

Myöskin venäläispakki Alexei Marchenko (6'2, Right) on signattu ELC-soppariin. Mahoton kilipailu ensi kaudella Griffinsissä pakkien pelipaikoista kyllä tulee. Hyvä että Pavel on vielä kuvioissa mjukana ja vjovat sjitten kjeskjenään pjuhua vjenäjää.

Detroitilla tuntuu olevan tulevaisuudessa oma pää varsin hyvässä kunnossa. Puolustukseen löytyy lupaavia prospekteja junnuista ja nuoret, Kindl, Hoff, Smith pelasivat itseään parempiin asemiin. Howardin hyvien otteiden myötä Petr Mrazekiakaan ei ole mikään kiire tuoda isoihin valoihin.
Mitä mieltä olette tuosta hyökkäyksestä? Jos ja kun Datsyuk siirtyy ennemmin tai myöhemmin kotimaahansa pelaamaan, on mielestäni hyökkäyksessä eniten huolenaihetta. En ole kovinkaan hyvin perillä prospektipuolesta, onko siellä ketään josta todella voisi odottaa ykkösketjun vastuunkantajaa?
Tilanne alkaa olla melko nihkeä, jos Filppula päästetään menemään, Franzen jatkaa laskusuunnassa ja Datsyuk lähtee kauden, parin päästä pois. Zetterberg jää melko yksin, Järnkrokista, Nyqvististä ja Anderssonista tuskin on kantamaan vastuuta ja jäljelle jää kasa hitaita, vanhoja ja raihnaisia mönttejä. Bertuzzi, Silmäväli-Sammy ja kasa nelosketjulaisia. Ainoaksi valonpilkahdukseksi jäävät Helm ja Abdldldkader jotka olisivat ideaalitilanteessa erittäin hyvän kahteen suuntaan pelaavan kolmosketjun kamaa sekä Brunner, joka myöskään ei ole mikään vastuunkantaja. Jos kaikki ovat terveinä, ensi kaudelle saadaan helvetin hyvä sentterinelikko ja laidoille kasa paskaa, hieman kärjistettynä.
Detroitiin ei ole viime aikoina erityisemmin eksynyt vapailta markkinoilta isoja kaloja. Pari kakkoskorin jätkääkin vahvistaisi kummasti tuota hyökkäystä ja antaisi nuorille aikaa kehittyä. Luulisi capissakin olevan tilaa kun tuolla on tasan neljä vähääkään kovemman palkan ansaitsevaa pelaajaa kokoonpanossa. Joku Clarkson olisi esim ihan kiva köyhän miehen Shanahan.

Kumielvis kirjoitti:

Detroitilla tuntuu olevan tulevaisuudessa oma pää varsin hyvässä kunnossa. Puolustukseen löytyy lupaavia prospekteja junnuista ja nuoret, Kindl, Hoff, Smith pelasivat itseään parempiin asemiin. Howardin hyvien otteiden myötä Petr Mrazekiakaan ei ole mikään kiire tuoda isoihin valoihin.
Mitä mieltä olette tuosta hyökkäyksestä? Jos ja kun Datsyuk siirtyy ennemmin tai myöhemmin kotimaahansa pelaamaan, on mielestäni hyökkäyksessä eniten huolenaihetta. En ole kovinkaan hyvin perillä prospektipuolesta, onko siellä ketään josta todella voisi odottaa ykkösketjun vastuunkantajaa?

Tilanne alkaa olla melko nihkeä, jos Filppula päästetään menemään, Franzen jatkaa laskusuunnassa ja Datsyuk lähtee kauden, parin päästä pois. Zetterberg jää melko yksin, Järnkrokista, Nyqvististä ja Anderssonista tuskin on kantamaan vastuuta ja jäljelle jää kasa hitaita, vanhoja ja raihnaisia mönttejä. Bertuzzi, Silmäväli-Sammy ja kasa nelosketjulaisia. Ainoaksi valonpilkahdukseksi jäävät Helm ja Abdldldkader jotka olisivat ideaalitilanteessa erittäin hyvän kahteen suuntaan pelaavan kolmosketjun kamaa sekä Brunner, joka myöskään ei ole mikään vastuunkantaja. Jos kaikki ovat terveinä, ensi kaudelle saadaan helvetin hyvä sentterinelikko ja laidoille kasa paskaa, hieman kärjistettynä.

Detroitiin ei ole viime aikoina erityisemmin eksynyt vapailta markkinoilta isoja kaloja. Pari kakkoskorin jätkääkin vahvistaisi kummasti tuota hyökkäystä ja antaisi nuorille aikaa kehittyä. Luulisi capissakin olevan tilaa kun tuolla on tasan neljä vähääkään kovemman palkan ansaitsevaa pelaajaa kokoonpanossa. Joku Clarkson olisi esim ihan kiva köyhän miehen Shanahan.

Laajenna klikkaamalla

Clarksonilla varmasti tuo hintalappu kohoaa liiaksi, mutta Nathan Horton minua ainakin kiinnostaa. Samanlainen maalinedusröyhijä se olisi kuten Clarksonkin ja ottaisi lähinnä tuon ison pahan Pertin roolin, jos Pertin selkä ei kestä enää kunnolla pelaamista.

***

Olisin sitten vahvasti eri mieltä tuosta, etteikö hyökkäyksessä olisi "ketään" tulossa. Lyhyellä tähtäimellä voi ehkä ulkopuoliselle hieman näyttää näin.

Tomas Jurco otti viime kaudella isoja harppauksia kehityksessä, on taitoa, on nopeutta, on kokoa ja kuti lähtee. Aikanaan Jim Nill puhui Marian Hossan potentiaalista tämän slovakkilaiturin kohdalla. Kehitys on näyttänyt hyvältä ja ensi kaudella mies saa ykköskentän roolin AHL:ssä. Mitään kehitystä jarruttavia juttuja ei ole vielä sattunut eteen.

Järnkrok on se Zetterbergiin verrattu dynamomainen pelintekijäsentteri, itse en näe Callessa ihan Zetan potentiaalia, mutta semmoinen "Derek Stepan" siitä voi tulla. Kakkossentteri, joka on erinomainen ylivoimalla.

Rightin laituri Martin Frk taasen on hurjalla laukauksella varustettu tulisieluinen maalintekijätyyppi. Vertailut Brett Hulliin toki yliampuvia, mutta kyllä miehellä potentiaalia parempaan on, mitä esim. Martin Lapointe Wingsille oli. Väkivahva patukka ja kova kuti. Viivapelaajana käytetty jo pitkään juniorisarjoissa ja Tsekin junnumaajoukkueessa.

Teemu Pulkkinen on suht samaa kategoriaa mitä Frk, samanlainen pienikokoinen rightin laituri, mutta keskinäisessä kamppailussa ainakin tällä hetkellä Pulu on Frkin varjossa. Toisaalta Pulkkisella voi olla enemmän apuja puolustaviin energiaketjuihin, jos ura TOP6-kenttiin ei aukea. Frk jos ei TOP6 kenttiin urallaan pääse, niin ei sitten pelaa NHL:ssäkään.

Landon Ferraro sai uralleen uutta vauhtia valmennusjohdon vaihduttua Grand Rapidsissa ja mielestä tulee ihan satavarmasti huipputason roolipelaaja Red Wingsille. Laiturin paikalla pelaava "DarrenHelm", jota voi käyttää myös sentterinäkin. Täydellinen middle6 forward. Ja Ferraro osaa tehdä maaleja. Taisi tehdä eniten alivoimapisteitä viime kaudella AHL:ssä.

OHL:ssä on sitten vielä Andreas Athanasiou, josta voi tulla mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Todella luova kaveri, jossa on kaikesta eniten "Datsyukia" näistä meidän nuorista. Voi olla täysi floppikin, mutta korkein mahdollinen potentiaali on sitten todella korkea. Luistelijana mies on jo nyt oman liigansa nopeimpia, haastaa pakkeja mahdottomilta tuntuvilla yrityksillä, juuri kuten pitääkin. Mies oli kasvanut pituuttakin draftin jälkeen, on nyt 6'2 kun "6-jalkaisena" draftattiin. Siinä on hyvä ulottuvuus tulevaisuuden sentterille. Athanasiou on näistä nuorin, vasta 19-vuotias ja apuja ei ihan heti ole kuitenkaan tulossa.

Isokoinen ja fyysisesti vahva sentteri Riley Sheahan piristyi hieman sen sykysn teletappi-casen jälkeen, mutta on taas vähän taantunut loppukaudesta. Ei vaikuta hyvältä. "Ryan Kesleriä" tästä miehestä toivotaan, mutta en tiedä, jotenkin omat odotukset ovat nyt laskeneet. En usko että kakkoskentän keskelle ikinä Wingsissä pääsee, ehkä Franzenin tapaisena laiturina voisi mennä, jos vielä maalintekotaitonsa joskus jostain takaisin löytää.

Nyquist, Tatar, Brunner, nämähän jo tunnettekin. Kolme erittäin potentiaalista laituria, jotka ottaa ihan ensi kaudesta lähtien isompaa ja isompaa roolia, ja taustalta alkaa tulla noiden vielä nuorempien tuki.

Summa summaarum, Järnkrok on ainakin alustavasti se Datsyukin rosteripaikan ottaja, eikä toki voi suoraan sanoa että korvaaja. Eihän Pavelin kaltaista puolustus- ja hyökkäyspään kokonais-MEGA-pakettia kukaan voi korvata. Mutta se mikä sentteriosastolla menetetään, niin moninkertaisesti laituriosastolla jatkossa voitetaan. Joukkue tulee olemaan erittäin hyvin balanssissa ja itse näen tulevaisuuden todella valoisana pitkällä tähtäimellä.

