Venäläisten nimien translitterointi - puolesta vai vastaan?

[Golden AWe]

Musta Nuoli kirjoitti:

Ylipäätään jos kieltä, kielioppia, kirjoitusasuja ja sanastoja ei saisi muokata, muuttaa ja kehittää ajan myötä samalla kun eri ilmaisuista ja sanoista ollaan välillä eri mieltä, niin tilanne olisi erittäin huono. Eivätkä ne ylimmät auktoriteetit (jollaisena Kotus mielletään) ole aina oikeassa olleet, vaikka kuinka näköradiota tai jalopeuraa ovat kansan käyttöön tarjonneet.

Kuinka tähän palettiin sopisi Kovaltšuk, joka aloitti uransa Venäjällä, sitten NHL:ssä, sitten tekisi "radulovit" ja kävisi pari vuotta KHL:ssä ennen paluutaan änäriin? Kumpi on johdonmukaisempaa, pitää sama, alkuperäinen š-versio, vai vaihtaa monta kertaa sarjasta riippuen? Tai jos kyseessä on joku pelaaja, joka tulee ensin suuresti tunnetuksi KHL:ssä?

Aquanqualta mainio huomio tuo Tiimu Silaane. Tai Selanne.

[Musta Nuoli]

Golden AWe kirjoitti:

Kuinka tähän palettiin sopisi Kovaltšuk, joka aloitti uransa Venäjällä, sitten NHL:ssä, sitten tekisi "radulovit" ja kävisi pari vuotta KHL:ssä ennen paluutaan änäriin? Kumpi on johdonmukaisempaa, pitää sama, alkuperäinen š-versio, vai vaihtaa monta kertaa sarjasta riippuen? Tai jos kyseessä on joku pelaaja, joka tulee ensin suuresti tunnetuksi KHL:ssä?

Aquanqualta mainio huomio tuo Tiimu Silaane. Tai Selanne.

Kovaltshuk on tietysti Kovaltshuk, niin kuin YLE ja suuri osa suomalaisista medioista (Hesaria lukuunottamatta) sen kirjoittaisi. Translitterointi muuten suomalaisittain mutta mahdollisimman vähän mitään erikoismerkkejä käyttäen, sillä linjalla pärjää Yleisradiokin.

Ainakaan varsinaisen venäläisen ääntämisen mukaan ei nimiä kannattaisi kauheasti translitteroida, muutenhan sitä saisi tehdä muunkielisistäkin nimistä sen mukaiset versiot miten ne oikeasti lausutaan. Esimerkiksi Aki Bergillä on vieraskielinen, täysin eri tavalla lausuttava sukunimi. Jos tämän lähtisi kirjoittamaan niin kuin se lausutaan, niin Aki olisi jatkossa aina Aki Päri. Tästä syystä ei suuremmin haittaa, vaikka Sjomin olisikin Semin samalla tavalla kuin Lemiaux on Lemiaux eikä Lemöö.

[Golden AWe]

Musta Nuoli kirjoitti:

Kovaltshuk on tietysti Kovaltshuk, niin kuin YLE ja suuri osa suomalaisista medioista (Hesaria lukuunottamatta) sen kirjoittaisi. Translitterointi muuten suomalaisittain mutta mahdollisimman vähän mitään erikoismerkkejä käyttäen, sillä linjalla pärjää Yleisradiokin.

Taisit missata pointin.

Musta Nuoli kirjoitti:

Ainakaan varsinaisen venäläisen ääntämisen mukaan ei nimiä kannattaisi kauheasti translitteroida, muutenhan sitä saisi tehdä muunkielisistäkin nimistä sen mukaiset versiot miten ne oikeasti lausutaan. Esimerkiksi Aki Bergillä on vieraskielinen, täysin eri tavalla lausuttava sukunimi. Jos tämän lähtisi kirjoittamaan niin kuin se lausutaan, niin Aki olisi jatkossa aina Aki Päri. Tästä syystä ei suuremmin haittaa, vaikka Sjomin olisikin Semin samalla tavalla kuin Lemiaux on Lemiaux eikä Lemöö.

Niin millä lailla johdonmukaista on käyttää pelipaitanimeä vain venäläisten kohdalla?

[Mängimies]

Henkka kirjoitti:

Venäläisten pelaajien kohdalla sillä mennään mitä sinne pelipaidan selkämykseen on laitettu.

Se on silloin merkki siitä miten pelaaja itse haluaa sen nimen olevan ja siihen totuuteen on tyytyminen. Aikas helppoa elää niin. Ei tarvi väännellä ja käännellä.

No ei se nyt ihan noinkaan ole. Vai haluaako esimerkiksi Aleksander Sjomin (huom!) itse käyttää NHL:ssä pelatessaan nimeä Semin ja MM-kisoissa tai Venäjällä pelatessaan nimeä Syomin? Sama pätee muutamiin muihinkin tapauksiin. Se olisikin helppo perustelu, että sillä mennään mitä selässä lukee, mutta ongelma tuleekin juuri näissä missä nimi vaihtelee turnauksesta tai kilpailusta riippuen.

