Vielä kerran, vielä viimeinen rynnäkkö!

No niin. Kausi on lopuilla/ohitse ja on ehkä aika keskustella jälleen jääkiekon tilasta ja sarjajärjestelmistä. Laitan tähän kirjoituksen (samanmuotoisen kanssa väänsin täällä kättä jo aiemmin kauden aikana), jossa pohdiskelen asioita hieman laveammin. Toivoisin että tällä kertaa vastineita kirjoittavat eivät vääristele kirjoitustani ja pistä ”sanoja suuhuni”, sellaiset viestit aion ohittaa tällä kertaa, koska tahalliseen tyhmyyteen ei ole lääkettä. Käytän Mestiksestä nimitystä ”divari (kellään ei liene mitään tätä vastaan ;) )

UUSITTU SARJAJÄRJESTELMÄ JÄÄKIEKKOON

Suljettu liiga vie mielenkiinnon suomalaisesta jääkiekosta. Divari ei johda mihinkään, eikä juuri kukaan tunnu pitävän sen voittoa merkittävänä saavutuksena. Samaan aikaan liigan peräpäässä pelataan merkityksettömiä otteluita (nykymallilla) ja vain todella tiukkoina kausina sarjan peräpää ei menetä mielenkiintoaan jo hyvissä ajoin.

Vaihtuvuus sarjojen välillä lisäisi divarin kiinnostavuutta ja samalla myös liigan häntäpään joukkueet olisivat paljon mielenkiintoisempia kamppaillessaan putoamista vastaan. Vaihtuvuuden pitäisi myös olla todellista, muutoin tilanne ei ole kiinnostava.

Runkosarjan paikalliskierrokset ovat pidemmän päälle ylitarjonnan vuoksi tylsiä ja lisäksi ne asettavat joukkueet epätasa-arvoiseen asemaan. Pudotuspelit puolestaan ovat äärimmäisen mielenkiintoisia ja jokainen peli on yritystä täynnä, siksi niiden määrää voitaisiin lisätä. Nämä seikat huomioonottaen ehdotan seuraavaa mallia:

Liigassa ja divarissa pelaa molemmissa esimerkiksi 12 joukkuetta (määrä ei ehkä niin oleellinen). Molemmissa pelataan runkosarja, jota seuraavat 8 joukkueen “paras seitsemästä” pudotuspelit. Liigan runkosarjan 4 viimeistä pelaavat pudotuspelit (”paras seitsemästä”) pareilla 9vs12 ja 10vs11. Parien hävinneet kohtaavat toisensa (”paras seitsemästä”) ja hävinnyt putoaa suoraan divariin. Liigaan nousee suoraan divarin pudotuspelien voittaja. Näin liigan ja divarin välinen vaihtuvuus olisi yksi joukkue kaudessa ja kausi säilyisi jännittävänä pitkään ja ympäri Suomea! Sääntöjen tulee olla ennenkaikkea selvät ja ajoissa kaikkien tiedossa. Kausi 1999-2000 oli todella surkuhupaisa ja vei monelta maun koko suomalaisesta jääkiekon sarjajärjestelmästä.

KIINNOSTAVUUS

Varmasti suhteellinen käsite. Jokaisella joukkueella on faneja, jotka istuisivat katsomossa vaikka joukkue pelaisi paikallissarjaa kahden lähimmän kaupungin kanssa. Tarkoitan suurta yleisö, jonka mukana suomalainen jääkiekko joko elää tai kuolee suurena lajina.

Monet jalkapallosarjat ovat oiva osoitus siitä, miten juuri sarjanousut- ja laskut ovat erittäin mielenkiintoisia ja tekevät myös muiden kuin maan muutaman huippujoukkueen kausista jännittäviä. Divari ja liigan peräpää olisivat paljon mielenkiintoisempia ja saisivat paljon enemmän huomiota, jos sarjojen välillä olisi vaihtuvuutta. Ei divariin putoaminenkaan ole paha asia, jos sieltä voi taistella ylös. Katsojat kaikkoavat juuri näiden jahkaamisten ja sulkemisten vuoksi. Ei “pelin taso” ole keskimääräisellä katsojalle suuri ja helposti mitattavissa oleva asia: jääkiekosta haetaan jännitystä ja se syntyy otteluista, joilla on todellista merkitystä.

TALOUDELLISIA LAINALAISUUKSIA

Usein saa lukea siitä, ”miten joku Kuopio tai Vaasa muka pärjäisivät liigassa, kun joukkueiden budjetit ovat vain murto-osa liigajoukkueiden budjeteista”. Tietenkin näin on. Divarijoukkueet saavat rahaa sen mukaan kuinka paljon joukkueet kiinnostavat. Tämä tarkoittaa sekä sponsoreita että katsojamääriä. Eli mainostaja mainostaa mieluummin liigassa siksi, että siellä on näkyvyyttä. Katsoja katsoo mieluummin liigapeliä, koska siellä kamppaillaan koko maan mestaruudesta ja kentällä on tunnettuja pelaajia. Ja sitten vielä hitaasti, koska joku kuitenkin ymmärtää tahallaan väärin. Esim. Kuopio, Kouvola, Vaasa ja Joensuu voivat varmasti talousalueina elättää liigajoukkueen siinä missä piskuinen Rauma tai Hämeenlinna tai Lappeenranta. Jos Sport nousee liigaan, sen budjetti kasvaa huimasti em. seikkojen takia. Ja jos Lukko putoaisi divariin, sen budjetti pienenisi huimasti samojen em. seikkojen takia. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ihmeellistä ja vähemmän järkevää on se, että joukkueet pistettäisiin karsimaan. Siitä seuraavassa.

KARSINNAN MIELEKKYYS

Miksi ei pistetä divarijoukkueita karsimaan liigajoukkueita vastaan, voisi joku kysyä. Mielestäni divarissa kootaan joukkue, jolla on määrä pärjätä divarissa. Liigaan kootaan sitten liigajoukkue. Esim. Kärppien satsaukset olivat täysin järjettömiä divarissa, mutta joukkueen oli pakko tehdä ne surkuhupaisan järjestelmän vuoksi. Toki esim. liigan peräpään pudotuspeleissä toiseksi viimeiseksi jäänyt joukkue voisi sitten karsia divarin pudotuspelien toiseksi parasta joukkuetta vastaan, jos mahdollisuutta kahden joukkueen vaihtuvuuteen pidetään tärkeänä. Mielestäni yksi varma nousu voisi kuitenkin riittää. Divarissa joudutaan mielettömiin taloudellisiin riskeihin, jos karsinta on ainoa malli, koska divarin tuloilla on vaikea koota liigatason joukkue, koska silloin on liigatason menot. Niin on kuitenkin pakko tehdä, jos on pelattava liigatason tulot omaavaa joukkuetta vastaan karsinnoissa.

MITÄ HYÖTYÄ UUDESTA MALLISTA

Mallin vahvuus on nimenomaan se, että kausi jatkuisi liigan häntäpäässä, vaikka pleijarit olisivatkin karanneet ja samalla divarissa olisi mieltä. Esim. Englannin jalkapallon I divisioona on hyvä esimerkki siitä, miten toinenkin sarjataso on äärimmäisen mielenkiintoinen ja saa paljon julkisuutta. Katsokaa nyt divarin ja liigan häntäpään katsojamääriä, ja pahoin pelkään että pahempaa on tulossa.

Ajatelkaa miten täydessä katsomossa huudettaisiin hurjana, kun esim. Pelicans ja Ässät pelaisivat putoamista vastaan. Ja esimerkiksi Vaasassa hallissa olisi varmasti 5000 ihmistä eli tupa kutakuinkin täynnä (joku kertonee tarkan luvun), jos joukkue pelaisi ratkaisevaa ottelusarjaa noususta liigaan (kun halli oli tupaten täynnä jo pelattaessa noususta divariin: silloin sentään voitolla sai jotain!!!). Nyt divarin runkosarjassa pelattiin 500 katsomoille… voi mitä olette tehneet tälle lajille!

Peräpään pudotuspelit liigassa olisivat kauden huipennus siellä ja samalla tavalla divari huipentuisi siihen että voittaja saisi liigapaikan.

MIKÄ JOUKKUE LIIGAAN NOUSEE?

Nyt kuulee väitettävän että ”siellä liigassahan pelaisi sitten joitakin tuppukylien joukkueita, jos kerran sinne voisi nousta ilman karsintaa”. Väärin. Aivan kuin koko divarin voisi voittaa mikä joukkue tahansa. Niin ei ole. Divarissa itsessään tapahtuu tarvittava karsinta. Esimerkiksi Kuopio, Joensuu, Vaasa ja Kouvola voivat aivan varmasti elättää talousalueina liigajoukkueen siinä missä Hämeenlinna, Rauma tai Lappeenranta.

Sitten kuulee myös näitä ”kyllä divarissa pitää saada kokoon liigan peräpään tasoinen joukkue, että noususta voi edes haaveilla” väitteitä. Melkoinen taikuri pitää olla että kokoaa divarijoukkueelle samat tulot (ja sitä myötä pelaajat) kuin liigajoukkueelle. Tätä väitettä voidaan siis pitää mielettömänä.

”TALOUDEN TERVEHDYTTÄMINEN”

Joo, ja ”hallittu rakennemuutos”. Näitä termejä pukkaa esiin ja tyhmimmät alkavat toistella mantrojaan papukaijojen lailla. Mikä tahansa joukkue voi mokata taloutensa ihan kuin mikä tahansa taloudellinen yksikkö.

Jotkut kirjoittelevat siitä, että ”liigan peräpäässä pitää ostaa liian kalliita pelaajia tuloihin nähden, jos putoaminen uhkaa”. Mitä tuohon voi sanoa? ”Meidän yrityksen pitää tehdä liian suuria investointeja, että ei menetetä palaa markkinoiden kakusta.” Ei voi olla niin, että seurajohtoa pitää taluttaa kädestä ja tälle perusteella evätä monien kaupunkien jääkiekkoihmisiltä unelmat.

Sitten ovat nämä puheet siitä, että ”ei divarissa kertakaikkiaan ole liigakelpoisia joukkueita”. Ei varmasti ole. Miten noilla tuloilla voisi ollakaan? Vai onko ”liigakelpoisuus” ennakointia seuran toiminnasta liigassa? Kuka kävi ennustajalla?

UNELMA

Tässä on kaiken ydin. Tässä on kaiken kivijalka. Unelma. Ihminen käyttää vapaa-aikaansa hallin katsomossa saadakseen jännitystä. Monet unelmoivat oman joukkueen noususta liigaan. Nyt sitä mahdollisuutta ei divarissa tarjota. Ja joka väittää että jännitystä tarjotaan: miksi hallit ovat tyhjät?!

Uhkana on se, että vapaa-ajalle haetaan muuta sisältöä. Eivät kaikki ole hardcorefaneja, suurin osa ei ole. Ja kun nämä ihmiset menetetään kerran muualle, eivät hallit enää helpolla täyty.

Ja joka väittää, että unelmalla ei ole väliä, vastatkoon seuraavaan:
Oletetaan että olet Saipan seuraaja. Joukkuehan keräsi aivan kohtuullisesti katsojia halliinsa kauden aikana. Kaikki tiesivät, että Saipa tuskin voittaa mestaruutta tai pärjää hyvin. Silti. Olihan mahdollisuus. Mutta: entä jos ennen kauden alkua oltaisiin päätetty, että Saipa ei voi (!) voittaa mestaruutta. Moniko olisi hallilla? Olisitko sinä?
Joko divarin todellisuus alkaa hahmottua? Joko asia aukeaa? Tämä on urheilua. Täällä voitosta pitäisi seurata jotain.

JATKUU...

JA JATKUU...

MIKÄ TÄMÄN TARKOITUS ON

Ehdottaisin että nyt hieman pohdittaisiin asiaa. Sitten palloteltaisiin yhdessä jonkinlainen lyhyt, asiallinen ja maltillinen kirje asiasta (luonnollisesti olen valmis unohtamaan joitakin esityksiäni ja joustamaan, toivon että muutkin, ei kuitenkaan kadoteta asiaa kaikkien miellyttämisen vuoksi). Tämän jälkeen "kirje" olisi täällä ja miksei muillakin sivuilla kaikkien luettavissa ja ne, jotka olisivat asiasta samaa mieltä, voisivat lähettää allekirjoituksensa sähköpostiosoitteeseen, joka olisi ko. kirjeen perässä (allekirjoitus, eli nimensä ja vaikka kaupunkinsa, sekä tiedon siitä mitä seuraa kannattavat (voisi olla hauska yksityiskohta tyyliin "allekirjoittajia kaikkien divarijoukkueiden seuraajissa...")).
Tämän jälkeen joku lähettäisi kirjeen lehtiin ja yleensäkin medioihin ja sillä olisi joukko allekirjoittajia, eikä kukaan yksin (pelokkaille todettakoon, että ketään eivät nuo nimet kiinnosta, asia vain). Toki voisi olla myös niin, että joku antaisi nimensä ja muassa olisi toteamus "kirjeen on allekirjoittanut lisäksi n jääkiekon seuraajaa, jotka kannattavat n eri seuraa". Nimet pitää kuitenkin toimittaa lehden toimitukseen (jos nyt lehti esimerkkinä).

Nyt sitten pitää miettiä asioita yhdessä ja saada aikaan jonkinlainen kirje. Sitten joku saa luvan perustaa mailiosoitteen, jonne kerää nimet. Tämä ei liene suuri vaiva. Sitten odotellaan.

Tässä on nyt selkeä paikka sanoa mielipiteensä, eikä vain itkeä kaveriporukassa. Eihän tämä iso ja maailman suurin asia ole, mutta voisihan tämänkin yksityiskohdan korjata? Se ei tarkoita sitä, etteikö muutakin voisi tehdä… (jos sallitaan sana suhteellisuudesta).

Olen puhunut. Alkakaa mätkiä. ;)

Heh heh

No mitäpä tähän voi mätkiä kun on suunnilleen jokaisesta asiasta täysin samaa mieltä? :) Todella hieno kirjoitus. Hyvä JUUDAS!!

Olen myös aika pitkälti samoilla linjoilla. Mutta Liigan toiseksi huonoin voisi vielä karsia divarin kakkosen kanssa. Perustelen tätä nousu/puotoamiskarsinnan uskomattomalla tunnelmalatauksella. Itse molemmat ääripäät Joensuussa aikoinaan kokeneena (tosin ratkaisevat putoamisottelut Jokipojilla oli Porissa "Ässät" ja Helsingissä "K-Espoo"). Olen urheilun suurkuluttajana käynyt jos jonkilaisissa tapahtumissa mutta kevään -89 JoKP-Ässät ottelusarja oli jotain uskomatonta. Lähimmäksi pääsee Suomi-Unkari jalkapallon MM-karsinta syksyltä -97 tosin tuon matsin loppuratkaisu edustaa kyllä sitä toista eli pettymyksen tuskaa.

Niin asiani oli että karsintapelejä ei kannata haudata kokonaan. Ykkönen voisi kyllä nousta, jotta voitaisiin pienemmilläkin taloudellisilla panostuksilla päästä Liigaan. Ja olisihan Liigan häntäpään pleijareissa ainakin panosta tällä sarjajärjestelmällä.

Täsmälleen samat sanat! Näinhän asiat ON ja sillä sipuli.
Olet tehnyt hienoa työtä juudas ja ansainnut kesäloman kiekosta tämän rynnäkön jälkeen jos kuka. Minua sen sijaan nyppii, kun uhrasin tänään kallista työaikaani melkein tunnin naputellessani tänne kahdesti omaa versiotani, joka sisälsi suurinpiirtein samat asiat lyhyemmässä ja kuin valmiin yleisönosastokirjoituksen muodossa. Mitäköhän tein väärin? En taida viitsiä enää yrittää sitä tänne naputella, vaan heitän sen lähiaikoina tosiaan tuonne ennen niin maineikkaalle Diskoksen palstalle (siinä muuten taas yksi seura, joka kärsi pahasti liigan sulkemisesta ja tuon utooppisen paikallisunelmajännitteen kadosta).

Sitten halukkaat voivat vaikka näitä vertailemalla ja parannusehdotuksia tekemällä koostaa lopullisen version ja näin (ala)divarifanit ovat antaneet kuin varoituksen tuleville kausille, montaa tällaista emme hyvällä katsele!!

jaedhi:

Kyllähän se toisi mukavaa kutinaa, jos olisi vielä tuo karsinta (sitähän jo varovasti lisäksi esitin). Se lisäisi divarin julkisuutta myös siten, että mediassa olisi varmasti aikalailla pohdintaa siitä, "mitkä ovat Ässät-Kalpa ottelusarjan tärkeimmät tekijät".

juudas: Sorry lukutaitoni puutteellisuus joten sittenhän me ollaan täysin samoilla linjoilla. Vielä sarjanoususta että futiksen Englannin Liigan ykkösdivari on kai paras osoitus siitä että kyllä alasarjakin voi olla kiinnostava. Nyt joku tietysti ärähtää että Englannissa on kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin Suomessa. Mutta en tarkoita katsojalukuja määränä vaan vertailuna Valioliigan ja 1.divisioonan välillä.

Viestin lähettänyt käyttäjä zeitgeist
...vaan heitän sen lähiaikoina tosiaan tuonne ennen niin maineikkaalle Diskoksen palstalle (siinä muuten taas yksi seura, joka kärsi pahasti liigan sulkemisesta ja tuon utooppisen paikallisunelmajännitteen kadosta).

Laajenna klikkaamalla

On näköjään laitettu kiinni tuo Diskoksen palsta. Eikä ainoastaan ole poistettu linkkiä sinne, vaan myös sivua www.diskos.net/fanipalsta ei löydy. Tämähän herättää epäilyjä... Varsinkin kun missään ei kerrota miksi.

Hyvä kirjoitus, Juudas. Olen pitkälti samaa mieltä, mut mielestäni jonkunlaisia karsintapelejä liigan ja divarin välillä tulisi pelata. Se tuo todellistä säpinää vielä loppukevääksi.
Sit toinen asia, mistä oon aiemminkin kirjoittanut, niin on tämä talousalue. En voi millään niellä ajatusta, että esim. piirretään jonkun kaupungin ympärille 30km säteellä ympyrä ja lasketaan asukkaat. Jos väkee ei oo tarpeeks, ei liigassakaan voi pelata, piste. Tietenkin se jonkun verran vaikuttaa, mutta sitä on joissain yhteyksissä korostettu liikaa. Kyllä kaikkein ratkaisevimpia tekijöitä on se taloudenpito seurassa yleensä. Pikkukaupungistakin voi nousta liigajoukkue, jos pystytään repimään alueen sponssirahat mahdollisimman tehokkaasti. Siinä on iso ero, et jos 50 tuhannen asukkaan kaupungissa on neljä lajinsa pääsarjatasolla pelaavaa seuraa, tai jos verrataan samankokoiseen kaupunkiin, jossa on vain yksi. No en nyt osaa sanoa mitään esimerkkiä, mut niitä varmaan on.
Sponsorirahat on siis se toinen puoli, mut toinen on että kuinka paljon jääkiekko kiinnostaa paikkakunnalla. Suomessa se onneksi kiinnostaa melko tasaisesti ympäri maan, mut selviä erojakin on havaittavissa. Otan jälleen esimerkin pesäpallon puolelta. Kaikki varmaan muistaa miten kävi yritykselle rantauttaa pesäpallo pääkaupunkiimme. Talousalue on kaikista mahtavin, eikä sponsoreistakaan pitäis olla pulaa. Yleisöä vaan ei laji kiinnostanut riittävästi ja katsojamäärät jäi n. 1500:n. Sit jossain Sotkamossa käy päälle 3000 katsojaa peleissä ja onko siellä edes paljoa enempää asukkaita.. Esimerkkinä menköön vielä Rauma, jossa varmaan jokainen asukas on joskus käynyt kiekkopelissä. Katsojia siis riittää, vaikka asukkaita taitaa olla karvan yli 30 tuhatta.
Tää talousalue-juttu siis on minusta vähän niiku veteen piirretty viiva, mut tietysti onhan totta, ettei esim. Kapa (Kangasniemen pallo) tule varmaan koskaan jääkiekkoliigassa pelaamaan. Eli tietyt realiteetit tietysti on..
No en nyt halunnut tässä mitenkään rivien välistä vihjata, että omalla suosikkijoukkueellani olisi moneen vuoteen asiaa liigaan. Seuran johtokin on tyytyväinen nykyiseen sarjatasoon. Talousalueen vaatimuksista puhuminen on vaan vähän arveluttavaa...

jape:

Olen kaikesta samaa mieltä.

Karsintapelejä esitin varovasti, mutta ne eivät saa olla ainoa malli (perustelut aiemmin), koska juuri tämä aiheuttaa riskejä.

Talousalueen otin esiin siksi, että monet liigajoukkueiden kannattajat (kertonee palstojen käyttäjien nuoruudesta, toivon ettei muusta) eivät ole kyenneet hahmottamaan sitä, että divarissakin pelaa suuria kaupunkeja ja että siis pelkkiin talousalueisiin tuijottamalla liigasta pitäisi pudottaa joukkueita ja nostaa tilalle divarijoukkeuita. Olen siis kanssasi samaa mieltä.

Mitään talousaluerajoja ei tietenkään tarvita, koska talousalue ei ole irrallinen asia, vaan se vaikuttaa seuran mahdollisuuksiin pärjätä ja se riittää sinällään (eli tästä syystä vuosien saatossa liigassa ei ole vieraillut joukkueita asumattomilta seuduilta...).

Se etten maininnut Mikkeliä, ei ollut harkittu asia. Ladoin vain esimerkkejä suurehkoista kaupungeista.

Omasta mielestäni Ruotsin mallin mukainen karsintasarja olisi Suomen liigaankin sopiva. Eli liigan 2 huonointa ja divarin 4 parasta pelaisivat kaksinkertaisen karsintasarjan, jolloin 2 parasta joukkuetta pelaisivat seuraavalla kaudella liigassa.

Erno:

Kai Erno tiedostat sen, että tuo malli pakottaa divarijoukkueet tekemään kohtuuttomia satsauksia, koska niiden on koottava divarituloilla samantasoinen joukkue kuin karsinnassa vastaantulevat liigajoukkueet kokoavat liigatuloilla (eli nousua yrittävä joukkue on pakotettu suuriin satsauksiin, vaikka talous ei kestäisikään).

Lisäksi jos 6 joukkuetta pelaa sarjaa, tulee merkityksettömiä otteluita, mikä taas ei oikein luo kaudelle sitä "loppuhuipennusta", mikä tulee väkisin, jos liigasta putoaa pudotuspeleillä ja divarista nousee mestaruudella (ja kenties lisänä karsinalla, jossa huipennus siinäkin).

Ihan pohjimmiltaan tärkeintä on kuitenkin se, että vaihtuvuudelle on realistiset mahdollisuudet, joten olisin tuostakin mallista huomattavasti onnellisempi kuin nykyisestä.

Ihan itse tämän jutun ohi heitän vaan, että aika mielenkiintoisia nuo Kummolan näkemykset, että yleisökato selittyy pääosin Kärppien nousulla, koska Kärpät veti myös vieraspeleissä paljon yleisöä. Tein huvikseni pieniä laskutoimituksia päässäni, ja totesin, että Kärppien osuus Jokipoikien viime kauden yleisökeskiarvosta oli n. 70 kpl ja kuitenkin keskiarvo tippui arviolta (en jaksa alkaa tarkistamaan faktoja, sillä en halua ottaa huomioon niitä ilmaispelejä) n. 700 kpl. Suunnilleen sama juttu KooKoolla, ja monella muulla.

Oma visioni tulevasta olisi se, että kevään 2003 Mestiksen voittaja nousisi SM-liigaan 14:sta joukkueeksi. Näin saataisiin liigaan nelinkertainen sarja eli joka joukkueelle 52 ottelua. Vähentyneiden runkosarjapelien myötä pudotuspelit alettaisiin pelata paras seitsemästä järjestelmällä eli neljällä voitolla jatkoon. Liigan ja divarin välisiä karsintasysteemivaihtoehtoja on monia eli keväästä 2003 eteenpäin jokin seuraavista:

1. Viime kevään mukainen liigakarsintajärjestelmä
2. Edellä mainitsemani karsintasarja
3. Tässäkin ketjussa aikaisemmin mainittu liigan ja divarin omat karsinnat, jolloin liigan häviäjä tippuisi liigasta ja divarin voittaja nousisi liigaan kohtaamatta liigaseuraa.
4. Liigan viimeinen tippuisi suoraan ja divarin voittaja nousisi suoraan
5. Edelliseen lisättynä liigan 13:sta ja divarin kakkonen karsisivat keskenään.

Vaihtoehtoja olisi varmasti paljon lisää, mutta nämä ovat niitä, joita kannattaisi mielestäni harkita. Liigan johdon ajatusmaailman tuntien kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa voisivat tulla edes jotenkin kysymykseen. Suorat nousut ja tippumiset kumotaan, koska ne päättäjien mukaan mahdollistavat vahingossa nousemisen. Ja samalla perusteellahan liiga suljettiinkin--->kukaan ei nouse enää suljettuun liigaan vahingossa. Toki muitakin seikkoja esim. taloudelliset syyt olivat, mutta katsomalla tämänhetkistä tilannetta, niin näillä syillä ei ole minkäänlaisia perusteita. Liigaseurat velkaantuvat, samoin Mestisseurat.

Mestiksestä löytyy seuroja, joilla on aivan samanlaiset edellytykset pelata liigassa kuin liigajoukkueilla. Esimerkiksi Rauman talousalueen kokoisia paikkakuntia löytyy monia ja Jyväskylän ladon veroisia jäähalleja ja sitä parempia varmasti löytyy(esim. Kuopio, Joensuu jne.) En tarkoita sitä, etteikö JYP ja Lukko saisivat pelata liigassa, vaan sitä, että muualtakin löytyy vastaavanlaisia resursseja.
Moni Mestisseura on tällähetkellä niin huonossa taloudellisessa tilassa, että se on suurin ongelma liigaan nousussa. Suljetun liigan myötä Mestisseuroilla piti olla mahdollisuudet parantaa taloutensa esimerkilliseen kuntoon. Vaan mitä onkaan tapahtunut. Konkurssihuhuja ja uutisia on tullut niin idästä kuin lännestä ja jopa pääkaupunkiseudulta. Ehkä voisi päätellä mistä kiikastaa, kun katselee ensimmäisen Mestisfinaalin yleisömäärää: hieman reilut 1200. Jos tämä on kiinnostus sarjan huipennuksen aikoihin, niin taloudelliset vaikeudet ovat jopa minun aivoillani ymmärrettävissä. Yleisömäärät varmasti nousisivat ja sponsorien kiinnostus kasvaisi, jos liiga jälleen avattaisiin. Liigaan nousemisen ehdoksi voitaisiin laittaa karsintajärjestelmien uudelleen käyttöönoton jälkeen nousevan seuran muuttuminen Oy:ksi ennen nousua. Jos talous olisi liigaan nousseella joukkueella rapakunnossa, niin nousu kumottaisiin ja tilalla liigassa saisi jatkaa paikkansa menettänyt joukkue. Luulisi, että talousmiehet eivät ainakaan tekisi liian suuria satsauksia.

Sitten hieman realismia. Tuntuu kuitenkin siltä, että keväällä 2003 liigajohtajat päättävät, että sarja pysyy edelleen suljettuna seuraavat 3 vuotta liigan ennätysmäisen tasaisuuden vuoksi. Tätä varmasti edesauttavat Mestiksen seuroilta julkisuuteen vuotaneet tiedot. Esimerkiksi Mikkelin Jukurit on antanut sellaisen käsityksen toiminnastaan, että nouseminen liigaan olisi pahinta, mitä heille voisi tapahtua ja että pelaaminen amatöörimestaruudesta on unelmien tavoite. En tiedä, millaiset ajatukset ovat muualla, mutta näillä puheilla liiga pysyy suljettuna vielä kauan....

Viittaat TuTo:n peliin Erno ja oikeassa olet. Eikä tarvitse kuin muistella muutaman vuoden takaista aikaa, kun TuTo:lla ei ollut nykyisen veroista joukkuetta, mutta katsomossa rummuttivat innokkaat huutosakit.

Tai kaksi vuotta sitten kun Toverit kiusasivat Kärppiä. Kaupunki kohisi ja yleisöä taisi olla yli 3000.

Joten jospa Turunen vielä istahtaisit alas ja miettisit asiaa noin niin kuin "laajemmin", onko tämä nykysysteemi niin loistava muualla kuin Mikkelissä.

zeitgeist:

On mielenkiintoista, kuinka joku voi väittää, että Mestis on yhtä mielenkiintoinen kuin divari oli. Katsojat ovat eri mieltä, pelaajat ovat eri mieltä. Kenen muun mielipidettä tässä pitäisi kuunnella? Mainostajien? No, heitähän tämä Mestis kiinnostaa vielä vähemmän.

Tilanne on vähintäänkin outo. Useimpien on todella vaikea hahmottaa, että kiekko kuolee hitaasti monissa suurissa kaupungeissa, koska katsojia on todella (!) vaikea saada myöhemmin takaisin.

One more try...

KIEKKOYLEISÖ SULJETTUA LIIGAA VASTAAN

Hiihtoyleisö on tänä talvena kadottanut uskonsa reilun pelin urheiluun. Kiekkoväki puolestaan kävi läpi kiirastulensa vuotta aiemmin, kevään 2000 kabinettipeliä seuratessa. Tuolloiset liigakarsinnat olivat näennäiset ja SM-liiga päätettiin sangen epäeurooppalaiseen tapaan sulkea kolmeksi vuodeksi.

Miltä nyt näyttää, vuotta myöhemmin? Liiga näyttää selvinneen melko pienin vaurioin, mutta entisessä ykkösdivisioonassa, nykyisessä käsittämättömästi nimetyssä "Mestiksessä", tilanne ei juuri naurata. Liigakarsintojen korvikkeeksi suunniteltu kilpa "mestaruudesta" ei juuri yleisöä innostanut ja runkosarjan yleisömäärissä koettiin huimia pudotuksia erityisesti perinteisillä kiekkopaikkakunnilla, kuten Vaasassa, Joensuussa ja Kouvolassa. Voidaan sanoa, että sarjalta on viety sielu ja sydän ja aitoa Mestis-innostusta olikin havaittavissa lähinnä vain Mikkelissä. Tämäkin selittynee nousuromantiikalla, siellä kun oli edelliset 20 vuotta tahkottu alempia sarjoja.

Liigan sulkemista perusteltiin "taloudellisella välttämättömyydellä" ja politiikkaa seuranneet tietänevät, että juuri erityisen kiistanalaiset päätökset perustellaan usein niin. Velkaantuneiden liigaseurojen piti antaa yrittää rauhoittaa taloutensa. Mutta yksille kumarrettaessa pyllistetään toisille, mikä ei liene urheilun perusajatus. Helkovaara ja muut liigapomot puhuvat jatkuvasti "taloudellisesti liigakelpoisista joukkueista", "riittävän kokoisista markkina-alueista ja halleista" ja "liiga-ammattilaisista vs. mestisamatööreistä". Ikään kuin yleisö haluaisi kokea urheilun jonain rationaalisen yllätyksettömänä taloussuunnitteluna! Totta kai seuroja pitää hoitaa taloudellisesti järkevästi ja säästäväisesti, mutta norsunluutorneissa tulisi hähdä, että unelmat ja vain ne pitävät kiekkoyleisön pitkän päälle liikkeessä. Unelmat ennakkosuosikin lyömisestä ovat motivoineet liigankin pikkuseurojen faneja suljetussakin liigassa, divisioonafanien unelmat nykysysteemi on sen sijaan murskannut täysin. Monien divisioonaseurojen velkaantuminen alkoi jo ennen suljettua liigaa, mutta jännitteettömässä sarjassa on hyvin vaikea käynnistää uutta positiivista alkua.

On nähtävä, että julkisuudessa ylikorostuneessa huomiossa paistatteleva pitkäksi venytetty SM-liiga on vain Suomen jääkiekkoilun jäävuoren huippu. Maan kiekkoilun kokonaisetu vaatii myös pienempien seurojen ja alempien sarjatasojen intresseistä huolehtimista. Kaikki ei ole kuitenkaan menetetty, mikäli vain muistetaan pitäytyä alkuperäisessä päätöksessä, jonka mukaan keväällä 2003 järjestetään urheilulliset liigakarsinnat. Siinä yhteydessä on syytä luopua kilpaurheilun hengen vastaisista halli- ja talousrajoituksista ja jatkossa on huolehdittava liigan ja ykkösdivarin välisen kuilun tasoittamisesta ja niiden välisen liikenteen helpottamisesta. Putoaminen ei olisi liigajoukkueelle katastrofi, jos ykkösdivisioona olisi arvostettu sarja, josta voisi nousta takaisin seuraavana vuonna suoraan. Tällaisen mallin puolesta on puhunut mm. Kärppien ex-valmentaja Juhani Tamminen. Radikaalimpiakin visioita on esitetty esimerkiksi alustavien pohjoismaisen NEHL-liigasuunnitelmien yhteydessä.

Melkeinpä mikä tahansa malli olisi kuitenkin parempi kuin nykyinen kapitalistisen ja sosialistisen aateperinnön huonoimmat puolet yhdistänyt fiasko. Lukuisat keskustelut niin netissä kuin halleilla ovat osoittaneet kiekkoyleisön enemmistön ainakin mestiksen puolella toivovan suljetun liigan tuoman apatian nopeaa häipymistä historian hämärään. Yleisöltä vaan ihme kyllä ei juuri ole asiaa kysytty.

zeitgeist:

Hyvä. Nyt ehkä on aika päästää se suuri joukko, jolla ei ole verkkoyhteyttä viikonloppuisin, osallistumaan keskusteluun.

Jokainen vastaava kirjoitus ja mielipide tuo esiin näkemyksiä, joita kaikki voivat arvioida.

Huomioita kirjoituksesi pohjalta:

1) Liigassa ei selvitty kuten mallin ansiosta piti. Joku voisi pistää tänne peräpään seurojen talouslukuja, huonoja uutisia on tullut monelta suunnalta.

2) Mestis-nimellä ei tosiaan ole kannattajia. Se on jotenkin "halpa". Muistaakseni Sportin tähtipelaaja Westerback luonnehti nimeä jotenkin seuraavasti: "kuulostaa mehupurkilta". No, oli nimi mikä tahansa, tilanne ei siitä muutu.

3) Joku esitti täällä aiemmin katsojamääriä joltakin 80-luvun lopun kaudelta, jolloin liigaan noustiin suoraan ja lisäksi karsimalla. Voisiko joku laittaa nuo luvut taas tänne ja perään voitaisiin laittaa tämän kauden katsojakeskiarvot seuroittain. Ero on valtava, sen muistan.

4) On tosiaan hyvä painottaa sitä, että suomalainen jääkiekko on muutakin kuin liiga. Paljon muuta...

Jep, nyt sitten tosiaan saa hienosäätää kannanottojamme.
Kiitos palautteesta, Juudas. Minulla ei ole tarkistusluennankaan jälkeen esittää kuin yksi kriittinen huomio sinun jutustasi. Se koskee tuota spekulaatiotasi, että putoamisen uhatessa Pelicans-Ässät- ottelu voisi vetää hallin täydeltä innokkaita kannattajia. Valitettavasti asia ei liene ihan näin, niin paljon kuin tähän haluaisinkin uskoa. Hardcorefanit saavat paljon irti putoamistaisteluista, mutta suuri osa yleisöstä on "gloryhuntereita", jotka ovat usein kadonneet jo siinä vaiheessa, kun seura on juuttunut häntäpäähän.

Tämä ei tietenkään kumoa sitä, että suljetun liigan oloissa merkityksettömässä häntäpään kamppailuissa ei ole kellekään senkään vertaa annettavaa.

No niin, millainen versio lähtee liikkeelle ja mihin ja miten? Saa vaikuttaa, meikäläinen lähtee pikku hiljaa kesälomalle kiekosta.

Joitain kommentteja

Vähän jälkijunassa mutta kuitenkin. Ihan ensiksi sanoisin, että erittäin hyvä kirjoitus ja olen samaa mieltä monesta kohdasta, eritoten siitä tärkeimmästä, että liiga on avattava uudestaan. NHL:n malli ei sovi tänne.

Tietysti on järkevää kantaa huolta jääkiekkoseurojen taloudenpidosta, mutta vaikka taloutta ja huippu-urheilua tuskin voi mikään maailman mahti enää toisistaan erottaa, ei urheilua todellakaan voida viedä eteenpäin vain talouden ehdoilla.

Karsintajärjestelmistä mielestäni paras ehdotus olisi sellainen, jossa (niinkuin sanoit) pelataan pleijarit seka liigassa että divarissa, paras nousee ja liigan pleijareissa viimeiseksi jäänyt tippuu, mutta tämän lisäksi vielä divarin kakkonen ja liigan toiseksi viimeinen karsivat. Vaikka liigaseuralla tällaisessa tilanteessa olisikin etulyöntiasema isomman budjettinsa ja alla olevien paljon kovempien pelien vuoksi, olisi se silti mahdollisuus ja pelit olisivat täynnä jännitettä. Tämän lisäksi siis jo nousisi varmasti yksi jengi, joten vaihtuvuutta tulisi. Minulta esimerkiksi meni viime vuonna yksi odottamani ekstaattinen urheilu-kliimaksi lähes täysin vesitetyksi kun kuulin päätöksestä, että kärpät nousee joka tapauksessa. Olin odottanut nousua 11 vuotta ja sitten kun se tapahtui, ei tuntunut oikein missään.

"jahkaamisten ja sulkemisten vuoksi. Ei “pelin taso” ole keskimääräisellä katsojalle suuri ja helposti mitattavissa oleva asia: jääkiekosta haetaan jännitystä ja se syntyy otteluista, joilla on todellista merkitystä."

Tämä on erittäin hyvä pointti, olen itsekin miettinyt samaa monesti. Jännitys ja otteluiden mielekkyys ovat tärkeämpi asia.

Vertailut valioliigaan ovat ihan oikeutettuja, siellä jokakeväinen putoamis-nousu-ruljanssi on tunnetusti intohimoa herättävää. Ja tuskanhikeä (kysykää vaikka Gordon Strachanilta). Enkkufutiksessa tosin kuilu suurien ja pienien (valioliigan sisällä ja vastaavasti valioliigan ja divariseurojen) välillä on kasvanut viime vuosina, mikä johtuu varmasti suurelta osin valioliigaseurojen saamista tv-tuloista, jotka ovat huomattavasti divariseurojen saamia korkeammat.

Mestis on nimeä myöten epäonnistunut luomus....otaksuin jotain tällaista (katsojamäärien osalta) jo syksyllä ja niinhän siinä kävi. Voin myös täysin ymmärtää, miten esimerkiksi Vaasassa koetaan mestiksen pleijarit melkoisena antikliimaksina. Tuosta karsinnasta vielä sen verran, että vaikka liigajengillä on siinä aina etu, niin pelkästään se, että mahdollisuus nousuun ON, tuo jännitettä. Kukapa voisi unohtaa esim. piskuisen SaPKon taistelun Ilvestä vastaan oliko nyt kaudella 94-95 vai milloin. Vaikka Ilves oli selvästi vahvempi ja pitikin sarjapaikkansa, oli se jännä paikka.

"Jotkut kirjoittelevat siitä, että ”liigan peräpäässä pitää ostaa liian kalliita pelaajia tuloihin nähden, jos putoaminen uhkaa”. Mitä tuohon voi sanoa? ”Meidän yrityksen pitää tehdä liian suuria investointeja, että ei menetetä palaa markkinoiden kakusta.” Ei voi olla niin, että seurajohtoa pitää taluttaa kädestä ja tälle perusteella evätä monien kaupunkien jääkiekkoihmisiltä unelmat."

Jälleen bullseyeen osuit. Ja tähän voi lisätä vielä sen, että on eri tapoja johtaa seuroja ja ostaa pelaajia. Tämän kliseen tarkennukseksi tarkoitan sitä, että ei ole pakko ostaa viimeisillä pennosilla paria kallista, mutta epävarmaa hankintaa ja pistää koko seuran taloutta vaakalaudalle. Oma junnutyö kuntoon (katsokaa esim.Raumalle) ja eritoten, kunnon skouttaus vahvistuksien suhteen (kysykää asiasta Lintumäen Harrilta HLinnasta)...ei JyPin tarvitse väkisin hankkia Calounia tms. menestyäkseen.

"Uhkana on se, että vapaa-ajalle haetaan muuta sisältöä. Eivät kaikki ole hardcorefaneja, suurin osa ei ole. Ja kun nämä ihmiset menetetään kerran muualle, eivät hallit enää helpolla täyty."

Aivan....valitettavasti monet ihmiset jaksavat katsoa vaan menestyvää joukkuetta. Mutta pahempi katsojienkarkoittaja on tietysti mainitsemasi jännityksen/unelman puuttuminen. Esim.mestiksen mestaruus vaikuttaa täysin keinotekoiselta pokaalilta. Nähdäkseni joukkueita, jotka pystyisivät hyvin hoidettuina pelaamaan liigassa, löytyy Suomesta liigan ulkopuolelta ainakin...öö, Sport, TuTo, Jokipojat, KooKoo, Jukurit pienellä varauksella, KalPa, siinä ainakin muutamia.

Pistän vielä lisää jos tulee jotain mieleen. Hyvä, että aiheesta keskustellaan!

Kommenz, more kommenz

Äskeinen viestini oli siis kommentti Juudaksen kirjoitukseen, tämä hra Ajan Hengelle.

Sullakin oli hyviä ajatuksia. Esimerkkinä siitä, miten joukkueen sarjataso merkitsee (nimenomaan sponsoreiden kautta tulevan fyffen perusteella) hurjaa eroa joukkueen kokoamisessa ja siinä, millä tasolla joukkue pystyy pelaamaan: Viime vuoden Pelicans olisi normaalisti tippunut mestikseen ja joukkue tuskin olisi ollut lähelläkään sitä ryhmää, joka SM-Liigan runkosarjassa jätti taaksene 6 joukkuetta.

"On nähtävä, että julkisuudessa ylikorostuneessa huomiossa paistatteleva pitkäksi venytetty SM-liiga on vain Suomen jääkiekkoilun jäävuoren huippu. Maan kiekkoilun kokonaisetu vaatii myös pienempien seurojen ja alempien sarjatasojen intresseistä huolehtimista."

Couldn't agree more....vaikka molemmat suosikkijoukkueeni pelaavat liigassa, olen ollut huolestunut mestiksen/divarin saaman julkisuuden vähäisyydestä. Mielestäni tiedotusvälineilläkin on oma tehtävänsä tässä, sillä näkyvyys lisää mielenkiintoa. Ajatelkaa nyt vaikka iltapäivälehtiä, miten ne repivät milloin minkäkin tuntemattomuuden ja alkavat väsätä juttuja em.henkilön joka kauppamatkasta. Kärppien noustua näkyvyys on vaan vähentynyt entisestään.

"Kaikki ei ole kuitenkaan menetetty, mikäli vain muistetaan pitäytyä alkuperäisessä päätöksessä, jonka mukaan keväällä 2003 järjestetään urheilulliset liigakarsinnat."

Aivan, mutta mielestäni ne voitaisiin järjestää jo ensi vuonna.

"Siinä yhteydessä on syytä luopua kilpaurheilun hengen vastaisista halli- ja talousrajoituksista ja jatkossa on huolehdittava liigan ja ykkösdivarin välisen kuilun tasoittamisesta ja niiden välisen liikenteen helpottamisesta."

Jep, varmasti liiga keksii (ja mekin keksimme:)) asioita, millä kuilua voidaan pienentää. Rahapalkinnot, jotka nyt jaetaan mestiksen parhaille, pitää ehdottomasti säilyttää tietty. Jonkinlaisen varausjärjestelmän käyttöönotosta en tiedä, olisi hauska kuulla muiden ajatuksia, voisiko minkäänlainen drääfting toimia täällä.

"puolesta on puhunut mm. Kärppien ex-valmentaja Juhani Tamminen. Radikaalimpiakin visioita on esitetty esimerkiksi alustavien pohjoismaisen NEHL-liigasuunnitelmien yhteydessä."

Mielestäni tällaiset suunnitelmat ovat paras esimerkki talouden ylivallan huonoista vaikutuksista urheiluun. Kaikki tähtää vaan rahan määrän kasvattamiseen. Onneksi tuo tuskin tulee koskaan toteutumaan ja syynä on se, että kiekkokansaa ei kiinnosta ottelu Ässät-Djurgården tai HPK-Malmö, vaan mieluummin Ässät-Lukko ja HPK-Tappara. Kiekolla ja kiekkoseuroilla ei ole samanlaisia perinteitä ympäri Eurooppaa kuin futiksella, joten kaikki tällaiset mestariliigajutut ovat mielestäni aika heikolla pohjalla.

"Yleisöltä vaan ihme kyllä ei juuri ole asiaa kysytty. "

Kaikkein ihmeellisintä juuri tuo. Kabineteissa puuhataan, mutta kukakohan ne pääsyliput maksaa vuodesta toiseen?

No niin.

Lukekaapa tuo:

http://www.pohjalainen.fi/cgi-bin/w...a=urheilu&Story=01634010.txt&Model=juttu.html

Tässä on hieman turhautunut olo. Hallit ovat tyhjiä, mutta systeemi näköjään ihan ok.

Kyllä tässä on kannattaja aika pahassa raossa. Liiga ei halua vaihtuvuutta ja divarijoukkueiden enemmistö ei mahdollisuutta edes halua.

Toivoisin, että joku voisi laittaa tänne katsojakeskiarvoja siltä 80-luvun lopun kaudelta, kun liigaan nousi suoraan ja vielä sai karsiakin. Samaan sitten tämän kauden katsojakeskiarvot.

Keräilläänkös tänne lehtien toimituksien/urheilutoimituksien mailiosoitteita ja pistetään vaikka pyyntö vilkaista tätä keskustelua ja hieman pohtia asiaa...

Voin aloittaa listaa:
toimitus@pohjalainen.fi
hs.urheilu@sanoma.fi

Kun saadaan lista valmiiksi, kerätään osoitteet yhteen ja mailit matkaan. Sellaisen allekirjotettavan kirjeen ajankohta ei välttämättä ole paras kevään tienoilla, kun lätkäfanit vähenevät näillä sivuilla ja kiinnostus alkaa hiljalleen valumaan kesäksi muualle.

Oikeassa olet, juudas. Ollaan sitten taas hereillä tulevina kausina. Turun Sanomien vastaava osoite on

ts.urheilu@turunsanomat.fi

En jaksanut lukea tuota Pohjalaisen juttua ja pilata sillä orastavia kesätunnelmiani, mutta Turun Sanomissa sentään Erkki Liesmäki, joka vielä viime kaudella aika kritiikittömästi nieli kaikki kiekkopomojen toilailut, nyt TuTo-Jukurit-pelin nähtyään kaipaili jo liigaan piristysruisketta. Joo, ei tässä paljon Jukuri-buumit lämmitä, ne kun tulkitaan välittömästi hyväksynnäksi vallitsevalle systeemille. Pää kylmänä ja ensi vuonna ja varsinkin 2003 jatketaan.

Nykyjärjestelmä on terve

Jos arvioi Juudaksen esitystä nykyisen Mestiksen sarjajärjestelmän kannalta, niin ainoa muutos olisi, että Mestiksen voittajalle tulisi rahapalkinnon, Continental Cup -sarjapaikan ja pokaalin lisäksi liiganousu. Eli miljoonien velat seuraavan kauden jälkeen, kuten kaikille liian heppoisilla eväillä liigaan nousseille on käynyt.

Talousalue- ym. keskustelut mahdollisten liigakaupunkien perustana pitäisi lopettaa turhina. Kannattaa vain katsoa runkosarjan yleisölukuja: joukkueella pitää olla riittävästi yleisöä jo divarissa, jotta liigaannousu ei tuota liian suurta riskiä. Vain Pelicans ja Kärpät saavutti jo divarissa riittävän yleisömäärän. Nykyisistä Mestis-seuroista mikään ei yllä lähellekään. Mestis-uudistus ei alentanut yleisölukuja, mutta Kärppien lähtö teki sen. Kärpät kuuluikin liigaan, koska sen katsojakeskiarvo divarin runkosarjan kotiotteluissa oli lähes 5000 henkeä.

Mestiksen voitto kiinnosti ainakin niitä kolmea, neljää tuhatta turkulaista ja mikkeliläistä jotka kannustivat omiaan Turun Kupittaalla 7.4. Oliko heidän elämyksensä vain Juudaksen vähättelyn arvoinen? Tuhat mikkeliläistä matkusti omilla rahoillaan toiselle puolelle Suomea, mutta Juudas sanoo, että Mestiksen voitto ei kiinnosta ketään. Muuten, jos puhevalta liiganoususta määräytyy urheilullisilla perusteilla, on kai kuunneltava, mitä mieltä Jukurien johto on asiasta. Dufva sanoo liiganousulle höpö höpö.

Nousukilvoittelun palauttaminen tuottaisi Mestikseen saman tilanteen, joka vallitsi divarissa viime kauden jälkeen: kymmenen seuraa kahdestatoista oli talousahdingossa. Parasta on, kun Mestiksestä noustaan liigaan pelaaja kerrallaan. Liigaan pääsee varmasti esimerkiksi liigaa laajentamalla jokainen joukkue, jolla on tuomisinaan riittävästi katsojia, jotta liigan katsojakeskiarvo ei alene.

Muistutan että liigaa vastaavalla sarjatasolla pelasi 1960-luvun puolivälissä vain 9 joukkuetta. Joukkuemäärää on nykypäivään tultaessa laajennettu lähes 50 %, joten miksi ei myös jatkossa, jos edellytykset täyttäviä eli riittävästi yleisöä saavia seuroja löytyy.

Joukkueiden kutsuminen ylimmälle sarjatasolle sarjaa laajentamalla on ollut Suomen jääkiekon menestymisen perustana. Niinpä viime kädessä vaasalaiset, mikkeliläiset, kuopiolaiset jne. ratkaisevat, pelaako kaupungin joukkue liigassa vai Mestiksessä.

Jos yleisöä riittää, seura pääsee liigan, that´s it. Ei siihen tarvita seurojen talouden tuhoavaa ja lajia haittaavaa karsintajärjestelmää, joka johtaa talouden ylikuumenemiseen ja satunnaisiin nousuihin.

Terve systeemi??!!! Ei puutu kuin jännitys, yllätykset ja heikommankin mahdollisuus yllättää (ja isomman mahdollisuus tippua), eli kaikki mikä on urheilussa oleellista.

Minä sanon Dufvalle höpöhöpö. Ei pidä mennä liigaan kasvattamaan velkoja vaan koota joukkue säästäväisesti.
Jos Jukureista ei ole siihen, niin kaatakaa itsellenne vaan.