St. Louis Blues (2.) – Chicago Blackhawks (3.), Central 1. kierros

Nyt kyllä vituttaa. Jo toisessa pelissä annetaan vihulaiselle tasoitus pelin lopussa ja lähdetään johonkin naurettavaan pullisteluleikkiin mukaan. Positiivista Chicagon kannalta oli nousu tasoihin ja ohi todella huonon ekan erän jälkeen. Hyökkääjiltä odotan paljon nähtyä parempaa. Hossa näytti heräävän, mutta Kane ja erityisesti Sharpin olisi hyvä havahtua omista horroksistaan.

Walkin kirjoitti:

Seabrookin taklaus Backesiin näytti osuvan päähän ja oli aivan turhan kova kaveriin, joka ei yksinkertaisesti näe taklaajaa ja pysty puolustautumaan tältä millään. Ulosajo omasta mielestäni täysin oikeutettu.

Laajenna klikkaamalla

Ulosajo ja tuleva pelikielto on ihan ansaittuja. Päähän osui huonossa asennossa olevaan pelaajaan ja nyt saadaan jännittää, nähdäänkö Seabrookia enää tässä sarjassa. Silti ei harmita Backesin puolesta. On kerjännyt tuota taklausta jo kauan.

Mutta tulipa kivaa väriä tähän sarjaan. Kotona Chicagon on pakko herätä pelaamaan koko 60+ minuuttia eikä vain silloin kun huvittaa.

Kyllähän tää nyt on ihan farssi, että toinen kevään kahdesta parhaasta jengistä putoaa jo ekalla kierroksella. Itse sarjassahan on vielä kaikki auki, onneksi. Veikkaan, että kun seuraavan kerran pelataan Scottrade Centerillä, sarja on 2-2 tilanteessa.

Seabrookin taklaus tyhmä ja ruma, mutta onhan siinä nyt osittain vahinkoakin. Max 2 peliä.

mehupoika kirjoitti:

Kyllähän tää nyt on ihan farssi, että toinen kevään kahdesta parhaasta jengistä putoaa jo ekalla kierroksella.

Laajenna klikkaamalla

Kovat ovat joukkueet ja toiselle tulee raju pettymys siitä ei mihinkään pääse. Mutta silti jos Chicago ei pysty pelaamaan täyttä ottelua hyvin ei voida puhua top-2 joukkueesta millään. Potentiaalia siihen toki löytyy ja itsekin uskon, että seuraavan kerran kun Bluesin kotiluolassa pelataa sarja on tasan.

Hyvältä näyttää, mutta niin näytti viime vuonnakin Kingsiä vastaan kahden ensimmäisen pelin jälkeen. Bluesin onneksi tällä kertaa molemmat voittomaalit ovat olleet ihan tekemällä tehtyjä eikä maalivahdin lahjoja.

mehupoika kirjoitti:

Veikkaan, että kun seuraavan kerran pelataan Scottrade Centerillä, sarja on 2-2 tilanteessa.

Laajenna klikkaamalla

Täysin mahdollista, ellei jopa todennäköistä. Millerin pitäisi nyt astua esiin ja varastaa toinen Chicagon peleistä.

Game 2 - 19.4.2014 Chicago @ St. Louis: 3-4 OT

Blues tuli otteluun valmiimpana ja johtikin avauserän jälkeen 2–0. Isännillä oli mahdollisuus lisätä johtoa Hawksin toisen erän jäähysuman aikana, mutta erän puolivälin jälkeen vieraat saivat momentumin. Ensiksi muutaman läheltä piti -tilanteen ja lopulta kavennus. Kolmannessa erässä Hawks siirtyi johtoon, kun puolustajien laukaukset muuttivat kahdesti suuntaa blokkaajista maaliin mennessään. Varsinaista peliaikaa oli jäljellä viitisen minuuttia, kun Hawks ryhtyi sikailemaan. Blues-ylivoima ei näyttänyt saavan aikaan mitään, mutta tasoitus syntyi lopulta 7 sekuntia ennen summeria. Jatkoerä oli Bluesin hallintaa ja vaikka YV-maalia ei nähty, niin isäntien voitto-osuma oli ajan kysymys. Jackman laukoi lopulta ruuhkan takaa ratkaisevan osuman. Sarja siirtyy Chicagoon Bluesin 2–0-johdossa (ti 22.4. klo 03.30 Suomen aikaa).

Blues

20 Steen - 42 Backes - 74 Oshie
9 Schwartz - 17 Sobotka - 91 Tarasenko
29 Ott - 12 Roy - 75 Reaves
32 Porter - 40 Lapierre - 79 Cracknell

19 Bouwmeester (22:11) - 27 Pietrangelo (27:50)
5 Jackman (15:02) - 22 Shattenkirk (27:00)
33 Leopold (15:36) - 46 Polak (16:15)

39 Miller 25/28 - 89,3%
(1 Elliott)

PP1: 74 Oshie - 12 Roy - 42 Backes / 22 Shattenkirk - 20 Steen
PP2: 9 Schwartz - 17 Sobotka - 91 Tarasenko / 19 Bouwmeester - 27 Pietrangelo

Blackhawks

29 Bickell - 19 Toews - 20 Saad
10 Sharp - 26 Handzus - 81 Hossa
23 Versteeg - 65 Shaw - 88 Kane
52 Bollig - 16 Krüger - 28 Smith

2 Keith (28:06) - 7 Seabrook (23:21)
27 Oduya (21:47) - 4 Hjalmarsson (25:59)
8 Leddy (14:31) - 32 Roszival (15:19)

50 Crawford 27/31 - 87,1%
(31 Raanta)

PP1: 65 Shaw - 19 Toews - 88 Kane / 2 Keith - 10 Sharp
PP2: 23 Versteeg - 20 Saad - 81 Hossa / 8 Leddy - 7 Seabrook

Ensimmäistä erää pelattiin täysillä kentällisillä vain kaksi minuuttia, kunnes Reaves otti ryntäysjäähyn. Vasta Hawksin kakkos-YV sai jotain aikaan, mutta maalia ei nähty. 5 minuutin kohdalla nähtiin torikokous Blues-maalilla, jonka jälkeen jatkettiin tasavajaalla. 7 minuutin kohdalla nähtiin avausmaali, kun Porter laukoi Hawks-puolustuksen blokkaaman paluukiekon nopeasti pienestä kulmasta sivuttaisliikkeessä olleen Crawfordin taakse: 1–0. 9 minuutin kohdalla Jackman antoi niin kovaa poikittaista, että hänen mailansa meni poikki. Hawksin kakkosmiehistö aloitti ylivoiman tällä kertaa, mutta vieraiden pakkopeli ei lähtenyt käyntiin. 13 minuutin jälkeen Blues sai ensimmäisen ylivoiman, kun Saad joutui estämään vastustajaa huitomalla Rozsivalin harhasyötön jälkeen. Isäntien ylivoima pyöri rauhallisemmin ja Shattenkirk kilauttikin tolppaa, mutta YV-maalia ei nähty. Oshie kaatoi Seabrookin heti Saadin jäähyn päättymisen jälkeen. Hawksin viivapelaajat törmäsivät toisiinsa heti ylivoiman alussa, mutta Crawford torjui oikealla patjallaan Ottin läpiajon. Sharp ja Keith teloivat toisiaan ja heidän poissaolo hankaloitti entisestään ylivoiman käynnistämistä. Erän viime sekunneilla Blues sai Hawks-päätyyn vielä myllytyksen. Crawford esitti huipputorjunnan Schwartzin lähietäisyyden laukaukseen, mutta Shattenkirk laukoi viivaan palautuneen kiekon itseään keräilevän Crawfordin taakse: 2–0. Isännät johtivat avauserän jälkeen ansaitusti. Hawks pelasi siihen asti huonoimman eränsä tämän kevään pudotuspeleissä.

Toisen erän alussa Hawks sai hyvän maalipaikan, mutta hetken päästä Kane esti kiekottomana karvannutta Lapierrea kevyehkösti ja Blues sai ylivoiman. Hawks-vahti vastasi jälleen huipputorjunnalla kotiyleisön Crawford-huutoihin. Kotijoukkue 30 sekuntia kahden miehen ylivoimaa, kun Oshie oli menossa laidasta Keithin ohi ja Hawks-pakki kaatoi uhkaajan. Kane loi karata läpiajoon jäähyltä vapauduttuaan. Hawks selvitti jäähyt, mutta Steen oli pian läpiajossa. Laukaus meni Crawfordin hanskan yli, mutta tolppa pelasti tälläkin kertaa. 6 minuutin kohdalla ennen mainoskatkoa Versteeg otti tyhmän väkivaltaisuusjäähyn oman maalin edessä, kun peli jo vihelletty poikki. Crawford joutui taas venymään huipputorjuntaan Royn ohjaukseen. Blues-YV ei onnistunut vieläkään. 9 minuutin kohdalla Kane syötti Sharpille tyhjän maalin, mutta kiekko ei mennyt verkon perälle. 15 minuutin lähestyessä Hawks sai muutaman hyökkäyksen, jotka siirsivät pelin painopistettä Blues-päätyyn. Bickell laukoi kiekon Millerin längistä, mutta kiekko kimposi sivuraudasta maalin ohi. Momentum näkyi lopulta tulostaululla 17 minuutin kohdalla, kun Keithin siniviivalaukaus muutti ruuhkasta suuntaa ja upposi yläkulmaan: 2–1. Erän lopulla Shattenkirk runnoi Bolligia, joka joutui nuhjaamaan vielä Ottin kanssakin. Seurauksen Shattenkirk sai 2 min ja Bollig sekä Ott 10 min. Bickell ja Versteeg vaihtoivat toisessa erässä ketjuja ja Smith on myös sentteröi Sharpia ja Hossaa. Kane niin ikään vetän joitain vaihtoja Krügerin laidalla.

Kolmas erä alkoi siis Hawks-ylivoimalla. