Mummojen alalajit

Tiedän kyllä vanhenevani minäkin jonakin päivänä, joten liian vakavissaan ei kannata tätäkään kirjoitusta ottaa. Olen kuitenkin pannut merkille, että vanhat miehet ovat hyvin homogeeninen joukko verrattuna vanhoihin naisiin. Vaareilla on kovin kummallisesti kaikilla samanlaiset vaatteet, ja tarpeeksi suuresta joukosta pappoja on jopa vaikea erottaa omansa.

Mummojen bongaaminen on taas huomattavasti monipuolisempaa touhua. Näillä peruslajikkeilla on helppo aloittaa uusi harrastus. On aika ottaa mummosta vaarin.


Mummojen alalajit


1. Hilpi-mummo: Ei lakkaa hymyilemästä edes unissaan. Harvinainen mummolaji, joka on ikiystävällinen kaikille vieraileville ihmisille. Ei koskaan poistu kotoaan muutoin kuin sienimetsälle. Pitää lapsista yli kaiken muun. Kertoo loputtoman pitkiä ja yksityiskohtaisen tarkkoja tarinoita menneistä ajoista.

Paras tuntomerkki: Leipoo maailman parasta pullaa aina käydessäsi, muttei muista, kuka olet.

Löytyy helpoiten: Laajamittaisten etsintöjen jälkeen aamuyöllä lämpökameran avulla sienimetsästä.


2. Elma Dorado: Kitisyttää viimeiset 20 elinvuottaan keinutuolissa, elää kauravelliä ryystäen ja valittaa kansaneläkkeen pienuutta. Kävisi seuraintalolla juoruamassa, mutta pelkää kengänpohjien kuluvan matkalla. Hakee kauppamatkalla naapurin roskiksesta vanhoja 7 Päivää –lehtiä luettavakseen.

Paras tuntomerkki: Jättää kuoltuaan jälkipolville perinnöksi 72 miljoonaa miljoonaa miljoonaa markkaa ja kolmanneksen natsien kulta-aarteesta.

Löytyy helpoiten: Pankista, jossa on ilmainen kahvitarjoilu.


3. Lämpöohjautuva lotta: Suomen salattu ase sotiemme aikana. Koulutettu iskemään raskaasti aseistettuna vihollisen strategisiin paikkoihin, muttei palaamaan kotiin.

Paras tuntomerkki: Ostoskärryllinen lastattuna tarjouskahvilla. Yrititpä kuinka kovasti väistää tai maastoutua, ne jyrää teitin. Kulkee suorallakin tiellä siksakkia. Vaikeampi kierrettävä kuin Chris Pronger.

Löytyy helpoiten: Löytää Sinut.


4. Oksanhankamummo: Yksi kassa, kuusi jonoa. Mummojen yhteistoiminnan kapellimestari. Jonon kasvaessa yli kolmen ihmisen pituiseksi telakoituu mummo ostoskärryjen kanssa sivusta keskelle jonoa. Sekunnin murto-osia tämän jälkeen oksanhankamummon perään on jo syntynyt kymmenien mummojen varajono.

Paras tuntomerkki: Tunnet merkitsevät katseet selässäsi yrittäessäsi päästä omalla vuorollasi kassalle.

Löytyy helpoiten: Ruuhka-aikana kaikkialta.


5. Stasi-Selma: Postittaa kaksi kirjallista valitusta päivässä, toisen isännöitsijälle sen takia, että naapurista kuuluu ääniä, ja toisen kuuntelulaitteen valmistajalle, koska viimeisestä lauseesta ei saanut selvää. Kirjoittaa eläkkeellä muistelmateoksen - naapurien elämästä. Murtautuu öisin pannuhuoneeseen lukemaan vesimittaria.

Paras tuntomerkki: Lastensuojeluviranomaiset ovesi takana, vaikka Sinulla ei ole lapsia.

Löytyy helpoiten: Jokaisesta talosta, jossa on enemmän kuin yksi asunto.


6. Mrs. Hyde: Tuttu ja turvallinen mummonpallero räjähtää säkenöivään voimaansa joka päivä Kauniiden ja Rohkeiden alkaessa, minkä jälkeen puhelimeen vastaa itse Manalan rouva, mikäli erehdyit ohjelman aikana soittamaan. Epätasapainoinen rouvashenkilö, jonka kanssa ei voi keskustella muuten kuin myötäilemällä tämän kauhisteluja nykymaailman menosta. Muutoin pimeä puoli mummosta ottaa vallan, ja rinnasta alkaa kivistää.

Paras tuntomerkki: Syö niin paljon nitroja, että on ravistettuna räjähdysaltis. Lääkärintodistuksessa merkintä, ettei saa kuljettaa autossa mukulakivikadulla, eikä polttohaudata.

Löytyy helpoiten: Kirjoittamalla yleisönosastolle mielipide homoliittojen puolesta ja seuraamalla noussutta hälyä.


7. Stockan mummo: Jos paheksuva tuijotus voisi tappaa, ei maailmassa olisi pian yhtään alle 80-vuotiasta. Ylväs sekoitus Lenita Airistoa ja Mordorin mustia ratsumiehiä.

Paras tuntomerkki: Sata ja yksi dalmatialaista päätyivät elokuvan kuvausten jälkeen tämän ladyn hansikkaiksi. Varoo koskettamasta muita, koska saattaa kosketuksesta hajota tomuksi. Pysyy kasassa 200€ ryppyvoiteella liimattuna.

Löytyy vaikeiten: Haastetta etsiville bongareille valepuvussa Alepasta.


8. Granny Reaper: Soittaessasi kertoo ensimmäiseksi, ketkä kaikki kylästä ovat kuolleet viimeisen kuukauden aikana, vaikka et tunne heistä ketään. Mikä tahansa keskustelun aihe kääntyy alle minuutissa mummon sairauksiin. Valittaa vaivojaan ja valmistelee lapsenlapsiaan jatkuvasti aikaan, jolloin häntä ei enää ole. Lukee lehdestä artikkelin uudesta löydetystä sairaudesta ja menee taksilla terveyskeskukseen kertomaan kärsivänsä samoista oireista.

Paras tuntomerkki: Elää keskimäärin 117-vuotiaaksi hymyilemättä kertaakaan.

Löytyy helpoiten: Arkisin terveyskeskuksen vuodeosastolta, viikonloppuna seurakuntatalolta kenen tahansa hautajaisten jälkeisestä kahvitilaisuudesta.


9. Kasino-Alma: Ärsytettynä vaarallisin mummolajike. Lykkää hullunkiilto silmissä mynttiä kolikkoautomaatteihin päivästä toiseen. Pystyy pelaamaan yhtäaikaisesti jopa neljää eri rahapeliä, joiden reviiriä vartioi äkäisesti. Rahojen loputtua seisoo loppupäivän pari metriä peliautomaatin takana vahtimassa, kun muut pelaavat. Suvun kartano maineen ja mantuineen tungettuna kymmenessä vuodessa kansanterveyden hyväksi.

Paras tuntomerkki: Kaksi Falcon Securityn vartijaa, neljä kassanhoitajaa ja susikoira raahaamassa mammaa pakkokeinoin kauppahallista pihalle viisitoista minuuttia sulkemisajan jälkeen. Huutaa tuolloinkin hysteerisenä ”Miul ois vielä pari markkoo jälellä”.

Löytyy helpoiten: Houkuteltavissa suurissa laumoissa esille viheltelemällä pokeriautomaatin tuplaustunnaria marketin aulassa.


10. Ylämummo: Kuuluisa mummo, joka laittaisi kiekon maaliin paikasta, josta ammattilainenkin erehtyi. Sama mummo, joka näkisi tilanteet paremmin kuin useimmat liigatuomareista.

Paras tuntomerkki: Lihapullat ja muusi.

Löytyy helpoiten: Meidän mummolasta.

:D Enemmän kuin totta. Kiitos Pitkä kun nimesit mummo-lajit.
Omakohtaisia kokemuksia mummoista on näistä kaikista alalajeista, mutta eniten tekemisiin joutuu oksanhankamummon ja Stasi-Selman kanssa. Oksanhankamummo myöskin muistaa päivitellä jokaisella kerralla kaupassa asioidessaan uusia euroja, ja maksaa eilisen päivän leetan senteillä.
Stasi-Selma taas on varsinainen pain in the ass. Meidän yläkerrassa asui varsinainen pihapoliiisi, joka muisti haukkua pataluhaksi joka kerta kun törmättiin. Kaikki oli meidän "nuorten" syytä, mm. asfaltissa kampakeraamiselta ajalta säilyneet purkat. Ja aamut tuo herttainen mummeli aloitti aamukuudelta laulaen virsiä. Terveisiä vaan naapurin mummulle, toivottavasti siellä missä nykyään olet on tadella kuuma :D

Heh hee... todella hyvä juttu:D

Eniten törmään Stasi-Selmoihin ja oma mummo on oikea Granny Reaper. Lisäksi kanssani asustelee päivänselvästi tuleva Elma Dorado. Ei ole helppoa:D

Jos seuraavaksi lajittelisit erilaiset kiekkofanit? Niitäkin on joka lähtöön.

