Chicago Blackhawks (3.) – Minnesota Wild (4.), Central 2. kierros

Pelaajakohtaisia tilastoja neljän ottelun jälkeen

Pelaajien tilastoja tämän sarjan neljän ottelun jälkeen. Toivottavasti tilastokoosteessa ei ole suuria virheitä. Laittakaa vaikka YV:tä, jos olen tehnyt huolimattomuusvirheitä.



Samat tilastot kahden ottelun jälkeen

Koko pudotuspelien tilastot

Blackhawks: pelaajat | maalivahdit
Wild: pelaajat | maalivahdit

secord kirjoitti:

Onko palstalla enää Wild-faneja lainkaan?

Laajenna klikkaamalla

Luultavasti jossain toisessa ketjussa väittelemässä siitä, kuka suomalaisista on joukkueen ykkössentteri...

Wild on ollut yllättävän vahva tänä keväänä. Avs -sarjan perusteella sitä ei uskaltanut vielä ääneen sanoa, koska Avs nyt ei välttämättä ollut luotettava mittari. Kaikki pelit Hawksia vastaan ovat kuitenkin olleet siinä määrin kelvollisia esityksiä, että Wild on pakko ottaa vakavasti jo tänä keväänä. Ei se suosikki ole tässä sarjassa tai mahdollisissa tulevissa, mutta saumansa sillä on päätyyn saakka, mitä ei välttämättä vielä runkosarjan jälkeen olisi uskonut.

secord kirjoitti:

Onko palstalla enää Wild-faneja lainkaan?

Laajenna klikkaamalla

On täällä ainaski yks. Lunde tiivistää ottelut niin loistavasti noihin raportteihin. Turhaan ite alkaa kirjoittelemaan kaikkee sekavaa. Hymiö.

Täällä on ainakin yksi :)

Siisti launtaiaamunpeli oli katsoa. Miulle on ainakin ihan sama kuka on kuka, joukkue pelasi hyvin ja pelaajat onnistuivat hyvin. Todella raikas esitys Cookelta. Hienon näköistä peliä heti tauon jälkeen! Moulsonin tilalle huima parannus, vaikkakin harmittaa ettei hän ole saanut kunnon virettä päälle. Silloin olisi vaarallinen maalinedustapelaaja. Fakta vaan on, että kyllä kaikkien pelaajien pitää pystyä taklaamaan ja Moulsonista tulee mieleen ne vastustajan silittelyt laidassa. Sillä ei saada turnovereita, josta tuli tämän pelin eka maali.

Haulaa on hieno katsoa. Ja Cooken panos ketjuun sopii hiton hyvin hänellekin. Fontaineen olen aina luottanut, kun ketju on oikea. Jos Chicagolla oli tässä pelissä kemioissa hakemista, niin Wildilla ne toimivat nyt hyvin! Varmasti Chicago pystyy paljon parempaan. Wild kuitenkin pelasi hienon pelin ja on tällaisella tasolla mille tahansa joukkueelle vaarallinen vastustaja. Sellainen, joka voi taistella jokaisessa pelissä voitosta. Ja sehän tekee sarjan kuin sarajan viihdyttäväksi. :)

P.s. Tuo Wildin yleisön Crawford myllytys on kyllä hauska, varsinkin kun tietää tällä kaudella aiemmin Ilya-myllytyksen Edmontonissa :D Muutenkin. Olisi kyllä mahtavaa olla tuolla yleisössä mylvimässä! Menee yleisöpalkinto näistä neljästä ottelusta Minnesotaan.

Ja kiitokset Lundelle raporteista!

Jep, täälläkin yksi Wild -fani.

Hieno fiilis. Sarjan alusta asti uskonut siihen, että Wild menee vielä jatkoon. Wild ollut todella hyvä, mutta Hawks myös vaisu.

Matt Cooke, tuo monien vihaama ja harvan rakastama veijari teki paluun peleihin ja millä tavalla! Ensimmäisessä vaihdossa ryskyi laidat jo siihen malliin, että se tiesi hyvää Wildille. Pikkuhiljaa alkaa lähtemään pelipaita tilaukseen. Ei sille mitään voi mutta miehestä on tullut allekirjoittaneen suosikkipelaaja Minnesota Wildissa.

Silmiin pistävintä tässä sarjassa tähän mennessä on ollut Blackhawksin vaisuus fyysisellä puolella. Taklaustilastot nyt on mitä on ja paljas silmä kertoo enemmän mutta kyllähän tuo fyysisyys varsinkin St. Paulissa on täysin mennyt Wildille. Vähän huutelinkin, että sitä se Blackhawksin kaataminen tulee vaatimaan, saatiinhan me se yksi voitto edelliskeväänäkin kun lisättiin fyysisesti pökköä pesään.

Kotijoukkueiden juhlaa. Nyt pitäisi yksi pystyä ryöstää jotta päästään eteenpäin.

Mihin Kane ja Toews hävis näissä Minnesotan kotipeleissä, miehethän oli ihan täysiä lapasia. Hossa on kyllä hurjassa tikissä jokohan Cooke ens pelissä käy sen kolaamassa? Olisihan se suomi fanien kannalta huikea temppu jos Minnesota tästä sarjasta vielä jatkoon menisi, mutta se vaatii yhden voiton United Centerissä

En periaatteessa jaksaisi edes kirjoittaa koska joudun jauhamaan samaa asiaa miljoonannen kerran ja tässä pelissä ne ongelmat mistä olen puhunut koko playoffien ajan kulminoitui. Alempien kenttien vastuu ja intensiteetti on pyöreä nolla. Q sekoittaa ketjuja kun ei vaan yksinkertaisesti pysty heittämään jäälle 4 luotettavaa ketjua. Kumpikaan alempi kenttä ei pysty saamaan cycleä päälle vastustajan kenttäpuoliskolle vaan peli pyörii heti omassa päässä kun Q uskaltautuu pojat jäälle pistämään. Kane ja Toews pelaa 20 minuuttia per matsi ja molemmilla vaihtuu ketjukaverit koko ajan vieressä.

Suurin pelillinen ero joukkueiden välillä viime pelissä oli se tahto saada kiekko omaan lapaan. Minnesota karvaa ja raastaa niin perkeleesti ja on koko ajan paineistamassa kiekollista. Hawksin jätkillä on vähemmän ja vähemmän aikaa ja tilaa pistää kiekkoa liikkeelle ja tuohon kun lisää sen, ettei kiekottomat tee tarpeeksi töitä, että saataisiin kiekolliselle syöttö linja auki niin katastrofihan tuosta syntyy.

Kaikki propsit Wildille voitosta, en minä Chicagon huonoudesta kirjoita sen takia, että se olisi Wildilta pois. Oikeastaan päin vastoin. On toisaalta hieno nähdä joukkue joka pystyy noin armotta iskemään Chicagon heikkouteen.

