Run Forrest Run! – Jatkoajassa lenkkeilijöitä?

  • 560 232
  • 3 865

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Itse on vaikeassa tilanteessa lenkkeilyn suhteen, kun useasti jopa kuukaudessa tulee yritettyä aloittaa lenkkeilyä, mutta aina se jää yhteen tai kahteen kertaan. Ei oikein löydy eväitä millä tuon saisi oikeasti onnistumaan. Nyt on taas sellainen tilanne päällä, että pitäisi nyt syyskuusta aloittaa lenkkeily, mutta saa nähdä päästäisiinkö tälläkertaa jopa edes viikkoa. Tuskin, mutta koitettava on kuitenkin.

Hanki sykemittari, laita syketiedot ym. ylös ja ala seuraamaan kehitystä. Ainakin itsellä auttoi pitämään motivaatiota yllä.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Hanki sykemittari, laita syketiedot ym. ylös ja ala seuraamaan kehitystä. Ainakin itsellä auttoi pitämään motivaatiota yllä.
Samma här. Sen lisäksi vaatekaapillinen uusia releitä on myös hyvä motivaattori. Mutta suurin syy meikäläisen jatkuneelle innostukselle oli se, että rupesin juoksemaan aamuisin iltalenkkien sijaan. Illalla on aina tuhat muuta asiaa, väsyttää ja vituttaa, eikä ruokakaan ole vielä kunnolla asettunut mahaan. Mutta aamulla ei ole tekosyitä, kunhan vain herää. Meillä pitää siitä huolen karvavekkarit, joten unirytmi on muutenkin valmiiksi aamuvirkun puolella. Eikä tunnin sessio siirrä heräämistä kuin puolella tunnilla, kun on joustavat työajat. Ja oikeastaan suurin hyvä puoli aamulenkissä on se, että maailma näyttää ihan erilaiselta kukonlaulun aikaan, ainakin näin loppukesästä/alkusyksystä. Suosittelen, jos on tuohon mahdollisuudet.
 

Zous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ryan Reaves
Kaikki niksit on kyllä tarpeen meikäläiselle. Aamu toimisi varmaan mullakin hyvin, mutta olen sen verran huono heräämään, että ei taida oikein onnistua. Helposti tosiaan vaikuttaa välillä sekin, että menee tuonne aika pitkälle iltaan ennen kuin saa aikaiseksi lähtemään lenkille ja sen takia se varmaan useasti jää pariin kertaan, kun tulee se fiilis, että en minä enään jaksa mihinkään lenkille lähteä.
 

Fordél

Jäsen
Joillekin toimii aamu, toisille taas ilta. Itse olin pitkään iltajuoksija. Iltaisin on mukavan rauhaisaa juosta ja kesäsin myös viileetä. Myöskin kroppa on mulla iltaisin valmiimpi vastaanottamaan treeniä. Kyllä aamuisinkin voi juosta, mutta ei silloin saa ihan samanlaista treenifiilistä kroppaan.

Jos motivaattoireita kaivataan niin motivaattoireina voi toimia lenkkien kirjaaminen ylös, sykkeiden ja kalorikulutuksen seuraaminen tai miksei vaikka uudet välineet. Itellä esim. siirtyminen lepattavista tuulipuvunhousuista juoksutrikoihin kasvatti intoa juoksuun. Juokseminen tuntui kertaheitolla pari pykälää paremmalta.

Mutta ehkä se paras motivaattori tulee vain sen kautta, että jaksaa avata tarpeeksi säännöllisesti ulko-oven ja raahautuu lenkille. Juoksee vaikka 30 minsaa tai vuorottelee juoksua ja kävelyä jos ei kunto riitä heti juoksuun. Kuitenkin hyvin monella motivaatio juoksuun löytyy juuri tätä kautta eli kun juoksemisesta tulee säännöllistä ja toistuvaa, juoksu alkaa lenkki lenkiltä tuntua paremmalta ja nautittavammalta. Lopulta kroppa alkaa kaipaamaan lenkille.

Omista lenkeistä sen verran, että takana on ehkä elämäni paskin lenkki. Jalat oli jo lenkille lähdettäessä tönköt. Lenkin edetessä tilanne aluksi vähän parani, mutta lopulta tuli noutaja. Jalat ei 10km jälkeen tahtoneet liikkua mihinkään ja vauhti vain hidastui koko ajan. Lopulta km-vauhti laski 7 minsaan kilsalta ja syke laski 117. Kunto oli siis oikein hyvä ja kroppa olisi jaksanut juosta vaikka kuinka kovaa, mutta jalat olivat täysin eri mieltä. Oli kuitenkin ihan hyvä fiilis kun jaksoi juosta 18km eikä tullut heitettyä pyyhettä kehään. Nyt lepoa huominen päivä ja sitten tiistaina tuoreemmilla jaloilla taas lenkille.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Joillekin toimii aamu, toisille taas ilta. Itse olin pitkään iltajuoksija. Iltaisin on mukavan rauhaisaa juosta ja kesäsin myös viileetä. Myöskin kroppa on mulla iltaisin valmiimpi vastaanottamaan treeniä. Kyllä aamuisinkin voi juosta, mutta ei silloin saa ihan samanlaista treenifiilistä kroppaan.

Minulle parhaiten sopii treenaaminen iltapäivisin tai iltaisin. Töiden puolesta olen vapaalla eniten juuri näinä vuorokaudenaikoina, joten treenaaminenkin ajoittuu näihin aikoihin, mutta vaikka vapaata olisi enemmän muulloinkin niin parhaiten minulle sopisi treenaaminen juuri iltaisin tai iltapäivisin. Olen toivottoman aamu-uninen, ollut jo likipitäen 30-vuotta, joten herääminen aamulla aikaisin treenaamaan on likipitäen mahdoton ajatus minulle, oli jo juniorina kilpauimarina ollessani. Herääminen kisoihin anivarhain oli yhtä itsemurhaa, mutta niin vain oli herättävä, onneksi startit lähtivät usein vasta myöhään aamupäivällä tai päivällä mutta kisoihin lähtö tapahtui jo aamun ensitunneilla ja se oli tuskaa, se.

vlad.
 

Fordél

Jäsen
Jep, mulla tossa kirjoituksessani katkesi vähän ajatus eli tosiaan itse olin pitkään lähes ainoastaan iltajuoksija ja juoksin vielä hyvin myöhään, tyyliin 21-23. Nyt olen vladin tapaa siirtynyt iltapäivä- ja iltajuoksijaksi. Harvoin tulee enää oltua lenkillä klo 21 jälkeen vaan viimeistään klo 19 tulee lähdettyä lenkille. Samalla ei mene lenkin jälkeinen syöminenkään liian myöhäiseksi. Kaikki riippuu tottakai siitä miten on saanut nukuttua edellisenä yönä sekä miten on saanut syötyä päivän aikana. Jos on saanut riittävät yöunet ja kerennyt syömään päivällä riittävästi, ei tarvitse päikkäreitä ja tankata iltapäivästä sapuskaa vaan voi kropassa riittää virtaa lenkille lähtemiseen.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
.. itse olin pitkään lähes ainoastaan iltajuoksija ja juoksin vielä hyvin myöhään...
...Kaikki riippuu tottakai siitä miten on saanut nukuttua edellisenä yönä sekä miten on saanut syötyä päivän aikana.
Säännöllinen rytmi ja rutiinit auttavat valtavasti, tämä ehkä vastauksena myös nimimerkki Fasölle, joka tuskaili motivaation löytymistä. Itse tykkään treenata kaikkein mieluiten arkisin lounasaikaan. Aloitan duunit aika varhain, eli jo heti seiskalta ollaan sorvin ääressä. Jos aamulla haluaisi juosta (en halua...) niin sitten pitäisi herätä jo viiden aikaan. Syön ennen treeniä pienen välipalan kymmenen ja yhdentoista välillä ja lounastauon alkaessa (11:30) pyrin (käytännössä onnistuu noin kolmisen kertaa viikossa) tekemään treenin. Joustavien työaikojen johdosta pidän superpitkän lounastauon, eli saman lounastauon aikana ehdin treenaamaan, syömään lounaan ja ottamaan lyhyet päiväunet. Asiaa toki helpottaa huomattavasti se, että asun lähellä toimistoa (kulkemiseen ei mene aikaa) ja mulla on kuntosali ja juoksulaite himassa. Sitten taas takaisin duuniin virkeänä ja virtaa täynnä, aivan kuin uuden päivän aloittaisi! Toki työpäivän kesto vastaavasti hiukan venyy, mutta niin se venyisi muutenkin kun ei nämä hommat tekemällä lopu... Työt jatkuvat usein vielä erilaisilla asiakastapaamisilla dinnerin tai muutaman oluen merkeissä, niin ei iltatreenaamisesta tulisi oikein mitään. Anyway, olen erittäin tyytyväinen tähän rytmiin, ja siksi halusin jakaa tämänkin tuikitarpeellisen tiedon kanssanne ;-)
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Hyvä viikonloppu oli ja vedin muiden lisäksi minulle oikein mainion 14km/1.21 uudella reitillä, mikä sattui vielä sisältämään pahimman koskaan juoksemani mäen. Oli pituutta ja jyrkkyyttä ja päällä oli hieman huono olo, mutta siitä se tasoittui taas.

Jalat toimivat muuten hyvin, mutta nyt on akillesjänne melkoisen kipeä. Ei kai tuolle mitään voi tehdä? Pidin jäässä, mutta eipä se oikein auttanut kuin sen hetken mitä jäätä oli.
 

Ruutuässä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Miksi maksimiponnistuksessa oksennuttaa? Käyn lähes päivittäin juoksemassa ylös laskettelurinteen, koska se "herättää". Minuutista kahteen olo on aivan järkyttävän kauhea. Oksettaa ja tekee mieli kuolla.

