Miten näet päivät, viikot, kuukaudet, vuodet? Numerot?

Almanakka on almanakka ja seinakalenteri on seinakalenteri, mutta miten sina naet paivat, viikot, kuukaudet ja vuodet omassa mielessasi/silmissasi. Tunnit ja minuutit kaikki kai nakee samalla tavalla (kellona)??

Itse kun ajattelen paivia eteenpain (miksei taaksekin pain), niin ne ovat suorana viivana. Ehka viikonloppujen kohdalla on pienta kaarevuutta, mutta arki on taysin suora viiva. Ja viikot, siten, menee samallalailla, mutta alkaa aina maanantaista. Sunnuntai on viikon viimeinen paiva ja mielessani tama viikonloppu on aina hieman erotettuna muista paivista.

Kuukaudet menee ympyrassa. Olen ikaan kuin taman ympyran keskella ja vastapaivaan mennaan. Tammikuu on kello yhdessatoista ja kesa on siella kello kahdeksan ja viiden valimaastossa, joskin olen siina vaiheessa katsomassa sita sielta alhaaltapain, joten "kello" on ikaan kuin kaantynyt ylosalaisin (nyt ollaan taas siis ylhaalla kellossa). Hieman sekavaa, mutta tervetuloa mieleni saloihin! Syksy tassa kellossa on valilla 5 ja 11, joten jos jotain kuukautta ajattelen, niin esim lokakuu on lahemmin katsottuna kello kolmessa, puoli kolmessa. Joulu on kello 12.

Vuodet menee kaarevalla (kuperalla) viivalla. Syntymavuoteni (1967) on vasemmalla ja koko ajan matkataan kuperaa viivaa oikealle pain. Tulevaisuus on aina oikealla. Tulevaisuus on hamarassa ja menneisyys/historia on osin jopa mustavalkoinen (johtunee leffoista ja valokuvista). 1900-luvun vaihteesta taaksepain kupera viiva dippaa vahvasti alaspain. 0-vuosi on eraanlainen vedenjakaja. Ikaan kuin raja. Seina. Kaukohistoria (esim 1400-luku) on aina oma jaksonsa tuossa jatkumossa, ei kuitenkaan niin selva kuin 1900-luku tai nykyaika.

Numerot menee mielessani/silmissani taas spiraalina. Nolla on spiraalin keskella ja siita lahdetaan kellonmyotaisesti ensin vasemmalle, josta noustaan ylospain. Kymppi on ylhaalla, josta spriraali hieman suortuu ja 10-20 on suortuvalla viivalla spiraalin ylaosassa ja oikealle siis mennaan. 20-30 taittuu taas alaspain (joskin ylospain, koska itse matkaan/kaannyn siina mukana) ja 30-50 on taas aika suoraa, hieman kaarevaa osaa spiraalia. Sadasta spiraali taas tekee tiukempaa kaannosta ja silloin palataan lahinna 10-20 valiseen kaareen. 200 on kuin 20, 300 on kuin 300 jne jne.

Mitens muilla? Aika vaikea naita on selittaa ilman, etta joku lahettaa valkotakkiset hakemaan... Pystytteko selittamaan naita juttuja vai onko nama teille vain viivoja ja listoja?

1Timer kirjoitti:

Mitens muilla? Aika vaikea naita on selittaa ilman, etta joku lahettaa valkotakkiset hakemaan... Pystytteko selittamaan naita juttuja vai onko nama teille vain viivoja ja listoja?

Laajenna klikkaamalla

Minä en osaa visualisoida aikamääreitä millään tapaa mielessäni, eikä moinen ole käynyt edes mielessäni. Kumman lääkitys on pettänyt, tekeekö jomman kumman tipaton tuhojaan vai onko tähän luonnollinen selitys? Siitä kuulemme ensi jaksossa :)

Aika hauskaa, en ole koskaan ajatellut koko asiaa sen kummemmin. Kun nyt nopeasti kelailin, mulla taitaa yksittäinen päivä olla kellotaulu. Viikot alkaa maanantaista ja jatkuu lukujärjestyksenä sunnuntaille, kuukaudet ovat hiukan samatyylisiä, samoin vuosi, tosin epätarkempia kuin viikko. Vuosisadat käsittelen mielessäni pitkinä janoina, jotka porrastuvat ylöspäin ajan kuluessa. Myös minun mielessäni kaukaisempi historia näkyy mustavalkoisena.

Aiika mielenkiintoinen mielikuvitus! Tunnit ja pienemmät yksiköt tietysti ajattelen ihan kellona, mutta sitten on vähän niin ja näin. Päivät ehkä menee siinä suoralla samoin, tai sitten samalla lailla kuin seinäkalenterissa (myös viiko). Siitä pidenpiä ajanjaksoja en kyllä näe minkäänlaisilla geometrisilla kuvioilla tai millään. Uskon kyllä vahvasti, että enemmistö ei ainakaan tuota pidemmälle kuvittele millään tavalla?

En visualisoi noista avausviestissä mainituista mitään.

Toki minullakin viikko alkaa maanantaista ja loppuu sunnuntaihin. Molemmat itseasiassa viikon ikävimpiä päiviä, mutta ei siitä sen enempää.

Jes! Kauan elin hiljaa itsekseni oman mielikuvitukseni kanssa, mutta nyt uskallan tulla julkisuuteen. En ole yksin hullu tämän asian riivaamana.

Asiahan on niin, että arvon ketjunavaaja on käsittänyt ajankulun visuaalisuuden täysin reisilleen. Vuosi kulkisi muka vastapäivään, joulu kello kahdessatoita...voi voi. Vuosihan on hieman kananmunan muotoinen, kesä terävämmässä kärjessä. Kulkusuunta on myötäpäivään. Kuukaudet ovat suorakulmaisia palikoita joita on taivuteltu siten, että ne sopivat muodostamaan yhtenäisen ringin. Palikoiden värit ovat häilyvästi verrannollisia vuodenaikojen väreihin.

Numerot ovat yhtenevässä janassa palikkoina kuten kuukaudetkin, mutta siihen ei ole minkäännäköistä säännöllistä muotoa. Palikoiden muodostama suora liikkuu mielivaltaisesti kolmiulotteisessa tasossa. Jos piirustustaitoa löytyisi, voisin piirtää kerta toisensa jälkeen kyseisen kuvion lähes samanalaisena. Niin tarkkana kuvio on mielessä.

Myös viikonpäivien kiertoon ja vuosillekin löytyy omanlaisensa kuvio. Ongelmana on se, että vuosien visuaalisuus on päättymäisillään parhaillaan. Vielä hämärästi osaan sijoittaa vuoden 2007 kiemuraiselle linjalle, mutta sitten hämärtää.

Kaikki näistä mielikuvista ovat syntyneet jo todella varhain, sillä muistan miettineeni tätä asiaa jo pikku vesselinä.

Hullu. Sellainen minä toki olen.

Viikot miellän viivoiksi, maanantaista sunnuntaihin, vasemmalta oikealle. Kuukaudet menevät "pyöreästi", mutta ei niin selvästi kuin kelloissa. Itse olen katson oikealla ylhällä on tammikuu, siitä alaspäin sitten muut kuukaudet aina kesäkuuhun asti. Kesäkuukaudet ovat tasaista, mutta sitten taas syksyllä kuukaudet nousevat vasemmalta ylös. Tammikuu ja joulukuu ovat yhdessä sielä ympyrän ylälaidassa.

YES!!!!

En ole yksin! Minullakin, Consta, naa jutut on ollut nain ihan pikkuvesselista lahtien. Kerran juttelin aidin kanssa naista ja hanella oli melkein samat "kuviot".

Ja juuri tama, etta toisilla naita on ja toisilla taas ei, on se mielenkiintoinen juttu.

Sama täällä!

Mutta, olen uniikki! Olen ainut tietämäni ihminen jolla kesä on ylhäällä, syksy vasemmalla, talvi alhaalla ja kevät oikealla. Vuosi on siis eräänlainen soikio, jonka pitkät sivut ovat kesä ja talvi.

Numerot näen eräänlaisina "portaina" 0-10,11-20 jne.

"I'm Special!"

Gellner kirjoitti:

Viikot miellän viivoiksi, maanantaista sunnuntaihin, vasemmalta oikealle. Kuukaudet menevät "pyöreästi", mutta ei niin selvästi kuin kelloissa. Itse olen katson oikealla ylhällä on tammikuu, siitä alaspäin sitten muut kuukaudet aina kesäkuuhun asti. Kesäkuukaudet ovat tasaista, mutta sitten taas syksyllä kuukaudet nousevat vasemmalta ylös. Tammikuu ja joulukuu ovat yhdessä sielä ympyrän ylälaidassa.

Laajenna klikkaamalla

Täysin kuin omasta suustani on tämä lainaamani teksti.Joskus mietin kovasti ,että mistä mahtaa johtua se ,että miellän vuoden kulun sillä tavalla ,että tammikuusta kesäkuun loppuun mennään alaspäin ja sitten tavallaan tullaan mäen alaosaan ja ruvetaan kapuamaan kohti vuoden loppua ,jossa sitten "laella" odottaa uuden vuoden vaihtuminen ja taas lähdetään "talsimaan" mäkeä alas.Ihmismieli on kummallinen...

Ma luulen, etta meille naytettiin koulussa joskus 70-luvulla sellanen kuva, missa vuosi oli juuri noin. En muista tosin tarkasti...

Vuosi on kyllä kuin kellotaulu. Itse olen tosin siinä keskellä ja kuluva kuukausi on aina n. 12:n kohdalla eli kellotaulu pyörii - en minä. Olen siis viisari..

Niinsanotun afrikkalaisen ja "meikäläisen" aikakäsityksen ero on kyllä mielenkiintoinen. Mhän kai yleensä katsomme tulevaisuuteen ja yritämme monin keinoin saada tapahtumat näkyviin niin pian kuin suinkin. Menneisyys on selän takana. Afrikkalaiset kuulemma katsovat menneisyyteen ja siihen mitä selän takaa putkahtaa esiin ei juuri voi vaikuttaa eikä siitä tarvitse välittää. Menneitä sensijaan muistellaan hartaasti. En yritä väittää kumpaakaan aikakäsitystä toista paremmaksi..

1Timer kirjoitti:

Ma luulen, etta meille naytettiin koulussa joskus 70-luvulla sellanen kuva, missa vuosi oli juuri noin. En muista tosin tarkasti...

Laajenna klikkaamalla

Mulla kans on mielessä kuva, oliko jossain aapisessa tms, jossa vuosi kiersi aukeamaa. Kesä alkaa oikeasta alakulmasta, vastapäivään kiertäen. Eli nyt ollaan oikean sivun yläreunassa, alaspäin menossa.

Huh, en ole siis yksin.

En osaa nyt selittää aivan tarkkaan, mutta voin yrittää piirtää kuvan heti kun on aikaa..

Hieman samankaltaisuuksia 1Timerin kanssa löytyy, esim nuo kuukaudet ovat ikäänkuin ringissä ja vastapäivään mennään.

Te olette sekaisin. Kalenterin mukaan tässä viikot ja kuukaudet mennään ja päivä on kello. Vuosi on ehkä semmoinen suora vaakaviiva jossa on kaikki neljä vuodenaikaa (alkaa tammikuusta, tietenkin).

Mulla näitä on lukemattomia. Rakastuin 1Timeriin sillä sekunnilla kun huomasin että jollain muullakin on.

Katsotaas:

Päivät: Soikio. Vaikea selittää mikä ylhäällä ja mikä alhaalla.

Vuosi: Soikio, kesä ylhäällä, talvi alhaalla, syksy oikealla ja kevät vasemmalla.

Viikot: Sama perussoikio kuin vuosi, viikot vaan asetetaan sinne väleihin.

Kuukaudet: Niinikään sama soikio kuin vuosi ja viikot. Ne ovat ikäänkuin päällekäin, pienemmät yksiköt sujahtavat väleihin.