Q:n on pakko saada joku balanssi aikaiseksi noihin ketjuihin, ei tästä muuten mitään tule ja tavallaan ymmärrän miehen ketjulottoa tässä tilanteessa voisi vaan pysyä muutoksissaan enemmän kun 10 minuuttia, vähän kärsivällisyyttä kaipaisin penkin taakse nyt. Ensi peli on mielestäni ratkaisevassa osassa, Jos Hawks joutuu Minnesotaan tappioasemassa, ei hyvä heilu.

TweetyLeaf kirjoitti:

Kaikki propsit Wildille voitosta, en minä Chicagon huonoudesta kirjoita sen takia, että se olisi Wildilta pois. Oikeastaan päin vastoin. On toisaalta hieno nähdä joukkue joka pystyy noin armotta iskemään Chicagon heikkouteen.

Laajenna klikkaamalla

Näinhän se on ja tästä olen kanssasi täysin samaa mieltä. Olen miettinyt sitäkin, että Q on jauhanut nyt samalla pelitavalla useamman kauden ja sitä vastaan osataan pelata jo paljon paremmin. Kyllä koko kauden Chicagon puute on ollut neljän tasaisesti suorittavan ketjun puuttuminen. Siellä on ollut ottelusta ja kokoonpanosta riippuen kahdesta kolmeen toimivaa ketjua, mutta yksi heikompi lenkki. Viime kaudella Quenneville pystyi mm. pudotuspeleissä heittämään minkä tahansa ketjun kentälle ja se pystyi saamaan painetta vastustajan päädyssä.

Jostain syystä Minnesotaa vastaan hävityt pelit ei ole vituttaneet lainkaan samalla tasolla kuin esim. St.Louisia vastaan. Jos Minnesota tästä menee jatkoon, niin se on Wildin hyvyyttä. Mutta sarja on nyt tasan ja pahasti kesken. Katsotaan pelit loppuun ja ripotellaan tuhkat päälle sen jälkeen, jos tarvetta on.

Tappio voisi tehdä Blackhawksille ja Tweetyllekin hyvää siinä mielessä, että se pakottaisi Bowmanin tekemään mahdollisesti isompia muutoksia kokoonpanoon. Henkilökohtaisesti olen ihan sujut tämän joukkueen kanssa. Kaipaisin kuitenkin enemmän fyysisiä pelaajia alempiin kenttiin. Rockfordin nuoret eivät vielä ole valmiita, mutta siirtymävaiheen ajaksi voisi vapailta markkinoilta hankkia muutaman mulkun kehiin.

Ainoa varma asia on se, että ketjujen kokoonpanot muuttuvat taas game vitoseen. Shaw ei todennäköisesti pelaa tässäkään pelissä ja häntä kokoonpano kaipaa. Myös Bollig on ulkona 2 matsia Ballardin selkään taklauksestaan ja siten joukkueemme pehmenee kovasti fyysisellä puolella.

Yksi seikka missä ollaan hävitty Minnesotalle selkeästi on meidän nuorisokaarti, meidän nuoret pelurit eivät ole pystyneet nousemaan niin isoon rooliin kuin Minnesotan vastaavat.
On pakko uskoa, että Crawford palaa kotiyleisön edessä jälleen voittavan maalivahdin rooliin tuosta edellisen matsin runkosarjamaisesta suorittamisestaan. Q:lla ei ole kuitenkaan munaa peluuttaa Anttia, kuten Bruce Boudreau laittoi John Gibsonin maalille ja Anaheim hoiteli nollapelin. Toki Chicagon Minnesota vierasmatseissa oli koko joukkueen tekeminen sieltä tänne päin.

Lähtisin menemään tähän suuntaan:
Bickell - Toews - Kane
Saad - Sharp - Hossa
Versteeg - Smith - Morin
Handzus - Krüger - Regin

Keith - Searook
Oduya - Hjalmarsson
Leddy - Roszival

Crawford

keijjo kirjoitti:

Lunde tiivistää ottelut niin loistavasti noihin raportteihin. Turhaan ite alkaa kirjoittelemaan kaikkee sekavaa.

Laajenna klikkaamalla

Into the Wild kirjoitti:

Ja kiitokset Lundelle raporteista!

Laajenna klikkaamalla

Kiitos vain palautteesta. Otteluraporttini kertaavat enimmäkseen vain ottelun tapahtumia, joten kyllähän tähän ketjuun jää vielä paljon tilaa itse pelaamisen analysoimiselle ja pelaajien suoritusten ruotimiseen. Itse ainakin kaipaisin enemmän Wildin otteluita nähneiden näkökulmaa ja samanlaista analysointia kuin esimerkiksi TweetyLeaf ja secord esittivät Blackhawksin otteista yläpuolella. Oletan secordinkin tarkoittaneen jotain tämän suuntaista. Näin runkosarjassa alle kymmenen Wildin peliä, joten omat evääni ovat joukkueen suhteen aika laihat. Blackhawksin osalta on lähes kaikki pelit nähtynä alusta loppuun, vaikka eihän se yksistään vielä anna eväitä pelaamisen analysointiin.

* * *

Blackhawksin monipuolisuus on usein tarjonnut mahdollisuuden hakea oikeita kokoonpanoja. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Quenneville ei tahdo löytää toimivia kokoonpanoja ainakaan vieraskaukalossa. Ketjuruletti näyttää tosiaan tekevän juuri nyt enemmän hallaa kuin hyvää joukkueen pelille. St. Paulissa on pelaajien kommentien mukaan hyvä jää, mutta Hawks-pelaajien syötöt menevät Wild-paineen ja keskialueen puolustuspelin vuoksi minne sattuu, eikä laadukasta hyökkäyspään peliaikaa pääse kertymään tarpeeksi. Enimmäkseen kolmella epätasapainosella ketjulla pelaava Blackhawks ei pääse vyöryttämään vauhdilla hyökkäyksiään vastustajan päätyyn ja pitämään pelin painopistettä sillä kenttäpuoliskolla. Tästä kertoo mielestäni myös sarjan laukausten määrät:

Blackhawks saa runkosarjaan verrattuna noin 12 laukausta vähemmän ottelua kohden. Tuollainen ero näkyy väistämättä jo tulostaulullakin. Pahamaineinen PDO-tilasto (torjunta-% + laukaus-%) on ollut Hawksin kohdalla korkea tämän kevään pudotuspeleissä ja pitkässä juoksussa tuo tasoittuu väistämättä jossain vaiheessa.

