Lahkolaiset – vähän niinku tyhmää jengiä

Avaisin tällaisen loistokkaan ketjun, koska en halua jatkaa keskustelua aiheesta feminismi-ketjussa. Toivottavasti tästä ei tule taas yhtä loputonta evoluutiojauhantaa tai muuta yhtä ratkiriemukasta, vaan voisimme keskustella kohtalaisen asiallisesti kristillisistä yhteisöistä ja kirkkokunnista, niiden toiminnasta, opetuksesta, sanomasta, eroavaisuuksista ja muusta sellaisesta. Jos aihe ei kiinnosta, voit jättää jee-jee-jehova -kommenttisi yhtä hyvin kirjoittamatta. Niin, ja jehovia ei muuten lasketa kristilliseksi kirkoksi tai yhteisöksi, vaan kristillisperäiseksi yhteisöksi.

Joo, minä aloitan tällaisella lainauksella feminismi-ketjusta:

finnishninja kirjoitti:

Joo, niin tuomitsen ja Pohjois-Suomen lestadiolaiset myös. Todellista roskasakkia ja ahdasmielistä hykertelijää koko jengi. Exäni vanhemmat asuvat siellä ja olen nähnyt ja kokenut paljon siellä. En suosittele tällaisten ihmisten kanssa veljeilyä.

Laajenna klikkaamalla

Voisitko ystävällisesti määritellä termin "roskajoukko", ja kertoa myös, kattaako tuo termi kaikki uskovaiset?

Viestin lähetti sampio
Voisitko ystävällisesti määritellä termin "roskajoukko", ja kertoa myös, kattaako tuo termi kaikki uskovaiset?

Laajenna klikkaamalla

Jos olisin uskovaistapaan jyrkkä- ja ahdasmielinen, sanoisin että kattaa.

Mutta en ole, niin tyydyn vain myhäilemään ja nyökyttelemään päätä.

Vakavasti ottaen, tässä on ihan oikeaa apua ja tietoa tarjolla uskovaisille ja heidän omaisilleen. Moni on tuolta saanut apua, ja itsekin olen toimintaa tukenut.

Omat kokemukseni lahkolaisista rajoittuu lähinnä lestadiolaisiin, oulunseudulla kun asun. En ole koskaan aiemmin kokenut ns uskonnollista syrjintää kunnes muutimme perheen kanssa erääseen Oulun lähikuntaan asumaan. Oma poika, uudessa ympäristössä tietenkin kaipasi leikkitoveria ja luonnollisesti lähti innokkaasti naapureista kavereita kyselemään. Tosin enimmäkseen naapurustossa asuu lapsettomia eläkeläisiä, joten tarjonta jäi viereisen talon lapsiin, joita olikin kahdeksan. Sopivasti 5 ja 6 vuotiaat pojat, joiden kanssa oma poika (5v) leikkikin mainosti aluksi. Naapurin pojat kävivät meillä ja oma poika heillä leikkimässä sisällä ja pihalla. Itselle oli helpotus, että pojalle löytyi kavereita ja ettei muutto tuntunut vaivaavan. Kunnes eräänä päivä poika tuli itku silmässä kotiin sanoen "ne ei ala mua". No tietenkin siinä lohdudeltiin, että ehkä tänään ei sopinut tms. Tätä toistui muutamana päivänä ja pojan mieli synkkeni. Keskustelu erään tuttavamme kanssa paljasti kuvion. Naapurin pojat olivat nähtävästi käyneet "tarkistamassa" elämäntyylimme ja raportoineet kotona. Lisäksi naapurin perheen äiti oli kysellyt pojaltamme suviseuroista jne. Eli leikit loppui kun emme ole "yhteensopivia". Ei vaan ollut helppo selittää pojalle, että missä vika on.

Eihän tämä ole kovin "vakavaa" syrjimistä, mutta kun jo alle kouluikäisten lasten leikkejä rajoitetaan, niin mennään pahasti metsään.

Eniten vituttaa se "mitään ei ole tapahtunut" ilme ja reippaat tervehtimiset postilaatikolle kävellessä.

Mielestäni on tapauskohtaista, että onko lahkolaisuudesta tai ylipäätään uskonnollisuudesta haittaa vai ei. Jokaisen oma valinta, tosin jos se alkaa keskittyä siihen että ahdistetaan toisia ihmisiä ja pakotetaan heidän maailmankuvaansa omaa vastaavaksi, silloin homma on eri. Siihen on puututtava.

En siis näe että usko on itsessään myrkkyä kenellekään, on minullakin tavallaan omat uskomukseni ja ideologiani, vaikka en mitään tunnustettua uskontoa kirjaimellisesti tunnusta tai sellaiseen kuulu.

Lahkolaisuuteen kyllä yleisesti ottaen on minulla ollut aina hieman epäluuloinen suhtautuminen (osin sen tuputtamisenkin takia), koska miellän niistä monet ihmisten hyväksikäyttöön pyrkiviksi yhteisöiksi. Minulla kuitenkin toisaalta on hirvittävän vähän kosketuspintaa lahkojen toimintaan ja tapahtumiin. Idean korruptoituminen on vaan aina suuri vaara, etenkin jos johtoon pääsee häikäilemättömiä ihmisiä. Tälläisestä nyt on esimerkkejä isommissakin mittakaavoissa, kokonaisten uskontojen ja valtioiden kohdalla.

Pysyn itse siis erossa lahkoista ja toteutan vain omaa asiaani, muita siihen mitenkään liittämättä. Kunnioitan toisten näkemyksiä niin kauan, kuin he kunnioittavat omiani.

Minulla on samanlaisia kokemuksia kuin mekabytellä, mutta ns. jehiksistä eli mitä ne nyt on... jehovan todistajia.

Nuorempana yksi tyttö liikkui meidän seurueessa ja hauskaa oli. Alkoholi eikä tupakka tytölle maistunut, mutta kapakat ja mökkireissut ja laivat kiersi mukana. Kunnes ei enää tullut mukaan mihinkään, ja lopuksi ei tullut puhelimeen. Isä kielsi. Tyttöön törmätessä sattumalta ei juttua irronnut, mutta naamasta näki että surua on. Ei vaan saa jutella vääräuskoisten kanssa kun isä niin sanoo. Onpa valoisa ja avara uskonto heilläkin.

Yhdessä vaiheessa elämääni kesät menivät exäni kotona, joka sijaitsi hieman Oulusta itään/pohjoiseen. Hänen vanhempansa olivat syvästi Lestadiolaisia, niin kuin koko kylä.

Ensi taapamisella sain hymyt, mutta en sanaakaan mistään muusta. Ei kommentteja, ei koskaan edes hyvää huomenta. Jonkun ajan kuluttua aloin ihmetellä hieman ja minulle selvisi että meidän tulisi mennä ensin naimisiin, sitten voisi alkaa puhumaan hänen vanhempiensa kanssa. Juma.. olisi pitänyt mennä naimisiin parin kuukauden seurustelun jälkeen.

Muistan hänen äitinsä syntymäpäivät, joihon osallistui lähes koko kylä. Kukaan vieraista ei keskustellut meidän kanssamme, koska me emme olleet naimissa, eikä Pappi alannut puhumaan mitään tuvassa, ennen kuin lähdimme ulos. Sen jälkeen alkoi hoilotus. Emme siis periaatteessa saaneet osallistua yhdessä näiden kanssa mummon kekkereihin. Noh, en ollut niin surullinen siitä etten saanut olla sisällä...

Exäni sisarukset eivät tunnustaneet myöskään lestadiolaisuutta, vaan joivat saunakaljansa piilossa ja lipittivät kossupullonsa riihen takana. Sieltä sitten perunamaan kautta salaa nukkuman pöhnät pois. Okei, voihan sitä aina kunnioittaa vanhempiaan, oli sitten lestadiolainen tai ei, ei sen puoleen...

Muistan myös hyvin vaarin sairauden. Lestadiolaisilla oli mukanaan valmiit paperit sairaalassa, vain allekirjoitus ja maat olisivat menneen seurakunnalle. He vartioivat vaarin kuolemaa lähes loppuun asti. Viimein exäni sisaren mies kertoi heille että vaari oli jo testamentannut maat lapsilleen, eikä voinut tehdä samaa asiaa kahta kertaa eri paperiin. Sen jälkeen lestadiolaiset poistuivat, eikä vaari enää kiinnostanut heitä pätkääkään. Yksikään lestadiolainen ei kunniottanut läsnäolollaan vaarin hautajaisissa.

Opin muutamana kesänä inhoamaan tätä jengiä, sillä vaikka yritin itse olla ystävällinen heille kaikille, en löytänyt koskaan edes YHTÄ jonka kanssa olisi voinut keskustella. Ai niin, yksi taisi vastata kerran "niin," kun totesin että "taitaa tulla sade..."

Hyi!

Jehovalaiset jahtasivat kovasti yksin asuvaa nykyistä neitiäni. He tulivat aina vähintään kaksi kertaa viikossa, olivat vailla tukea seurakunnalle, tyrkyttyvät Vartiotornia ja pakinoivat sitkeästi, yhä aktiivisemmin. Neiti on todella kiltti, hänellä ei ollut sydäntä sanoa kovasti ja päättäväisesti, vaan kuunteli heitä ehkä vähän liian kauan ja joutui koukkuun. Ei mihinkään syvään sellaiseen, mutta hän ystävystyi heihin sen verran, ettei voinut heittää heitä uloskaan.

Minun kuvaan astumiseni sotki hieman heidän kuvioitaan ja aloin neidin (ja omasta) toivomuksesta vihjailemaan heille ettei meidän aikamme riitä heidän käynteihin. Olin ehkä alussa liian ystävällinen, joten he eivät ymmärtäneet ensin mitä tarkoitin. He tulivat esim aina sunnuntai-aamuna kello 10, juuri kun söimme yhdessä aamiaista. Annoin heidän ymmärtää että tämä aika oli sopimaton ja yritin sähköttää silmilläni muutenkin heidän käyntiensä sopimattomuudesta. He nyökkäsivät ja ymmärsivät tietenkin – ja tulivat seuraavana sunnuntaina puoli tuntia myöhemmin. Silloin sanoin heille suoraan etten halua nähdä heitä enää. Jostain kumman syystä he ilmestyivät sen jälkeen aina meille kun en ollut paikalla ja taktiikka oli nyt paljon painostavampaa, eikä auttanut vaikka neiti pelotteli heitä minulla. Heillä oli nyt kiire.

Koska tiesin suunnilleen milloin he tulivat, tein kerran täyskäännöksen ja palasin kotiin. Yllätin heidät paikanpäällä. Lupasin pyhästi vääntää heidän niskansa nurin jos näen heidät vielä pihalla.

Nää ihmiset ovat myrkkyä sellaisille, joilla ei sydäntä pitää heitä oven ulkopuolella ja on se sitten kumma että pitää uhkailla, ennen kuin tajuavat kunnioittaa ihmisten rauhaa.

Hyi!

Meillä oli muuten töissä kerran eräs uskovainen. Aika hauska tyyppi. Joskus hän kävi ruokatunnilla viinakaupassa ja osti kassillisen viinaa. Sen jälkeen hän kömpi vintille ja örisi siellä muutaman päivän kännipäissään, sitten taas oltiin syvässä uskossa muutama viikko... hehee...

En anna näille lahkoille mitään arvoa. Koko homma perustuu ihmisten painostukseen, jeesuksen nimeä huutaen.

Viimeisin esimerkki on Knutbyn tapaus, jossa Pastorin vaimo kaatui kylpyammeessa ja löi päänsä vesihanaan ja kuoli. Oikeus ei onnistunut todistamaan tapausta murhaksi. Pastori jatkoi toimintaansa ja manipuloi koko seurakunnan. Kaikkein pahiten hän sitoi pihteihinsä lapsenlikan, joka sai tehtäväkseen pastorin uuden vaimon murhaamisen. Pastori ohjasi lapsenlikan toimia tekstiviestein.

Minusta tapaus on ainulaatuinen, en ole koskaan, missään yhteydessä kuullut että joku olisi manipuloinut lapsenlikan murhaamaan, nuoren tytön.

Nojoo, hulluja on monenlaisia ja niitä löytyy joka paikasta, mutta tämä pastori on saanut hillua seurakunnan hameväen keskuudessa jeesuksen VIP-kortilla miten haluaa! Pastori on myös ansainnut hyvin, hänen talonsa on hienompi kuin maan pääministerillä. Talo on rakennettu seurakunnan rahoilla.

Itse lahko salli tämän kaiken. Pastori oli herra ja hidalgo voimattomien, sokeiden ja toimintakyvyttömien idioottien kukkona tunkiolla.

HYI!

Ja me vielä monesti rahoitamme tällaista toimintaa!!

HYI!

Mikä ajaa ihmiset ajautumaan näihin lahkoihin?

Vanhempani olivat aikanaan paljon tekemisissa erään pariskunnan kanssa joihin he olivat tutustuneet jo opiskeluaikanaan. Tämän pariskunnan ja heidän lapsiensa luona tuli vietettyä monta viikonloppua lapsuudessa ja tämän pariskunnan miespuolinen henkilö esim. opetti minut laskettelemaan. Sitten -90 luvun alkupuolella pariskunnan nainen hurahti ainakin tampereella tunnettuun nokian lahkoon ( tai ainakin niin olen käsittänyt) eikä hän enää suostunut tapaamaan vanhempiani, sillä "hyvänen aika sentään nehän juovat alkoholiakin ja ovat muutenkin paheellisia". Kerran perheen mies kävi lapsien kanssa meillä ilman vaimoaan käymässä tämän hurahtamisen jälkeen ilman vaimoaan luonnollisesti. Silloin mies puhui mahdollisesti ottavansa avioeron, kun ei jaksa vaimon touhua.

Mikä on nykytilanne? No mies ja lapsetkin ovat hurahtaneet kyseiseen lahkoon eikä heistä ole moneen vuoteen enää kuulunut mitään. Ensin ollaan vajaat kaksikymmetä vuotta parhaita ystäviä ja sitten joku höyrypää pappi/saarnaaja muuttaa jonkun elämän totaalisesti - naksahtaako "uhrilla" jotain päässä vai mikä ajaa ihmisen liittymään johonkin lahkoon?

Suomessa sentään ei olla menty yhtä pitkälle, kuin esim Yhdysvalloissa jossa ihmisillä alkaa rattaat lyömään tyhjää niin pahasti, että ollaan jo valmiita tekemään itsemurha jonkun pellen ajaman asian takia - no säästyypähän valtiolta lataamokuluja kun itse hoitavat itsensä päiviltä.

Kysymys kuuluukin siis jälleen kerran: MIKSI IHMEESSÄ?

-ipa rules

Voi teitä, voi meitä.

Itse kun olen tällaisesta Oulun lähikunnasta kotoisin, ~20 vuotta siellä asuneena, on tullut tutuksi lestadiolaisten kirot.

Ei sillä, etteikö sinne sakkiin mahdu joitakin ihan tervejärkisiäkin yksilöitä, mutta näiden rooli on yleensä jäädä enemmän tai vähemmän vanhoillisten pikku piirien ulkopuolelle.

Kaikkein halveksittavin tapa toimia on se, kuinka todellakin "sunnuntaina saat viikon syntisi anteeksi"-ajattelumallilla eletään. Rikollinen toiminta ja sen anteeksi saaminen ei todellakaan ole mitään outoa noissa piireissä.
Toisaalta, parhaat mahdolliset tilitoimiston ja kirjanpitäjän saat lestadiolaisilta, he kun ovat jo syntyjään kieroja kuin korkkiruuvit, kaikki mahdolliset porsaanreiät ja veronkierrot onnistuvat. Ei uskoisi, ellei tietäisi. Eikä se syntiä ole, kun synnitön ei sellaisesta tiedä. "Ne muut" tai "syntiset" sitten erikseen, mutta eihän me sentään, me LL positiiviset itse.

Sylettää oikein, kun on joutunut noita aivopestyjä ja tekopyhiä paskiaisia sietämään "entisessä elämässä" päivittäin. Nykyisessä työpaikassa niitä ei juuri vastaan tule, tai mitä tuleekin niin ei tarvi kyllä interaktiiviseen toimintaan heidän kanssaan alkaa...