Numerot: Tää on aika huikea sokkelo. 1-20 menee ihan suoraan, sitten 20-30 alempana vastakkaiseen suuntaan takaisin päin, jonka jälkeen kolmestakympistä eteen päin jälleen samaan suuntaan kuin 1-20, mutta 1-20 rimpsun yläpuolella. Eräänlainen spiraali (?) siis. 30-20 000 on suoraa viivaa, mutta sitten jälleen sama kaarros kuin 20-30 jne. En uskalla edes miettiä miksei 200-300 ja 2000-3000 aiheuta tuota käännöstä. Todella friikkiä, mutta näin tämä vain aina on ollut.

Lisäksi mulla on omana erikoisuutena eräänlainen Euroopan kartta. Sille olen sentään keksinyt hyvän selityksenkin, nimittäin ihan pikkujannuna, ennen kuin oli oikea kartta lainkaan hallussa, tulivat (jääkiekon) suurmaat tutuiksi tämän jalon lajin parissa. Niitä tuli sitten oman mielen syövereissä sijoiteltua sinne tänne. Vieläkin kun kuulen vaikkapa sanan Tshekki, niin ajattelen automaattisesti sen sijaintia tuossa omassa järjestelmässäni.

Koitin tuota karttaa kerran piirrelläkin, ja kyllä siitä suht selkeä tuli. Muutenkin nämä jutut olisi helvetisti helpompaa näyttää piirtämällä. Mutta en jaksa vaivautua.

Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mistä nämä johtuvat, ja erityisesti se, ettei näitä (ilmeisesti?) ole kaikilla. Kai sillä jotain tekemistä mielikuvituksen kanssa on, meikäläisellä kun on muutenkin suhteellisen korkealentoista ajatuksenjuoksua silloin tällöin...

EDIT: Lisätään vielä se, että päivien soikio ei liity lainkaan muiden aikamääreiden soikioihin. Päiväsoikio on ainoana vastapäivään, ja muutenkin vähän eri mallinen.

Todettakoon vielä, että niille joilla näitä ilmestyksiä ei päässään ole, nämä tekstit vaikuttanevat sangen LSD-höyryisiltä...

EDIT2: Jaa niin, vuodet vielä! Eli nämä miljoonat ekr. vuodet tulevat nopeassa rimpsussa kohtisuoraan alas, mutta sitten parisen sataa vuotta ennen Jesseä alkaa kaartumaan oikealle vaakasuoraan. Vuodet n. 200ekr-1899 menevät tuota vaakasuoraa janaa vasemmalta oikealle, mutta 1900-luku lähtee kaartumaan alaspäin, jatkaa kääntymistä WW1:sen kohdalla, kaartuu lisää, kunnes WW2:sen kohdalla on tehnyt lähes kokonaisen ympyrän ja jatkaa nykypäivään asti samaa vaakasuoraa linjaa kuin 200ekr-1899, eri korkeuskohdassa kuitenkin. Eli tuollainen spiraalipylpyrä siinäkin.

Tämähän onkin itseasiassa helvetin mielenkiintoista! Olisi mahtavaa jos joku psykologi tähän perehtyisi, kiinnostaisi tietää enemmänkin. Nuo vuosisadat selittynevät sillä, että mitä enemmän tietoa minulla on milloin mistäkin ajanjaksosta, sitä enemmän käännöksiä, ja tuota ympyrämäisyyttä. En kyllä käsitä miksi.

Mielenkiintoista, todellakin.

Näin aika menee

Vihdoinkin pääsen purkamaan nämä.

Aloitetaan viikosta. Kuvitellaan, että olen maanantaissa. Perjantaihin asti edetään suht lineaarisesti, mutta jostain syystä tarkkailen viikkoa aina takaoikealta. Eli se lähtee minusta katsoen takaa vasemmalta ja viettää aavistuksenomaisesti oikealle. Perjantain kohdalla tulee jyrkkä käännös, noin 90 astetta, vasempaan. Samalla viikonloppu sijaitsee myös muuta viikkoa ylempänä. Eli arjen ja viikonlopun välillä on ikään kuin porras. Edelleen seuraava viikko (katselen sitä siis vieläkin tämän viikon arkipäivien kohdalta). Putoaa alemmalle tasolle ja alkaa tulla takaisin päin. Tuo seuraava viikko tuntuisi muodostavan identtisen kiepin tämän viikon kanssa, ja ikään kuin liittyvän siihen. Tästä en voi kuitenkaan mennä sanomaan mitään varmaa, koska tapahtumahorisonttini päättyy päivätasolla tarkasteltuna kahteen viikkoon. En siis tiedä onko aika lineaarinen vai sykleissä toistuva ilmiö. Joka tapauksessa minulla ne viikot eivät mene mitenkään sulavan ympyrämäisesti tai soikeasti, vaan hyvin äkkiväärillä käännöksillä, ja lisäksi tasoa (korkeutta) vaihdellen.

No sitten vuoden kulku kuukausittain. Yleensä kun hahmotan vuotta, kuvittelen itseni edellisen vuoden loppusyksyyn. Syksy jatkuu vuodenvaihteeseen samalla tavoin kuin viikossani arki jatkui perjantaihin. Sitten vuodenvaihteessa tulee taas äkkikäännös vasempaan. Ei kuitenkaan nyt niin jyrkkä kuin perjantain ja lauantain välillä, ehkä semmoinen 60 astetta. Tasokaan ei vaihdu, mutta alkuvuosi alkaa hiljalleen kohota loivaan ylämäkeen. Jos nyt siirryn tarkastelemaan tilannetta tammikuun ensimmäisen päivän kohdalle, kaikki jatkuu lineaarisena, loivana ylämäkenä toukokuun loppuun asti. Touko-kesäkuun vaihteessa tapahtuu jyrkkä käännös oikeaan, jonka lisäksi aletaan nousta jyrkästi ylämäkeen. Ylämäen laki saavutetaan kesä- heinäkuun vaihteessa, jolloin kuljetaan tasaista kyytiä eteenpäin (siis oikealle, kun katsellaan tammikuusta käsin). Kesän ja syksyn rajapintaa minun on vaikea hahmottaa. Jyrkkää pudotusta ei tule, luulen että elo- ja syyskuu laskeudutaan tasaista kyytiä alemmalle tasolle. Kuten huomaatte, vuoteni ei päädy omaan alkupisteeseensä, joten vuodet eivät ole minulla syklisiä. Tai ovat ne siten, että ne seuraavat toisiaan toistensa kaltaisina, mutta vuosi ei ikään kuin aloita itseään alusta. Ymmärrätte varmaan.

Niin sanottakoon nyt vielä, että kaikki yllä oleva on ihan vakavissaan kirjoitettu. Noin minä olen asiat kokenut pikkukersasta asti. Olisi äiti voinut joskus ne sienet ryöpätä.

Kuvittelen neli-ulotteisen aika-avaruusjatkumon, joka ei kuitenkaan muistuta matemaattista tasoa abstrahoituna em. n-ulotteiseksi "tasoksi". Ehkä suhteellisuusteoreettinen maailmanviiva konstruoituna johonkin matemaattiseen spiraaliin universumin suhteellisuusteoreettisen evolutiivisen kehityksen havainnollistamiseksi (täällä - muualla, aika-evoluutio) saattaisi olla lähinnä. Erityisesti eri horisontit havainnollistuvat mielessä kivasti.

On toki muistettava, että termodynaaminen ajan suunta eli biologisperäinen "tunne ajasta" on mitä ilmeisemmin fysikaalisessa mielessä harhaa, joten en hahmota sekuntteja tai pidempiäkään ajan yksiköitä mitenkään objekteiksi, vaan funktioiksi, funktoreiksi ja abstrakteimmiksi relaatioiksi, aina tarpeen mukaan.

Sitä paitsi vastustan syvästi erilaisten kemiallisten nautinto- yms. aineiden (laillisten/laittomien) käyttöä tajunnan supistamisessa.