[thnninen]

Miten voi olla näin surkea äänestys?

Vaihtoehdothan ei ole niinkuin sanotaan. Ei Semin - muodon käyttö tarkoita ettei translitteroida. Se tarkoittaa että translitteroidaan englannin mukaan.

Jos ei translitteroida, kirjoitetaan sitten kyrilisillä merkeillä. Tämäkin kävisi mainiosti minulle.
Sitä en ymmärrä miksi pitäisi translitteroida englannin mukaan, silloinhan kukaan suomalainen ei lue nimeä sinnepäinkään oikein?

Haluaisitteko itse nimennne translitteroitavan kyriliselle merkeille jonkun englannin kielen lausumistavan mukaan? Sehän olisi täysin älytöntä.

[DAF]

thnninen kirjoitti:

Miten voi olla näin surkea äänestys?

Vaihtoehdothan ei ole niinkuin sanotaan. Ei Semin - muodon käyttö tarkoita ettei translitteroida. Se tarkoittaa että translitteroidaan englannin mukaan.

Ei kun se tarkoittaa, että translitteroidaan väärin. Englanniksi Syomin, kuten edellä (ja näissä kisoissa) on jo mainittu. Suomeksi Sjomin. Tämä painollinen e-kirjain tuntuu aiheuttavan keskeisimmät ongelmat venäjän siirrekirjainnuksessa, kun venäläinen ja venäjää muuten osaava sen ymmärtää, oli niitä pisteitä päällä tai ei. e ja ë ovat eri kirjain, mutta ne voidaan molemmat usein kirjoittaa ensimmäisellä tavalla. Tästä perusongelma näihin väärin translitteroituihin fedoroveihin ja kovaleveihin ja semineihin.

[finnjewel]

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kaikki Venäjän Seminit eivät lausu nimeään SJOO-min vaan osa heistä sanoo nimensä paino jälkimmäisellä tavulla, si-MIN. Näiden tapauksessa on luonnollisesti perusteltua translitteroida Semin.

[DAF]

finnjewel kirjoitti:

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kaikki Venäjän Seminit eivät lausu nimeään SJOO-min vaan osa heistä sanoo nimensä paino jälkimmäisellä tavulla, si-MIN. Näiden tapauksessa on luonnollisesti perusteltua translitteroida Semin.

Nyt vaan puhuttiin yhä edelleen tästä yhdestä ja samasta jääkiekkoilijasta ja hänen suvustaan, jonka kohdalla on yksiselitteisen väärin kirjoittaa nimi Semin.

Sivuhuomiona, että venäläinen Wikipedia ei muuten tunne yhtään Semin(a)-nimistä henkilöä, sen sijaan lukuisan määrän Sjomin(a)-nimisiä. Voi olla, että Semin on myös sukunimi - äkisti hakemalla noita ei kyllä löydy (kirjoitusasua löytyy johtuen edellä mainitusta tavasta jättää pilkut pois).

[Mängimies]

finnjewel kirjoitti:

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kaikki Venäjän Seminit eivät lausu nimeään SJOO-min vaan osa heistä sanoo nimensä paino jälkimmäisellä tavulla, si-MIN. Näiden tapauksessa on luonnollisesti perusteltua translitteroida Semin.

Mä en ole kyllä kuullut yhdestäkään "seministä" eli paikallisesti kirjoitettuna Сeмин. Sen sijaan Sjomineja [Сёмин] on Venäjä täynnä.

[_Kuusyks]

finnjewel kirjoitti:

Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että kaikki Venäjän Seminit eivät lausu nimeään SJOO-min vaan osa heistä sanoo nimensä paino jälkimmäisellä tavulla, si-MIN. Näiden tapauksessa on luonnollisesti perusteltua translitteroida Semin.

Lausutaan: Sjomin. Aina.

[jeani]

Erämaan kettu kirjoitti:

Ei itse asiassa mene tuokaan noin, esimerkiksi Alexei Eremenko Jr. olisi standardin mukaan translitteroituna Aleksei Jerjomenko.

Aleksei Jeremenko oli paras kirjoitusasu hänen nimelleen.

[Silkkeri]

Aivan sama, kunhan se translitterointi tehdään joka maassa samalla tavalla. Kyrillisillä kirjoitettuja nimiä nyt ei erkkikään erota toisistaan tai osaa ääntää, mutta joku yhtenevyys pitäisi kyllä olla. Oli se sitten Semin, Sjomin tai Syomin niin joka maassa sama. Itse olen kyllä niin tottunut Seminiin, etten koskaan tule muita muotoja käyttämäänkään vaikka olisi kuinka väärin. Miehelle itselleen on ilmeisesti Semin-kirjoitusasu erittäinkin OK, joten ei sen pitäisi ketään muutakaan haitata. En ymmärrä miksi joitain nimiä pitää edes suomalaistaa, esim. Kovalchuk->Kovaltshuk. Monimutkaistaa asioita vaan. Mieluummin alkuperäinen kirjoitusasu, tai kyrillisten tapauksessa yhtenevä kirjoitusasu. Yksinkertaista ja ei tule väärinkäsityksiä.