Mistä paha olo aiheutuu? Etenkin kiinnostaa, mikä oksennuksen tunteen aiheuttaa.
Kun juostessa puristaa äärimmilleen, niin suuhun tulee metallinen maku, joka tuntuu siltä, että pitäisi oksentaa. Todellisuudessa oksentaminen on silti vaikeaa, muutaman kerran jossain juoksukisassa on sitäkin maaliin päästyään kokeillut, kun olo on tuntunut pahalta. Olen aina ajatellut sen liittyvän jotenkin maitohappoihin, mutta googlasin asiaa ja Tieteenkuvalehdestä löytyi tällainen selitys:

"Veren maku on tuttu monille urheilijoille. Kun maalilinja lähestyy, juoksija puristaa loppusuoralla itsestään kaiken irti ja tällöin hän tuntee suussaan metallisen maun. Ilmiön syy löytyy keuhkoista. Keuhkoihin ilmaa johtava henkitorvi jakautuu alaosassaan kahdeksi keuhkoputkeksi, joista toinen johtaa oikeaan ja toinen vasempaan keuhkoon. Kummassakin keuhkossa tämä iso keuhkoputki haarautuu kuin puun oksat yhä ohuemmiksi putkiksi. Ohuimmat haarat päättyvät mikroskooppisen pieniin keuhkorakkuloihin eli alveoleihin, joita on noin 300 miljoonaa. Jokaista alveolia ympäröi hiussuonien verkosto. Hiussuonissa vereen imeytyy happea ja niistä poistuu hiilidioksidia. Alveolit erottaa hiussuonista kalvo, joka on vain 0,2 mikrometrin paksuinen. Tämän kalvon läpi ihmisen hengittämä happi imeytyy verenkiertoon. Alveolien seinämät ovat kuitenkin niin ohuita, että ne voivat rikkoutua kovassa rasituksessa. Kun ihminen esimerkiksi urheillessaan tai fyysistä työtä tehdessään ponnistaa voimansa äärimmilleen, sydän pumppaa verta verisuonia pitkin elimistöön kovalla paineella. Tällöin paine keuhkorakkuloita ympäröivissä ohuissa hiussuonissa kohoaa erittäin suureksi. Tästä saattaa seurata se, että rakkulan heiveröinen seinämä repeää ja pieni pisara veriplasmaa pääsee vuotamaan sen läpi keuhkoihin. On kyse häviävän pienestä verimäärästä, mutta se riittää antamaan suuhun veren maun. Se on samalla ehkä myös merkki siitä, että pitäisi hieman hidastaa vauhtia."
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Hyvä viikonloppu oli ja vedin muiden lisäksi minulle oikein mainion 14km/1.21 uudella reitillä, mikä sattui vielä sisältämään pahimman koskaan juoksemani mäen. Oli pituutta ja jyrkkyyttä ja päällä oli hieman huono olo, mutta siitä se tasoittui taas.

Jalat toimivat muuten hyvin, mutta nyt on akillesjänne melkoisen kipeä. Ei kai tuolle mitään voi tehdä? Pidin jäässä, mutta eipä se oikein auttanut kuin sen hetken mitä jäätä oli.

Jäitä (pakastevihannekset toimii tässä), Feldeniä/Voltaren Emulgeliä ja avainjuttu: LEPOA. Muuta nopeaa ei oikein voi tehdä, eikä se kipu parane kokonaan juuri kellään, mutta asian kanssa voi elää. Ei kannata lähteä liian nopeasti lenkille.

Itse asiasta, eli akillesjänteen kivun syistä on vaikea sanoa, mutta yliarviossa on yleensä alusta jolla juostaan - todennäköisempää on se, että jalka tulee askelluksessa virheasennossa. Sitä voi korjata kengillä - mutta sekin on yliarviossa. Avainjuttu on opetella juoksemaan oikein, niin, että jalka tulee oikeassa linjassa maahan ja miettiä juoksuasentoa myös juostessa.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Avainjuttu on opetella juoksemaan oikein, niin, että jalka tulee oikeassa linjassa maahan ja miettiä juoksuasentoa myös juostessa.
Mieltä jengi on tästä paljasjalkajuoksusta? Lähinnä tarkoitan sitä tekniikkaa enkä ilman kenkiä juoksemista. Viime viikolla oli Ylen Aamu-tv:ssä tekniikkavalmentaja ja vastarannankiiski, joku lääkäri siis. Kovasti tuo valmentaja oli vakuuttunut siitä, että jalkavaivat vähenevät tuolla tekniikalla. Vastarannankiiski oli hiukan skeptinen, muistaakseni.
 

Fordél

Jäsen
Mieltä jengi on tästä paljasjalkajuoksusta? Lähinnä tarkoitan sitä tekniikkaa enkä ilman kenkiä juoksemista. Viime viikolla oli Ylen Aamu-tv:ssä tekniikkavalmentaja ja vastarannankiiski, joku lääkäri siis. Kovasti tuo valmentaja oli vakuuttunut siitä, että jalkavaivat vähenevät tuolla tekniikalla. Vastarannankiiski oli hiukan skeptinen, muistaakseni.

Eiköhän tämäkin asia ole ihan yksilöllinen kysymys. Itse lähestyn sitä siltä kannalta, että jos mitään ongelmaa ei ole juostessa, miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan? Todennäköisesti juokset silloin oman kroppasi kannalta oikein tai ainakin riittävän oikein. Jotain pieniä viilauksiahan on aina tehtävissä tekniikassa juoksun parantamiseksi, mutta tässä on jo kyse hyvin dramaattisesta muutoksesta. Sitten jos jos jollain kanta-askellus aiheuttaa ongelmia, voi heille siirtyminen päkiäjuoksijaksi olla oikea ratkaisu.

Itselläni ei ole ollut mitään erityisiä ongelmia tällä normaalilla kanta-askelluksella. Kenkäni ovat hyvin vaimennetut ja ne ovat pitäneet jalat terveinä. Osalle tällaiset hyvin vaimennetut kengät ovat epämiellyttäviä sen takia, että niissä ei ole riittävää tuntumaa tiehen eivätkä ne rullaa riittävän hyvin. Mun vauhdeilla tämä ei ole koitunut ongelmaksi.

Tosin sen verran oon tähän paljalasjalkajuoksuun lähtenyt mukaan, että kovemmilla vauhdeilla eli radalla juostessani vetoja, olen juossut päkiävoittoisemmin. Tätä korostaakseni olen juossut kengillä, joissa on aika olematon vaimennus. Kuten fysioterapeuttikin sanoi tossa YLE:n Aamu tv:n keskustelussa niin vauhdin lisääntyessä askel muuttuu automaattisesti lähemmäs päkiää. Myös näillä kengillä juoksutekniikka muuttuu helposti lähemmäs päkiäjuoksua.

Tavallaan on hienoa kun juoksu tuntuu kevyemmältä ja jalan kontakti alustaan on lyhyt, mutta toisaalta olen huomannut, että jalkani eivät ole siihen vielä valmiit, koska nilkka on pikkasen kipeytynyt. Aloitin varmaankin liian nopeasti vetämään liian pitkiä lenkkejä noilla kengillä ja tolla tyylillä eikä jalan lihakset olleet vielä tarpeeksi vahvat. Täytyy siis vähentää kilsoja ja vahvistaa rauhassa jalkoja erilaiseen askellukseen kovilla vauhdeilla.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Eiköhän tämäkin asia ole ihan yksilöllinen kysymys. Itse lähestyn sitä siltä kannalta, että jos mitään ongelmaa ei ole juostessa, miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan? Todennäköisesti juokset silloin oman kroppasi kannalta oikein tai ainakin riittävän oikein. Jotain pieniä viilauksiahan on aina tehtävissä tekniikassa juoksun parantamiseksi, mutta tässä on jo kyse hyvin dramaattisesta muutoksesta. Sitten jos jos jollain kanta-askellus aiheuttaa ongelmia, voi heille siirtyminen päkiäjuoksijaksi olla oikea ratkaisu.

Itselläni ei ole ollut mitään erityisiä ongelmia tällä normaalilla kanta-askelluksella. Kenkäni ovat hyvin vaimennetut ja ne ovat pitäneet jalat terveinä. Osalle tällaiset hyvin vaimennetut kengät ovat epämiellyttäviä sen takia, että niissä ei ole riittävää tuntumaa tiehen eivätkä ne rullaa riittävän hyvin. Mun vauhdeilla tämä ei ole koitunut ongelmaksi.

Tosin sen verran oon tähän paljalasjalkajuoksuun lähtenyt mukaan, että kovemmilla vauhdeilla eli radalla juostessani vetoja, olen juossut päkiävoittoisemmin. Tätä korostaakseni olen juossut kengillä, joissa on aika olematon vaimennus. Kuten fysioterapeuttikin sanoi tossa YLE:n Aamu tv:n keskustelussa niin vauhdin lisääntyessä askel muuttuu automaattisesti lähemmäs päkiää. Myös näillä kengillä juoksutekniikka muuttuu helposti lähemmäs päkiäjuoksua.

Tavallaan on hienoa kun juoksu tuntuu kevyemmältä ja jalan kontakti alustaan on lyhyt, mutta toisaalta olen huomannut, että jalkani eivät ole siihen vielä valmiit, koska nilkka on pikkasen kipeytynyt. Aloitin varmaankin liian nopeasti vetämään liian pitkiä lenkkejä noilla kengillä ja tolla tyylillä eikä jalan lihakset olleet vielä tarpeeksi vahvat. Täytyy siis vähentää kilsoja ja vahvistaa rauhassa jalkoja erilaiseen askellukseen kovilla vauhdeilla.
Otin asian esille oikeastaan siksi, että katson kuuluvani riskiryhmään. En ole mikään keijukaisenkeveä maratoonari, vaan tällainen persjalkainen perusjunttura. Paikat eivät ole koskaan olleet varsinaisesti klesana, mutta pieniä oireita on ollut ennen ja jälkeen lenkkeilyn aloittamisen. Oikean jalan polvi ei tykkää töksähtelystä, mikä tuntuu erityisen ikävästi vuoristomaisemissa patikoinnissa laskeutumisvaiheissa. Varsinkin louhikot ovat suoranaista myrkkyä minulle. Tämä on onneksi ajoittaista, mutta iski taas päälle kesällä, mikä heijastui myös aluksi lenkkeihin. Nyt vaiva tuntuu olevan vaihteeksi taaksejäänyttä elämää.

Uutena riesana tuli sitten vasempaan jalkapöytään/nilkan etuosaan ikävä tuntemus, jonka pelkäsin aluksi olevan marssimurtuma. Pari viimeistä lenkkiä olen mennyt itseoppineena päkiävoittoisesti (jyrkemmät alamäet poisluettuna, en vain osaa), eikä nilkassa ole tuntunut mitään lenkkien jälkeen. Lenkkien aikana se ei siis vaivannut silloinkaan, kun tuo alkoi. Nyt on siis molemmat koivet kunnossa, ainakin toistaiseksi. Uusia kipukohtia ei siis ole tullut, mikä on aina riski, kun muuttaa juoksutyyliään syystä tai toisesta.
 

Fordél

Jäsen
Otin asian esille oikeastaan siksi, että katson kuuluvani riskiryhmään. En ole mikään keijukaisenkeveä maratoonari, vaan tällainen persjalkainen perusjunttura. Paikat eivät ole koskaan olleet varsinaisesti klesana, mutta pieniä oireita on ollut ennen ja jälkeen lenkkeilyn aloittamisen. Oikean jalan polvi ei tykkää töksähtelystä, mikä tuntuu erityisen ikävästi vuoristomaisemissa patikoinnissa laskeutumisvaiheissa. Varsinkin louhikot ovat suoranaista myrkkyä minulle. Tämä on onneksi ajoittaista, mutta iski taas päälle kesällä, mikä heijastui myös aluksi lenkkeihin. Nyt vaiva tuntuu olevan vaihteeksi taaksejäänyttä elämää.

Uutena riesana tuli sitten vasempaan jalkapöytään/nilkan etuosaan ikävä tuntemus, jonka pelkäsin aluksi olevan marssimurtuma. Pari viimeistä lenkkiä olen mennyt itseoppineena päkiävoittoisesti (jyrkemmät alamäet poisluettuna, en vain osaa), eikä nilkassa ole tuntunut mitään lenkkien jälkeen. Lenkkien aikana se ei siis vaivannut silloinkaan, kun tuo alkoi. Nyt on siis molemmat koivet kunnossa, ainakin toistaiseksi. Uusia kipukohtia ei siis ole tullut, mikä on aina riski, kun muuttaa juoksutyyliään syystä tai toisesta.

Jep, mikä ettei se voisi olla teikäläisen juttu. Mihinkään paljasjalkajuoksuun ei tietysti tarvitse lähteä kun se on jo aika extremehommaa ja vaatii pidemmän totuttelun, mutta päkiävoittoisisesti voit varmaan alkaa juoksemaan jos se tuntuu luonnolliselta eikä aiheuta ongelmia.

Tietty näissä asioissa kannattaa tällaisen allekirjoittaneen kaltaisen ulkopuolisen amatöörin olla hyvin varovainen neuvojen antamisen suhteen. Suosittelenkin, että jos rahaa, intoa ja aikaa löytyy niin ehkä tätä juttua voisi käydä kysymässä ihan oikealta alan asiantuntijalta.
 

HokejGirl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers, Metallurg Magnitogorsk
Muutamia aiempia sivuja lueskelin ja aika moni näyttää olevan ostanu kenkiä Startfitnessin verkkokaupasta. Itsekin suunnittelin tuolta ostavani, mutta oletteko luottokortilla maksaneet vai onko tuolla lasku/PayPal mahdollinen (yritin selvittää, mutta englannin taito vähän tökkii..)?
Lenkkeiltyä on tullut reilu puoli vuotta, suunnilleen 4 tai 5 kertaa viikossa. Tällä hetkellä juoksen n.35 km/viikko tahdilla.
Mukava aina lueskella tätä ketjua, vaikka aiemmin en ole kirjoitellutkaan tänne. Paljon hyödyllisiä vinkkejä löytynyt, kiitos kaikille.
 

Fordél

Jäsen
Muutamia aiempia sivuja lueskelin ja aika moni näyttää olevan ostanu kenkiä Startfitnessin verkkokaupasta. Itsekin suunnittelin tuolta ostavani, mutta oletteko luottokortilla maksaneet vai onko tuolla lasku/PayPal mahdollinen (yritin selvittää, mutta englannin taito vähän tökkii..)?

Itse olen maksanut luottokortilla. Mitään ongelmia ei ole ollut vaikka itse olin sen suhteen pikkasen "peloissani" enin. Lopulta kuitenkin kaikista helpoin tapa hoitaa maksu. Muistaakseni Electronilla yritin maksaa, mutta sitä en saanut toimimaan. Muista maksutavoista mulla ei ole muuta havaintoa kuin mitä sivuilla lukee eli:

"You can pay by: Visa, Mastercard, Delta, Maestro (formerly Switch), Electron or Solo through the Secure Trading payment gateway."
 

Zous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ryan Reaves
Tulipa tuossa nyt ekalla lenkillä taas laitettua uusi yritys käyntiin. Viime kerran kokeilin joskus Heinäkuun alussa, mutta ei kesällä oikein juoksu maittanut. Toivottavasti nyt jaksaisi.

Onnistuin tänään valitsemaan ainakin sopivan pituisen lenkin, minkä jaksoin käytännössä juosta alusta loppuun. Hiton pahalta tuntui kyllä lopussa ja huomaa kuinka paljon kunto on tippunut vaikka suhteellisen paljon tuleekin liikuntaa harrastettua. Ei kuitenkaan säännöllisesti niin kuin ennen ja sen kyllä huomaa heti juostessa. Löytypä tuossa kaapin pohjalta suhteellisen tuoreet lenkkaritkin, mitkä oli ainakin hyvät juosta.

Onkos heittää jotain hyvää määrää monena päivänä viikossa näin alkuun on hyvä ottaa? Lenkit toki ei mitään älyttömän pitkiä ole, joten pitäisi jaksaa aika monenakin päivänä, mutta semmonen on tunne, että kun aloittaa kevyesti, niin voi onnistuakin tätä harrastamaan enemmänkin. Ahnetimalla mulla on kosahtanut todella monesti.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Mieltä jengi on tästä paljasjalkajuoksusta? Lähinnä tarkoitan sitä tekniikkaa enkä ilman kenkiä juoksemista.

Olen promonnut tätä tekniikkaa jo aikaisemminkin, sillä ainakin minulla hävisi kaikki pikku juoksuvaivat mitä aikaisemmin ajoittain ilmeni, lähinnä polvivaivoja ja penikkataudin oireita. Mutta kuten Fordel aikaisemmin varoitteli, siirtymä kannattaa tehdä ajan kanssa, jotta annat niille lihaksille aikaa vahvistua, jotka tavallisilla tossuilla juostessa jäävät vähemmälle rasitukselle. Kyseessähän ei ole pelkästään päkiöistä, vaan se muuttaa juoksuasentoa kokonaisuudessaan. Youtubestakin löytyy hyviä pätkiä, joissa tekniikkaa selitetään perusteellisemmin. Minulla siirtymä kesti vaiheittain parisen kuukautta. Olen lukemani ja kokemani perusteella aikamoisen vakuuttunut barefoo runningin eduista ja uskallan kyllä suositella kokeilemaan ainakin kaikkia niitä, joilla juoksuvammat vaivaavat. Eipä nuo tossut paljoa maksa... Omani ostin 70% alennuksesta muutamalla kympillä. Useammassakin kaupassa näin noita silloin alelaarin pohjalla, eli mikään myyntimenestys ne eivät tainneet olla...
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Eipä nuo tossut paljoa maksa... Omani ostin 70% alennuksesta muutamalla kympillä. Useammassakin kaupassa näin noita silloin alelaarin pohjalla, eli mikään myyntimenestys ne eivät tainneet olla...
Ei nyt mennä asioiden edelle, mutta jos joskus tai jopa seuraavalla kerralla ostan tavallisten lenkkareiden sisään barefoot-monot, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota? Mikä tekee toisesta hyvän ja toisesta huonomman?
 

Fordél

Jäsen
Ei nyt mennä asioiden edelle, mutta jos joskus tai jopa seuraavalla kerralla ostan tavallisten lenkkareiden sisään barefoot-monot, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota? Mikä tekee toisesta hyvän ja toisesta huonomman?

Ja esittäisin vielä näiden lisäksi kysymyksen, että tarviiko ostaa suoraan mitään barefoot-kenkää? Siinähän ei ole oikeastaan yhtään iskunvaimennusta eikä tukea vaan pohja toimii lähinnä jalkapohjan suojana. Välttämättähän ei tarvitse lähteä näin radikaalille linjalle vaan voi juosta päkijöillä, mutta kenkien ei tarvitse olla barefoot-kenkä. Päkiäjuoksua voi harrastaa myös hyvin rullaavalla ja normaalia kenkää kevyemmin vaimennetulla kengällä, mutta joissa on kuitenkin jonkin verran vaimennusta ja tukea.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Ja esittäisin vielä näiden lisäksi kysymyksen, että tarviiko ostaa suoraan mitään barefoot-kenkää? Siinähän ei ole oikeastaan yhtään iskunvaimennusta eikä tukea vaan pohja toimii lähinnä jalkapohjan suojana. Välttämättähän ei tarvitse lähteä näin radikaalille linjalle vaan voi juosta päkijöillä, mutta kenkien ei tarvitse olla barefoot-kenkä. Päkiäjuoksua voi harrastaa myös hyvin rullaavalla ja normaalia kenkää kevyemmin vaimennetulla kengällä, mutta joissa on kuitenkin jonkin verran vaimennusta ja tukea.
Mainitsemassani Aamu-tv:n lähetyksessä mainittiin, että tavallisilla lenkkareilla on aika hankala juosta barefoot-tekniikalla, mutta toki mahdollista. Ei se kyllä pahaltakaan tuntunut, mutta olisi kiva tietää lisää.
 

Fordél

Jäsen
Mainitsemassani Aamu-tv:n lähetyksessä mainittiin, että tavallisilla lenkkareilla on aika hankala juosta barefoot-tekniikalla, mutta toki mahdollista. Ei se kyllä pahaltakaan tuntunut, mutta olisi kiva tietää lisää.

Jep, katsoin sen jutun, mutta mulle ei selvinnyt mikä on normaalin päkiäjuoksun ja barefoot-tekniikan ero. Kyllähän moni juoksee luonnostaan päkijöillä ja jalassa on silloin muut kengät kuin barefoot-kengät. Muistaakseni jostain luin, että 2/3 juoksee luonnostaan kanta-askelluksella ja jopa 1/3 päkiäaskelluksella.
 

Prof. Puck

Jäsen
Suosikkijoukkue
***HIFK*** & Norristolainen
Mainitsemassani Aamu-tv:n lähetyksessä mainittiin, että tavallisilla lenkkareilla on aika hankala juosta barefoot-tekniikalla, mutta toki mahdollista. Ei se kyllä pahaltakaan tuntunut, mutta olisi kiva tietää lisää.

Sen mitä itse muistan asiasta lukeneeni meni jotakuinkin niin, että ihmiset ovat juosseet kautta aikain paljain jaloin riistan perässä ja tietty muutenkin joka paikkaan. Asiasta oli jo aikaisemmin mainostamassani kirjassa Born To Run pidempi, erittäin mielenkiintoinen kulttuuriantropologinen sepustus, mutta lyhyesti sanottuna kengät ylipäätään ovat hyvinkin lyhytaikainen keksintö ihmiskunnan historiassa ja vielä lyhyempi, kun puhutaan hyvinvaimennetuista juoksukengistä. Itse asiassa Nike ja muut firmat alkoivat tuoda ns. vaimennettuja kenkiä markkinoille vasta niinkin myöhään kuin 70-luvulla. Samaan aikaan juoksuvammat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, joka johtuu toki paljosta muustakin (mm. nykyajan länsimaalaisten ihmisten paskasta kunnosta ja liikalihavuudesta...), mutta kirjassa osoitettiin, että oma pointtinsa on myös sillä, että em. kaltaiset vaimennetut tossut muuttavat juoksuasennon päkiöaskelluksesta (joka on luonnollinen paljain jaloin juostessa, ts. niin meidät on suunniteltu juoksemaan) kanta-askeltajaksi. Tämä puolestaan aiheuttaa paljon enemmän rasitusta tietyille jalkojen osille, jotka eivät ns luonnollisen mukaisessa askelluksessa rasitu samalla tavoin, erityisesti polvet ovat vaarassa. Ja tämä taas puolestaan aiheuttaa isolle osalle juoksijoista ongelmia.

Vastaavasti tietty toisin päin. Jos olet ottunut juoksemaan hyvinvaimennetuilla juoksukengillä ja kanta-askelluksella, niin ensimmäisten lenkkien jälkeen barefoot ideologian pohjalta valmistetuilla kengillä jalat huutavat lenkin jälkeen hoosiannaa, mulla erityisesti pohkeet ovat ns. tulessa.

Itse en ole asiaan perehtynyt kovinkaan tarkasti, että ajaisivatko hyvin kevyet ja vähän vaimennetut ns. kilpamaratoonarin tossut suunnilleen saman asian? Niissähän ei paljoa vaimennusta ole, mutta kuinka paljon varvastossuihin verrattuna paksumpi pohja kuitenkin muuttaa ns. luonnollista juoksuaskellusta ja asentoa? Ja jos oikein hifistelemään aletaan, niin noissa five-finger tossuissahan varpaat ovat ikäänkuin sormikkaassa, eli kaikki varpaat erillään, jolla silläkin oma pointtinsa oli...
 