1Timer kirjoitti:

...
Kuukaudet menee ympyrassa. Olen ikaan kuin taman ympyran keskella ja vastapaivaan mennaan. Tammikuu on kello yhdessatoista ja kesa on siella kello kahdeksan ja viiden valimaastossa, joskin olen siina vaiheessa katsomassa sita sielta alhaaltapain, joten "kello" on ikaan kuin kaantynyt ylosalaisin (nyt ollaan taas siis ylhaalla kellossa). Hieman sekavaa, mutta tervetuloa mieleni saloihin! Syksy tassa kellossa on valilla 5 ja 11, joten jos jotain kuukautta ajattelen, niin esim lokakuu on lahemmin katsottuna kello kolmessa, puoli kolmessa. Joulu on kello 12.

Vuodet menee kaarevalla (kuperalla) viivalla. Syntymavuoteni (1967) on vasemmalla ja koko ajan matkataan kuperaa viivaa oikealle pain. Tulevaisuus on aina oikealla. Tulevaisuus on hamarassa ja menneisyys/historia on osin jopa mustavalkoinen (johtunee leffoista ja valokuvista). 1900-luvun vaihteesta taaksepain kupera viiva dippaa vahvasti alaspain. 0-vuosi on eraanlainen vedenjakaja. Ikaan kuin raja. Seina. Kaukohistoria (esim 1400-luku) on aina oma jaksonsa tuossa jatkumossa, ei kuitenkaan niin selva kuin 1900-luku tai nykyaika.
...

Mitens muilla? Aika vaikea naita on selittaa ilman, etta joku lahettaa valkotakkiset hakemaan... Pystytteko selittamaan naita juttuja vai onko nama teille vain viivoja ja listoja?

Laajenna klikkaamalla

Minulle taas vuosi menee ympyrässä, jossa vuodenvaihde on kello kahdessatoista. Syksyn kuukaudet eletään siinä vasemman puoleisella puoliympyrällä, eli itse olen ympyrän keskellä selkä kellotaulua vasten.

Muutenkin visualisoin tahtomattani oikeastaan kaiken visualisoitavissa olevan.

Viljuri kirjoitti:

Kuvittelen neli-ulotteisen aika-avaruusjatkumon, joka ei kuitenkaan muistuta matemaattista tasoa abstrahoituna em. n-ulotteiseksi "tasoksi". Ehkä suhteellisuusteoreettinen maailmanviiva konstruoituna johonkin matemaattiseen spiraaliin universumin suhteellisuusteoreettisen evolutiivisen kehityksen havainnollistamiseksi (täällä - muualla, aika-evoluutio) saattaisi olla lähinnä. Erityisesti eri horisontit havainnollistuvat mielessä kivasti.

On toki muistettava, että termodynaaminen ajan suunta eli biologisperäinen "tunne ajasta" on mitä ilmeisemmin fysikaalisessa mielessä harhaa, joten en hahmota sekuntteja tai pidempiäkään ajan yksiköitä mitenkään objekteiksi, vaan funktioiksi, funktoreiksi ja abstrakteimmiksi relaatioiksi, aina tarpeen mukaan.

Sitä paitsi vastustan syvästi erilaisten kemiallisten nautinto- yms. aineiden (laillisten/laittomien) käyttöä tajunnan supistamisessa.

Laajenna klikkaamalla

En ymmärtänyt tuosta kuin viimesen lauseen, joka sekin on selkeästi epätosi. Väki on täällä muutenkin aika sekaisin viivoineen ja soikioineen.

Päivä alkaa aamulla ja päättyy iltaan. Aamulla ollaan äreitä. Kuunnellaan päivän peili. Illalla on kivempaa. Lukuvalo ja ruskeat hiukset.

Viikot alkavat alusta ja loppuvat kun teeveessä lukee Steven Bochco. Vähän ennen sitä ollaan päissään.

Kuukaudet jakautuvat niihin kun käydään pilkillä ja niihin kun ei käydä. Ja sitten on kesä, mutta syksyllä on kauniimpaa.

Vuodet huomaa siittä että, että taasko on joulu. Ennen oli mustavalkoista ja 60-70-luvulla aika kellastunutta. Puuvene ja Ascona.

Minäkin olen miettinyt joskus, että ajatteleekohan muut nämä jutut samalla tavoin.

Vuosi on lähes ympyrä (hieman neliön muotoinen), jossa talvi on ylhäällä ja kesä alhaalla. Vastapäivään edetään, joten syksy on oikealla, kevät vasemmalla.