[Musta Nuoli]

Silkkeri kirjoitti:

Aivan sama, kunhan se translitterointi tehdään joka maassa samalla tavalla. Kyrillisillä kirjoitettuja nimiä nyt ei erkkikään erota toisistaan tai osaa ääntää, mutta joku yhtenevyys pitäisi kyllä olla. Oli se sitten Semin, Sjomin tai Syomin niin joka maassa sama. Itse olen kyllä niin tottunut Seminiin, etten koskaan tule muita muotoja käyttämäänkään vaikka olisi kuinka väärin. Miehelle itselleen on ilmeisesti Semin-kirjoitusasu erittäinkin OK, joten ei sen pitäisi ketään muutakaan haitata. En ymmärrä miksi joitain nimiä pitää edes suomalaistaa, esim. Kovalchuk->Kovaltshuk. Monimutkaistaa asioita vaan. Mieluummin alkuperäinen kirjoitusasu, tai kyrillisten tapauksessa yhtenevä kirjoitusasu. Yksinkertaista ja ei tule väärinkäsityksiä.

Miksi pitäisi Suomessa käyttää hatusta revittyjä englanninkielisiä kirjoitusasuja venäläisistä, jos asian voi ilmaista suomeksikin? Pitäisikö tätä soveltaa sitten muihinkin kuin sukunimiin? Eli jos tekee mieli tehdä risteily Helsinki - Санкт-Петербург - Helsinki, niin ilmeisesti et sitten kerro ystävillesi lähteväsi Pietarin risteilylle vaan Saint Petersburgin risteilylle? Venäjän pääkaupunki lienee sitten sinulle Moscow ja jos joku tarjoaa sinulle borssikeittoa niin korjaat varmasti tämän muotoon borscht. Kun joku muistelee, että eikös se Vladimir Jursinov valmentanut Tepsiä, niin korjaat salamannopeasti, että se nimihän on Vladimir Yurzinov. Turha monimutkaistaa asioita, käytetään kaikki venäjästä englanniksi tai sinne päin translitteroituja ilmaisuja.

Ilja Kovaltshuk on Ilja Kovaltshuk eikä Kovalchuk, samoin Ovetshkin on Ovetshkin ja Pavel Datsjuk on Pavel Datsjuk. Tosin Fedorovin voi hyväksyä ihan poikkeussäännön nojalla siksi, että Fedorov on ollut niin pitkään niin vakiintunut ilmaisu, että sen korjaaminen Fjodoroviksi tuntuu minustakin luonnottomalta yli 20 vuoden Fedoroviksi kutsumisen jälkeen. Sen kyllä ymmärrän hyvin, että Semjon Varlamov ei todellakaan halua tulla englanninkielisessä maailmassa tunnetuksi nimellä Semen.

[Golden AWe]

Musta Nuoli kirjoitti:

Miksi pitäisi Suomessa käyttää hatusta revittyjä englanninkielisiä kirjoitusasuja venäläisistä, jos asian voi ilmaista suomeksikin?

Miksi pitäisi Suomessa käyttää hatusta revittyjä suomenkielisiä kirjoitusasuja venäläisistä, jos asian voi ilmaista suomeksikin? Sinunkin teoriasi menee hieman metsään ja epäjohdonmukaisesti, kun sovellat siltä Seminiin.

Tuo "vakiintunut ilmaisu" on aika ohkainen perustelu. Saa perustella vastakkaisen mielipiteen, mutta mielestäni "kiekkokansan 20 vuotta käyttämä" kirjoitusasu on aika ohkainen perustelu koko käännösmeiningin muuttamiseksi. Vai onko tälle tshuksuttelulle ja tskenittelulle olemassa pitkäkin historia?

[Musta Nuoli]

Golden AWe kirjoitti:

Miksi pitäisi Suomessa käyttää hatusta revittyjä suomenkielisiä kirjoitusasuja venäläisistä, jos asian voi ilmaista suomeksikin? Sinunkin teoriasi menee hieman metsään ja epäjohdonmukaisesti, kun sovellat siltä Seminiin.

Tuo "vakiintunut ilmaisu" on aika ohkainen perustelu. Saa perustella vastakkaisen mielipiteen, mutta mielestäni "kiekkokansan 20 vuotta käyttämä" kirjoitusasu on aika ohkainen perustelu koko käännösmeiningin muuttamiseksi. Vai onko tälle tshuksuttelulle ja tskenittelulle olemassa pitkäkin historia?

Sjominista en kirjoittanut mitään. Fedorovista käytän Fedorovia henkilökohtaisena poikkeuksena säännöstä, täytyy sitä jotain epäloogisuuksia olla. 20 vuoden kiekkokansakin on sinänsä yhtä hyvä perustelu kuin vaikkapa Beijingissä valmistetun lintupohjaisen aterian kutsumisessa edelleen Pekingin ankaksi. Myös huumoriartisti Dr. Bombay olkoon edelleen Bombay eikä Mumbay. Teoriassa Fedorovia voisi pitää taiteilijanimenä, joka miehellä on käytössään samalla tavalla kuin erään Edison Arantes do Nascimenton pelipaidassa ei lukenut koko litaniaa vaan Pele. Toki taiteilijanimiperiaate pätee kaikkiin muihinkin pelimiehiin, joten ehkäpä kukin saa sitten kutsua kiekkoilijoita miksi lystää, luisteli kentällä sitten Selanne tai Semin.

Mitä tshuksuttelun ja tskenittelun historiaan näin yleisesti ottaen normaalissa suomenkielisessä tekstissä tulee, niin niillä on totta kai pitkä historia, koska ylivoimainen valtaosa Suomessa lehdissä, kirjoissa ja muissa medioissa vallitsevasta venäjänkielisestä translitteroinnista on käyttänyt ja käyttää tshuksuttelua ja tskenittelua. Ovetshkin on Ovetshkin Ylelle, suurimmalle osalle sanomalehdistä (Hesarillekin) ja aikakauslehdistä. Tällöin se on käytännössä vallitseva linjaus ja sitä myöten yleinen standardi, vaikka esim. Kotuksessa ja suomenkielisen wikipedian pilkunnussintakomiteoissa puhkuttaisiin ja puhistaisiin mitä Ovetškinista siinä missä aikoinaan näköradioista.

Sh-yhdistelmä ei ole erisnimissä mikään ongelma. Jos olisi, niin sittenhän esimerkiksi Sharon-etunimi olisi suomalaisen kielioppisäännön vastainen ja se pitäisi kirjoittaa esim. suhuässällä. Sharewaresta puhuttaessa puhuttaisiinkin šarewaresta, jos kerran šakki, šamaani ja šeriffikin pitäisi muka kirjoittaa suhuässällä. Kerrassaan šokeeraavaa, sanoisi Sean Connerykin. Toki šöššöttämiseen š šopii niin hyvin, että šylki šinkoaa šuušta.

[Kaulasuoja]

Musta Nuoli kirjoitti:

20 vuoden kiekkokansakin on sinänsä yhtä hyvä perustelu kuin vaikkapa Beijingissä valmistetun lintupohjaisen aterian kutsumisessa edelleen Pekingin ankaksi.

Lähes kaikesta olen kanssasi samaa mieltä, mutta Peking on Peking. Se ei suomeksi ole koskaan ollut Beijing, eikä tule olemaan, joten tarkoittanet Pekingissä valmistettua lintupohjaista ateriaa? Vai olenko kasvanut tynnyrissä ja sieltä poispäästyäni palannut sinne takaisin?
Tämä näin offtopiccina.

[Musta Nuoli]

Kaulasuoja kirjoitti:

Lähes kaikesta olen kanssasi samaa mieltä, mutta Peking on Peking. Se ei suomeksi ole koskaan ollut Beijing, eikä tule olemaan, joten tarkoittanet Pekingissä valmistettua lintupohjaista ateriaa? Vai olenko kasvanut tynnyrissä ja sieltä poispäästyäni palannut sinne takaisin?
Tämä näin offtopiccina.

Jep, Peking on Peking suomeksi edelleen ja Pekingin ankka on maailmallakin Pekingin ankka, vaikka muu maailma päätti translitteroida Peking-kaupungin muotoon Beijing. Tätä hain takaa, vaikkakin hieman sekavasti: olisi ehkä pitänyt viitata reseptiin muodossa "Peking Duck", jolla nimellä englanninkielinen maailma edelleen ateriaa kutsuu vaikka he vaihtoivatkin Pekingin Beijingiksi. Ko. kaupungin ns. oikea nimihän on toki 北京, mutta eihän tuommoisesta kukaan mitään ymmärrä (paitsi yli 1,3 miljardia kiinalaista).

Se, mikä näissä käännös-, väännös- ja translitterointiasioissa on minusta hupaisaa on se, että osa ajattelee niiden toimivan tiettyjen järkähtämättömien sääntöjen mukaan, eli kunhan vain keksitään "oikea" tapa translitteroida ja otetaan se vaikkapa Kotuksen toimesta viralliseksi suositukseksi niin asia olisi sitten sillä selvä ja kaikki muut versiot olisivat vääriä. Ei se niin mene. Erisnimien ja paikannimien käännöksiin vaikuttavat erittäin paljon silkka sattuma, ajallinen perspektiivi, vakiintuneet käytännöt, versiot jota lähes kaikki muut käyttävät paitsi suosittelija ja muut poikkeukset, jonka takia ei ole aina olemassakaan "oikeaa" versiota.

Otetaan nyt esimerkki vaikkapa ulkomaisten kaupunkien käännöksistä. Göteborg on Göteborg, Stockholm on Tukholma. London on Lontoo, New York on New York. Warszawan olemme kääntäneet Varsovaksi ja käännös on syntynyt pitkälti sen mukaan miten kaupungin nimi äännetään, samoin England on meille Englanti, mutta Nederland ei ole Nederlanti vaan Alankomaat. Sverige on sen sijaan Ruotsi. Unkaria kutsumme Unkariksi sen kansainvälisen/englanninkielisen nimen Hungary mukaan, emme maan oikealla nimellä Magyarország. Pätee tietysti toiseen suuntaan: mikä "Finland" me olemme? Mehän olemme Suomi.

Erisnimissä ja erityisesti hallitsijoiden nimissä linja on hyvinkin mielivaltainen. Ruotsin nykyinen kuningas on meillä Kaarle XVI Kustaa, sen sijaan Englannin prinssi Charles on prinssi Charles, ei prinssi Kaarle, eikä hänen pojastaan Williamista luultavasti tule ikinä kuningas Vilhelmiä jos hän kuninkaaksi päätyy. Espanjassa on ollut myös Kaarle-nimisiä kuninkaita, nykyinen on kuitenkin Juan Carlos I, eli Juhana Kaarle I jos vanhaa nimeämislinjaa käytettäisiin. Myöskään uskonpuhdistaja Martti Luther ei ollut oikeasti mikään Martti vaan Martin. Puhdistettavan uskon kohteen nimikään ei ollut mikään Jeesus vaan joku Yoshua-sanan variantti, mahdollisesti Yeshua tai Yehoshua tai joku muu. Ei siitä ota perkelekään selvää miksi sitä ristille ripustettua heppulia hänen kaverinsa kutsuivat, mutta jos Golgatalla olisi aikoinaan ollut Kotuksen suurlähettiläs, niin tämä olisi varmasti kertonut herra puusepälle miten tämän nimi kuuluu kirjoittaa oikein.

Näitä kun tarpeeksi kauan pohtii ja mietti niin huomaa, ettei mitään aukotonta logiikkaa eikä lopullista totuutta ole olemassakaan käännöksissä, väännöksissä eikä translitterointikäytöksissä. Jossain asiassa (kuten tuo Jeesus) on käynyt niin, että täysin päin vittua tehty käännös alkukielestä onkin vakiintunut koko kristikunnan keskuuteen ja kas kummaa, siinäpä sitten puhutaan Jeesuksesta vaikka se olisi miten väärin alkukieliseen versioon nähden. Samaten vaikka esimerkiksi Fedorov olisi Fjodorov, niin Detroitin faneille hän on kiekkomessias Fedorov. Semin sen sijaan on vielä korvattavissa Syominilla/Sjominilla, koska hän ei ole esiintynyt kansainvälisellä "taiteilijanimellään" niin kauan.

Uudemmat ja vähän aikaa käytössä olleet virheet ja termit sen sijaan voidaan vielä helpommin korvata, "Semen" Varlamov tajusi tämän ja puuttui asiaan ja muuttui kansainvälisesti nopeasti takaisin Semjoniksi. Suomessa voidaan tietysti käyttää mahdollisimman suomalaista kirjoitusasua suomalaisin aakkosin niin pitkälle kuin mahdollista, ja tehdä vakiintuneiden nimien kohdalla poikkeuksia: Pietari Suuri olkoon edelleen Pietari eikä mikään Pjotr tai Peter.

[BitterX]

Sergei Fedorov - Wikipedia, the free encyclopedia

Vilkaiskaapa Fedorovista, tai Fjodorovista, kertovan artikkelin erikieliset versiot. Ei ihan kaikilla sentään ollut omaa tapaansa. Tyypillinen näyttäisi olevan Sergej Fjodorov.

Loogisesti vielä enemmän wikipedia-kieliversioita löytyy vaikkapa Gorbatshovista.

Mihail Gorbatšov – Wikipedia

Mielenkiintoisia translitterointeja kyllä löytyy. Esimerkkejä:

Suomi: Mihail Sergejevitš Gorbatšov
Ruotsi: Michail Sergejevitj Gorbatjov
Englanti: Mikhail Sergeyevich Gorbachev
Viro: Mihhail Sergejevitš Gorbatšov
Saksa: Michail Sergejewitsch Gorbatschow
Unkari: Mihail Szergejevics Gorbacsov
Espanja: Mijaíl Sergéyevich Gorbachov
Kroatia: Mihail Sergejevič Gorbačov
Albania: Mikhail Sergeyevich Gorbachyov
Gaeli: Míchail Seirgiéavaidts Gorbaitsov
Baski: Mikhail Sergeievitx Gorbatxov
Romania: Mihail Sergheevici Gorbaciov
Puola: Michaił Siergiejewicz Gorbaczow
Liettua: Michailas Sergejevičius Gorbačiovas
Italia: Michail Sergeevič Gorbačëv
?: மிக்கைல் செர்கேயேவிச் கொர்பசோவ்

[Golden AWe]

Musta Nuoli kirjoitti:

Sh-yhdistelmä ei ole erisnimissä mikään ongelma. Jos olisi, niin sittenhän esimerkiksi Sharon-etunimi olisi suomalaisen kielioppisäännön vastainen ja se pitäisi kirjoittaa esim. suhuässällä. Sharewaresta puhuttaessa puhuttaisiinkin šarewaresta, jos kerran šakki, šamaani ja šeriffikin pitäisi muka kirjoittaa suhuässällä. Kerrassaan šokeeraavaa, sanoisi Sean Connerykin. Toki šöššöttämiseen š šopii niin hyvin, että šylki šinkoaa šuušta.

Sharon ja Shareware eivät ole kyrillisillä kirjaimilla syntyneitä nimiä.

Musta Nuoli kirjoitti:

Uudemmat ja vähän aikaa käytössä olleet virheet ja termit sen sijaan voidaan vielä helpommin korvata, "Semen" Varlamov tajusi tämän ja puuttui asiaan ja muuttui kansainvälisesti nopeasti takaisin Semjoniksi.

Juuri niin, ja translitterointi pyrkii niiden vakiinnuttamiseen loogisesti. Ei pomppimalla nimen ja englannin apinoinnin mukaan.

Musta Nuoli kirjoitti:

Suomessa voidaan tietysti käyttää mahdollisimman suomalaista kirjoitusasua suomalaisin aakkosin niin pitkälle kuin mahdollista, ja tehdä vakiintuneiden nimien kohdalla poikkeuksia: Pietari Suuri olkoon edelleen Pietari eikä mikään Pjotr tai Peter.

Nämä ja lukuisat muut esimerkkisi ovat jo vuosisatoja vakiintuneita nimiä, eivät tuoreita erisnimiä. Plus, esimerkkisi ovat edelleen täynnä epäloogisuuksia. Mihin vedät rajat ja pomput, kun on pelaajia, on "poikkeuspelaajia" (Semin), ja sitten on pelaajien ja poikkeuspelaajien sukulaisia? Onko Seminin äiti Semin vai Sjomin? Entä serkku? Vai olisiko kuitenkin järkevää mennä kehittyvän käytännön mukana, yleensäkin kehityksen?

[Musta Nuoli]

Golden AWe kirjoitti:

Nämä ja lukuisat muut esimerkkisi ovat jo vuosisatoja vakiintuneita nimiä, eivät tuoreita erisnimiä. Plus, esimerkkisi ovat edelleen täynnä epäloogisuuksia. Mihin vedät rajat ja pomput, kun on pelaajia, on "poikkeuspelaajia" (Semin), ja sitten on pelaajien ja poikkeuspelaajien sukulaisia? Onko Seminin äiti Semin vai Sjomin? Entä serkku? Vai olisiko kuitenkin järkevää mennä kehittyvän käytännön mukana, yleensäkin kehityksen?

Palataan Seminin äitiin sitten kun hän kiskoo pelipaidan ylleen Venäjän maajoukkueessa ja saamme ihmetellä, että mikä nimi mamman selkään on kirjattu. Olisikohan se Sjomina, Venäjällähän ängetään a-kirjaimia naisten nimien perään.

Ei tainnut oikein mennä aiempi tekstini perille, mutta epäloogisuus nimen omaan on koko tämän asian avainsana sekä vanhoissa että uusissa erisnimissä ja paikan nimissä. Maailma on täynnä poikkeuksia, suomen kielessä on poikkeuksia ja joskus poikkeuksista voi tulla jopa sääntö. Turha vedota, että esimerkkini ovat liian vanhoja, periaate on kuitenkin niissäkin sama eli jos joku nimi/termi on vakiintunut, sitä ei yleensä muuteta vaikka yleiskäytäntö muuten muuttuisi. Yhtä hyvin tosiaan voisimme puhua Sankt Petersburgista, mutta kun emme puhu, vaikka Pietari-nimi kaupunkina otettiin uudestaan käyttöön vasta reilut parikymmentä vuotta sitten kun NL romahti ja Leningrad-nimi poistui käytöstä.