Myös Shaw'n poissaolo heikentää sekä joukkueen keskustaa, että fyysisten vääntäjien määrää tärkeällä vastustajan maalin edustalla. Ainakin siltä osin secordin vertaus Phoenix-sarjaan keväältä 2012 toimii, kuten myös TweetyLeafin muistutukset Hawksin keskustan ohuudesta. Neljännessä pelissä näytti todella pahalta, kun myös Krüger joutui poistumaan pukuhuoneeseen. Onneksi ruotsalainen selvisi ilmeisesti ilman pelaamista haittaavaa vammaa. Kakkosketjun ja etenkin kolmosketjun toimimattomuus on pakottanut Quennevillen hajottamaan myös runkosarjassa ruutunsa paremmin kuin hyvin täyttäneen nelosketjun Bollig - Krüger - Smith. Bollig tosin missaa seuraavat kaksi ottelua joka tapauksessa Ballardiin selkään kohdistetusta taklauksesta annetun pelikiellon vuoksi, joten ainakaan tuohon koostumukseen ei ole palaamista ennen mahdollista seitsemättä ottelua. #FreeMorin-liike sai haluamansa ja valitettavasti laiturilla ei ole ollut nähtyjen otteluiden perusteella paljonkaan annettavaa Hawksin pelille, kuten Kaner ilmoitti mutkattomaan tyyliinsä jo aiemmin. Voi olla, että katsomossa istunut Reginkään ei olisi sateentekijä, mutta mielestäni tuokin kortti kannattaisi katsoa. Hän sopisi pelaajatyypiltään ainakin Morinia paremmin alaketjuihin. Seuraava vaihtoehto olisi kokenut Versteeg, mutta tänä keväänä palumuuttajaa ei tunnu homma kiinnostavan tarpeeksi.

* * *

mohikaani#91 kirjoitti:

Mihin Kane ja Toews hävis näissä Minnesotan kotipeleissä, miehethän oli ihan täysiä lapasia.

Laajenna klikkaamalla

Koostin alle Extra Skater -sivustolta muutamien Wild-pelaajien peliaikoja Toewsia ja Kanea vastaan tasakentällisin. Ei ainoa selittävä tekijä, mutta väittäisin Wildin muutokset olleen vähintään yhtä merkittävä asia kuin Hawksin ketjuruletti.

Spurgeonin vaihtuminen Brodiniin Suterin vierellä näkyy ainakin selkeästi. Lisäksi Suter on siirtynyt pelaamaan enemmän Toewsin ketjua kuin Kanea vastaan. Etenkin Minnesotassa Toews joutui pelaamaan enemmän Koivua kuin Granlundia vastaan. Seurauksena Toewsille jää vähemmän tilaa ja Granlundille sekä Pariselle puolestaan helpompia minuutteja. Niin ikään Kane ei päässyt rellestämään Minnesotassa Brodziakin ketjua vastaan samalla tavalla.

Vastakkainpeluutuksia voi tarkastella kattavammin Extra Skater -sivustolta:

Game 1 | Game 2 | Game 3 | Game 4

* * *

Jos pelit jatkuvat viidennessäkin ottelussa samalla tavalla ja Hawks menettää kotietunsa, sarja katkennee jo Minnesotassa. Jos Hawks puolestaan kerää rivinsä ja hyödyntää kotikaukalon peluutusetunsa, mestarit voivat ihan hyvin jatkaa pelejä vielä seuraavallakin kierroksella. Kokeneen ja voittamaan oppineen Blackhawksin vahvuutena on onneksi ollut venymiskyky tiukoissa paikoissa ja joukkueen pelin seuraava taso voi ihan hyvin vielä löytyä Wildin tarjoamasta vaikeasta haasteesta huolimatta. Siinä tapauksessa vierasvoitto St. Paulissakaan ei olisi mahdoton, vaikka epätodennäköiseltä vaikuttaakin. Itse en siis ole valmis heittämään tasatilanteessa olevassa sarjassa vielä kirvestä kaivoon, vaikka Wild onkin pystynyt pistämään Hawksin ahtaalle.

EDIT: Blackhawksin ja Wildin kannalta on muuten hyvä, että myös Kalifornian motarisarja venyy vähintään kuuteen peliin asti, vaikka Kings ryöstikin alkuun voiton molemmista vieraspeleistään. Kovana kotijoukkueena tunnettu Kings hävisi sittemmin hieman yllättäen molemmat kotiottelunsa ja paras seitsemästä -sarja palasi lähtöruutuun muuttumalla paras kolmesta -sarjaksi Centralin otteluparin tavoin.

TweetyLeaf kirjoitti:

Alempien kenttien vastuu ja intensiteetti on pyöreä nolla. Q sekoittaa ketjuja kun ei vaan yksinkertaisesti pysty heittämään jäälle 4 luotettavaa ketjua.

Laajenna klikkaamalla

Verrattuna viime kevään sarjaan tässä on myös minun mielestäni suuri ero. Vaikka vuosi sitten oli puhetta mm. Stalbergin ongelmista Q:n kanssa, olivat Blackhawksin kolmas ja neljäs kenttä tasapainoisia ja taistelevia kokonaisuuksia. Bolland, Stalberg, Kruger, Frolik ja Shaw pelasivat jokainen vahvaa kevättä. Muistaakseni myös tuossa sarjassa Kane ja Toews olivat hieman pimennossa, mutta alemmat kentälliset ottivat vastuuta. Wild puolestaan oli yhden ketjun joukkue. Tänä keväänä secondary scoring onkin täysin uudella tasolla nuorukaisten (Granlund, Coyle, Niederreiter, Fontaine, Haula) esiinmarssin myötä. Nyt kun asiaa ajattelee, on jopa melko ennennäkemätöntä, että noin moni nuori pelaaja onnistuu samalla kaudella vakiinnuttamaan paikkansa JA nousemaan vastuunkantajiksi pudotuspeleissä.

Myös ennen pudotuspelejä epäilty Wildin puolustus on pienoisten Avs-sarjan alkuhankaluuksien jälkeen onnistunut yläkanttiin. Jopa Stoner on nostanut huimasti tasoaan. Ainoastaan runkosarjassa säästeliäästi peluutettu Prosser on ollut hienoisissa vaikeuksissa. Myös Jonas Brodinilla on ollut omat heikot hetkensä, mutta tämä on ollut pitkälti koko kauden jatkuva trendi. Brodinin puolustukseksi on sanottava, että nuorukainen on vaikeutensa tunnistettuaan pystynyt yksinkertaistamaan peliään hyvin näkymättömälle tasolle. Suter on paria viivahassia lukuunottamatta pelannut totutun kovalla tasolla ja Spurgeon on ollut pelote hyökkäyspäässä.

secord kirjoitti:

Onko palstalla enää Wild-faneja lainkaan?

Laajenna klikkaamalla

Siinä missä inkkaripaitoja kannattavat palstaveljet nautiskelevat jokakeväisestä herkusta ja kirjoittelevat totutusti ottelusarjaketjuun, istuvat Wildin kannattajat sormet ristissä kotona eivätkä uskalla jinxauksen pelossa kirjoitella suuntaan tai toiseen ;). Noh, pieni kärjistys sallittakoon. Omalla kohdalla lisääntynyt työmäärä vähentää jonkin verran tänne kirjoittelua, mutta yritys on kova. Pakko itsekin heittää propsit lunden suuntaan. Pyrin pelit aina katsomaan, mutta silloin kun aikataulut eivät vaan anna periksi, on mukava että joku jaksaa kirjoitella hieman tarkemmin otteluiden kulusta.

Sarja pahasti kesken ja mielenkiintoiset kaksi ottelua edessä. Jatkuuko kotitaika ja pystyykö Wild toistamaan edellisen sarjan tempun? Mikael "Bruce" Granlundin sanoin, "hienoo aikaa että tota".

Ehkä tässä vaiheessa täytyy heittää ensimmäistä kertaa tällä kaudella hieman krediittiä Wildin päävalmentajan, Mike Yeon suuntaan. Miehen pelitapa on vaihdellut jopa pelien sisällä pitkin hänen valmennuspestiään todella paljon ja joukkueen valmistautuminen on ollut luokatonta liian usein, että olen aina pitänyt häntä suurimpana kompastuskivenä pitkän pudotuspelikevään saavuttamiseksi. Viime keväänä Blackhawksia vastaan pelatussa sarjassa pidin käsittämättömänä sitä, että Yeo muutti hyväksy todettua sapluunaa voitetun ottelun jälkeen. Tällä kertaa mies on ei ole vielä tehnyt sitä virhettä.

Tämä sapluunahan on lyhyesti ja ytimekkäästi kova fyysinen peli sekä kova kiekollisen paineistus. Runkosarjahan Wildin osalta aloitettiin vahvasti kiekkokontrolliin pohjautuvalla pelitavalla, joka ei välittömästi tuonut voittoja mutta otteet olivat häviöistä huolimatta positiiviset. Jossain vaiheessa pelitapa hieman repesi, ehkä valmentajan kokemattomuutta, koska voittoja ei tullut joten palattiin edelliskauden puhtaaseen dump'n'chaseen mitä henkilökohtaisesti vihasin/vihaan katsella. Ehkä tämä nykyinen tietynlainen hybridimuoto on se oikea, onhan sitä nyt jalostettu hetken aikaa. Eli pyritään pelaamaan kiekollisena omissa rauhallisesti (tähän ei tosin koko Wild puolustus pysty) ja keskialue ylitetään nopeasti ja mikä parasta, tällä kertaa se kiekko roiskaistaan päätyyn niin, että hyökkääjät eivät ole seisovin jaloin siniviivalla odottelemassa vaan paine saadaan nopeasti vastustajaan. Trappipelaamista on myös harjoiteltu pitkän aikaa ja ainakin Blackhawksia vastaan se on toiminut hyvin - kuten kirjoittajat ovat todenneet niin keskialueen ylitys on muodostunut taitavalle ja nopealle Blackhawksille ongelmaksi.

Wild on ollut todella hyvä kotonaan pitkin vuotta eikä ole näissä pudotuspeleissä hävinnyt kotonaan vielä peliäkään. Vieraissa onkin sitten ollut tiukempaa ja tässä on kovana kotijoukkueena tunnetun Blackhawksin etu koska mahdollinen seitsemäs pelihän pelataan Chicagossa. Tosin Blackhawksin rutiinintaso sekä Crawfordin pelaaminen voi tuoda Blackhawkseille hyvinkin sen ratkaisevan vierasvoiton. Onhan Wildin maalivahtipelaaminen kuitenkin pykälää huterammalla pohjalla ja puolustuksen syvyys on kysymysmerkki. Vaikka Stoner, Prosser, Ballard ja kumppanit ovat ihan kohtalaisesti suoriutuneet urakoistaan, etenkin Stoner mielestäni jopa jatkosopimuksen arvoisesti, on virhealttius näillä herroilla sen verran korkea, että se saattaa jopa olla ratkaisevaa. Nähtiinhän Stonerin pelisilmästä hyvä esimerkki, kun mies pelaa kiekottomana hyökkäyspäässä, mikä johti lopulta vastustajan maaliin edellisessä ottelussa. Bryzgalov hieman toki auttoi tässä huonolla torjuntayrityksellään.

Seuraava peli on äärimmäisen mielenkiintoinen. Mitä jos Wild pystyy ryöstämään ottelun vieraissa? Tosin tämä vaatisi joko Blackhawksin täydellistä romahdusta kotiyleisön edessä tai Wildilta ihan käsittämätöntä tasonnostoa pelin jokaisella osa-alueella. Tosin Wildin työteliäisyys tuottaa kohtalaisen paljon Blackhawksille jäähyjä, jopa vieraissa, joten jos tuo erittäin surullinen ylivoima saataisiin toimimaan niin siinä saattaisi olla se ratkaiseva edge tämän sarjan voittamiseen.

Viidennen pelin alla hieman juttuja ja twiittejä.

Wild proving they're more than worthy foe for Blackhawks - Chicago Sun-Times

Scott Powers kirjoitti:

Late on this because of radio, but lines were

Bickell-Toews-Versteeg,
Saad-Kruger-Kane,
Sharp-Handzus-Hossa,
Nordstrom-Regin-Smith.

Twitter / ESPNChiPowers

Laajenna klikkaamalla

Lisäksi Brookbank ottaa aamujäiden perusteella katastrofaalisesti Minnesotassa pelanneen Rozsivalin paikan kokoonpanossa. Tracey Myers kirjoittaa Blackhawksin kokoonpanomuutoksista kommenttien kera: Blackhawks: Whos out in Game 5 | CSN Chicago

Mark Lazerus kirjoitti:

Ah, it wouldn't be a day that ends in "y" without a morning email from someone telling me Corey Crawford is the #Blackhawks' weak link.

Twitter / MarkLazerus

Laajenna klikkaamalla

Mielenkiintoinen ja totutusta poikkeava minnesotalainen näkökulma Leddyyn: Souhan: Fletcher has more than made up for Leddy trade | Star Tribune

Wild hakee Chicagosta ensimmäistä vierasvoittoa lähes taikauskoisen erilaisella lähestymistavalla oikeastaan kaikkeen.

Michael Russo kirjoitti:

Every #mnwild player in different visiting locker-room stall. New hotel, different bus times, etc. Worked in Game 7 in Denver

Twitter / Russostrib

Laajenna klikkaamalla

Ballard ei ole ilmeisesti toipunut pelikuntoon Bolligille pelikieltoa tuoneesta taklauksesta, joten Prosser palaa kokoonpanoon.