Viikot näen siten, että arkipäivät muodostavat suoran, jossa lopussa perjantai hieman kiertyy vasemmalle kohti lauantain ja sunnuntain muodostamaa viikonlopun lyhyttä suoraa, joka siis on suorassa kulmassa arkea kohden. Uusi viikko kääntyy sunnuntailta taas vasemmalle kohti uutta arjen suoraa jne. Näen viikkojen kierron siis ovaalin muotoisena.

Billy Tibbettsin näen potentiaalina ratkaisumaalin tekijänä kevään viimeisessä ja ratkaisevassa finaalissa. Kullan värisenä.

Tästä samasta aiheesta keskusteltiin noin vuosi sitten täällä, mutten nyt löytänyt enää sitä ketjua. Todetaan nyt kuitenkin, että kaikki aikamääreet näkyvät minunkin päässäni jossain visuaalisessa muodossa.

Kuukaudet muodostavat jonkinlaisen ympyrän ja soikion kolmiulotteisen välimuodon jossa vuosi lähteä tammikuussa pystysuoraan alaspäin, taittuu toukoukuusta kesäkuuhun siirryttäessä vaakasuoralle linjalle oikealta vasemmalle. Syksyllä loiva nousu takakaarteeseen syyskuusta alkaen ja marraskuussa jyrkkä taitto joulukuulle, joka on sitten lyhyt takasuora.
Tarkastelupiste on kuvion ulkopuolelta.

Viikonpäivät ovat kutakuinkin suoralla janalla.

Tunnin miellän kellotaulun mukaiseksei.

Hauska ketju. Piti oikein ruveta miettimään, miten pukea aikavisionsa sanoiksi.

Vuorokausi on tietty kello. Viikot ovat vain kuukausien, kuukaudet taas vuoden alaosia, sellaisina siis käytännössä suoria. Vuosi taas on hyvin suuri makaava, "kolmiulotteinen" ympyrä (se siis haipuu taivaanrantaan katselukohdastani). Pitemmät ajat - vuosikymmenet, -sadat jne. taas ovat enimmäkseen suoria, mutta ehkä joskus mutkitteleviakin linjoja, joita katsellaan jostakin yläviistosta.

Onpahan tämäkin ketju, mutta tarkemmin ajatellen...

En näe mitään ajanjaksoa oikeastaan minkäänlaisena muotona.

Monet näkee ajan pyöreänä muotona ja se on ymmärrettävää, koska oppimamme kello on "pyöreä", tai sellaisena se meille opetetaan. Vuodet esitetään puolestaan hyvin usein janan muodossa ja niin monet varmasti pidemmän ajan ajatteleekin. Vaikea kuvitella, koska itse ei hahmota aikaa noin. Pääasia, että ajat ovat hallussa.

Minä näen puolestaan ajan (viikonpäivät) jonkinlaisina väreinä. Värit muuttuvat alkuviikon tummansävyistä päivistä loppuviikon pastellisävyiseen sunnuntaihin, joka muistuttaa hieman vaaleansinistä. Maanantai on puolestaan suunnilleen tämän värinen. Perjantai on punainen. Viikonpäivät olen nähnyt väreinä pikkupojasta asti. Syytä vaan en tiedä. Mitään muotoja niillä ei ole, mutta värit ovat aina mielessä. Myös päivän ajan kulun näen väreinä, mutta en niin vahvasti kuin viikon päivät. Aamu lähtee valjusta, mitäänsanomattomista värisävyistä liikkeelle. Iltaa kohti värit voimistuvat ja yö on yllättäen sysimusta.

Tunneille ja sekunneille ei löydy mitään erityistä käsitettä, mutta "sisällä oleva kello" on jossain määrin hämmästyttävän tarkka. Edellyttää kuitenkin sen, että olen ottanut ajan alkupisteen muistiin oikeasta kellosta.

Täälläpäs on kova meno. Ensin sain hyvät naurut Viljurin viestin ensimmäisen kappaleen toisesta virkkeestä ja heti perään Danten viestistä.