Pitipä sitten mennä capgeekkeilemään, jotta näkee miltä tuo tilanne näyttää. Sain miljoonat poltettua lähes kokonaan tähän rosteriin:

FORWARDS
Gustav Nyquist (~$1.500m) / Henrik Zetterberg ($6.083m) / Johan Franzen ($3.955m)
Todd Bertuzzi ($2.075m) / Pavel Datsyuk ($6.700m) / Damien Brunner (~$3.000m)
Justin Abdelkader ($1.800m) / Darren Helm ($2.125m) / Mikael Samuelsson ($3.000m)
Tomas Tatar ($0.840m) / Joakim Andersson (~$1.000m) / Patrick Eaves ($1.200m)
Drew Miller (~$1.200m) / Cory Emmerton ($0.533m) / Jordin Tootoo ($1.900m)

Siinä nyt on viisi ketjullista hyökkääjiä, koska joku sieltä aina loukkaantuu. Ihan turha pedata vain 14 miestä paperille, kun se ylimääräinen mies tarvitaan. Sammy menee sen rintalihaksensa takia leikkaukseen, luulisi kyllä tervehtyvän kauden alkuun. Ja Helm sitten toinen kysymysmerkki vielä. Bertuzzista oli pahat huhut kauden aikana, mutta asiat sitten olivatkin paremmin mallillaan.

Filppulan kannattaa nyt ottaa tilipäivä jostain muualta, ja Cleary päästetään liian romuna menemään. Sijoiltaan mennellään olkapäällä ja murtuneella sormella pelasi playoffsitkin. Eikä se polvikaan oleellisesti parantunut vuoden takaisen operaation jäljiltä. Hienon Rambo-asenteen playoff-soturi, jolle minun mielestä voisi tarjota hommia vaikak yläkerran konttorista. Tatar nousee tilalle.

Drew Miller on se viimeinen mies joka saa jatkosopimuksen. Ajattelin Millerin ensin ulos, mutta on se niin hyvä alivoimapelaaja, että ihan vaan alivoimapelaajan loukkaantumisen varalle hyvä pitää syvyyspelaajana. Eaves-hinnalla Helmin back-up pläniksi, jos se selkä nyt "ihan kokonaan meneekin poikki".

DEFENSEMEN
Niklas Kronwall ($4.750m) / Jonathan Ericsson ($3.250m)
Kyle Quincey ($3.775m) / Jakub Kindl (~$2.500m)
Danny DeKeyser ($1.350m) / Brendan Smith (~$1.500m)
Brian Lashoff ($0.725m) / Carlo Colaiacovo ($2.500m)

Pakistoon on jo miehet hankittu. Vuotta kokeneempana matkaan. Vain Kronwall on yli kolmikymppinen, Cola tasan 30. Leveyttä täälläkin yhden miehen verran yli normaalista seitsemästä. Ian White saa kävellä, eikä sinne jää sitten ainoatakaan rightin kätisyyttä. Lashoff ja Cola ovat ensisijaisesti varamiehiä.

GOALTENDERS
Jimmy Howard ($5.292m)
Jonas Gustavsson ($1.500m)
------

Molkkepuolella samat jatkaa, toivottavvasti Gusse nyt saa paremman startin kauteen, lockout tietyllä tapaa tuhosi valmistautumisen, joka johti loukkaantumiskierteeseen.

CAPGEEK.COM TOTALS (follow @capgeek on Twitter)
(these totals are compiled with the bonus cushion)
SALARY CAP: $64,300,000; CAP PAYROLL: $64,052,879; BONUSES: $1,010,000

CAP SPACE (25-man roster): $1,257,121

Miljuunan verran sinne jäi tilaa ja rosteri on siis kahdella äijän verran ylisuuri. Nathan Hortonia voidaan lähteä yrittämään, jos mies jollain 5 miljoonalla saadaan kaapattua, niin lisätila voidaan tehdä ostamalla ulos 5,5 miljoonan arvoinen Samuelsson+Cola -paketti. Vapaata olisi sitten lähes 7 milliä. Jos tällaista kovaa kalaa ei saa, niin kyllä noille ukoille sitten käyttöä on, vaikka olisivatkin ylipalkattuja.

EDIT:

Hatusta sinnepäin heittämäni jatkosopimusten arvot:

Damien Brunner 3.0 miljoonaa
Jakub Kindl 2.5 miljoonaa
Gustav Nyquist 1.5 miljoonaa
Brendan Smith 1.5 miljoonaa
Drew Miller 1.2 miljoonaa
Joakim Andersson 1.0 miljoona

Sentteriosastolta yksi asia pistää silmään. Aloitusprosentti runkosarja vs- playoffs.

Pelaaja - runkosarja - playoffs
Datsyuk ---- 55.0% --> 55.7%
Zetterberg - 48.4% --> 48.1%
Filppula ----- 55.4% --> 54.7%
Emmerton -- 45.3% --> 47.1%
Andersson -- 46.4% --> 55.9%
Abdelkader - 52.0% --> (3 aloitusta)

Eli kuten näemme, lähes kaikki suorittivat normaalilla tasollaan ilman suurempaa heilahtelua runkosarjaan nähden, paitsi Joakim Andersson, joka teki huiman parannuksen. Häviävästä aloittajasta nosti prosenttinsa jopa tuollaisten parhaiden spesialistien 56% tasolle, jota Datsyuk on. Ja tämä tapahtui playoffseissa, vastuksen koventuessa runkosarjaan nähden. Cory Emmerton polki jälleen vaan paikallaan, ei mitään muutosta hänen aloituksissaan esim. edelliskauteen. Andersson porhalsi muutaman kuukauden kehityksellä heti ohi.

Ja näitä "yllättäjiä" tulee löytymään lisää tulevina vuosina. Yhtäkkiä tulee taas joku, joka on helvetin hyvä jossain, koska Griffinsin pelaajahautomossa tehdään tällä hetkellä niin täydellistä työtä. Voi näyttää, ettei Red Wingsillä ole mitään eikä ketään millekään pelipaikalle. Ja sitten yhtäkkiä on.

Tattikset henkalle! Tuttuja nimiä mutta potentiaalista ei ollut mulla hajuakaan. Jos kaikki kehittyvät odotetusti niin eipä tuossa pitäisi mitään suurempia ongelmia olla. Laajuutta löytyy tasaisesti, se on ainakin hyvä juttu. Kaikki munat yhteen koriin tyyliin tämän kauden Carolina ei ole pitemmän päälle (playoffseissa siis) mikään toimiva taktiikka. Ja kyllä täytyy sanoa, että Detroitin kohdalla sellainen voittamisen perinnekin näkyy jotenkin konkreettisesti. Tai tälläkin kaudella jotenkin oletti että nyt se tulee se notkahdus vihdoin mutta niin ne vaan 8 parhaan joukkoon pelasivat itsensä.

Kumielvis kirjoitti:

Tattikset henkalle! Tuttuja nimiä mutta potentiaalista ei ollut mulla hajuakaan. Jos kaikki kehittyvät odotetusti niin eipä tuossa pitäisi mitään suurempia ongelmia olla. Laajuutta löytyy tasaisesti, se on ainakin hyvä juttu.

Laajenna klikkaamalla

Niin, pointti on siinä, että eihän kaikkien prospektien edes tarvitse kehittyä odotetusti. Eihän koskaan prospektien kohdalla niin voi olettaa. Mutta jos edes puolet saavuttaa potentiaalinsa, niin ne lisäämällä olemassaolevaan rosteriin, saadaan jalkeille erittäin kilpailukykyinen joukkue.

Moni sitä aina kysyy, että kuka on se Red Wingsin seuraava superpelaaja, kun Datsyuk lopettaa. "Eihän teillä ole siellä ketään." Pakko aina sanoa, että en tiedä. Mutta joku sieltä aina esiin putkahtaa, kun pelkkää puhdasta potentiaalia varaa. Etukäteen ei millään tiedetä kuka, se on joku siitä ryhmästä, joka sattumalta on sitten se timantti. Keskinäinen kilpailu hioo sen timantin esiin, heikot ja laiskat putoaa matkalla kyydistä. Jonkun mahdollisuudet tuhoaa loukkaantuminen. Ei Datsyukista tiedetty etukäteen yhtään mitään mikä siitä voi tulla, eikä Zetterbergistäkään. Taitopotentiaali vain oli olemassa. Holland vaan kertoili normaaliin tyylinsä että "we got lucky".

Mutta Red Wingsin draftaustaktiikka on se, että hajauttamalla mukaan tarpeeksi monta potentiaalista valintaa johtaa hyvin suurella todennäköisyydellä siihen 1-2 hyvään lopputulokseen. Datsyuk ja Zetterberg omasivat potentiaalia, ne tulivat kasvamaan ja kehittymään täydelliseen ympäristöön supertähtien vierelle, eikä mikään heitä sittenmmin pysäyttänyt, kun tämä osattiin tehdä oikein. Nyt heidän tehtävänsä on viedä perintönä tuo sama oppi nuoremmille sukupolville. Miten supertähti käyttäytyy, elää ja harjoittelee supertähden lailla.

Vedän esiin lähinnä osakesalkkuvertauksen, että olet haalinut 20 osaketta salkkuusi, joissa on kaikissa mielestäsi kova nousupotentiaali, mutta olet myös valmis ottamaan riskin, että suurin osa ei johda mihinkään. Osa ei sitten nouse mihinkään, osa romahtaa ja sitten tulee se yksi, joka 200-kertaistaa arvonsa. Jos nyt ihan pakko olisi veikata kuka tuo 200-kertaistaja on, niin se on Tomas Jurco tai Andreas Athanasiou.

Ken Holland, Mike Babcock get down to work of evaluation, preparation | The Detroit News | detroitnews.com

Ken Holland kartoittanut jotain suunnitelmistaan. Suht yleistä jargoniahan tuo on. Tiedämme jo etukäteen että muutoksia ei tule, kun joukkue on rakennettu jo suht valmiiksi. Juuri se joku Horton-yritys ehkä, tai sitten mennään olemassaolevalla väellä.

"The whole thing is: How do we become a little better, a little bigger and score a little more?" Holland said.

"We're not going to suddenly become an offensive juggernaut or the biggest team in the league.

"If you look at the Red Wings team from the '90s, it was built through the draft," he added, clicking off the names of Steve Yzerman, Sergei Fedorov, Vladimir Konstantinov, Vyachelsav Kozlov and Chris Osgood.

"There's no financial advantage now," Holland said.

"There's no quick fix in the NHL. The process is use the draft picks, develop the players by letting them play in this league, and that means patience.

"Once you draft and develop players, now you can make some trades and look to free agency.

"That's how the Chicago Blackhawks, the Pittsburgh Penguins, the Boston Bruins, the Detroit Red Wings and the Los Angeles Kings did it," Holland added, naming the last five winners of the Stanley Cup.

***

Asked about the unrestricted free agents Brunner, Daniel Cleary, Valtteri Filppula, Drew Miller and Ian White, Holland would only say, "Obviously, we've got some free agents we want to keep. Some of it depends on the money, for both sides."

The Red Wings intend to sign Brunner and Miller, and will take a good run at Filppula. But Filppula is among the best free agent forwards, and his price may inflate considerably.

Cleary may return, for less money. White, a constant healthy scratch all season, almost certainly has played his last game for the Red Wings.

***

As for the impact on personnel decisions of moving to the Eastern Conference next year, Holland indicated it will not have much effect.

Several of the young players already added size to the roster, and getting bigger still already was a priority.

"Boston is a big team and has had lots of success. Montreal had a lot of success, and they're not quite as big. And Toronto is fast," Holland said.

"In this league, I think it doesn't matter, if you're a good team."

In scoring, the Red Wings declined this season to 20th from seventh, scoring 2.54 goals per game compared to 2.92 in 2011-12.

Holland said a bit more scoring is a priority.

But, he said, it also is true that they scored just nine goals fewer than the Kings, who ranked 10th, and are still in the playoffs.

Laajenna klikkaamalla

Tuosta draftin kautta rakentamisessa näen nykytilanteen sellaisena, että olemme suurinpiirtein palanneet ajassa vuoteen 1991. 1989 oli se Red Wingsin kaikkien aikojen jackpot-draft ja mitä ilmeisimmin 2011 näyttää nyt lähestulkoon yhtä hyvältä. Myöskin draftit 2009-10 ja 2012 näyttää onnistuneen kokonaisuudessaan hyvin. Näistä tulee organisaation kivijalka, jonka kehityshuippu on noin vuosien 2018-19 kohdalla.

***

Toinen Holland-artikkeli:

The Malik Report - Kukla's Korner

[W]e learned that the Wings have a ton of young talent. And now that young talent has something that is even better – playoff experience.

"I think the most important thing is they are pros, not potential,” Holland said.

Next year will be fascinating. The Wings will get a full season of Danny DeKeyser. And they should get several injured players back.

“Next year, we hope to have Darren Helm back,” Holland said. “We hope to have a healthy Todd Bertuzzi. We hope to have a healthy Mikael Samuelsson. You can look forward to September 2013, and think we are going to have a real good competition” at training camp.

This is a new look for the Wings. This team is not as dominant as in the past, but it is homegrown, and it’s the culmination of a plan that started back in 2005.

“In ’05, we made a decision to be way more conservative,” Holland said.

To hoard draft picks.

“Now, we traded a second-round pick in ’08 for Brad Stuart, and I’d do that all day long,” Holland said. “But for the most part, we have tried to spend most or all of our money in the summer with the thought that we didn’t want to get to the trade deadline and trade a high draft pick and a prospect. Now you are starting to see the fruits of that philosophy.”

Laajenna klikkaamalla

The Red Wings intend to sign Brunner and Miller, and will take a good run at Filppula. But Filppula is among the best free agent forwards, and his price may inflate considerably.

Cleary may return, for less money. White, a constant healthy scratch all season, almost certainly has played his last game for the Red Wings.

Laajenna klikkaamalla

Kuulostaa juuri siltä miltä pitää. Brunner ja Miller jatkavat ja Filppula yritetään pitää, mutta se tuskin onnistuu.

Cleary voi tietysti halvalla vielä jatkaakin jos suostuu pieneen rooliin. Oli kuitenkin playoffeissa paljon parempi kuin runkosarjassa. Whitelle nyt ei ole käyttöä.

Apmp- kirjoitti:

Kuulostaa juuri siltä miltä pitää. Brunner ja Miller jatkavat ja Filppula yritetään pitää, mutta se tuskin onnistuu.

Cleary voi tietysti halvalla vielä jatkaakin jos suostuu pieneen rooliin. Oli kuitenkin playoffeissa paljon parempi kuin runkosarjassa. Whitelle nyt ei ole käyttöä.

Laajenna klikkaamalla

Tuo "Cleary may return" pistää hieman pelottamaan. Noh, se oli vain toimittajan kirjoittama lause, Holland ei sanonut asiaan mitään. HF Boardsilla asiaan on jo ylireagoitu suurinpiirtein siten, että jos Cleary jatkaa ja Tatar joutuu vielä farmiin (koska on ainoa waiver-vapaa noista ylös ehdotetuista junnuista), niin Hollandin pitää erota hommistaan. :D

Kuvastaa vaan hyvin miten näitä nuoria pelaajia yliarvostetaan sen pelipaikan helpon antamisen suhteen. Red Wings management nimenomaan haluaa ajaa sen nuoren raivon partaalle yrittäessään sisään rosteriin. Koska se kehittää, se tekee siitä jätkästä raudanlujan. Jos se luovuttaa, kuten Mursak, niin ei käyttöä. Seuraava yrittäjä sisään. Luovuttajia ei tarvita.

Aina siellä on se joku vihattu veteraani-syntipukki, vaikkei se edes pelaisi (kuten Bertti ja Sammy playoffseissa). Jo silloin käydessäni 2009 Detroitissa ja keskustellessani Grand Rapidsista Wingsin peliin tulleen vanhemman pariskunnan kanssa, tämä pariskunnan mies oli suurinpiirtein sitä mieltä että "I hate Maltby and Draper because they are too old and I want the kids play". Lisää jääaikaa Helmille ja Abdelkaderille oli se toive. Noh, heidän aikansa tuli, hieman myöhemmin, kun seurajohto näki ajankohdan oikeaksi.

Sama vinkunahan se jatkuu kaikkialla. SM-Liigassa on aina vinkujat, jotka haluaa omia junnuja rosteriin. Oma prospekti, oma kasvatti, tai pahimmassa tapauksessa oma poika pitäisi aina saada aikaisemmin ja nopeammin johonkin rooliin. "Red Wings tuhoaa kehityksen" kun ei päästä junnujaan ylös ajoissa, loikkaavat KHL:ään yms. juttuja saa lukea. Tuo sama vuodatus ei tunnu loppuvan ikinä.

Kuitenkin, tässä nyt on aika pitkään tuota menoa seurattu ja minkä ratkaisun seurajohto ikinä tekeekin, niin heillä on joku näkemys siihen asiaan. Ja päätöksen tekee Detroit Red Wingsin managementti, jolla on ehkä hieman perspektiiviä siihen asiaan, miten pelaajia kehitetään. Koska prospektille annetaan se mahdollisuus? Onko oikeasti aika antaa se kautta aiemmin kuin ehkä pitäisi?

Ne ketkä kyseenalaistavat Red Wingsin johtoportaan toiminnan lähestulkoon kokonaisuudessaan, esittävät melkoista kiekkojumalaa. Joidenkin mielestä 10 minuuttia NHL:ssä on kokemuksen keräämisen kannalta mukamas tärkeämpää, kuin 20 minuutin rooli AHL:ssä. Minun mielestäni parhain tapa kasvattaa on tuo iso dominoiva rooli sen hetkisellä sarjatasolla mikä se ikinä onkaan, OHL, AHL ja sitten hieman maistelua tuosta kovemmasta kyydistä. "Susille heittäminen raakileena" on juuri asia mitä pitää välttää. Tästähän Ken Hollandilla on omakohtainen kokemus ja se näkyy hänen rakennusfilosofiassaan erittäin merkittävänä tekijänä nykypäivänä.

Onhan siellä vääriäkin ratkaisuja tehty, edellinen AHL-valmentaja Curt Fraser etunenässä, joka tuhosi yhden satsin prospekteja, mutta kuitenkin, kyllä minun mielestä pitää antaa arvoa Ken Hollandin johtaman ryhmittymän ratkaisuille, eikä olla haastamassa ja väittämässä niitä vääriksi joka asiassa. Tätähän ei ole tapahtunut täällä, mutta tuo HF Boardsin keskustelu oikein tulvii tätä paskaa. 90% keskustelijoista on siellä aivan kuutamolla kuin lumiukot. "Ken Holland on tuhoamassa Red Wingsin", kun mielestäni se on rakentamassa siitä ehkä hienompaa settiä kuin se koskaan on tähän asti ollut. Oikeasti.

Mutta tuo on sitä lyhytnäköisten nykyajan ihmisten näkemystä. Ja varmaan hyvin nuoriakin kirjoittajia paljon seassa, jotka ei ymmärrä näitä pitkäjänteisyyden juttuja alkuunkaan. Kaiken pitää tapahtua nopeasti. Toivovat vahvistuksia tässä ja nyt. NHL:ssä se vaan ei mene enää niin. Hollandin hyvin konservatiivinen rakennustapa tulee ärsyttämään suurta massaa jatkossakin, mutta se lopputulema on ihan helvetin hieno taideteos, josta nautimme tuossa seuraavan vuosikymmenen vaihteessa. NHL:n powerhouse, jossa jokainen pelaaja on oma prospekti, kenties. Jollakin tapaa näen sen Hollandin tavoitteena, tuollainen yliperfektionistinen lopputulos ja sitten voipi väistyä yläkertaan narunvetelijän hommiin. Tai todennäköisesti on jo väistynyt, ennenkuin näillä jätkillä mitään voitetaan. Joku Yzerman siinä sitten GM:nä.

Tässä viestissä ei varsinaisesti ole mitään uutta ja erikoista ensi kauden suunnitelmista.

Pakko kyllä arvostaa Detroitia. NHL:n paras organisaatio ylivoimaisesti.

Datsyukin kovana fanina hieman jännittää, miten pääsette siitä yli. Mutta olettehan aina päässeet.

Henkka kirjoitti:

Kuvastaa vaan hyvin miten näitä nuoria pelaajia yliarvostetaan sen pelipaikan helpon antamisen suhteen. Red Wings management nimenomaan haluaa ajaa sen nuoren raivon partaalle yrittäessään sisään rosteriin. Koska se kehittää, se tekee siitä jätkästä raudanlujan. Jos se luovuttaa, kuten Mursak, niin ei käyttöä. Seuraava yrittäjä sisään. Luovuttajia ei tarvita.

Laajenna klikkaamalla

Erittäin totta. Varsinkin HFBoardsilla on kyllä niin käsittämätöntä settiä, että sinne olen tainnut kolmessa vuodessa ehkä 10 viestiä kirjoittaa, ei vain jaksa. Jos jatkoajassa tuntuu välillä että fanit yliarvioivat omia prospecteja niin mitäpä se tuolla ameriikan poikien foorumeilla sitten onkaan. Ensi kaudeksi HF-jengi haluaisi varmaan tällaisen kokoonpanon:

Tatar-Datsyuk-Nyquist
Jurco-Zetterberg-Frk
Sheahan-Helm-Brunner
Callahan-Andersson-Tootoo

Kaikki veteraanit vaan pois paitsi Datsyuk ja Zetterberg. Helm on ihan ok. Brunner on vähän siinä ja siinä, ehkä jo liian vanha ja kerran se taisi vetää tyhjästä maalista ohi. Tootoo on helvetin hyvä pelaaja koska se taklaa. Tatar tekee 150 pinnaa Datsyukin kanssa jne..

Elieli, ehdottomasti ei mitään ilmaisia kakkosketjun paikkoja jakoon noille nuorille, joskin Nyquist on siitä nyt jo taistellut ja mielestäni osoittanut että häntä siinä paikalla ainakin voidaan käyttää. Samoin kun Brunnerin vastuu noussee siitä mitä se loppukaudesta oli. Pelasi sitä ~10 minuuttia per peli, tehden siitä huolimatta kyllä kovat tehot. Kunnon kesäharjoittelu ison maailman tyyliin nyt alle niin uskon miehen kunnon kestävän vähän paremmin.

Henkka kirjoitti:

Aina siellä on se joku vihattu veteraani-syntipukki, vaikkei se edes pelaisi (kuten Bertti ja Sammy playoffseissa). Jo silloin käydessäni 2009 Detroitissa ja keskustellessani Grand Rapidsista Wingsin peliin tulleen vanhemman pariskunnan kanssa, tämä pariskunnan mies oli suurinpiirtein sitä mieltä että "I hate Maltby and Draper because they are too old and I want the kids play". Lisää jääaikaa Helmille ja Abdelkaderille oli se toive. Noh, heidän aikansa tuli, hieman myöhemmin, kun seurajohto näki ajankohdan oikeaksi.

Laajenna klikkaamalla

Tällä kaudellahan tuo HFBoardsilla oli Cleary. Sekä Abdelkader. Abdelkaderin haukkumista en kyllä ymmärrä ja sitä että miestä vaadittiin waiversiin ja Tataria huudettiin ykköseen sen sijaan. Käsittämätöntä. Eihän se Abdelkader kyllä tietenkään ykkösessä omimmillaan ole, mutta ketä muutakaan siihen olisi pitänyt kokeilla? Filppulat ja co. kävivät siinä jo kusemassa, Abdelkader pystyi kuitenkin sentään tuomaan siihen jotain uutta.

Henkka kirjoitti:

Onhan siellä vääriäkin ratkaisuja tehty, edellinen AHL-valmentaja Curt Fraser etunenässä, joka tuhosi yhden satsin prospekteja, mutta kuitenkin, kyllä minun mielestä pitää antaa arvoa Ken Hollandin johtaman ryhmittymän ratkaisuille, eikä olla haastamassa ja väittämässä niitä vääriksi joka asiassa. Tätähän ei ole tapahtunut täällä, mutta tuo HF Boardsin keskustelu oikein tulvii tätä paskaa. 90% keskustelijoista on siellä aivan kuutamolla kuin lumiukot. "Ken Holland on tuhoamassa Red Wingsin", kun mielestäni se on rakentamassa siitä ehkä hienompaa settiä kuin se koskaan on tähän asti ollut. Oikeasti.

Laajenna klikkaamalla

Fraserin eka kausi Griffinsien peräsimessä oli 2008-09. Joukkueessa pelasivat mm. Justin Abdelkader, Ville Leino, Mattias Ritola, Darren Helm, Jakub Kindl, Jonathan Ericsson, Cory Emmerton, Jan Mursak, Jimmy Howard, sekä hetken aikaa Darren McCarty ja pari peliä myös Chris Chelios. Mukana oli myös AHL:n sen hetken yksi parhaista pelaajista Darren Haydar. Ja playoffeihin ja runkosarjan loppuun tulivat mukaan muuten myös Brian Lashoff sekä Joakim Andersson. Tuo oli kyllä varsin hyvä jengi kun AHL-veteraanit Haydar ja Garrett Stafford onnistuivat mainiosti. Tuosta eteenpäinhän se GR:n alamäki sitten alkoi.

2009-2010 kaudella nuoret eivät enää kehittyneetkään. Ericsson, Helm, Leino ja Howard nousivat Red Wingsin mukaan ja Abdelkaderkin pelasi yli puolet kaudesta ylhäällä käyden lähinnä jäähyilemässä enää AHL:ssä. No joo, Mursak kehittyi nostaen maalimääränsä kahdesta maalista 24 osumaan. Ritola, Kindl ja Emmerton pitäytyivät samoissa pinnoissa ilman minkäänlaista kehitystä. Tämä oli myös Tatarin tulokaskausi. Lashoff kävi jälleen näyttäytymässä loppukaudesta.

2010-2011 Jakub Kindl ja Mattias Ritola (waivers-> TB) nousivat ylös. Mursak pelasi parikymmentä peliä ylhäällä ja Tatarkin pääsi kokeilemaan. Molemmat tekivät myös uran avausmaalinsa, Tatar jopa ekassa pelissään. Emmertonkin kävi muistaakseni tekaisemassa yhden maalin Chicagoa vastaan ihan hävyttömällä lörppyranteella. AHL:ssä hommat eivät menneet toivotusti. Playoffit missattiin jälleen. Tatar keräsi pistesaldoksi 57. Mursak otti NHL-stintistään huolimatta maalien valossa paljon takapakkia. Emmerton junnasi yhä edelleen samoissa pisteissä ja waiver-sääntöjen vuoksi mies oli pakko nostaa kuitenkin ylös seuraavaksi kaudeksi. Tulokaskautensa pelasivat Joakim Andersson, Brian Lashoff sekä Brendan Smith.

2011-2012 Cory Emmerton ja Jan Mursak nousivat ylös ja lähinnä NHL-paikkaa olevat prospectimme alhaalla olivat nyt Tatar, rookiena mukaan tuleva Gustav Nyquist sekä lupauksia herättäneen tulokaskauden pelannut Smith. Miten käy? No, playoffit missattiin jälleen. Tatarin pisteet junnaavat paikoillaan ja mies ei pääse ylös edes kokeilemaan. Nyquist tulee, näkee ja voittaa ja nousee samantien NHL-kokoonpanoon ja ihastuttaa myös Red Wings-fanit tekemällä upean uran avausmaalin -> Fraser ei ehtinyt vaikuttaa vielä tarpeeksi. Smith AHL:ssä pelaa samanlaisen kauden kuin rookie-kausi. Ei huono, mutta parannusta olisi varmasti toivottu joten pienehkö pettymys sekin. Positiivinen yllätys onkin sen sijaan ei niin kiinnostava jätkä, Joakim Andersson joka nostaa pistesaldonsa 22 pisteestä 51:een. Palkintona myös 5 NHL-peliä. Myös loppukaudesta meininkiä haistelemaan tullut Riley Sheahan pääsee yhdessä pelissä pukemaan Red Wings -univormun päälle.

Tämän recapin pohjalta voi kyllä sanoa, ettei se Fraserin aika tosiaan Grand Rapidsissa ihan putkeen mennyt. McCollumia en nyt noissa kausijutuissa maininnut, mutta mahtaisiko Fraserilla olla osasyynsä siihenkin. Vaikka pääosin McCollumin oman kuupan kestävyyttähän lähinnä on epäilty. Thank god, että Mrazek pääsi suoraan Blashillin laatujuniorikouluun.

Fraserin saldo siis 4 kautta ja 3 kertaa ulos runkosarjassa ja ainoa playoffpaikkakin tuli ekalla kaudella jolloin Griffinsien kokoonpano oli sellainen, että isoäitinikin olisi sen todennäköisesti playoffeihin luotsannut. Ansaitut potkut siis.

Eli en nyt välttämättä allekirjoita aivan täysin tuota Fraserin prospectien tuhoamista, mutta kyllä sitä nyt kuvittelisi, että paremmalla valmennuksella esim. Emmertonista olisi saatu vähän enemmän irti. Osaa luistella, eikä ole mikään ihan mikkihiiri kropaltaan. Teki myös junnuissa hyviä tehoja joten ehkäpä jos Cory olisi päässyt Blashillin kouluun niin tulos voisi nyt olla eri näköistä. Kiva olisi ollut nähdä.