Eräänä hassunhauskana lisänä näistä lestadiolaisista lisättäkööt se, että kun tuolla Oulun "keskustassa" kulkee, tunnistaa lestadiolaismuijan 100% varmuudella. Tarkkailet vain muutamia perusmerkkejä. 1) ei meikkiä, silmänympärykset aina tummat, johtuen siitä, että siskot joutuvat aina huolehtimaan nuoremmista katraassa. 2) suhteellisen siistit vaatteet. 3) permanentti/hiuspinni/poninhäntä siinä kaikki mitä hiuksille saa tehdä.

Naisen asema lestadiolaisyhteisössä on karmaiseva. Eräs tuttavamme on kätilönä OYS:ssa... Ehkäisyähän ei tietenkään käytetä lestadiolaisten keskuudessa, sillä jokainen lapsi on "Herran lahja", ihan sama vaikkei kaikkien nimiäkään muista. Mutta se, mitä tiedetään tapahtuvan... Lestadiolaisäidit tahtovat kovin kovin usein pyytää hoitohenkilökuntaa, etteivät päästäisi tuoretta isää huoneeseen. Eiväthän hoitajat sellaista voi tehdä, tietenkään.
Mutta syy siihen, miksi tuoreet äidit näin pyytävät, shokeeraa. Tuore ja ylpeä isä, kovin usein käytännössä raiskaa vaimonsa. Jopa samalle päivälle kuin hän on synnyttänyt! Uskomatonta, mutta totta... Eikä lestadiolaisnaisella ole muuta, kuin tyytyminen rooliinsa. Sääliksi käy.

Tai sitten erään lestadiolaistapauksen vaimo, joka kaatuilee kovin kovin usein, milloin milläkin tavalla. Useimmiten saaden merkillisiä mustelmia ympäri keskivartaloa sekä kasvojaan. Mies saattaa samalla terveyskeskuskäynnillä käydä sitten hoitamassa kipeytyneitä käsiään... Tuollaisesta kun menet sosiaaliviranomaisille tai poliisille mainitsemaan, saatkin LL-yhteisön kimppuusi... Joukossa on voimaa, sanovat, kun pikkukunnan kaikki lestadiolaiset vetävät kotiinpäin äänestyksissä sun muissa, huomaatkin pian olevasi lestadiolaisvallan alla! Karua.

Tästä voisin jatkaa vaikka maailman tappiin, mutta tiivistetään nyt: Älä ikinä luota lestadiolaiseen!

Pistetäänpä jotain ihan perusluterilaisen näkökulmasta.

Se nyt on ainakin nähdäkseni täysin selvää, että yksikään lahko, joka kehottaa hylkäämään "toisuskoiset" ei toimi Raamattuun pohjaten. Raamattu kehottaa varsin yksiselitteisesti "rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi", eikä käskyyn sisälly mitään ehdollistamista.

Monien lahkojen syntymisessä veikkaisin suurta osaa näyttelevän sen, että hämärtyy se kristinuskon peruspilari, että Jeesuksen ristinkuoleman vuoksi laki on täytetty ja pelastus on riippuvaista armosta. Kun tämä sitten hämärtyy, nousee esiin lahkoja, jotka keskittyvät lakipuoleen. Sinänsä saattaa olla, että kaikki perustuu siihen, mitä Raamatussa sanotaan, mutta usein juuri siihen osaan, mikä on toissijaista ihmisen pelastumisen kannalta. Ja onko järkeä perustaa kristillinen järjestö, joka haluaa kertoa jostain muusta kuin pelastumisesta? Minun mielestäni ei ole.

Missä sitten menee raja, miten uskovainen voi ja ei voi toimia käännytyksessä? Jos edelleen Raamattua ajatellaan, niin aika selvästi on löydettävissä se fakta, että tuomiovalta ei kuulu ihmiselle vaan Jumalalle. Näin ollen en pysty näkemään kristilliseksi sitä, että lähdetään tuomitsemaan ihmisiä helvetin tuleen.

Missä sitten menee raja siitä, kuinka paljon ihmisille voi kertoa Jumalasta? Nähdäkseni Jeesuksen puheista on aika helposti löydettävissä kehoitus noudattaa myös maanpäällisiä lakeja. Siinä siis yksi selkeä raja. Jos Suomen oloja ajatellaan, niin itse näkisin toiminnan rajoina kahden kehoituksen yhdistelmän. Toisin sanoen lähetyskäskyn ja rakkauden kaksoiskäskyn vapaa yhdistelmä. Lähetyskäsky kehottaa kertomaan ihmisille Jeesuksesta, mutta kun elämme Suomessa, jossa melkoisen suurelle osalle väestöstä kristinusko on tuttua vähintään koulun oppitunneilta, näen kristittyjen tärkeimmäksi tehtäväksi jäävän välittämisen lähimmäisistä. Etenkin kun jälleen sieltä Raamatusta löytyy sekin toteamus, että ihminen ei omin voimin pysty ketään käännyttämään, vaan usko syntyy ainoastaan Pyhän hengen vaikutuksesta.

Viestin lähetti Ghost


Se nyt on ainakin nähdäkseni täysin selvää, että yksikään lahko, joka kehottaa hylkäämään "toisuskoiset" ei toimi Raamattuun pohjaten. Raamattu kehottaa varsin yksiselitteisesti "rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi", eikä käskyyn sisälly mitään ehdollistamista.

Laajenna klikkaamalla

Lähimmäisen rakastaminen ja harhaopin hylkääminen eivät aina ole ristiriidassa keskenään. Jos esimerkki joku lahko opettaa, että Jeesus ei ole Jumala tai Jeesus ei noussut kuolleista, niin tuskin tällaiseen yhteisöön kenenkään kristityn kannattaa jäädä.

Viestin lähetti Ghost


Monien lahkojen syntymisessä veikkaisin suurta osaa näyttelevän sen, että hämärtyy se kristinuskon peruspilari, että Jeesuksen ristinkuoleman vuoksi laki on täytetty ja pelastus on riippuvaista armosta.

Laajenna klikkaamalla

Armoa painotetaan myös Luterilaisen kirkon ulkopuolella.

Viestin lähetti Ghost


Missä sitten menee raja, miten uskovainen voi ja ei voi toimia käännytyksessä? Jos edelleen Raamattua ajatellaan, niin aika selvästi on löydettävissä se fakta, että tuomiovalta ei kuulu ihmiselle vaan Jumalalle. Näin ollen en pysty näkemään kristilliseksi sitä, että lähdetään tuomitsemaan ihmisiä helvetin tuleen.

Laajenna klikkaamalla

Käännytystyö ei ole ihmisten tuomitsemista helvettiin. Päinvastoin, käännytystyö eli evankeliointi on sanomaa syntien anteeksiannosta. Evankeliumin saarnamiehen tehtävä on julistaa ihmisille sanomaa, että hänelläkin on mahdollisuus pelastua uskomalla Jeesukseen Kristukseen.

Viestin lähetti Ghost


Missä sitten menee raja siitä, kuinka paljon ihmisille voi kertoa Jumalasta? Nähdäkseni Jeesuksen puheista on aika helposti löydettävissä kehoitus noudattaa myös maanpäällisiä lakeja.

Laajenna klikkaamalla

Paavali kehoittaa kristittyjä olemaan kuuliaisia esivallalle sikäli, kun esivallan lait ja asetuksen ovat sopusoinnussa Jumalan lain kanssa.

Viestin lähetti Ghost

Lähetyskäsky kehottaa kertomaan ihmisille Jeesuksesta, mutta kun elämme Suomessa, jossa melkoisen suurelle osalle väestöstä kristinusko on tuttua vähintään koulun oppitunneilta, näen kristittyjen tärkeimmäksi tehtäväksi jäävän välittämisen lähimmäisistä.

Laajenna klikkaamalla

En voisi olla enemmän eri mieltä. Pelkkä "lähimmäisestä välittäminen" ilman pelastavaa evankeliumia on humanismia, eikä sillä ole mitään tekemistä varsinaisesti kristinuskon kanssa.

Koulun tehtävä ei ole evankeliumin julistaminen, vaan enemmänkin teoreettinen uskonnon opetus.

Rikoslain 21. luku, tappo + murha

Viestin lähetti The Original Jags

Paavali kehoittaa kristittyjä olemaan kuuliaisia esivallalle sikäli, kun esivallan lait ja asetuksen ovat sopusoinnussa Jumalan lain kanssa.

Laajenna klikkaamalla

Mihin kohtaan hihhulit sitten vetävät rajan etsiessään sopusointua maallisen ja Jumalan lain välillä?

Herra sanoi Moosekselle: (3. Moos. 18:1)

Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. (3. Moos. 18:22)

Jokainen, joka tekee yhdenkään näistä kauhistuttavista teoista, on poistettava kansansa keskuudesta. (3. Moos. 18:29)

Pitäkää minun säädökseni älkääkä ryhtykö noudattamaan mitään niistä iljettävistä tavoista, joita on noudatettu ennen teitä, ettette saastuttaisi niillä itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3. Moos. 18:30)

Tuntuu vaan siltä, että mitä syvemmälle uskonnon syövereihin ihmispolo ajautuu, sitä enemmän jää tulkinnalle varaa elämänohjeita itselle ja kanssaihmisille jaellessa. Valitaan niitä tulkintoja, jotka kulloisessakin tilanteessa tuntuvat parhailta. Edelleen väittäisin, että satunnaisotoksella ns. lahkolaisista löytyisi henkisesti epätasapainoisia moninkertainen määrä normaaliin väestöön verrattuna.

EDIT: PS. Mikä on lahkolaisen ja karvalakkikristityn välinen ero?

Viestin lähetti The Original Jags
Lähimmäisen rakastaminen ja harhaopin hylkääminen eivät aina ole ristiriidassa keskenään. Jos esimerkki joku lahko opettaa, että Jeesus ei ole Jumala tai Jeesus ei noussut kuolleista, niin tuskin tällaiseen yhteisöön kenenkään kristityn kannattaa jäädä.

Laajenna klikkaamalla

Minä puhuinkin toisuskoisen hylkäämisestä. Käsittääkseni tällöin viitataan selkeästi yksilöön eli ihmiseen, eikä tekoon.

Armoa painotetaan myös Luterilaisen kirkon ulkopuolella.

Laajenna klikkaamalla

Toki enkä mitään muuta väittänytkään. Puhuin monista, en kaikista. Tosin täytyy myöntää, että ilmaisin itseäni huonosti. Enemmän kuin lahkojen ongelma, kyseessä on yksittäisten johonkin lahkoon kuuluvien ihmisten ongelmasta. Tätä ongelmaa löytyy todennäköisesti myös luterilaisen kirkon sisältä, joskin sen suurimmat ongelmat liittyvät mielestäni asemaan valtionkirkkona, mutta se on taas toisen otsikon aihe.

Käännytystyö ei ole ihmisten tuomitsemista helvettiin. Päinvastoin, käännytystyö eli evankeliointi on sanomaa syntien anteeksiannosta. Evankeliumin saarnamiehen tehtävä on julistaa ihmisille sanomaa, että hänelläkin on mahdollisuus pelastua uskomalla Jeesukseen Kristukseen.

Laajenna klikkaamalla

Ei olekaan ihmisten tuomitsemista helvettiin, vaan nimenomaan armosta kertomista, silloin kun sitä tehdään oikein. Kuitenkin, kuten monista tämänkin palstan viesteistä tässä ketjussa ja muualla voidaan todeta, ovat monet joutuneet myös sellaiseen tilanteeseen, jossa on suunnilleen toivotettu hyvää matkaa Helvettiin. Onko tämä käännytyksen yrittämistä pelottelulla vai tuomitsemista vai mitä, on taas tulkintakysymys.

Paavali kehoittaa kristittyjä olemaan kuuliaisia esivallalle sikäli, kun esivallan lait ja asetuksen ovat sopusoinnussa Jumalan lain kanssa.

Laajenna klikkaamalla

Ja jos ajatellaan nimenomaan evankeliumista kertomista, millaisia Suomen laissa kiellettyjä keinoja siinä voisi ajatella käytettävän, ilman että aiheuttaa vahinkoa asialleen? Itse en kovin montaa keksi, joskaan en kauaa jaksa miettiäkään.

En voisi olla enemmän eri mieltä. Pelkkä "lähimmäisestä välittäminen" ilman pelastavaa evankeliumia on humanismia, eikä sillä ole mitään tekemistä varsinaisesti kristinuskon kanssa.

Laajenna klikkaamalla

Pelkästään sen takia välittäminen että niin käsketään tehdä, on taas täysin ulkokultaista ja velvollisuuteen perustuvaa. Rakkauden kaksoiskäsky ja Kultainen sääntö antavat uskoville ihmisille todella hyvät eväät jokapäiväiseen kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa.

Eikä kyseessä ole millään tapaa mikään pelkkä välittäminen. Vai voiko ihminen, joka välittää oikeasti toimia siten, että ihmistä josta hän välittää kohtaa huonompi vaihtoehto, koska ei itse uskovana viitsi toimia? Kuten sanoin, Suomessa suurimmalle osalle evankeliumi on jossain määrin tuttu. Kuitenkin jos kristitty ihminen välittää, voiko hän jättää selvittämättä, onko toinen osapuoli tietoinen evankeliumista? Kuitenkin myös siten, että jos toinen osapuoli jostain syystä evankeliumin torjuu, ei se voi merkitä välittämisen loppumista.

Re: Rikoslain 21. luku, tappo + murha

Viestin lähetti Karamahti
Mihin kohtaan hihhulit sitten vetävät rajan etsiessään sopusointua maallisen ja Jumalan lain välillä?

Herra sanoi Moosekselle: (3. Moos. 18:1)

Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko. (3. Moos. 18:22)

Jokainen, joka tekee yhdenkään näistä kauhistuttavista teoista, on poistettava kansansa keskuudesta. (3. Moos. 18:29)

Pitäkää minun säädökseni älkääkä ryhtykö noudattamaan mitään niistä iljettävistä tavoista, joita on noudatettu ennen teitä, ettette saastuttaisi niillä itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3. Moos. 18:30)

Tuntuu vaan siltä, että mitä syvemmälle uskonnon syövereihin ihmispolo ajautuu, sitä enemmän jää tulkinnalle varaa elämänohjeita itselle ja kanssaihmisille jaellessa. Valitaan niitä tulkintoja, jotka kulloisessakin tilanteessa tuntuvat parhailta. Edelleen väittäisin, että satunnaisotoksella ns. lahkolaisista löytyisi henkisesti epätasapainoisia moninkertainen määrä normaaliin väestöön verrattuna.

EDIT: PS. Mikä on lahkolaisen ja karvalakkikristityn välinen ero?

Laajenna klikkaamalla

Yleisesti ottaen ei kannata kovin paljoa tuohon Mooseksen lakiin puuttua. Niiden katsotaan olevan enemmän tai vähemmän kulttuurisidonnaisia. Eivätkä ne pakanoita ole oikeastaan koskaan koskeneetkaan. Keskustelu pakanojen osalta koskien Mooseksen lakia päätyi siihen, että kartettava on

Ap.t. 15:29 epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan.

Tämä siis noin sen kummemmin menemättä erilaisiin laki&evankeliumi kysymyksiin.

Kristillisten esivalta kysymysten perusta annetaan Raamatussa; Room. 15:1-10 ja Ap.t. 5:27-32

Kyllä erilaisissa "äärisuuntauksissa" saadaa paljon tuhoa aikaan. Erilaista syyllistämistä yms. esiintyy paljon.

Uskontojen uhrit sivu antoi ymmärtää lahkoista seuraavaa:
"Lahkossa ulkopuolinen maailma kuvataan tuhoon tuomituksi ja onnellinen elämä yhteiskunnan jäsenenä mahdottomaksi. Siksi on tärkeää rikkoa kielteinen näkemys ulkopuolisesta maailmasta ja yksilön mahdollisuudesta selvitä siinä"

Äärimmäisyydethän nyt ovat aina kyseenalaisia, mutta uskominen sinänsä ei varmasti tee ihmistä sen kummemmaksi, vaikka siltä tuntuu. "Tosi uskovat" tahtovat tuoda sitä vain enemmän esille.

Aaah. Uskontoketju. Pakko vastata ennenkuin Jags valtaa tämän. (edit: näköjään ehti jo)

Näinhän on siis opetettu että kahta en haasta väittelyyn. Humalaista tahi uskovaista. Mahtaako tähän muut vastata ? Hälläväli.

Kahlasin pari aloitusta jo kysymys oli siis ovatko kaikki uskovaiset "roskajoukkoa" ? Ketju kuuluisi tuonne kysely & arpominen osastolle, mutta sanotaan napakasti että ovat. Kommunismi tappoi enemmän kuin syöpä, mutta hihhuleiden ennätys on lyömätön (kiitti vitusti jesse & kumppanit) Jyrkkä poju jenkkilässä jatkaa valitulla linjalla. Hail Jesus !

Mikään tässä maailmassa ei mielestäni ole niin vanhanaikaista ja ahdasmielistä kuin kirkko ja uskonnot. Juuri tästä syystä, ja siitä etten usko siihen mihin luterilaisuus perustuu, erosin kirkosta hiukan sen jälkeen kun täytin 18. Omasta mielestäni "elämän tarkoitus" tai vastaava on elää onnellisesti.

Jos esimerkiksi mies on homo, ja hän on onnellinen toisen miehen kanssa, pitää minun mielestäni tälle antaa mahdollisuus olla oma itsensä. Kun lakeja homoavioliitoista ja vastaavista on säädetty, uskovaiset, eli kristityt ym., ovat olleet ensimmäisenä tappelemassa vastaan, koska homous on jumalan mielestä väärin. Minkä takia kahdelle ihmiselle ei saa antaa mahdollisuutta olla onnellisia, ja rekisteröidä parisuhdettaan? Avioliitto on heille kuitenkin varmasti yhtä tärkeä kuin meille muillekin. Onneksi uskovaiset eivät pystyneet kaatamaan lakialoitetta.

Oman käsitykseni mukaan uskonto on nimenomaan uskon asia, eikä sitä tarvitse perustella. Samalla esimerkiksi ateismi on henkilökohtainen usko tai uskomus. Itse koen, että jumala on keksitty ihmisien turvaksi, johon halutaan luottaa ja turvata kun elämässä on vastoinkäymisiä. Minä en henkilökohtaisesti tarvitse tällaista jumalaa, enkä osaa uskoa sellaiseen. Tulevat lapseni todennäköisesti kuitenkin kasvatetaan kristinuskon mukaisesti, ja heille puhutaan jumalasta. Aikuisena saa sitten itse päättää, haluaako uskoa/uskooko vielä jumalaan. Rippikoulu oli ainakin minulla se, joka muutti käsityksen. Mielestäni lapsille on hyvä antaa erilaisia näkökantoja.

Jotta tulisi kirjoitettua edes jotain itse aiheesta, mainittakoon, että eilen ovellani kävi ilmeisesti jehovan todistajia. En ehtinyt heidän kanssaan juurikaan jutella, koska olin lähdössä pelaamaan jalkapalloa. Kerroin heille kuitenkin heti, etten usko jumalaan, enkä koe sitä omaksi jutukseni. He suhtautuivat hyväksyen, ja ymmärsivät, mitä ajattelen. Olisivat kuitenkin halunneet jättää jotain lehtiä, johon totesin, etten niitä kuitenkaan lue, joten antakaa jollekin jota kiinnostaa, niin ei mene hukkaan. He suhtautuivat positiivisesti siihen, että puhuin suoraan mitä mieltä olin. Eri asia onkin sitten, kuinka hiukan epävarmempi ihminen olisi osannut hoitaa asiaa. Ehkäpä käännytys perustuukin heikkojen ihmisten manipulointiin.

Itse kannatan uskonvapautta, mutta miksi näitten "tosiuskovaisten" pitää tuputtaa sitä uskoaan niille jotka eivät sitä halua.
Itsellä on suvussa pari vapaakirkkolaista, jotka eivät jätä yhtäkään tilaisuutta itsensä nostamiseen muiden yläpuolelle käyttämättä. Lisäksi aikanaan minua ja siskojani hoitanut perhepäivähoitaja oli Hellu. Minulla oli silloin yksi uskonto ja on vieläkin eli Kiss ja koskapa huoneeni oli tuolloin tapetoitu Kissin ja muiden julisteilla esim. W.A.S.P, Twisted Sister ja Kiss (maskeissa tottakai!) niin aina kun hoitotäti vieraili meillä hän jaksoi vaahdota maailmanlopusta.
Kissin pojat olivat kuulemma saatanan airueita tai pahoja demoneita.
Lopun alun merkkejä ja maailmanlopun piti olla ovella. Lisäksi hän jaksoi moralisoida äitiäni siitä, että tämä antoi minun pitää moisia kuvia huoneeni seinällä. Äitini toimi ja toimii muutoin vieläkin pyhäkoulunopettajana (Luterilainen seurakunta). Siitäpitäen en ole kamalasti lahkolaisia arvostanut ja vanhemmiten nämä sukulaiseni ovat ainoastaan vahvistaneet käsitystäni lahkoista. Kuulun toki vielä kirkkoon vaikkakin uskossa en ole koskaan ollut.
Jehovan todistajien vierailut loppuivat,kun kerran he kysyivät minulta seuraavaa: Tiedätkös sinä kuka säätää lait? Vastasin : Eiköhän tuo eduskunta ole. Ei vaan kuulemma jumala. Seuraava kysymys oli : Kuka meidän elämästämme määrää? Vastasin : Eiköhän jokainen ihminen itse määrää elämästään ja ellei siihen pysty niin sitten poliisi tai joku muu instanssi ohjaa oikeille raiteille.
Taas väärin, kun jumala kuulemma määrää elämästämme.
Tähän tokaisin, että mitenkä satuolento voi päättä asioista meidän puolestamme ja tämän jälkeen ei ole jehhejä näkynyt.
Morreista taas pääsin eroon , kun kerran kotiin tullessani (päällä Kissin paita ja lippis) nämä änkes samaan hissiin ja hetken minua mulkoiltuaan ja supistuaan. Kysyivät : Kiinnostaisiko sinua kuulla jumalasta? Vastasin kuuluvani jo ev. lut. srk:hon ja vedin oven kiinni perässäni. Varulta Kissin levy soittimeen ja hanat kaakkoon. Hetken päästä ovikelloni kas kummaa soi kuin soikin. Ovea en tietenkään avannut ja tämän jälkeen olen saanut olla rauhassa.

Jokunen viesti on ehtinyt näköjään tulla poissa ollessani, joukossa peräti muutama asiallinenkin. Heti alkuun on tarkennettava sen verran, että käytin sanaa lahkolainen vain sen vuoksi, että sitä tällä palstalla hyvin usein käytetään puhuttaessa muihin kuin kansankirkkoomme kuuluvista henkilöistä. No, eipä siinä mitään, mutta samaan syssyyn luetaan usein iloisesti sekaisin kaikki hihhulit alkaen luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä (kuten lestadiolaiset) vapaiden suuntien kautta Jehovan todistajiin ja mormoneihin. Painotan vielä, että Jt:t ja mormonit TULEE nähdä kristillisistä yhteisöistä erillisinä ryhminä, vaikka ihan yleissivistyksen vuoksi. Toki saatte täällä heistäkin puhua, mutta tällöin ainakaan minä en voi ottaa kantaa heitä koskeviin ongelmiin. Enkä myös halua, että tästä ketjussa keskitytään haukkumaan lestadiolaisia. Minulla ei ole heistä omakohtaista kokemusta, joten heidän meininkeihinsä en puutu. Lahkolainen terminä on itsessään kuitenkin hiukan liian laaja ja harhaanjohtava.

Seuraavaksi vastaukset muutamalle keskusteluun osallistuneelle:

Finnishninja:

Et määritellyt roskasakin merkitystä, mutta käsitin, että pidät kaikkia uskovia siihen kuuluvina. Minä olen vapaiden suuntien kristitty eli hihhuliuskovainen kansankielellä. Olen suorittanut oppi- ja asevelvollisuuteni, opiskelin päälle amk-tutkinnon, teen töitä, hoidan perhesuhteeni, maksan veroni ja kannatan Ilvestä; mikä minusta tekee roskasakkiin kuuluvan? Entä vaimostani, monesta ystävästäni (on niitä seurakunnan ulkopuolellakin, eikä isukki ole yrittänyt katkaista yhtään suhdetta…) ja sukulaisestani, jotka myös hoitavat velvoitteensa yhteiskuntaa ja lähimmäisiään kohtaan? Sekö, että kuulumme erilaisiin kristillisiin yhteisöihin? Minä olen saanut valita elämäni suunnan kutakuinkin vapaasti. Painostus, ahdistelu tai uhkailu ei ole kuulunut kasvatuskeinoihimme, mitä nyt isäukko ei aina sulattanut musiikkiamme, mutta se ei kai ole kovin epänormaalia. Pyytäisin sinua vielä määrittelemään, mikä tekee ihmisestä roskan, koska en esimerkeistäsi löytänyt itseäni enkä hyväksymiäni toimintatapoja. Pidän hyvin loukkaavana, että esität tuollaisen nimityksen julkisesti, ja sen vuoksi haluaisin tietää edes syyn siihen.

Niin, ja kirkkoon kuulumattomien yhteisöjen toimintaa ei rahoita kukaan muu, kuin jäsenet itse.


ipa rules:

Tuo ”naksahdus” voi olla molemminpuolista: isäni paras ystävä lopetti yhteydenpidon vanhempieni uskoontulon jälkeen lähes tyystin. Mitään pakkokäännytystä ei tapahtunut, yhteydenpito vain loppui. Muutaman kerran kävimme heillä omasta aloitteestamme, mutta sitten sekin jäi, koska emme olleet selvästikään kovin odotettuja. Puhevälit kyllä jäivät, ei siinä mitään, mutta ihmeellisesti se pelkkä tieto uskosta vaikutti tilanteeseen. Ryyppyseuran mittainen ystävyys vai mikä lie.

Eräs ystäväni puolestaan heitettiin pois kotoaan alle parikymppisenä vain sen vuoksi, että hän kertoi tuleensa uskoon. Tähänkään ei liittynyt mitään pakkokäännytystä tai ulkopuolista painostusta. Hänen elämänsä muuttui tasan niin paljon, että alkoholin ja irtosuhteiden tilalle tuli seurakuntatoiminta. Perhe kuulema ei halunnut häpeää siitä, että pojasta tuli "lahkolainen". Joo, varmasti hyvin painava syy heittää poika pois kotoa.

Eli osataan sitä naapurissakin.

Viestin lähetti Seti
Aaah. Uskontoketju. Pakko vastata ennenkuin Jags valtaa tämän. (edit: näköjään ehti jo)

Näinhän on siis opetettu että kahta en haasta väittelyyn. Humalaista tahi uskovaista. Mahtaako tähän muut vastata ? Hälläväli.

Kahlasin pari aloitusta jo kysymys oli siis ovatko kaikki uskovaiset "roskajoukkoa" ? Ketju kuuluisi tuonne kysely & arpominen osastolle, mutta sanotaan napakasti että ovat. Kommunismi tappoi enemmän kuin syöpä, mutta hihhuleiden ennätys on lyömätön (kiitti vitusti jesse & kumppanit) Jyrkkä poju jenkkilässä jatkaa valitulla linjalla. Hail Jesus !

Laajenna klikkaamalla

Aaah. Wannabe filosofi.

Ensinnäkin, tässä ketjussa ei ole tarkoitus keskustella vain siitä, kuuluvatko uskovaiset roskajoukkoon. Esitin kysymyksen finnishninjalle, en yleisesti. Toiseksi, ketju kuuluu juuri tälle alueelle, koska tarkoitus on keskustella, ei äänestää tai visailla. Kolmanneksi sanon napakasti, että perehdypä (kirkko)historian läksyihisi hiukan tarkemmin. Suuret kirkkokunnat ovat kyllä tappaneet vuosisatojen aikana miljoonia, mutta tiedätkö sitä, että esimerkiksi rovioilla savusi myös monta uskovaista kerettiläisenä. Viisi-kuusisataa vuotta sitten kuoli joukoittain vapaiden kristittyjen esi-isiksi nimitettyjä anabaptisteja katolilaisen kirkon vainoissa. Jeesuksen opetuksia noudattaneet eivät ole koskaan tappaneet, vaan pikemminkin tulleet tapetuiksi.



Ja lopuksi yleisesti:

Minua harmittaa suunnattomasti, kun kuulen ihmisten manaavan uskovaisia heidän käytöksensä vuoksi. Tiedän omasta kokemuksesta, että totuuden julistamisen taakse on helppo piiloutua, kun on ensin tölväissyt jotakuta. Tiedän kuitenkin myös sen, ettei tämä ole kaikkien uskovien tapa. Väittäisin, että suurin osa viettää elämäänsä aivan normaalisti. He kyllä tuovat uskonsa julki, jos sitä kysytään tai aiheeseen sopii, mutta eivät häiritse millään tavoin muiden elämää. Miksi siitä pitäisi vaivaantua, jos joku sanoo raittiutensa syyksi uskonsa Jeesukseen?

Ainakin minä ja suurin osa uskovaisista tuttavistani osaamme kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa kieltäytyä meille niin tärkeästä asiasta. Joku tosin voi tuntea kiusalliseksi jo kokouskutsujen jaon, mutta niistä voi kieltäytyä kohtalaisen helposti. Minä sanon ei kiitos puhelinliittymämainoksia jakaville hemmoille, ja saman pitäisi tehota myös normaaliin uskovaiseen, ihan vinkiksi vain…


Oho, taisi tulla Jatkoaikaurani pisin kirjoitus. Onnittelut siitä itselleni.

Viestin lähetti sampio
Minä olen vapaiden suuntien kristitty eli hihhuliuskovainen kansankielellä. Olen suorittanut oppi- ja asevelvollisuuteni, opiskelin päälle amk-tutkinnon, teen töitä, hoidan perhesuhteeni, maksan veroni ja kannatan Ilvestä; mikä minusta tekee roskasakkiin kuuluvan?

Laajenna klikkaamalla

No tuo Ilveksen kannattaminen pistää heti ensimmäiseksi silmään.

Sitten asiaan. Suomessa perustuslaki takaa jokaiselle uskonnonvapauden. Tarkoittaa mielestäni käytännössä sitä, että jokainen henkilö saa itse päättää mihin uskoo, vai uskooko mihinkään. Tämä vapaus ei ole käytännössä toiminut koskaan, eikä varmasti tule koskaan toimimaankaan. Monen eri uskonnollisen liikkeen perustoimintoihin tuntuu kuuluvan erityisen vahvasti ei-herännäisiin ihmisiin kohdistuva käännytystyö. Omaa aatetta tuputetaan väkipakolla ja yksilön oikeutta valita omat aatteensa ei kunnioiteta pienimmissäkään määrin. Ihmisten koteihin tunkeudutaan jopa väkisillä ja pois ei lähdetä kuin väkisin ajamalla. Usein tämä käännytystyö kohdistuu vanhuksiin ja muuten puolustuskyvyttömiin ihmisiin.

Esimerkiksi käyköön äitini työpaikalle tullut osa-aikainen työntekijä, joka kuului jehovan todistajiin. Hän tuli paikkaamaan viimeisillään olevan syöpääsairastavan henkilön työpanosta. Töissä hän oli aivan pätevä, eikä harrastanut siellä mitään käännytystyötä. Meillä alkoi kuitenkin samoihin aikoihin pyöriä oven takana jehovan todistajia, jotka eivät millään käsittäneet, ettei perheessämme ollut yhtään heidän aatteistaan kiinnostunutta ihmistä. Lupasimme ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä, jos heidän oppinsa alkaa jostain syystä kiinnostamaan. Siihen asti käskettiin pysyä pois. Pyynnöt kaikuivat kuuroille korville ja käynnit jatkuivat. Opittuaan tuntemaan perheemme autot, käynnit ajoittuivat useimmiten äitini ollessa yksin kotona. Käynnit loppuivat vasta kun linkosin heidän autonsa lumikinoksen sisään ja ilmoitin, että nyt on saatte tontilla aikaanne viettää. Tätä samaa painostusta oli kokeneet myös muut äitini työtoverit. Yllättäen he olivat vierailleet erityisen ahkerasti tämän syöpäpotilaan luona sairaalassa ja saaneet kivusta ja lääkeistä sekaisin olevan ihmisen tekemään testamentin hyväkseen. testamentti hylättiin, koska se todettiin tehdyksi painostuksen alla ja potilaan todettiin olleen tekohetkellä oikeustoimikelvottomassa tilassa.

Omia kokemuksiani ex-emäntäni lestadiolaisen suvun kanssa en edes viitsi tässä alkaa kertomaan. Sen sai ainakin huomata, että syntiseltä saa aivan surutta varastaa.

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa luulisi tällaisen käännytystyön olevan täysin tarpeetonta. Jokainen asioista kiinnostunut saa haluamansa tiedon eri uskonliikeistä siinä vaiheessa kun tarvetta on.

Viestin lähetti sampio
Minua harmittaa suunnattomasti, kun kuulen ihmisten manaavan uskovaisia heidän käytöksensä vuoksi.

Laajenna klikkaamalla

Minä voin omalta osaltani yrittää selittää, mistä se johtuu. Tai siis uskon sen johtuvan.

Kaltaiselleni tapakristitylle, kuten myös varmaan aika monelle kirkkoon kuulumattomalle, yleisin kosketus uskovaiseen nimenomaan uskonasioissa on se tilanne, että uskovainen tarjoaa jotain luettavaa tai haluaa keskustella (tai käännyttää). Aika monelle aikuiselle on oma käsitys uskonasioista jo hyvin selvä, jolloin tällainen uskonnon tarjoaminen enemmän tai vähemmän hienovaraisesti koetaan helposti tungettelevaksi ja jopa loukkaavaksi. Etenkin silloin, jos selkeä "ei" ei tehoa.

En minäkään pidä siitä, että joudun toistuvasti sanomaan samoille omaa uskontoaan kauppaaville henkilöille, että ei kiitos, ei kiinnosta tälläkään kerralla. Ei tarkoittaa ei. En pidä siitäkään, että asematunnelin läpi kävellessäni minut suunnilleen pysäytetään ja väkisin yritetään tarjota Jeesuksesta kertovaa lehtistä. Minulle on oma kantani selvä, miksi sitä ei kunnioiteta? Minun puolestani jokainen saa uskoa siihen mihin haluaa, tai sitten saa olla uskomatta mihinkään. Ihimisten väliseen kunnioitukseen kuuluu kuitenkin sen hyväksyminen, että toisen omasta valinnasta poikkeavia valintoja tulee kunnioittaa. Pilkunviilaajille tiedoksi, jätetään mauttomuudet ja lainvastaisuudet tästä pois.

Maallisissa asioissa en näe eroa siinä, tapahtuuko vuorovaikutus uskovan kanssa tai ei. Samahan se on, onko kassatyttö ateisti, tapakristitty, lahkolainen tai vaikka muslimi. Mutta uskovan jos kenen pitäisi ymmärtää, että uskon asiat ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Antakaa meidän pitää meidän oma näkemyksemme.

Samat asiat pätevät toki toisinpäin: minun mielestäni ei ole kenenkään asia kertoa vaikka jollekin lahkolaiselle, että tuo ei ole kovin hyvä juttu, eroa siitä. Eri asia tietysti on, jos lapset kasvatetaan pienestä pitäen vailla valinnanmahdollisuutta johonkin tiettyyn näkemykseen. Ikävä sanoa, mutta siinä vertailussa lahkolaiset taitavat sijoittua melko huonoon valoon.

Tässä ketjussa kaksi kirjoittajaa on kertonut kuuluvansa muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuin perinteiseen kansankirkkoomme. Toki moni on maininnut olevansa uskontokuntiin sitoutumaton, mutta aihehan oli lahkolaiset.

On valitettavaa, että Sampion kaltaiset ihmiset kärsivät ja joutuvat puolustelemaan The Original Jagsin kaltaisia ihmisiä.

Monesti valtavirrasta poikkeaviin yhteisöihin kuuluville ihmisille uskonnolla on huomattavasti suurempi merkitys elämässä. Tästä syystä lienee myös todennäköisempää, että tätä asiaa on sitten muillekin saarnattava.
Tälläiselle ihmiselle se löydetty totuus tuntuu rajoittavan näkökykyä melkoisesti. Usein toistetaan ko. liikkeen teesejä kuin rikkinäinen levysoitin ilman, että mitenkään olisi havaittavissa omaa pohdintaa.

Itseäni ihmetyttää joissain näissä liikkeissä olevat omituisuudet, joista yksi on tarve estää kontaktit eri tavalla ajatteleviin.
Lapsien leikkikaverin rajaus vain samaan uskontokuntaan kuuviin on jotain sellaista, jonka perusteita ei voi ymmärtää.

Toinen piirre, jonka voi tännekin kirjoittavasta havaita on oman mielipiteen ja oman katsannon ehdoton oikeellisuus.
Oma tai oman yhteisön tulkinta raamatusta on se ainoa oikea ja kaikki muut tuhannet tulkinnat ovat vääriä ja arvottomia.
Tälläinen suvaitsemattomuus on saanut minut tulemaan siihen tulokseen, että jos tälläinen jumaluus ja taivas on olemassa, ei näillä ihmisillä voi olla asiaa sinne, mikäli maailmassa on oikeudenmukaisuutta.
Jos Jeesus olisi todellinen ja päättäisi tulla uudelleen maan päälle, niin luuletteko näkevänne hänet kirkossa?

Viestin lähetti Vesuri
Monen eri uskonnollisen liikkeen perustoimintoihin tuntuu kuuluvan erityisen vahvasti ei-herännäisiin ihmisiin kohdistuva käännytystyö. Omaa aatetta tuputetaan väkipakolla ja yksilön oikeutta valita omat aatteensa ei kunnioiteta pienimmissäkään määrin. Ihmisten koteihin tunkeudutaan jopa väkisillä ja pois ei lähdetä kuin väkisin ajamalla. Usein tämä käännytystyö kohdistuu vanhuksiin ja muuten puolustuskyvyttömiin ihmisiin.

Laajenna klikkaamalla

Noin yleensä tämä lienee valitettavan paikkansapitävää - sanoisin että lahkon määritelmään suorastaan sisältyy tietty sekä sulkeutuneisuus että aggressiivisuus ja ellei uskonnollinen suuntaus tai ryhmä tälläisiä sisällä, se ei ole varsinaisesti lahko. Eli termi itsessään on negatiivinen. Lisää terminologiasta eli tuo sana "ei-herännäinen" - Suomessa herännäisyys on yksi neljästä perinteisestä herätysliikkeestä jonka vaikutuspiiriin omatkin vanhempani ja sukuni kuuluu. Heränneet eli körttiläiset ovat siitä outoja, etteivät nämä yrittäneet käännyttää edes omaa poikaansa vaan sain täysin vapaasti määritellä oman uskoni, mikä aika varhain määrittyi maltilliselle kristinuskolle myönteiseksi agnostismiksi. Eikä varmasti suhtautumiseni olisi niin myönteinen, jos kodin ilmapiiri olisi ollut ahdas ja suvaitsematon, mutta suhtautuminen esim. kirjallisuuteen ja muuhun maalliseen kulttuuriin oli hyvin myönteinen vaikka vanhempani eivät mitään kovin koulutettuja ihmisiä ole. Näinpä olen lapsuudesta saakka päätynyt kunnioittamaan näitä "alatien kulkijoita" ja "armon kerjäläisiä", jotka eivät juuri uskoaan mainosta tai toisten uskon perään kysele. (Yksi hauska yksityiskohta on että körttiläisten virallisilta kotisivuilta löytyy aina linkit muiden liikkeiden sivuille, mikä ei tosiaankaan ole molemminpuolinen asenne...)

Anyway, tämä tarina kertonee osaltaan kristinuskon ja yleensä uskonnon suuresta kirjosta: ei kannata leimata kaikkea uskonnollisuutta negatiivisten ääriesimerkkien kautta. Ainakin kristinuskolle hengelle ominaisinta tuskin on suvaitsemattomuus ja agressio: Sampio aika osuvasti sanoi että "Jeesuksen opetuksia noudattaneet eivät ole koskaan tappaneet, vaan pikemminkin tulleet tapetuiksi". Kyllähän jos sen tekstin ottaisi kirjaimellisesti silmittömän homovihan ja kreationismin sijaan: "autuaita ovat rauhantekijät" ja "käännä toinen poski" jne. jne.

Viestin lähetti sampio
Painotan vielä, että Jt:t ja mormonit TULEE nähdä kristillisistä yhteisöistä erillisinä ryhminä, vaikka ihan yleissivistyksen vuoksi.

Laajenna klikkaamalla

No jaa. Näin maallikko-uskomattomana ja uskonnontunteja käymättömänä tässä nyt halutaan ilmeisesti jotenkin erottua että oma uskonto olisi hienompi? Eikös kuitenkin kyseessä ole ikäänkuin vertailu joulupukkiin ja joulutonttuun uskomisesta, eli alkulähde (se keskiajan satukirja) ole sama.

Painostus, ahdistelu tai uhkailu ei ole kuulunut kasvatuskeinoihimme, mitä nyt isäukko ei aina sulattanut musiikkiamme, mutta se ei kai ole kovin epänormaalia.

Laajenna klikkaamalla

Ilmeisesti uskovien keskuudessa ei olekaan epänormaalia. Mutta jos mietit lisää muita "pikkuasioita", vastaavia ohjaavia toimenpiteitä löytyä muitakin. Vaatetus, hiukset, kaveripiiri...

Perhe kuulema ei halunnut häpeää siitä, että pojasta tuli "lahkolainen". Joo, varmasti hyvin painava syy heittää poika pois kotoa.

Laajenna klikkaamalla

Samaa siis mitä jehikset ja monet muut hihhulisuunnat harrastavat. Todellakin, osataan sitä naapurissakin.

Jeesuksen opetuksia noudattaneet eivät ole koskaan tappaneet, vaan pikemminkin tulleet tapetuiksi.

Laajenna klikkaamalla

Suuri kristittyjen sankari ja esitaistelija jumalan avulla, George W. Bush toteuttaa modernia ristiretkeään edelleen.

Viestin lähetti sampio
Ainakin minä ja suurin osa uskovaisista tuttavistani osaamme kunnioittaa ihmisen vapaata tahtoa kieltäytyä meille niin tärkeästä asiasta. Joku tosin voi tuntea kiusalliseksi jo kokouskutsujen jaon, mutta niistä voi kieltäytyä kohtalaisen helposti. Minä sanon ei kiitos puhelinliittymämainoksia jakaville hemmoille, ja saman pitäisi tehota myös normaaliin uskovaiseen, ihan vinkiksi vain…

Laajenna klikkaamalla

Minusta liittymäkauppiaan vertaaminen uskontoaan tarjoavaan on verraten omituinen lähestymistapa.
Vertaatko sinä uskontoa matkapuhelinliittymään?
Toki tämä palsta on osoittanut, että kyllä siihenkin asiaan liittyy hurmahenkisyyttä, mutta kysehän on kuitenkin palvelusta, jonka ostopaikan voi tarpeensa mukaan valita vaikka halvimman hinnan mukaan.
Sitä onko joissain verkostomarkkinoitiyrityksissä ja joissain uskonnoissa yhteneväisiä piirteitä on jo toisessa ketjussa pohdittu.

Laitanpa minäkin lusikkani soppaan.

Ensiksi JanJ:lle:

Mormoneilla ja Jehovan todistajilla ei ole sama Raamattu käytössä, mikä on sampiolla, minulla ja yleensä uskovaisilla. Heillä on ollut joku historiallinen henkilö, joka on katsonut oikeudekseen ja velvollisuudekseen kirjoittaa Raamattua uudelleen. Siis emme jätä heitä aidon kristillisyyden ulkopuolelle sen tähden, että olisimme itsessämme parempia. Jotenkin tuntui ilkeältä, että et edes halunnut ottaa selvää, onko väittämämme tosi vai ei. Ja vielä lopuksi, Raamatun opetuksen mukaan se ei tee meistä Jumalan omaa, jos sanomme sellainen olevamme (vrt. G. W. Bush).

Sitten meille kaikille:

Itselläni on pääpiirteittäin samanlaisia kokemuksia kuin sampiolla. Olen myös nk. vapaiden suuntien kristitty, ollut kohta 10 vuotta, enkä todellakaan vaihtaisi päivääkään pois. Vanhempani ovat tulleet uskoon jo vuosia ennen syntymääni, joten voisi sanoa, että uskovaisuus oli meillä arkipäivää. Jotkut saattavat pitää sitä vain valinnan vapauden puutteena, mutta minä kuljin mielelläni vanhempieni mukana erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa, joita seurakuntamme järjesti. Ja se oli VAPAAEHTOISTA. Luonnollisesti äiti ja isä toivoivat, että tulen mukaan, mutta KERTAAKAAN minua ei pakotettu mukaan.

Välillä istuttiin tilaisuuksissa, välillä pelattiin jalkapalloa tai jotain muuta pihalla toisten seurakuntalaisten lasten kanssa. Uskoontulokokemuksessani ei kukaan minua manipuloinut tai suggeroinut, se oli jälleen kerran VAPAAEHTOINEN valinta.

Vanhempani eivät ole täydellisiä, mutta sydämestään uskovaisia he ovat, ja ihan hyvällä muistelen lapsuuttani. Luokkakavereita yms. minulla oli sekä ennen että jälkeen uskoontulon, eikä sitä millään lailla kielletty. Näitä asioita otin sen tähden esille, kun vastapainoksi tässä ketjussa ovat niin monet kritisoineet lahkoja näistä piirteistä. Minäkään en pysty esim. lestadiolaisiin tai Jehovan todistajiin, mormoneihin yms. ottamaan tämän syvällisemmin kantaa, koska en halua puhua asioista, mistä ei ole omaa kokemusta.

Itsekin olen suorittanut oppi- ja asevelvollisuuden, opiskelen tällä hetkellä amk:ssa, eikä oikeastaan ole mitään valittamista, tyyliin: kurjaa olla uskovainen. Aina se ei toki helppoa ole. Amk:ssa minulta tultiin tiedustelemaan, miksi en osallistunut tupareihin ym. bileisiin, ja tällöin kerroin, että en ole alkoholia koskaan käyttänyt, koska olen uskovainen, ja luokkakaverini hyväksyivät selitykseni. Eivätkä he minua mitenkään syrji. Eikä minun tarvitse heille päivästä päivään polla punasena paasata, vaan joskus on tullut ne asiat jonkun aloitteesta puheeksi.

Tuputtamisesta vielä jotain lausahdan, ennen kuin on aika lopettaa ja livistää koululle. Itse olen ollut jakamassa Jeesuksesta kertovia lehtisiä toisten uskovien kanssa, ja meidän periaattemme on ollut, että kiinnostuneiden kanssa jäädään keskustelemaan, mutta kenellekään väkisin "tuputtaminen" ei edistä mitään. Emme siis manaa lehtisestämme kieltäytynyttä tuonelan syvimpiin sopukoihin. Mutta vaikka joku olisi tähän tyyliin ehkä kohdallasi toiminutkin -jota siis en pidä oikeana tyylinä- kiitos, että jätät sen yksilön vajavaisuuden piikkiin. Helppohan kokemus on jakaa, sellaisia ne ovat.... Usein kuitenkin syyt ovat suht. inhimilliset, intoa on enemmän kuin taitoa.

Viestin lähetti peruspata
Ensiksi JanJ:lle:

Mormoneilla ja Jehovan todistajilla ei ole sama Raamattu käytössä, mikä on sampiolla, minulla ja yleensä uskovaisilla.

Laajenna klikkaamalla

Ahaa! Tätä en todellakaan tiennyt.
Eikös se sama perusta kuitenkin ole olemassa? (jumalasta ja muista kirjoitettu kirja, ja käsittääkseni vieläpä ns. sama jumala?)

Siis emme jätä heitä aidon kristillisyyden ulkopuolelle sen tähden, että olisimme itsessämme parempia. Jotenkin tuntui ilkeältä, että et edes halunnut ottaa selvää, onko väittämämme tosi vai ei.

Laajenna klikkaamalla

No mistäs tuollaista selvää saa. Kuitenkin viesteistä sai vaikutelman, että "ei me mutta nuo muut" ja kirjoitusten sävy ajaa samaa asiaa.

Ja vielä lopuksi, Raamatun opetuksen mukaan se ei tee meistä Jumalan omaa, jos sanomme sellainen olevamme (vrt. G. W. Bush).

Laajenna klikkaamalla

Siitä en tiedä mitään, mutta Jori Puska pitää itseään jumalan lähettiläänä. uskonnoista mitään tietämättömänä tietenkin rinnastaa helposti Puskan muihin äänekkäisiin paasaajiin.

Ja kun en uskontoja juurikaan toisistaan erota, niin pahoittelen jos joku siitä hermoilee että kategorioin lestikset ja jehikset luterilaisten ja katolisten kanssa samaan nippuun.