Kehittyvän käytännön mukana voi mennä tulevaisuudessa, se on selvä, mutta kehittyvä käytäntö ei vaikuta vanhoihin jo vakiintuneihin ilmaisuihin aina samalla tavalla kuin uusiin eivätkä käytetyt ilmaisut ole aina loogisia tai suoraan johdettavissa jostain uudesta tulkinnasta, ja tämä ei tunnu menevän sinulle perille. Jos enemmistö käyttää tiettyä nimeä, niin tämä nimi on niin kauan "oikea" (eli se nimi, josta enemmistö nimen tunnistaa) kunnes uudesta mahdollisesta tulkinnasta tulee enemmistön käyttämä. Joskus siitä tulee saman tien enemmistön käyttämä (Semenin vaihto Semjoniin tapahtui luontevasti saman tien), joskus ei.

Jos vaihdosta ei tapahdu, niin sitten on ihan sama, miten nimi "pitäisi" kirjoittaa ja on ihan sama, jos marginaalista huudellaan miten asioiden tulisi olla. Sillä ei ole väliä, että tulevaisuuden Sjomin-nimiset pelaajat ovat automaattisesti ja heti Sjomineita, jos tämän päivän Sjomin/Semin ei sitä ole eikä luultavasti tule olemaan peliuransa aikana. Sama juttu kuin vuosituhannen vaihtumisen juhlinnassa 2000 - minäkin tiesin oikein hyvin, että matemaattisesti millenniumia olisi pitänyt juhlia vasta vuoden 2001 koittaessa, mutta en ollut niin tyhmä, että olisin jäänyt kotiini marttyyrina pätemään ja olemaan matemaattisesti oikeassa kun kaikki muut pitivät hauskaa vuosituhannen vaihtumisen kunniaksi.

Laitanpa iltasi iloksi pari katkelmaa Venäjän tuoretta maailmanmestaruutta käsittelevistä lehtien otteluraporteista. Näin Hesarissa:

Venäjä–Slovakia 6–2 (1–1, 3–0, 2–1)

1. erä: 1.06 Zdeno Chara (Tomas Surovy) 0-1, 9.57 Aleksandr Semin (Aleksandr Ovetshkin-Pavel Datsjuk)

Näin siis maamme laajalevikkisin sanomalehti: Semin-Ovetshkin-Datsjuk.

Ja näin Turun Sanomissa:

Ovetshkin alusti irtiotollaan ja syötöllään Aleksandr Seminin avauserässä tekemän tärkeän 1–1-tasoituksen.

Semin keräsi 2+1 pistettä, ketjukaverit Pavel Datsjuk 1+2 ja Ovetshkin 0+2.

Semin-Ovetshkin-Datsjuk.

Vedetään nyt vielä esimerkki Yleltäkin, YLE jos mikä on Suomessa mittatikku sille miten eri termit kirjoitetaan ja mistä otetaan oppia kouluista alkaen. Näin siis YLE:

...tulinen laukaus yllätti Semjon Varlamovin. Aleksander Semin tasoitti kuitenkin ennen erän puoliväliä ja loppufinaali olikin Venäjän näytöstä.

LOPPUOTTELU, HELSINKI

Venäjä - Slovakia 6-2 (1-1,3-0,2-1)

01.06 0-1 Chara (Surovy)
09.57 1-1 Semin (Ovetshkin, Datsjuk)

Semin-Ovetshkin-Datsjuk.

Huomaatko näissä jo kaavan?

Kuten sanottua, minulle on henkilökohtaisesti aivan yksi lysti vaikka Semin kirjoitettaisiinkin näissä Sjomin, mutta kun ei kirjoiteta. Ei Hesarissa, ei muissa lehdissä, ei YLEllä. Aina voi turhaan potkia tutkainta vastaan, mutta ei se sitä tosiasiaa muuta, että kirjoitusmuoto Semin näyttää olevan Suomessa ylivoimaisesti vakiintunein käytäntö, samoin kuin Ovetshkinin kohdalla Ovetshkin, Datsjukin kohdalla Datsjuk ja niin edelleen ad infinitum.

Aika turha sitä on tästä enempää jankuttaa puolin ja toisin, minulle riittää jatkossakin ohjenuoraksi venäläisten nimien kohdalla nykylinja, mitä kaikki päämediat ja uutislähteet käyttävät ja jotka käytännössä siis ovat vallitseva tapa kirjoittaa nimet. Niitä käyttää enemmistö, ja niitä käyttämällä enemmistö myös ymmärtää parhaiten mistä henkilöstä on kyse. Sehän se pääasia on. Toinen pääasia on tietysti se, ettei tarvitse omaa nimeä ryhtyä kirjoittamaan kyrillisin kirjaimin.

P.S.: Vladimir Jursinovin nimi pitäisi virallisen translitterointisäännön mukaan kirjoittaa Jurzinov, ja näin se on esimerkiksi suomenkielisessä wikipediassa. Pappa-Jursinov perheineen kumma kyllä käyttää itse muotoa Jursinov ihan virallisissakin yhteyksissä ja dokumenteissa Suomessa. Ei ole tainnut Jursinoville kukaan kertoa, ettei hän osaa edes kirjoittaa nimeään oikein.

P.P.S.: Jätän tämän ketjun tällä erää tähän, jääkiekkokausi on muutenkin nyt ohi. Palataan asiaan esim. Sotshin kisoissa 2014, joissa riittää venäläisnimiä translitteroitavaksi enemmän kuin laki sallii.

[Golden AWe]

Musta Nuoli kirjoitti:

Turha vedota, että esimerkkini ovat liian vanhoja, periaate on kuitenkin niissäkin sama eli jos joku nimi/termi on vakiintunut, sitä ei yleensä muuteta vaikka yleiskäytäntö muuten muuttuisi. Yhtä hyvin tosiaan voisimme puhua Sankt Petersburgista, mutta kun emme puhu, vaikka Pietari-nimi kaupunkina otettiin uudestaan käyttöön vasta reilut parikymmentä vuotta sitten kun NL romahti ja Leningrad-nimi poistui käytöstä.

Jep jep, vaan pointtini oli siinä, että Pietari Suuri voidaan perustellusti sanoa vakiintuneeksi nimeksi, "Aleksanteri Suuren" sukunimi ei. Todella lyhyt ajanjakso jälkimmäisessä.

Olisikin muuten mielenkiintoista nähdä, jos YLE malttaisi siirtyä suhuäshiin. Lähtisikö siitä lumipalloilmiö?

Tuo HS:n yksittäinen raportti ei oikein muuten käy referenssinä, no virheitä sattuu kaikille, mutta Alexnader Ovetskin ja samojen nimien kirjoittaminen kahdella eri tavalla rapskassa on vähän sutaistua.

Btw, noista baltialaisista väännöksistä. Taisi H. Möttölä aikanaan vedättää minua, kun uskoin, mutta kertoi Liettuassa/Latviassa aikanaan pelanneen Kirk Penn -nimisen jenkkipalloilijan, joka kirjattiin paikallisen muotin mukaan otteluohjelmiin Kirkas Penis.

[Noma]

Golden AWe kirjoitti:

Btw, noista baltialaisista väännöksistä. Taisi H. Möttölä aikanaan vedättää minua, kun uskoin, mutta kertoi Liettuassa/Latviassa aikanaan pelanneen Kirk Penn -nimisen jenkkipalloilijan, joka kirjattiin paikallisen muotin mukaan otteluohjelmiin Kirkas Penis.

Kyseinen pelaajahan on nimeltään Kirk Penney, ja hänen nimensä on latviassa Kērks Penns. Mutta aika lähellehän se tuota hassutteluversiota osuu :)

[HokejGirl]

Hemingway kirjoitti:

Helpoin ratkaisu olisi, kun nimet kirjoitettaisiin venäjäksi ja ihmiset opettelisivat venäläiset aakkoset. Ne oppii nopeammin kuin translitteroinnin. Aakkosten opettelu ei kestä kuin puolesta tunnista tuntiin.

Innostuin ja kokeilin, eikä mennyt tosiaan paljoa tuntia enempää. Kaikkia S-kirjaimia en osaa, mutta kyllä nimistä saa selvää ilmankin (erotan kaikki, mitkä on S-kirjaimia, mutta en tiedä, miten ne pitää lausua). Nyt on paljon helpompi seurata KHL:llää ja VHL:llää.
Sinällään taitaa olla aika vaikea toteuttaa, että esim. maajoukkuepeleissä venäläisillä lukisi omilla kirjaimilla nimet selässä (tulisi valituksia varmaan ainakin Pohjois-Amerikan suunnalta). Mutta itse äänestykseen: Semin ja vain Semin Ei mitään Sjomineja tai muita ihme suomiväännöksiä.

[teude]

-OO- kirjoitti:

Minä valitsisin tällaisen vaihtoehdon: Lopetetaan puhuminen koko ryssistä niin kauan kunnes oppivat kirjoittamaan kuten ihmiset.

No nyt aletaan olla asian äärellä! Tai sitten kun niistä vissiin on pakko puhua, niin Fedorov on Fedorov ja sillä siisti.

[Shardik]

Eikös translitterointi ole sitä, että vieraista aakkosista käännetään nimi tuttuun aakkosjärjestelmään siten, että äänteet pysyvät mahdollisimman samanlaisina? Tämä ei kuitenkaan tunnu toteutuvan erityisesti valko-venäläisten nimien translitteroinnissa. Pari esimerkkiä:

Englanniksi translitteroidaan: Sergei, Grabovski
Suomeksi translitteroidaan: Siarhei, Hrabouski

Sergei Grabovskia ei kyllä äännetä englanniksi mitenkään samalla tavalla kuin Siarhei Hrabouskia suomeksi. Eli jompi kumpi (tai kummatkin) näistä translitteroinneista ei säilytä alkuperäistä äänneasua.