Hei kamoon missä on mummeli, joka kesken V4:sen rakentelun tulee potkimaan bussiaseman pöytää ja kysymään "Talar du svenska också?"

Missä on mummo, joka tunkee kahden euron kolikoita tuplapottiin päivittäin parisenkymmentä ja häätää viattomat teini-ikäiset sanoin "se oli mun kone, soitanko poliisille?"

Viestin lähetti masaty
Hei kamoon missä on mummeli, joka kesken V4:sen rakentelun tulee potkimaan bussiaseman pöytää ja kysymään "Talar du svenska också?"

Missä on mummo, joka tunkee kahden euron kolikoita tuplapottiin päivittäin parisenkymmentä ja häätää viattomat teini-ikäiset sanoin "se oli mun kone, soitanko poliisille?"

Laajenna klikkaamalla

Jälkimmäiseksi mainittu esiintyy muuten usein Iso-Robertinkadun K-marketissa. Kun me "viattomat koululaiset" tulemme sinne ruokavälkillä, on tämä yksi mummo jo valmiiksi sateenvarjo ojossa huutamassa "MENKÄÄ POIS SAASTAISET PAKANAT!".
Tältä mummolta tulee kyllä ihan legendaläppää.
Huudot "V*TUN AMISMIEHET MENKÄÄ KOTIIN SYÖMÄÄN DOMINO-KEKSEJÄ!" ja "MENKÄÄ POIS ELLETTE HALUA NÄHDÄ MUA ALASTI!" ovat jo aivan legendaarisia.

Mummo, iältään ehkä 75-85, on ristitty Reikä-Raijaksi.

Hyvät tyypitykset.

Lisäisin listaan city-mummon: reippaasti meikkiä edelleen käyttävä ja sitä mieluummin iän myötä lisäävä. Ei mitään pastellihörhöilyjä, vaan huulipunan pitää olla kunnon punaista ja luomivärin SELKEÄÄ lilaa.

Jakkupuku, hattukin saattaa olla, ja kuteet tietenkin kalliit, mieluiten teetetyt. Pukujen päävärit: äklövihreä, jadensininen tai räikeän punainen. Musta-valkoisuus ei ole in.

Sääriä näytetään edelleen rohkeasti, vaikka äkkiä katsottuna kyseessä ovat suonikohjujen kokoontumisajot. Mutta kalliit Wolford-tyyppiset sukkahousut peittävät pahimmat viat.

Kokonaisuuden täydentää usein pieni puudelikoira ja mahdollisesti mukana roikkuva zombin oloinen pappa (saattaa olla jo kuollutkin). Käsilaukku on erittäin kiiltävä ja koruja löytyy yltä enemmän kuin Turkista aitoa kultaa.

Löytyy: stadin keskustasta, varsinkin Fredan alueelta.

edustaja: Paula Koivuniemi 20 vuoden päästä.

Iso-Roban K-kaupan mummo

Ei prkl, olisikohan tuo se sama mummeli joka mulle on pari kertaa rähissyt? Viimeeksi haukkui "paholaisen palvojaksi" kun oli niittinahkatakki ja räikeänpunaiset hiukset. Sitä ennen valitti kun hain kaljaa ennen illan keikkaa Gloriassa "sinäkin saamaton nuori "mäkämäkä jäkäjäkä...

Pitänee käydä Iso-Roban K-kaupassa heti kun otan lävistykset naamaan takaisin kiekkokautemme jälkeen ;)

"kun tarjoustuotteet, loppuu kaupoista heti, asialla on... ELÄKELÄISET!"

Muistaako kukaan, kun "ennenvanhaan" kauhisteltiin mummonpotkijoita? Ainakin joskus 80-luvulla kaikki "epämääräisen" näköiset nuoret olivat mummonpotkijoita, ja oikein lehdissä oli juttuja mummonpotkijoista. Minne ovat nykymaailmasta kadonneet kaikki mummonpotkijat? Oliko niitä ollenkaan ylipäätään, vai kuolivatko sukupuuttoon? Vai eikö niitä enää kauhistella yleisesti?

Re: "kun tarjoustuotteet, loppuu kaupoista heti, asialla on... ELÄKELÄISET!"

Viestin lähetti BigRedBob
Muistaako kukaan, kun "ennenvanhaan" kauhisteltiin mummonpotkijoita? Ainakin joskus 80-luvulla kaikki "epämääräisen" näköiset nuoret olivat mummonpotkijoita, ja oikein lehdissä oli juttuja mummonpotkijoista. Minne ovat nykymaailmasta kadonneet kaikki mummonpotkijat? Oliko niitä ollenkaan ylipäätään, vai kuolivatko sukupuuttoon? Vai eikö niitä enää kauhistella yleisesti?

Laajenna klikkaamalla

-Niin, mummonpotkijoiden vähyys on nykyään aikamoinen ongelma. Eikö ammatti enää kiinnosta jännittävässä it-maailmassa? Miksi se ei enää kulje perintönä suvussa? Olisiko tässä vakavan keskustelun paikka hallitukselle ja työvoimaviranomaisille...?

Viestin lähetti masaty
Missä on mummo, joka tunkee kahden euron kolikoita tuplapottiin päivittäin parisenkymmentä ja häätää viattomat teini-ikäiset sanoin "se oli mun kone, soitanko poliisille?"

Laajenna klikkaamalla

Hyvä havainto, yksi yleisimmistä lajeista puuttui kokonaan. Lisäsinpä hänetkin listaani. Vieläkö muita puuttuu?

T: Virtuaalimummonpotkija

Ei välttämättä puutu, mutta voisi lisätä johonkin pahansisuisista lajeista tyypin, joka on piinannut ukkoaan jo vuosikymmenet, mutta ei hellitä vieläkään, vaan neuvoo ja haukkuu joka asiassa tyyliin "älä nyt vielä mene sinne" ja "mitä sinä nyt kuhnaat?" Huitoo auton etupenkillä siihen malliin, että papan normaali 55 km/h vauhti kasikympin alueella putoaa neljänkympin tietämille. Toisaalta haukkuu ukon ajotaidot ka -kyvyt jo entisiksi, mutta ei suostu kulkemaan julkisilla. Luonnollisesti ongelmia myös ulkopuolisten, kuten muiden asiakkaiden ja naapureiden sekä lasten ja lastenlasten kanssa, jotka joutuvat kuitenkin silloin tällöin käydä katsomassa. Pappa yrittää aina rauhoitella, että "äläs nyt, Sylvi..."

Esimerkiksi Itäkeskuksessa näkee näitä pariskuntia usein. Isäntää käy sääliksi ja alkaa ajatella omaa vanhuuttaan kauhulla. Omana lajinaan "ei kelpaa mikään-mummo"

Aivan mahtavaa! Itsekö kirjoitit vai löysitkö jostain?

Lisätään sitten yksi laji, jota listasta ei löydy.
Lajin prototyyppinä toimii oma mummoni:
Extreme-mummo
Isoäitini on ollut 21 vuotta merimiehenä, ja se näkyy ja kuuluu.
Jutut on härskimpiä mitä kenelläkään muulla. Lisäksi isoäitini harrastaa mm. laskuvarjohyppyjä.

Onpa mummu meinattu pari kertaa ryöstääkin, mutta napakka potku munille on pelastanut. Edellisvuonna Porin Jazzeilla mummuni istui baaritiskillä odottamassa kaljaa, oltiin siskoni ja äitini ja mummoni kanssa liikkeellä. Joku vanhempi ukko alkoi pokaamaan mummua ihan täysillä. Mummeli pisti siihen sitten jotain väitettä, että kyseinen ukko tuskin pystyy tarjoamaan minkäänlaista älyllistä tai fyysistä haastetta. Ukko kimpaantui ja sanoi että "kyllä sitä tollanen vanha akkakin miestä tarttee".
Hän tokaisi sen aika kuuluvalla äänellä, ja ihmiset alkoivat katsomaan mitä tapahtuu. Mummu otti tyypillisen mummelihymyn kasvoilleen, näytti etu-ja keskisormeaan ja sanoi: "Voi hyvänen aika, minullahan on lyhyet kynnet, vilkas mielikuvitus ja klitoris. Mihin minä miestä tarvitsen?"
Kaikki kuuloetäisyydellä olleet pyrskähtivät nauruun, ja ukko paineli hetken puhistuaan tulipunaisena baarista ulos.

Viestin lähetti mission16W
Aivan mahtavaa! Itsekö kirjoitit vai löysitkö jostain?

Laajenna klikkaamalla

Jatkoajassa on tietääkseni vain yksi kirjoittaja, joka perustaa ihan kaikki tekstinsä jostakin luolasta löydettyihin vanhoihin kirjoituksiin. Se en ole minä.

Olen aivan selkeästi tuleva Mrs.Hyde.
Paitsi tuskin kyllä elän niin vanhaksi. Erittäin epätodennäköistä... :)

Pihtiputaan mummo

Fokusryhmä analyysien ja segmentoinnin perustyyppi.

Mummo, joka asustelee korpimökissä pärevalossa
radion valistamana. Muita kontakteja ympäröivään
yhteiskuntaan tarjoavat myymäläauto ja joulun
aikaan vieraileva Pelastusarmeijan lähetystö.

Todellisuudessa Pihtiputaan mummoilla on kännykät
ja PCt joilla kommunikoidaan maailmalle levittäytyneiden
lastenlastenlasten kanssa ja kännykässä viimeistä
huutoa oleva soittoääni. Kämppä hieman paremmin varusteltu
kuin keskimäärin Helsinkiläinen kolmio.

Kuunnelkaa joskus näitä mummuja, hyviä juttuja.

Minun mummoni on Elma Doradon ja Granny Reaperin sekoitus.

Ikä alkaa painaa (87). Mummoni asuu edelleen yksin. Olin tänään käymässä ja mummo otti ja pyörtyi. Ei muuta kuin soittamaan 112. Mummokin virkosi ja ensihoitajat teki tutkimuksia. Mummo todettiin terveeksi. Ehkä pieni häiriö aivojen verenkierrossa. Äitini jäi kuitenkin yöksi.

Re: Iso-Roban K-kaupan mummo

Viestin lähetti Cairns
Ei prkl, olisikohan tuo se sama mummeli joka mulle on pari kertaa rähissyt? Viimeeksi haukkui "paholaisen palvojaksi" kun oli niittinahkatakki ja räikeänpunaiset hiukset. Sitä ennen valitti kun hain kaljaa ennen illan keikkaa Gloriassa "sinäkin saamaton nuori "mäkämäkä jäkäjäkä...

Pitänee käydä Iso-Roban K-kaupassa heti kun otan lävistykset naamaan takaisin kiekkokautemme jälkeen ;)

Laajenna klikkaamalla

Sama mummo varmaan...:)
Sitten, en tiedä tunnistaako joku toinenkin tämän henkilön, mutta hän on ilmeisesti aivan suomalainen nainen, joka aina turkki päällä tulee tähän samaiseen K-markettiin, ja puhuu aina ENGLANTIA, sujuvasti kylläkin, mutta ei varmasti ole hänen oma kielensä. Hän kommentoi jokaista tavaraa jonka hän pistää hihnalle, kyseinen nainen käy siellä päivittäin.
Esim. ranskanleivästä kyseinen nainen selitti jotain tyyliin "It vud bii alat iiiziör if jyy vud puyt tiis frentsbreds in sam plästik lidl päägs!"

Stasi-Selmoista....

Varsin mielenkiintoinen tapaus ilmeisestikin juuri Stasi-Selmasta osui kohdalleni pari viikkoa sitten. Matkustin Hervannasta Tampereen keskustaan bussilla numero 23. Siinä pari penkkiriviä taaempana istui n.80-vuotias pikkuruinen mummeli....

Siinä muistaakseni Hallilan kohdalla bussiin tuli keski-ikäinen naisihminen, joka istuutui tämän kyseisen mummon viereen. Pari kilometriä myöhemmin tämän keski-ikäisen naisen kännykkä soi. Nainen vastasi puhelimeen ja alkoi puhua ihan normaaleita.

Tämä Stasi-Selma saikin aivan järkyttävän kohtauksen. Kamala metakka alkoi kuulua, kun hän kirosi tätä naista maasta taivaaseen.... "Mikä helvetin pakko hänen oli tulla minun viereen?! Tuolla oli kanssa vapaita paikkoja! Saatana!!! Ennenkin tultu toimeen ilman kännykkää!!! Ihmiset ei saa matkustaa rauhassa!!!" Mummo siirtyikin bussin etuosaan istumaan, mutta jatkoi samaa linjaa: "Minä olen aivan varma, että hän tuli tahallaan minun viereeni istumaan!!! Hän vainoaa minua!!!"
Kuljettajakin hermostui jo mummoon. Käytiin seuraava keskustelu:
Kuski: "Onko nyt joku hätänä?"
Mummo: "Ole sinä hiljaa ja keskity ajamiseen! Siitä sulle maksetaan!"
Kuski: "Kyllä, mutta minä vastaan myös tämän auton järjestyksestä! Ja jos te ette ole hiljaa, niin teidän on poistuttava seuraavalla pysäkillä!"
Mummo: "Varmasti! Varmasti on poistuttava! Minä olen hiljaa sitten, kun kerta sinä käsket!!"
Kuski: "Hyvä niin. Ihmiset saa matkustaa rauhassa!"
Mummo: "No varmasti! Huolehdi siitä sitten!!! Huolehdi siitä, että minä saan matkustaa rauhassa, ilman että tullaan kännykällä häiritsemään!"

No mummo hiljeni lopulta... mietin vaan, kun itse soitin kaverilleni viisi minuuttia myöhemmin, että saako mummo samanlaisen kohtauksen... no ei saanut, tyytyi vaan katselemaan murhanhimoisena.:D

Re: Stasi-Selmoista....

Viestin lähetti Sistis
Varsin mielenkiintoinen tapaus ilmeisestikin juuri Stasi-Selmasta osui kohdalleni pari viikkoa sitten. Matkustin Hervannasta Tampereen keskustaan bussilla numero 23. Siinä pari penkkiriviä taaempana istui n.80-vuotias pikkuruinen mummeli....

Siinä muistaakseni Hallilan kohdalla bussiin tuli keski-ikäinen naisihminen, joka istuutui tämän kyseisen mummon viereen. Pari kilometriä myöhemmin tämän keski-ikäisen naisen kännykkä soi. Nainen vastasi puhelimeen ja alkoi puhua ihan normaaleita.

Tämä Stasi-Selma saikin aivan järkyttävän kohtauksen. Kamala metakka alkoi kuulua, kun hän kirosi tätä naista maasta taivaaseen.... "Mikä helvetin pakko hänen oli tulla minun viereen?! Tuolla oli kanssa vapaita paikkoja! Saatana!!! Ennenkin tultu toimeen ilman kännykkää!!! Ihmiset ei saa matkustaa rauhassa!!!" Mummo siirtyikin bussin etuosaan istumaan, mutta jatkoi samaa linjaa: "Minä olen aivan varma, että hän tuli tahallaan minun viereeni istumaan!!! Hän vainoaa minua!!!"
Kuljettajakin hermostui jo mummoon. Käytiin seuraava keskustelu:
Kuski: "Onko nyt joku hätänä?"
Mummo: "Ole sinä hiljaa ja keskity ajamiseen! Siitä sulle maksetaan!"
Kuski: "Kyllä, mutta minä vastaan myös tämän auton järjestyksestä! Ja jos te ette ole hiljaa, niin teidän on poistuttava seuraavalla pysäkillä!"
Mummo: "Varmasti! Varmasti on poistuttava! Minä olen hiljaa sitten, kun kerta sinä käsket!!"
Kuski: "Hyvä niin. Ihmiset saa matkustaa rauhassa!"
Mummo: "No varmasti! Huolehdi siitä sitten!!! Huolehdi siitä, että minä saan matkustaa rauhassa, ilman että tullaan kännykällä häiritsemään!"

No mummo hiljeni lopulta... mietin vaan, kun itse soitin kaverilleni viisi minuuttia myöhemmin, että saako mummo samanlaisen kohtauksen... no ei saanut, tyytyi vaan katselemaan murhanhimoisena.:D

Laajenna klikkaamalla

-No helvata, löytyiskö sulta sen puhelinnumeroa? Toi mummohan kuulostaisi todella kovan luokan vahvistukselta HIFKin puolustukseen!

Re: Re: Stasi-Selmoista....

Viestin lähetti JHag


-No helvata, löytyiskö sulta sen puhelinnumeroa? Toi mummohan kuulostaisi todella kovan luokan vahvistukselta HIFKin puolustukseen!

Laajenna klikkaamalla

Enpä tajunnut kysyä... tosin eipä kai sillä ole edes lankapuhelinta... ihmiset saattavat häiritä, jos soittavat vahingossa väärään numeroon.:D

Mammammaa!

Vanha aihe napautti ilkeästi sormille. Sanovat tätä nykyään eläkeläisten kaupungiksi. Minä sanon tämän olevan jotakin vielä pahempaa. Tarina saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta sen todenperäisyyttä ei kannata epäillä. Hauraan mieleni purkamiseksi toistan sen tänne.

Eilen menin pankkiin. Ihan paikan päälle erehdyin, enkä siis tavalliseen tapaan lankoja pitkin tietokoneelta, laskunmaksuautomaatille kun oli poikkeuksellisesta syystä tarvetta. Ikävä kyllä, sillä olisin jättänyt matkan tekemättä, jos olisin osannut kohtaloni aavistaa.

Pankki oli kiinni. Ei hätää, muutaman minuutin päästä se aukeaisi. En tosin nähnyt ovessa ollutta aukioloaikakylttiä, sillä pankin oven edessä seisoi pyöreästi parinkymmenen mummon rypäs. Tai ehkä miinoite olisi parempi sana kuvaamaan sitä tien blokkaavaa, jorisevaa ja kyräilevää nitroilla kyllästettyä ihmismassaa, joka malttamattomana odotti pääsyä sisään. Taisi olla kiire heilläkin, kun jo näin aikaisin oven takana seisoivat, liekö moni nukkunut yönsä teltassa pankin oven edessä.

No, laskunmaksuautomaatillehan pääsee silloinkin, kun konttori on suljettu. Kuulemma. Minäpä menin tyhmyyttäni työntämään pankkikorttini ovesta pari metriä sivussa olevaan lukijan aukkoon ja jäin elämäni mottiin vetäessäni pankin oven auki. Stampede! Stampede!

Mummot alkoivat vyöryä yhteistuumin sisään viiden neliön tuulikaappiin. Luulivat tietysti, että nyt se pankki aukesi. Nekin, jotka eivät luulleet, menivät muiden perässä. Se olisi voinut olla innostavaa, jos paikalla olisi ollut Duffin ennätysten kirja mittamiehineen laskemassa, montako mummoa saa ahdettua viiden neliön tuulikaappiin. Nyt innostuksen asemesta tuntui hieman samalta kuin jos olisi pysäköinyt appivanhenpien uuden auton ilman käsijarrua satama-altaaseen viettävään mäkeen ja palannut kaupasta näkemään viimeisen vilauksen uppoavasta takapuskurista. Paha tilanne, mutta kenties vielä pienellä säätämisellä paikkailtavissa.

Katselin suu mutkalla ja ovea yhä auki pidellen, miten ensimmäinen mummo oli ehtinyt syöksyä sisäovelle asti, ja tämä alkoi kolkuttaa ovea äimistyksen ollessa suuri sen oven oltua lukossa. Hetken harmaiden hapsien suhinan jälkeen alkoi mieletön hälinähässäkkä mummojen yrittäessä kiinnittää sisällä olevien pankkitoimihenkilöiden huomio itseensä. Tulkaa avaamaan! Tämä toinen ovi on yhä lukossa! Eivätkö ne nyt huomaa meitä, kyselivät senioriitat toisiltaan. Minulla jökötti edessäni sinisten pomppien selkämysten seinämä.

Paha tilanne, mutta lasku oli vielä maksettava. Kenties pääsisin ujuttautumaan jostakin välistä maksuautomaatille.

Se ajatus oli yhtä harkittu kuin edellinen; jos mahdollista, ehkä vielä paskempi idea kuin aiempi kortin tungenta, joka oli vasta lumivyöryn alku. Pyysin näet kohteliaasti päästä mummojen ohi laskuautomaatille. Ensimmäinen maatuska jopa hymyili takaisin.

Kaikki toimi ihan hyvin siihen asti, kunnes joku matkantukos tulkitsi toimeni uhkaaviksi, ja könyämiseni keplottelevaksi hyökkäykseksi kohti pankkisalissa odottavaa pienintä vuoronumerolappua, jonka tuli olla hänen. Silloin kippasi, ja ennen tilaisuutta selittää matkani pään olevan vain käden ojennuksen päässä kököttävä aparaatti eikä suinkaan panssarilasisen oven taakseen kätkemä pensionaattien nirvana termoskahvineen ja eilisine pullineen, mummo paloi pohjaan. Tosin sen yhden tuittupäisen mummon olisin vielä saattanut pystyä rauhoittamaankin, mutta jo toisen mummon kohdalla mammasta mammaan nopeasti leviämään karannut reaktio lähenteli Kiina-ilmiötä.

Rauhaa ei maahan tosiaankaan tullut, mutta happi taisi tuulikaapista loppua. Ainakin se loppui niiden rouvien pöyristyksestä valloillaan velloneista aivoista, jotka ämmäkkeet kulovalkean tavoin yltyivät sättimään minua turjaketta ja mullisaukon poikaa yrittäessäni jonon välistä, vaikka vanhoja ihmisiä oli selvästi menossa ensin, ja kun ovikin oli pöykeästi lukossa. Enkö sitä muka nähnyt!

Siellä tuulikaapin myllerryksessä opin ainakin melkoisen määrän uusia vanhan kansan kielen adjektiiveja, rumia tosin olivat kaikki. Voin myös nyt sanoa käyneeni helvetin portilla ja tulleeni tukka pystyssä takaisin. Opin, että kannattaa miettiä, ennen kuin työntää mitään sisälle ensimmäiseen näkemäänsä rakoon.

Pankin oven sulkeutuessa takanani tiesin mummokatraan raivon laantuvan vasta pienen ajan päästä. Silloin olisin jo kaukana, etsimässä toista maksuautomaattia. Sähkölukon naksahtaessa pankin ulko-ovessa kiinni teki hetken mieli kääntyä takaisin ja työntää kaasuputki postiluukusta sisään. Bazzibasuukin perikuvat!

Minullakin on kokemusta raivoavasta mummolaumasta. Aikoinaan vanhassa kotikaupungissa oli uuden kauppakeskuksen avajaiset ja jäimme kaverini kanssa seuraamaan tilaisuutta erään kamerakaupan eteen. Ympärille alkoi kertyä mummoja, mutta emme kiinnittäneet asiaan sen kummemmin huomiota. Kaupan ovi aukeni takanamme ja samalla mummojen vyöry painoi meidät vastustamattomasti sisälle liikkeeseen. Ulos ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä, niin hirveä paine mummojen suunnalta tuli. Kävi selväksi, että kaupassa jaettiin 100 ensimmäiselle ilmainen kertakäyttökamera ja paketti lenkkimakkaraa kauppaneuvos Paukun toimesta. Mummot takanamme painoivat päälle ja siellä käytettiin enemmän kyynärpäätä kuin kaukalossa konsanaan. Meillä ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin ottaa kamera ja lenkkipaketti ja hipsiä takaovesta ulos, vaikka se ei suunnitelmiimme kuulunutkaan. Uskomaton kokemus.

Mummojen raivo

Pitkä, saat minulta puolitoista metriä sympatiaa ja vielä pätkän kaupan päälle. Tiedän nimittäin tasan tarkkaan, miltä noin tusinan mummon yhteisviha tuntuu. Kokemusta löytyy lähimenneisyydestä. Tapahtumapaikkana oli minullakin pankki, ja ajankohtana aukeamishetki.

Taannoin päätin ostaa auton, mutta säästöjä kun ei ollut, niin lainaa piti pyytää. Soitin tilikonttoriini ja selitin tilanteen. No jo vain laina järjestyy, ystävällinen pankkivirkailija sanoi. Sovimme, että tulen heti seuraavana aamuna pankin auetessa konttoriin jotta paperit voidaan tehdä ja rahat saadaan tilille. Tulet vaan suoraan siihen neloskassalle, etkä tarvitse jonotusnumeroa, minulle sanottiin. Hienoa, ajattelin. Tämähän käy helposti.

Seuraavana aamuna saavuin konttorille noin viisi minuuttia ennen sen aukeamista. Mummoryhmitys oli jo valmiina, muutamalla papalla ja nuoremmalla ihmisellä vahvistettuna. Jäin hieman syrjempään seisomaan, koska kyseinen kilpailutilanne näytti joltain sellaiselta, josta halusin pysyä kaukana. Konttori aukesi, ja ryhmä siirtyi toisiaan tuuppien sisään. Tilanteen rauhoituttua kävelin itse sisään, ja suoraan neloskassalle. Selitin, kuka olin ja miksi sinne olin tullut. Hienoa, istu alas, totesi pankkivirkailija. Kyseessä oli sama virkailija, jonka kanssa olin asiasta sopinut puhelimessa.

Istuin alas, kun se alkoi. "Törkeästi meni jonon ohi!" "Ei minkäänlaisia tapoja!" "Olipa kyllä röyhkeästi tehty!" Siinä niitä lievimpiä kommentteja, joita niskaani huudettiin. En oikein tiennyt, mitä tilanteessa olisi pitänyt tehdä. Pankkivirkailija ei reagoinut tilanteeseen mitenkään. Katsoin taakseni ja näin raivoissaan olevien mummojen tuliset silmäykset. Yhtäkkiä tuli aivan hiljaista. Päätin ottaa tilaisuudesta vaarin ja sanoin kuuluvalla äänellä, lähintä mummoa silmiin katsoen: "Olen täällä ottamassa lainaa. Aika on sovittu eilen puhelimitse, joten en ole etuillut teistä ketään". Tämän jälkeen huutelu loppui, mutta tunnelma konttorissa oli jäätävän ja hyytävän välimaastossa.

Asiat saatiin hoidettua, ja nousin paikaltani. Siinä vaiheessa mieheen niinsanotusti iski piru. Jäin kassalle odottamaan, että virkailija pistää vuoronumeron näkyviin. Niin kävi, ja yksi kiukkumummoista lähti tulemaan kohti kassaa. Kun mummo pääsi kassalle, niin kohteliaasti autoin hänet tuoliin istumaan. Tämän jälkeen kävelin odottamassa olevan mummorivistön luo ja toivotin kaikille oikein leppoisaa päivää. Osa mummoista suli ja jopa hymyili, osa taas katsoi entistä vihaisemmin.

Tuon kokemuksen jälkeen jopa Kehä ykkösen aamuruuhka siellä tietyökoneiden välissä tuntuu rentouttavalta ja mukavalta. :eek:

Aika mielenkiintoinen juttu tapahtui tänään. Mutsi lähetti sähköpostilla "mummovitsin", avasin tiedoston ja purskahdin nauruun. Se oli juuri tämän ketjun avausviesti!
Onkohan Pitkä pistänyt sähköpostilla viestiä eteenpäin vai onko jokju muu ollut asialla?