Fordél

Jäsen
Itse asiassa Nike ja muut firmat alkoivat tuoda ns. vaimennettuja kenkiä markkinoille vasta niinkin myöhään kuin 70-luvulla. Samaan aikaan juoksuvammat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, joka johtuu toki paljosta muustakin (mm. nykyajan länsimaalaisten ihmisten paskasta kunnosta ja liikalihavuudesta...), mutta kirjassa osoitettiin, että oma pointtinsa on myös sillä, että em. kaltaiset vaimennetut tossut muuttavat juoksuasennon päkiöaskelluksesta (joka on luonnollinen paljain jaloin juostessa, ts. niin meidät on suunniteltu juoksemaan) kanta-askeltajaksi. Tämä puolestaan aiheuttaa paljon enemmän rasitusta tietyille jalkojen osille, jotka eivät ns luonnollisen mukaisessa askelluksessa rasitu samalla tavoin, erityisesti polvet ovat vaarassa. Ja tämä taas puolestaan aiheuttaa isolle osalle juoksijoista ongelmia.

Tää on aina loputon keskustelu ja mietteitä on tosiaan laidasta laitaan. Esimerkiksi tästä historiakatsauksestakin nousee itselle esiin esim. ne kysymykset, että mikä vaikutus yhtälössä on ollut a) juoksemisen suosion yleisellä kasvulla b) juoksun siirtymisestä yhä enemmän pururadoilta asfaltille, minkä mahdollistivat yhä paremmin vaimennetut kengät.

Ennenhän juostiin käsittääkseni paljon enemmän maastossa ja pururadoilla, joissa jalat eivät joutuneet yhtä kovien iskujen rasittamiksi kuin asfaltilla juostessa vaikkakin silloin myös kengätkin olivat kaikkea muuta kuin vaimentavat. Kyllähän nykyisinkin painotetaan, että kannattaa juosta monipuolisesti eri alustoilla, mutta ihmiset tuppaavat juoksemaan pääosin asfaltilla. En ihmettelekään, että joillain tämä aiheuttaa kipuja.

Oma näkemys tähän keskusteluun on kuitenkin se, että jokainen juoksee omalla tyylillään eikä yhtä oikeaa tapaa ole. Jollekin sopii kanta-askellus, toiselle päkiäaskellus ja joku vielä sekin pidemmälle juosten vaikka jopa paljasjaloin. Niin kauan kun vaivoja ei tule ja juoksu on nautittavaa niin mitäpä sitä suotta vaihtamaan tyyliä ja toisten tyyliä arvostelemaan.
 

Fordél

Jäsen
Onkos heittää jotain hyvää määrää monena päivänä viikossa näin alkuun on hyvä ottaa? Lenkit toki ei mitään älyttömän pitkiä ole, joten pitäisi jaksaa aika monenakin päivänä, mutta semmonen on tunne, että kun aloittaa kevyesti, niin voi onnistuakin tätä harrastamaan enemmänkin. Ahnetimalla mulla on kosahtanut todella monesti.

Kaikkihan tietty riippuu teikäläisen lähtötasosta. Onko millainen liikkumistausta ja tämän hetkinen kunto? Ootko juossut aiemmin vai aloitatko ihan puhtaalta pöydältä? Onko ylipainoa tai muuta ongelmaa?

Jos olet ihan aloittelija, on ylipainoa ja kuntokaan ei ole kovin hääppöinen niin varmaan kannattaa aloittaa vaikka kolmella lenkkikerralla per viikko. Lenkkienkään ei tarvitse olla koko aika vain juoksua vaan esim. voi vuorotella parilla minsalla juoksua ja parilla minsalla kävelyä. Lisäksi voi vetää jonkun lenkin vaikka pelkästään sauvakävelynä ja neljäs treeni viikossa voi olla lihaskuntoa. Pääasia, että rauhassa liikkeelle ja totuttelee juoksuun.

Tietysti jos kunto antaa myöden jo ihan varsinaisille juoksulenkeille niin niitä voi vetää omaan rauhalliseen tahtiin vaikka sen kolme kappaletta ja yhden lenkin sitten vetää niiden lisäksi sauvoilla kävellen tai vaikka pyörällä. Siihen päälle vielä lihaskuntoa niin saadaan jo viisi harjoituskertaa, mikä on mainio alku. Tosin silloinkin pitää muistaa, että vuorottelee lenkkejä eli ei juokse kolme lenkkiä peräkkäisinä päivinä vaan laittaa väliin lepopäiviä ja lihaskuntoa, jolloin kroppa ja jalat kerkee palautumaan. Lisäksi pitää koko ajan maltin mukana hommassa. Eihän tässä ole mikään kiire mihinkään sankaritekoihin vaan rauhassa kasvattaa lenkkien pituuksia ja vauhteja, aivan kuten totesit. Aloittaa vaikka 5-6 km lenkeistä ja nostaa lenkkien pituuksia kilsa kilsalta kun kehitystä tapahtuu. Vauhtikin voi olla vaikka semmonen, että sorsatkin kävelee ohi, mutta so what. Homma kehittyy ja kroppa tottuu juoksuun.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös