Edellisen kauden voimasuhteet-ketjun avaajana katson velvollisuudekseni pamauttaa vastaavan keskustelunavauksen myös tulevalle kaudelle 2008-2009. Osaan joukkueista tulee vielä muutamia hankintoja, mutta todellisia voimasuhteita keikauttavia supervahvistuksia ei montaa kappaletta nähtäne. Tästä pitää lähinnä itäisen naapurimme rahaliiga ja Elitserien huolen.
Olkaa hyvät:
Vahvistujat:
HIFK. Merkittävin vahvistuminen tapahtuu penkin takana. Jalonen on aivan toista luokkaa valmentajana, kuin viime kausilla nähdyt ”ulkomaanlöydöt”. Edessä kuitenkin Jaloselle kova mittari stadin kirkkaiden valojen tuikkeessa. Paineet onnistumiseen valtaisat, koska paniikkinappulan painamisen kynnys on totutusti Hifkillä matala. Maalivahdit kunnossa, puolustuksessa ei Kangen, Heikkisen ja Hankin takana vielä ketään. Hyökkäys paluumuuttajasenttereiden myötä kovaa tasoa, josta löytyy ainakin kaksi ratkaisijaketjua. Arvio: Onnistuessaan neljän sakissa ja mitalipeleissä, rutiinilla kuuden joukkoon.
HPK. Paljoa ei tarvita vahvistuakseen umpisurkean viime kauden jälkeen. Rautakorpi tuo jämäkkyyttä valmennukseen ja kokeneet hankinnat Tuulola, Virta, Laamanen, Viitaluoma yms. takaavat sen, että rutiinia löytyy. Hyökkäyksen laajuudesta huolimatta todelliset supertykit loistavat poissaolollaan ja peräpäässä Tuulolan parhaat päivät on aikaa sitten nähty. Lassila maalissa asiallista liigatasoa. Mielenkiintona, nousevatko nuoret huippulupaukset Leinonen, Andersson etunenässä seuraavalle tasolle? Arvio: Onnistuessaan sijat 5-6, rutiinilla sijat 7-8.
Kalpa. Mukava todeta, että Kuopiossa on löytynyt mahdollisuuksia panostaa ensi kauteen edellisvuosia enemmän. Killeri, Häppölä ja Ströbä ovat Kalpalle kovia kaappauksia ja tuonevat rutiinia ja tasaisuutta otteisiin. Kiiskiseltä odotan kovaa läpimurtoa liigaeliittiin. Toisaalta, peikkona on se, että ensi kaudella Kalpaa ei aliarvioida, kuten viime kausilla. Kuinka joukkue osaa suhtautua tähän, että ”heittopussin leima” on pyyhitty otsasta pois? Arvio: Onnistuessaan sääleihin, rutiinilla sijat 11-13.
JYP. Oman joukkueen arviointi objektiivisesti on kohtalaisen vaikeaa. Väitän silti JYPin vahvistuneen edelliseen kauteen verrattuna. Puolustuspää on Koskisen, Välivaaran ja Malmivaaran tulon myötä valovuoden viimekautista edellä. Moket ennallaan ja hyökkäyksen kalliit alisuoriutujat korvattu Tuppuraisella ja nälkäisellä Virpiöllä. Riveissä liigan paras pelaaja Immonen. Dufvan robottikiekko vuoden valmiimpaa ja kaupungissa uusittuine halleineen kovin kiekkohuuma aikoihin. Kysymysmerkkinä, kestääkö pelajien, seurajohdon ja valmennuksen ”jofa” menestyspaineet? Arvio: Onnistuessaan mitalipelit, rutiinilla kuuden joukkoon.
Saipa. Toporowski ja Tarvainen ovat Saipan hankintoina ällistyttävän kovia. Nämä kaverit Immosen laidoilla ykkösessä takaavat sen, että iskunyrkki on todella vahva. Ongelma onkin se, että ykkösketjun jälkeen ei tule mitään eikä ketään. Lappalainen ja Tenkanen omaavat lahjoja nousta kakkosketjun tasolle liigassa, mutta molempien yllä leijuu vahva loukkaantumiskysymysmerkki. Puolustuksessa Mielosen lunastaessa odotukset ja Sanfordin onnistuttua kiekollisessa roolissa on kasassa aivan asiallinen peräpää. Maalivahtiosasto onkin jo valmiiksi mainiossa kuosissa. Valmennuksessa Selin vielä pieni kysymysmerkki. Joukkue on paperilla vahvistunut, mutta liigan yleinen vahvistuminen pitänee Saipan totutuilla sijoituksilla. Arvio: Onnistuessaan sääleihin, rutiinilla sijat 11-13.
Jatkavat ennallaan:
Blues. Huikean viime kauden jälkeen Bluesilta voidaan jälleen odottaa erittäin vahvaa panosta tulevalla kaudella. Tämän takaavat liigan kuumin valmentaja sekä hyvin koossa säilynyt joukkue. Pientä kysymysmerkin tynkää herättää vielä hyökkäyspää, johon Kellerin, Eavesin tai Osalan jatkosopparit antaisivat viimeisen silauksen. Arvio: Onnistuessaan mestari, rutiinilla neljän sakkiin.
Jokerit. Kova nippu, kuten aina. Valmennuskin tuntuisi tällä kaudella olevan kunnossa, vaikka turha vielä paukutella henkseleitä, kun Hanlonilla ei ole yhtään liigapeliä takana ja Ikankin edelliset liigapestit olleet mahalaskuja. Riksman on yksi liigan kovimmista veskareista ja puolustuksessa kokeneet pelaajat pitänevät huolen onnistumisesta. Hyökkäys on totutusti kivenkovaa liigatasoa. Kiinnostavaa nähdä, miten nuorien kehittymisen puheet konkretisoituvat? Saavatko Hyvönen, Strömberg ja kumppanit roolia. Kykeneekö Hauhtonen nousemaan vielä HIFK-vuotensa tasolle, vain oliko vuosi Salmelaisen ja Luttisen rinnalla sattumaa? Lahti ja Mäki erittäin hyviä vahvistuksia, mutta Stapleton ja Wilm kovia menetyksiä (jos eivät jatka). Arvio: Onnistuessaan mitaleilla, rutiinilla kuuden joukkoon.
Pelicans. Aravirta ja Nurminen pitävät huolen siitä, että pelsut kolkuttelevat jälleen ensi kaudella kotiedun portteja. Hyökkäyksen menetykset on korvattu kokeneilla pelimiehillä ja puolustus on hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta, fyysisyyttä ja kiekollista taitoa. Ylivoimaiseesti suurin menetys on ollut Antti Niemi, jonka korvaajaksi on hankittu ainoastaan totaalisia kysymysmerkkejä (jos edes niitä). Nikkilä on kakkosmoke liigassa, Hovinen yltää kysymysmerkkiosastoon ja kaiken mennessä nappiin saattaa olla jopa kauden komeetta. Mv-osaston suoriutuminen on kuitenkin suurin uhka Pelicans-taivaalla. Muuten ei hätää. Arvio: Onnistuessaan taistelee kotiedusta ja välieräpaikasta, rutiinillakin (ja Hovisen onnistuttua) kuuden sakkiin.
TPS. Monet ovat varmaankin sitä mieltä, että TPS on vahvistunut, mutta jätän Tepsin niukasti ennallaan jatkavien joukkoon. Syynä tähän pelaajamateriaalin tasaistuminen, mutta toisaalta todellisten tähtien puuttuminen ja liigan yleinen tasonnousu. Kipru ja Berg eivät minun papereissani mukavoituneina jyrinä tähti-kriteerejä enää täytä, sorry. Teemu Laineen poistuessa hyökkäyksestä, tulee Ilarin ja Hannuksen onnistua maalinteossa parhaansa mukaan. Toisaalta Suominen, Erkinjuntti, Venäläinen ja Jonhnson takaavat sen, että laajuutta löytyy hyökkäyksessä. Tasaisen olonen paketti, jolla TPS palannee playoffeihin? Arvio: Sijat 7-10 runkosarjassa.