Michael Russo kirjoitti:

Prosser confirmed with Stoner in #mnwild skate
Twitter / Russostrib

Laajenna klikkaamalla

Craig Ramsay on NHL.comin tekstissään sitä mieltä, että Wild-puolustajien pitäisi osallistua vieläkin aktiivisemmin hyökkäyspeliin ja pakottaa siten Hawks-pakit enemmän puolustuskannalle.

* * *

Työviikko alkaa siten, että en valitettavasti pysty katsomaan peliä suorana, mutta katselen tallenteen myöhemmin ja palaan sitten kommentoimaan peliä omalta osaltani. Jännittävää peliä kaikille yökyöpeleille!

Minnesotassa sitten tiistaina (keskiviikkona 04:30 Suomen aikaa) sarja katkolla Blackhawkseille. Kapteenin maali jäi voittomaaliksi ja hyvän lopun puolustuksen ansiosta voitto saatiin raavittua. Kotietu pitää ja silleen, lunde varmasti kattavampaa raporttia laittelee tässä jossain vaiheessa tämän päivän aikana.

Norris-kandidaatti Duncan Keith ei ole tällä hetkellä oma itsensä, hänelle erittäin epätyypillisiä kiekon menetyksiä ja virheitä vino pino. Tiistaina raavitaan kuitenkin voitto ja konferenssifinaaleihin!

Karmean ekan erän jälkeen haukkojen peli alkoi näyttää suht hyvältä. Virkamieskiekosta päästiin eroon ja homma saatiin raiteilleen. Pelinopeus oli kaivatulla tasolla ja silloin Chicagoa on vaikea pysäyttää. Quennevillen lottokone arpoi tällä kertaa hyvät ketjut.

Reginiä olen odottanut jäälle ja mies pelasi odotetusti hyvän pelin. Seuraavaan peliin runkosarjasta tuttu Bickell-Regin-Morin kasaan, niin saadaan kaivattua secondarya. Versteeg ei tee tällä hetkellä mitään, että ansaitsisi pitää inkkaripaitaa päällä. Toews oli muuten varsin näkymätön, mutta yksi supervaihto ja Granlundin kyykytys riitti ratkaisemaan pelin. Handzusta olen paljon haukkunut, mutta nyt pelasi mallikkaasti. Varsinkin omassa päässä. Myös Rozsivalin korvannut Brookbank onnistui ja saa minun puolestani jatkaa.

Crawford palasi tasolleen Minnesotan heikompien pelien jälkeen ja varsinkin lopussa toimi viimeisenä lukkona, kun Wild yritti saada kiriä päälle. Muutenkin loppu antoi toivoa tulevaan, kun miehissä rynnättiin maalille puolustamaan johtoa. Olen kaivannutkin vähän särmää Chicagon tekemiseen. Nyt on hyvät lähtökohdat lähteä katkaisemaan sarjaa St.Pauliin, mutta Game 7 ei yllättäisi ollenkaan.

Lico kirjoitti:

Norris-kandidaatti Duncan Keith ei ole tällä hetkellä oma itsensä, hänelle erittäin epätyypillisiä kiekon menetyksiä ja virheitä vino pino. Tiistaina raavitaan kuitenkin voitto ja konferenssifinaaleihin!

Laajenna klikkaamalla

Keith pelasi kyllä varmaan paskimman pelinsä ikinä mitä olen häneltä nähnyt. Aivan järkyttävää katseltavaa oli välillä. Toivottavasti saa Minnesotassa onnistumisia ja sitä kautta itseluottamuksen kuntoon. Muillakin Hawks-pakeilla oli ajoittain todella vaikeaa avata peliä ja yhessä vaiheessa tuntuikin, että jokainen avaus oli suoraan Wild-pelaajan lavassa.

Blues-sarjan jokainen ottelu oli muuten selvästi parempi Chicagolta kuin yksikään tämän Wild-sarjan otteluista.

Sellainen peli. Huolimattomuus kostautui nyt ja vaikealta näyttää Chicagon maaperällä tuo Wildin maalinteko. Erik Haulan jäätävän yksilösuorituksen säestämänä vieraat sai vähän aikaa olla johdossa mutta sen jälkeen aika kaukana oltiin toisen maalin tekemisestä ja vaikka tekisi mieli heittää paskaa tiettyjen yksilöiden niskaan tuon voittomaalin syntymisestä niin turhaa, 1 tehty maali ja sen puolustaminen kun harvoin tuo voittoja Blackhawksin tasoista joukkuetta vastaan.

Tilastollisesti ottelu oli tasainen mutta ei Blackhawksilla jälleen kerran kotonaan todellista hätää tai mailan puristamista ollut nähtävillä. Tuomarit hoitivat hommansa päällisin puolin kohtuullisesti, jonkin verran sai molemmat joukkueet rikkoa vapaasti. Ainoa tilanne mikä hieman jäi hampaankoloon oli tuo Brodinin haamu-koukkaamisjäähy josta saadulla YV:llä Blackhawks tasoitti pelin. Tuntui, että tuomarit halusivat vain palkita Regenin hyvästä maalilleajosta ja yksilösuorituksesta koska mitään varsinaista rikettä siinä ei ollut.

Koiruudet tulivat vahvasti peliin nyt ensimmäistä kertaa mielestäni tässä sarjassa ja vaikka ottelu ei edelleenkään ollut mikään maailman nopeatempoisin tai kuumin niin enemmän vihellyksen jälkeisiä nokkapokkia nähtiin kuin kertaakaan aiemmin. Tökkimistä, tönimistä ja hanskaa naamaan, niistä on hyvä playoffs-sarja tehty. Ikävän sivumaun tosin jätti tilanne missä Granlund hieman unisena, toisen erän lopulla, oli menossa kiekkoa tavoittelemaan laitaan ja Saad huomasi, että #64:n huomio on pelkästään kiekossa ja käytti tilanteen hyväksi tökkäämällä Mikkeä ikävän näköisesti kyynärpäällä naamaan. Granlundin pää oli toki hieman alhaalla tilanteessa ja vauhtia ei ollut nimeksikään eikä siinä kukaan loukkaantunut mutta toivoisin pientä kuittia tuosta ottaen huomioon minkälaista runtua on Granlundin pääkoppa ja niskat tämän kauden aikana saaneet.

Ei siinä, ottelusarja odotetusti jatkui kotijoukkueen voitolla ja seuraavaksi läpsytellään jälleen St. Paulissa missä Wild saa päättää match-upit joten tietyt yksilöt saavat hieman vapaammin hengittää. Luotto on tällä hetkellä kova, että Wild saa tämän sarjan väännettyä siihen kuuluisaan game seveniin ja sieltä sitten vaikka jollain onnenkantamoisella jatkoon. Sitten voidaan Wildin kohdalla alkaa puhumaan jo sensaatiokeväästä.

Hyvä startti oli ottelulle Wildin osalta. Blackhawks näytti olevan ensimmäisen erän todella unessa, ja ensimmäisen erän aikana en epäillyt hetkeäkään etteikö Wild nyt ottaisi sitä tarvittavaa ryöstöä. No ei tullut vielä se..

Haulan kenttä jälleen paras. TOP6 -kaverit ovat aika pimennossa näissä vierasotteluissa Wildillä, ikävä kyllä. Kova luotto on siihen, että Wild jatkaa voittoputkeaan kotona ja Game7 ratkaisee sitten homman. Jotain lääkkeitä on löydettävä vieraspelaamiseen mutta onneksi tämä sarja on kaikkea muuta kuin ohi tällä hetkellä!

Olisihan se tehnyt kaiken paljon helpommaksi, jos Wild olisi itselleen tässä vaiheessa voiton napannut, mutta ei sitten. Ensimmäinen tämän sarjan ottelu, joka päättyi vain yhden maalin erolla, joten pienestä oli kiinni. Vahva luotto siihen kuitenkin, että kotona Wild vie, sen verran vakuuttavaa peli on siellä ollut. Ja Game sevenissä on melkein ihan sama missä ollaan, koska tahtoa kyllä riittää molemmilla joukkueilla. Jännäksi menee.

EDIT: lähti keskeneräisenä...

Game 5 - 11.5.2014 Minnesota @ Chicago: 1-2

Kun Wild onnistui tekemään ensimmäisen osuman oli selvää, että joko kotijoukkueiden tai avausmaalin tekijöiden taika murtuu. Hawks kiri kahdella osumalla johtoon ja kotitaika jatkoi elämistään, kun vieraat eivät onnistuneet tasoituksessa. Toisen kierroksen sarjoissa ehdittiin pelata 19 ottelua ennen kuin avausmaalin tehnyt joukkue sai maistaa tappion karvasta kalkkia. Ottelu oli tiukka, kuten aiemmatkin Chicagossa nähdyt pelit, mutta tällä kertaa ero ei revennyt lopussa. Blackhawks löysi kokoonpanomuutosten kautta paremman tasapainon ja pystyi jakamaan kuorman aiempaa tasaisemmin kaikille neljälle ketjulle. Wild ei pelannut missään nimessä huonosti tässäkään ottelussa, mutta yksittäisiä teräviä vastahyökkäyksiä lukuun ottamatta vieraat olivat aika aseettomia.

Blackhawks
(nämä ketjut vakiintuivat toisessa erässä)

10 Sharp - 19 Toews - 81 Hossa
20 Saad - 26 Handzus - 88 Kane
29 Bickell - 12 Regin - 23 Versteeg
42 Nordström - 16 Krüger - 28 Smith

2 Keith (22:52) - 7 Seabrook (20:22)
27 Oduya (19:04) - 4 Hjalmarsson (20:48)
8 Leddy (18:04) - 17 Brookbank (17:13)

50 Crawford 27/28 - 96,4%
(31 Raanta)

PP1: 29 Bickell - 19 Toews - 88 Kane / 2 Keith - 10 Sharp
PP2: 23 Versteeg - 20 Saad - 81 Hossa / 8 Leddy - 4 Hjalmarsson

Wild

11 Parise - 64 Granlund - 29 Pominville
22 Niederreiter - 9 Koivu - 3 Coyle
24 Cooke - 56 Haula - 14 Fontaine
15 Heatley - 21 Brodziak - 8 McCormick

20 Suter (28:32) - 25 Brodin (24:07)
6 Scandella (20:50) - 46 Spurgeon (24:15)
4 Stoner (12:30) - 39 Prosser (9:25)

30 Bryzgalov 26/28 - 92,9%
(33 Curry)

PP1: 11 Parise - 9 Koivu - 29 Pominville / 20 Suter - 46 Spurgeon
PP2: 15 Heatley - 64 Granlund - 3 Coyle / 6 Scandella - 25 Brodin

Ensimmäistä erää ei ehditty pelata tasakentällisin puolta minuuttiakaan, kun Seabrook lanasi hölmösti luistimellaan Niederreiterin kumoon keskialueella. Wild-YV piti kiekkoa lähinnä laidoissa, kunnes jäähyn lopulla alkoi tapahtua. Granlund jatkoi Coylen syötön jälkeen kiekon takatolppaan ja hetken päästä Krüger sekä Handzus irtosivat vastahyökkäykseen. Kummastakaan tilanteesta ei kuitenkaan syntynyt avausosumaa. Viiden minuutin jälkeen Fontaine pääsi vaaralliseen paikkaan, mutta kiekko palasi peliin Crawfordin suojuksista. Kahdeksan minuutin kohdalla Handzus pääsi ohjaamaan maalin edestä Seabrookin laukausta, mutta Bryzgalov jatkoi kumilaatan kulmaan. Vieraiden vaarallisemmista paikoista huolimatta erän ensimmäisellä puolikkaalla pelin painopiste oli lievästi Wild-päädyssä alun ylivoimaa lukuun ottamatta. 12 minuutin jälkeen Hawks pelasi pitkän vaihdon Wild-päädyssä ja Stoner koukki itsensä jäähylle. Kotijoukkue sai pidettyä kiekkoa hyökkäysalueella myös ylivoimalla aloitusvoittojen avittamana, mutta Wild-AV puolusti keskustan tiiviisti. Muutama vaihto jäähyn päättymisen jälkeen Haula purjehti näyttävästi puolustualueelta asti Hawks-puolustuksen läpi ja pomputti oman paluukiekkonsa rystyllä Crawfordin patjan kautta korkeana tolppana maaliin, kun Seabrook ei saanut enää siivottua putoavaa kiekkoa pois maalilta: 0-1. Hetken päästä Bryzgalov seikkaili alueeltaan ja Bickell oli tasoittaa pelin maalin takaa, mutta kiekko ei kimmonnut yhdestäkään Wild-pelaajasta tolppien väliin. Vieraat saivat viimeisiksi minuuteiksi otetta, mutta erätauolle lähdettiin vain yhden maalin johdossa. Vieraat erän veivät laukaukset, mutta alun jäähyä ja avausmaalin jälkeisiä minuutteja lukuun ottamatta kotijoukkue hallitsi mielestäni tasaisessa erässä pelivälinettä ja pelin tempoa. Katsoin ilmeisesti eri peliä kuin moni muu kirjoittaja, koska mielestäni Hawks ei ollut avauserässäkään samalla tavalla unessa kuin St. Paulissa. Vaaralliset maalipaikat olivat kyllä vähissä molempien joukkueiden tiiviin puolustamisen vuoksi.

Toisen erän alussa kiekko oli enemmän kotijoukkueen hallinnassa ja viiden minuutin kohdalla erän laukaukset olivatkin isännille 6-1. Kuuden minuutin kohdalla Handzus syötti kiekkoa tyhjälle takakulmalle, jolla ei kuitenkaan ollut ketään lyömässä laattaa sisään. Kahdeksan minuutin kohdalla Regin yritti vastata Haulan maaliin luistelemalla Suterin ja Brodinin välistä. Ruotsalainen ehti kuitenkin napauttaa kevään ensimmäistä pudotuspeliään pelanneen Hawks-sentterin hanskoja alapuolelta ja kuti jäi piippuun. Brodinille tuomittiin tilanteesta koukkausjäähy ja Hawks pääsi ylivoimalle. Cooke ja Haula olivat päästä alivoimalla ylivoimahyökkäkseen Keithin harhasyötön jälkeen, mutta paitsiovihellys pelasti kotijoukkueen. Isäntien ylivoimakoostumukseen vaihtui viivalle Leddy ja kohta kiekko olikin Wild-maalissa. Kane lähetti oikean B-pisteen kaarelta kiekon maalille ja lätkä otti maskissa seisseen Bickellin mailasta superpallomaisen kimmokkeen, jota Bryzgalovilla ei ollut mahdollisuuksia torjua: 1–1. Tasoituksen jälkeen myös Wild pääsi hyökkäämään erän alkupuoliskoa enemmän. 15 minuutin kohdalla Wild piti pitkään kiekkoa Hawks-päädyssä, mutta tiet Hawks-maalille oli katkaistu. 17 minuutin jälkeen Coylesta suuntaa muuttanut laukaus oli yllättää Bryzgalovin, mutta vieraat selvisiät säikähdyksellä. Toiselle erätauolle lähdettiin 1–1-tasatilanteessa ja ainakin tämä erä oli isäntien erä niin numeroiden kuin kenttätapahtumienkin valossa.

Kolmannen erän alussa ei nähty kunnollisia tilanteita ennen kuin Kane menetti kiekon kahden minuutin jälkeen keskialueella ja Wild sai pidettyä paineen pitkään Hawks-päädyssä. Vieraat eivät kuitenkaan onnistuneet maalinteossa ja alle kaksi minuuttia myöhemmin punalamppu paloi Bryzgalovin takana. Tilanne lähti kulmapainista, jossa Toews taklasi Granlundin katolleen ja Hossa kikkaili kiekon kanssa maaliviivan takana. Sharp jatkoi toimittamalla laidasta kiekon maalille, mutta Suter nyrkkeili kimpoilevan kumilaatan ilmasta B-pisteiden väliin. Hossa laukoi rystyllä uudestaan ja Toews voitti takakulmalla kaksintaistelun Granlundia vastaan ja siirsi rystyllä kiekon Wild-maaliin Prosserin mailan kautta: 2–1. Tahtomaali ei ollut erityisen kaunis, mutta kotijoukkueen kannattajille sitäkin sytyttävämpi. Niederreiter pääsi seuraavassa vaihdossa yrittämään kahteen kertaan kiekkoa Crawfordin patjojen läpi ilman onnistumista. Erän puolivälin lähestyessä Wild alkoi siirtää pelin painopistettä kohti isäntien päätyä. Erän puolivälin jälkeen Crawford joutui venymään suuntaa muuttaneiden laukausten eteen muutaman kerran. 14 minuutin kohdalla paine hellitti hetkeksi, kun Reginin ketju järjesti pitkästä aikaa mylläkän Wild-maalille. Haulan ketju palautti paineen pian kuitenkin Hawks-päätyyn, jossa kotiyleisöä villinyt Crawford poimi kohti tulevat kiekot. 16 minuutin kohdalla Hawks pyöritti kiekkoa Wild-alueella lähinnä Kanen ja Saadin ansiosta. Kellossa oli hieman yli kaksi minuuttia, kun Yeo otti aikalisän ja maalivahdin ensimmäistä kertaa maaliltaan. Kiekko pyörikin seuraavan aloituksen jälkeen Hawks-maalilla, mutta Crawford kesti kolme yritystä ja pakit siivosivat kiekon pois puolustusalueelta. Hossa ja Sharp olivat päästä lyömään kiekon tyhjiin seuraavassa vaihdossa, mutta Spurgeon katkaisi Hossan etenemisen. Hetkeä myöhemmin Kane polki hampaat irvessä estääkseen pitkän kiekon. Parise pääsi kuitenkin pian nokikkain Crawfordin kanssa, mutta tila loppui kesken pelaajien tehdessä rugby-kasan Hawks-maalille. Wild ei päässyt laukomaan viimeisellä minuutilla enää vaarallisesti, kun kiekko pysyi Hawks-päädyn laidoissa. Näin 273:tta kertaa peräkkäin loppuunmyydyssä United Centerissä pelannut Hawks otti kolmannen voiton ja pääsee yrittämään sarjan katkaisua St. Paulissa.


Blackhawks-hyökkääjien peliajat

10 Sharp (18:24) - 19 Toews (18:45) - 81 Hossa (17:54)
20 Saad (16:42) - 26 Handzus (19:03) - 88 Kane (17:53)
29 Bickell (12:54) - 12 Regin (11:27) - 23 Versteeg (13:39)
42 Nordström (9:03) - 16 Krüger (13:16) - 28 Smith (11:10)

Wild-hyökkääjien peliajat

11 Parise (19:28) - 64 Granlund (16:26) - 29 Pominville (17:41)
22 Niederreiter (15:47) - 9 Koivu (18:07) - 3 Coyle (16:05)
24 Cooke (14:36) - 56 Haula (13:58) - 14 Fontaine (10:54)
15 Heatley (11:08) - 21 Brodziak (15:06) - 8 McCormick (10:09)

Extra Skater - MIN@CHI Game 5
ShiftChart - MIN@CHI Game 5
TSN Game Tracker - MIN@CHI Game 5

Event Summary
Faceoff Comparison

Wild on tässä kotivoittojen ottelusarjassa luonnollisesti ennakkosuosikki kuudenteen peliin, mutta Quennevillen aikakaudella (keväästä 2009 lähtien) Hawks on pärjännyt todella hyvin ottelusarjojen loppupään peleissä. Lisäksi joukkue on hävinnyt vain kahdesti ottelun, jossa sillä on ollut mahdollisuus ratkaista sarjan voitto. Toinen tappioista johti sarjan häviämiseen, kun Nucks ratkaisi seitsemännen pelin jatkoajalla. Kotikenttäedusta huolimatta paineet ovat siis Wildin puolella, joka toki väisti luodin komeasti etenkin kriittisessä kolmannessa ottelussa.


Blackhawks on voittanut 19 sarjaa ja hävinnyt 3 sarjaa johtaessaan ottelusarjaa 3–2 voitoin.

Wildin verrattain lyhyestä pudotuspelihistoriasta löytyy joukkueen kannalta rohkaisevia nousuja takamatkalta. Tuorein on toki tämän kevään avauskierokselta Avalanchea vastaan, jossa Wild kampesi jatkoon 2–3-asemasta huolimatta. Myös keväällä 2003 joukkue voitti sekä ensimmäisen että toisen kierroksen sarjat, vaikka oli molemmissa tappiolla 1–3-voitoin.

Wildin saldo otteluista, joissa vastustajalla on ollut mahdollisuus ratkaista sarja: 9-4. (Wild on joutunut kolme kertaa seitsemänteen peliin ja voittanut ne kaikki.)

Tilastojen lähde on joukkueiden mediaoppaat, joihin löytyy linkit tämän ketjun avausviestistä.

Kotitaika pitää otteessaan tässä sarjassa ja millähän hitolla tuon saisi murrettua keskiviikkoaamuna. Toivottavasti Andrew Shaw olisi pelikuntoinen. Reginin pitäisin pelaavassa kokoonpanossa, kuten myös Brookbankin. Rotsilla ollut selkeästi vaikeuksia ja saisi mun puolesta istua nyt. Q taas varmaan raapii päätään, miten jakaa miehet ketjuihin tuohon kutos-peliin, sillä jollain ilveellä pitää saada tuo "kuudes pelaaja", eli yleisön antama buusti pois. Avausmaali ja toinen perään ois hei tosi kliffaa.

Tässä sarjassa muutenkin Wild on hienosti onnistunut tuhoamaan Blackhawksien nopeutta ja pelinkääntämistä. Kiekot hyppii ja pomppii ja Keith kumppaneineen on välillä ihan kujalla. Wildille tämä varmasti passaa. Unforced errors/ give awayt, sekä turnoverit varmasti huomattavalla prossalla meidän riesana tässä sarjassa.

Bickell on hurjana, mutta jotta sarja saadaan poikki Twin cityssä, on Kanen, Hossan, Sharpin ja oikeastaan koko helvatan possen pelattava loistavasti. Selkärankaa heti alusta poikki, eikä pelata vaan sitä ekaa kymppiä.

Yllättävästi Regin tosiaan nähtiin jäällä, itse kuvittelin, ettei Q enää uskalla nostaa pelaamatonta herraa jäälle tässä vaiheessa, toisin kävi ja hyvä niin.

Vieläkun Smith saisi sentteripaikkansa Kanen vieressä takaisin, niin olisin tyytyväinen.

Handzus pelasi parhaan 5v5 pelinsä playoffeissa, jalka liikkui veteraanilla normaalia keveämmin, tiedä mistä moinen suonenveto johtuu, mutta hyvä näin. Smith ja Brookbank ansaitsee täältä suuret suosionosoitukset myös.

Regin toi tosiaan sitä kaivattua balanssia. Minua ei nykyään jaksa häiritä se, että Q lottoaa ketjuja sinne tänne JOS sentteriä pelaavat kaverit pysyy, eikä vaihdella kavereita kesken pelin laidasta toiseen. Mielestäni 4 sentteriä pitäisi olla selvillä tässä kohtaa jo ihan oikeasti. Shaw jos on kunnossa ensi peliin, tuo se taas omat "hankaluutensa tuon kokoonpanon kasaamiseen.

Versteeg saa tällä kertaa pakollisen "Tweetyä vituttaa" maininnan. Aivan turhake, jokainen syöttö vähintään puolimetriä taakse tai eteen, käsittämättömiä kiekonmenetyksiä. Oli mediassa niin innoissaan, että pääsi takaisin Blackhawks paitaan, mutta jäällä ei kyllä näy minkäänmoista suoritustasoa. Poppariosastolle äkkiä tämä herra, mielummin vaikka Bouchard jäälle kun tämä herra.

Tässä on niin paljon kritisoitu nyt näistä Hawksin ketjuista niin laitetaas miten itse rakentelisin porukan:

Sharp-Toews-Hossa
Bickell-Smith-Kane
Saad-Regin-Shaw
Nordstrom-Handzus-Kruger

Krugeria en mielelläni siirtäisi laitaan, mutta Handzus ja Regin on vielä huonompia vaihtoehtoja siirtää laitaan. Kane tarvitsee oikeasti sentterin joka ajaa kovaa kulmakiekkoihin ja pystyy pitämään "cyclen" hengissä. Mielestäni Smith on ollut koko playoffien ajan tasaisimpia suorittajia ja pelaa kovalla intensiteetillä, ei anna tuumaakaan periksi yhdestäkään kiekosta ja on ainoa kaveri kuka on ansainnut pelata Kanen sentterinä (poislukien Toews).

Ykköskentälle tarvitsee mielestäni nyt antaa vain aikaa, Hossa oli viime pelissä hyvä ja luotan siihen, että tuo ketju onnistuu kokonaisvaltaisesti vaikka näkymättömämpiä vaihtoja varmasti tulee jatkossakin. Tästä pitää antaa kunniaa Wildin puolustukselle.

Kakkosketjusta mainitsinkin jo kaiken olennaisen. Kolmosketju voisi oikeasti onnistua paineistamaan Wildia ja ehkä luomaan jotain maalipaikkojakin Saadin hyvistä syötöistä. Neloskentässä Nordis ja Kruger on saanu aikaseksi jotain fiilistä toisiinsa vaikka Kruger olisikin nyt laidassa niin tuo voisi sillä perusteella toimia. Handzusia ei Q penkitä, eikä viime pelin perusteella tarvitsekkaan, mutta laitaan herraa ei uskalla siirtää joten tuo onkin se "viimeinen vapaa sentteripaikka".

Tämä ei ole siis arvaus vaan jotain miten itse näkisin ketjut ehkä parhaiten balanssissa. Ja jos tuollaisella sentterinelikolla lähdetään ensi peliin, niin perkele niitä senttereitä toivottavasti ei vaihdeta enää.

PS: Luinko ihan oikeasti oikein, että Handzus pelasi enemmän kun Toews ?
Noh, kuhan voitetaan.

---------------

Helvetin kovaa Wild iskee kyllä Hawks pakistoon, en ikinä olisi uskonut, että näin hyvin pystyy horjuttamaan tuon pakiston kiekollista peliä.

TweetyLeaf kirjoitti:

Helvetin kovaa Wild iskee kyllä Hawks pakistoon, en ikinä olisi uskonut, että näin hyvin pystyy horjuttamaan tuon pakiston kiekollista peliä.

Laajenna klikkaamalla

Hurjalla intensiteetillä oli kyllä Wild ensimmäisessä erässä, samanlaista kuin useimmissa kotipeleissä. En tiedä sitten iskikö väsy vai mikä, mutta näytti että toisessa erässä karvaus ei ollut enää lähellekään niin aggressiivista, ja sitä kautta Chicago sai myös pelin hallintaansa.