Ässät. Valitettavasti padan ovi ei ole käynyt tulosuuntaan kovin kummoisesti alkukesän aikana. Joko joukkueen ja Apen vetovoima ei vaan riitä tasonsa osoittaneille pelimiehille, tai Hirsimäki pidättelee pöytälaatikossa kovia pommeja viimemetreille pitäen spekuloijat jännityksessä. Itse veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Kivenmäki on terveenä ollessaan yksi liigan parhaita hyökkääjiä, mutta auttamatta yksin. Nuoret Salminen ja Jyrkkiö saanevat isoa roolia ensi kaudella. Arvio: Ilman merkittäviä vahvistuksia jumbosija saa jatkoa, Onnistuessaan välttää karsinnat.
Ilves. Näyttää siltä, että Ilves saa jalkeille varsin tasapainoisen ja vahvan nipun ensi kaudelle. Tietyllä tavalla joukkueesta puuttuu kuitenkin se terävin syömähammas ja pitkälle pääseminen ensi kaudella on vielä mielestäni parin kovan hyökkäyspään hankinnan takana. Toivonen tilkitsee maalinsuun, Lehtivuori ja Seikola ovat eturivin puolustajia, mutta hyökkäyksestä löytyy vain paljon kakkosketjun miehiä (mikä ei pelkästään huono asia, koska niitä riittää ketjukaupalla). Marko Anttila lienee kehityksen jatkuessa lähimpänä todellisen syömähampaan tasoa. Pietilän myötä koutsauksesta homma ei jää kiinni. Arvio: Onnistuessaan kuuden sakkiin, rutiinilla kahdeksan joukossa.
Heikentyjät:
Lukko. Vaikka edellinen kausi menikin penkin alle, lasken Lukon niukasti heikentyjien joukkoon tulevalle kaudelle. Paljon riippuu siitä, saako Urama samanlaisen liekin syttymään, kuin viime kaudella kirvesrinnoissa? Jos saa, voi Lukko olla kauden positiivisia yllättäjiä. Pelitapa muuttuu totaalisesti Toivolan fyysisestä uhittelusta taitokiekkoon. Vehanen on yksi liigan parhaista veskareista. Viitanen ja Pettinen kovia luita puolustukseen, mutta saavatko takaa tukea? Saarenheimo ja Haataja pitävät huolen tehoista, kysymysmerkkinä Saarela – maaleja vai kiukuttelua? Arvio: Runkosarjassa sijat 7-10, rutiinilla 9-12.
Kärpät. Suurta ja mahtavaa on (Koivistoa lukuun ottamatta) toistaiseksi siirtomarkkinoilla viety kuin pässiä liekassa. Liigan kovin valmentaja Jalonen vaihtui Alataloon. Poissa ”jumalat” Hyvönen, Pesonen? ja Bros. Ongelma on se, että em. pelaajien tasoisia jätkiä ei saa liigaan edes rahalla, vaikka sitä tursuaisikin perstaskusta kuinka. Maalivahtiosasto kuitenkin erinomainen. Koivistosta povaan tulevaisuudessa jopa kansainvälisen tason vahtia, kun saa vain peliaikaa. Hyökkäys on kovista menetyksistä huolimatta kovaa liigatasoa, mutta puolustus on Kärppien mittapuulla lähinnä huono vitsi. Arvio: Onnistuessaan neljän sakkiin, rutiinilla kahdeksan joukkoon.
Tappara. Jos joukkueella on edellisellä kaudella riveissään liigan kolme parasta puolustajaa ja kaikki vaihtavat maisemaa, niin on aika helppo todeta joukkueen heikentyneen. Samalla sateentekijä-Urama on poissa. Ojasen jatko oli henkisesti todella tärkeä asia joukkueelle. Puolustuksessa ei tällä hetkellä ole ketään. Maalissa Lehtoa hyvin tuurannut kirittäjä Nikkilä vaihtui junioriin, joten Lehto pelannee koko kauden. Hyökkäyspää pysyi ennallaan ja Lehterä on ensi kaudella yksi liigan parhaita hyökkääjiä rinnallaan tutkaparinsa Enlund. Kokeneet Ojanen, Koskela ja Vertala säestävät taustalla. Sijoitusta erittäin vaikea arvioida, sillä mahdollisuudet erittäin voimakkaaseen variointiin (kokematon valmennus , kehno puolustus, jaksaako Lehto joka pelin) ovat olemassa. Paljon voi vielä tapahtua edistystä, mikäli peräpää saadaan siirtomarkkinoilla kuosiin. Salmelaa, Aaltoa ja Benoitia ei kuitenkaan korvata millään eikä kellään. Arvio: Onnistuessaan taistelee paikasta kuuden sakissa, uhkien konkretisoiduttua (lähinnä valmennus?) voi säälipaikkakin tehdä tiukkaa.
Olkaa hyvät:
Vahvistujat:
HIFK. Merkittävin vahvistuminen tapahtuu penkin takana. Jalonen on aivan toista luokkaa valmentajana, kuin viime kausilla nähdyt ”ulkomaanlöydöt”. Edessä kuitenkin Jaloselle kova mittari stadin kirkkaiden valojen tuikkeessa. Paineet onnistumiseen valtaisat, koska paniikkinappulan painamisen kynnys on totutusti Hifkillä matala. Maalivahdit kunnossa, puolustuksessa ei Kangen, Heikkisen ja Hankin takana vielä ketään. Hyökkäys paluumuuttajasenttereiden myötä kovaa tasoa, josta löytyy ainakin kaksi ratkaisijaketjua. Arvio: Onnistuessaan neljän sakissa ja mitalipeleissä, rutiinilla kuuden joukkoon.
HPK. Paljoa ei tarvita vahvistuakseen umpisurkean viime kauden jälkeen. Rautakorpi tuo jämäkkyyttä valmennukseen ja kokeneet hankinnat Tuulola, Virta, Laamanen, Viitaluoma yms. takaavat sen, että rutiinia löytyy. Hyökkäyksen laajuudesta huolimatta todelliset supertykit loistavat poissaolollaan ja peräpäässä Tuulolan parhaat päivät on aikaa sitten nähty. Lassila maalissa asiallista liigatasoa. Mielenkiintona, nousevatko nuoret huippulupaukset Leinonen, Andersson etunenässä seuraavalle tasolle? Arvio: Onnistuessaan sijat 5-6, rutiinilla sijat 7-8.
Kalpa. Mukava todeta, että Kuopiossa on löytynyt mahdollisuuksia panostaa ensi kauteen edellisvuosia enemmän. Killeri, Häppölä ja Ströbä ovat Kalpalle kovia kaappauksia ja tuonevat rutiinia ja tasaisuutta otteisiin. Kiiskiseltä odotan kovaa läpimurtoa liigaeliittiin. Toisaalta, peikkona on se, että ensi kaudella Kalpaa ei aliarvioida, kuten viime kausilla. Kuinka joukkue osaa suhtautua tähän, että ”heittopussin leima” on pyyhitty otsasta pois? Arvio: Onnistuessaan sääleihin, rutiinilla sijat 11-13.
JYP. Oman joukkueen arviointi objektiivisesti on kohtalaisen vaikeaa. Väitän silti JYPin vahvistuneen edelliseen kauteen verrattuna. Puolustuspää on Koskisen, Välivaaran ja Malmivaaran tulon myötä valovuoden viimekautista edellä. Moket ennallaan ja hyökkäyksen kalliit alisuoriutujat korvattu Tuppuraisella ja nälkäisellä Virpiöllä. Riveissä liigan paras pelaaja Immonen. Dufvan robottikiekko vuoden valmiimpaa ja kaupungissa uusittuine halleineen kovin kiekkohuuma aikoihin. Kysymysmerkkinä, kestääkö pelajien, seurajohdon ja valmennuksen ”jofa” menestyspaineet? Arvio: Onnistuessaan mitalipelit, rutiinilla kuuden joukkoon.
Saipa. Toporowski ja Tarvainen ovat Saipan hankintoina ällistyttävän kovia. Nämä kaverit Immosen laidoilla ykkösessä takaavat sen, että iskunyrkki on todella vahva. Ongelma onkin se, että ykkösketjun jälkeen ei tule mitään eikä ketään. Lappalainen ja Tenkanen omaavat lahjoja nousta kakkosketjun tasolle liigassa, mutta molempien yllä leijuu vahva loukkaantumiskysymysmerkki. Puolustuksessa Mielosen lunastaessa odotukset ja Sanfordin onnistuttua kiekollisessa roolissa on kasassa aivan asiallinen peräpää. Maalivahtiosasto onkin jo valmiiksi mainiossa kuosissa. Valmennuksessa Selin vielä pieni kysymysmerkki. Joukkue on paperilla vahvistunut, mutta liigan yleinen vahvistuminen pitänee Saipan totutuilla sijoituksilla. Arvio: Onnistuessaan sääleihin, rutiinilla sijat 11-13.
Jatkavat ennallaan:
Blues. Huikean viime kauden jälkeen Bluesilta voidaan jälleen odottaa erittäin vahvaa panosta tulevalla kaudella. Tämän takaavat liigan kuumin valmentaja sekä hyvin koossa säilynyt joukkue. Pientä kysymysmerkin tynkää herättää vielä hyökkäyspää, johon Kellerin, Eavesin tai Osalan jatkosopparit antaisivat viimeisen silauksen. Arvio: Onnistuessaan mestari, rutiinilla neljän sakkiin.
Jokerit. Kova nippu, kuten aina. Valmennuskin tuntuisi tällä kaudella olevan kunnossa, vaikka turha vielä paukutella henkseleitä, kun Hanlonilla ei ole yhtään liigapeliä takana ja Ikankin edelliset liigapestit olleet mahalaskuja. Riksman on yksi liigan kovimmista veskareista ja puolustuksessa kokeneet pelaajat pitänevät huolen onnistumisesta. Hyökkäys on totutusti kivenkovaa liigatasoa. Kiinnostavaa nähdä, miten nuorien kehittymisen puheet konkretisoituvat? Saavatko Hyvönen, Strömberg ja kumppanit roolia. Kykeneekö Hauhtonen nousemaan vielä HIFK-vuotensa tasolle, vain oliko vuosi Salmelaisen ja Luttisen rinnalla sattumaa? Lahti ja Mäki erittäin hyviä vahvistuksia, mutta Stapleton ja Wilm kovia menetyksiä (jos eivät jatka). Arvio: Onnistuessaan mitaleilla, rutiinilla kuuden joukkoon.
Pelicans. Aravirta ja Nurminen pitävät huolen siitä, että pelsut kolkuttelevat jälleen ensi kaudella kotiedun portteja. Hyökkäyksen menetykset on korvattu kokeneilla pelimiehillä ja puolustus on hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta, fyysisyyttä ja kiekollista taitoa. Ylivoimaiseesti suurin menetys on ollut Antti Niemi, jonka korvaajaksi on hankittu ainoastaan totaalisia kysymysmerkkejä (jos edes niitä). Nikkilä on kakkosmoke liigassa, Hovinen yltää kysymysmerkkiosastoon ja kaiken mennessä nappiin saattaa olla jopa kauden komeetta. Mv-osaston suoriutuminen on kuitenkin suurin uhka Pelicans-taivaalla. Muuten ei hätää. Arvio: Onnistuessaan taistelee kotiedusta ja välieräpaikasta, rutiinillakin (ja Hovisen onnistuttua) kuuden sakkiin.
TPS. Monet ovat varmaankin sitä mieltä, että TPS on vahvistunut, mutta jätän Tepsin niukasti ennallaan jatkavien joukkoon. Syynä tähän pelaajamateriaalin tasaistuminen, mutta toisaalta todellisten tähtien puuttuminen ja liigan yleinen tasonnousu. Kipru ja Berg eivät minun papereissani mukavoituneina jyrinä tähti-kriteerejä enää täytä, sorry. Teemu Laineen poistuessa hyökkäyksestä, tulee Ilarin ja Hannuksen onnistua maalinteossa parhaansa mukaan. Toisaalta Suominen, Erkinjuntti, Venäläinen ja Jonhnson takaavat sen, että laajuutta löytyy hyökkäyksessä. Tasaisen olonen paketti, jolla TPS palannee playoffeihin? Arvio: Sijat 7-10 runkosarjassa.
Ässät. Valitettavasti padan ovi ei ole käynyt tulosuuntaan kovin kummoisesti alkukesän aikana. Joko joukkueen ja Apen vetovoima ei vaan riitä tasonsa osoittaneille pelimiehille, tai Hirsimäki pidättelee pöytälaatikossa kovia pommeja viimemetreille pitäen spekuloijat jännityksessä. Itse veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa. Kivenmäki on terveenä ollessaan yksi liigan parhaita hyökkääjiä, mutta auttamatta yksin. Nuoret Salminen ja Jyrkkiö saanevat isoa roolia ensi kaudella. Arvio: Ilman merkittäviä vahvistuksia jumbosija saa jatkoa, Onnistuessaan välttää karsinnat.
Ilves. Näyttää siltä, että Ilves saa jalkeille varsin tasapainoisen ja vahvan nipun ensi kaudelle. Tietyllä tavalla joukkueesta puuttuu kuitenkin se terävin syömähammas ja pitkälle pääseminen ensi kaudella on vielä mielestäni parin kovan hyökkäyspään hankinnan takana. Toivonen tilkitsee maalinsuun, Lehtivuori ja Seikola ovat eturivin puolustajia, mutta hyökkäyksestä löytyy vain paljon kakkosketjun miehiä (mikä ei pelkästään huono asia, koska niitä riittää ketjukaupalla). Marko Anttila lienee kehityksen jatkuessa lähimpänä todellisen syömähampaan tasoa. Pietilän myötä koutsauksesta homma ei jää kiinni. Arvio: Onnistuessaan kuuden sakkiin, rutiinilla kahdeksan joukossa.
Heikentyjät:
Lukko. Vaikka edellinen kausi menikin penkin alle, lasken Lukon niukasti heikentyjien joukkoon tulevalle kaudelle. Paljon riippuu siitä, saako Urama samanlaisen liekin syttymään, kuin viime kaudella kirvesrinnoissa? Jos saa, voi Lukko olla kauden positiivisia yllättäjiä. Pelitapa muuttuu totaalisesti Toivolan fyysisestä uhittelusta taitokiekkoon. Vehanen on yksi liigan parhaista veskareista. Viitanen ja Pettinen kovia luita puolustukseen, mutta saavatko takaa tukea? Saarenheimo ja Haataja pitävät huolen tehoista, kysymysmerkkinä Saarela – maaleja vai kiukuttelua? Arvio: Runkosarjassa sijat 7-10, rutiinilla 9-12.
Kärpät. Suurta ja mahtavaa on (Koivistoa lukuun ottamatta) toistaiseksi siirtomarkkinoilla viety kuin pässiä liekassa. Liigan kovin valmentaja Jalonen vaihtui Alataloon. Poissa ”jumalat” Hyvönen, Pesonen? ja Bros. Ongelma on se, että em. pelaajien tasoisia jätkiä ei saa liigaan edes rahalla, vaikka sitä tursuaisikin perstaskusta kuinka. Maalivahtiosasto kuitenkin erinomainen. Koivistosta povaan tulevaisuudessa jopa kansainvälisen tason vahtia, kun saa vain peliaikaa. Hyökkäys on kovista menetyksistä huolimatta kovaa liigatasoa, mutta puolustus on Kärppien mittapuulla lähinnä huono vitsi. Arvio: Onnistuessaan neljän sakkiin, rutiinilla kahdeksan joukkoon.
Tappara. Jos joukkueella on edellisellä kaudella riveissään liigan kolme parasta puolustajaa ja kaikki vaihtavat maisemaa, niin on aika helppo todeta joukkueen heikentyneen. Samalla sateentekijä-Urama on poissa. Ojasen jatko oli henkisesti todella tärkeä asia joukkueelle. Puolustuksessa ei tällä hetkellä ole ketään. Maalissa Lehtoa hyvin tuurannut kirittäjä Nikkilä vaihtui junioriin, joten Lehto pelannee koko kauden. Hyökkäyspää pysyi ennallaan ja Lehterä on ensi kaudella yksi liigan parhaita hyökkääjiä rinnallaan tutkaparinsa Enlund. Kokeneet Ojanen, Koskela ja Vertala säestävät taustalla. Sijoitusta erittäin vaikea arvioida, sillä mahdollisuudet erittäin voimakkaaseen variointiin (kokematon valmennus , kehno puolustus, jaksaako Lehto joka pelin) ovat olemassa. Paljon voi vielä tapahtua edistystä, mikäli peräpää saadaan siirtomarkkinoilla kuosiin. Salmelaa, Aaltoa ja Benoitia ei kuitenkaan korvata millään eikä kellään. Arvio: Onnistuessaan taistelee paikasta kuuden sakissa, uhkien konkretisoiduttua (lähinnä valmennus?) voi säälipaikkakin tehdä tiukkaa.
Viimeksi muokattu: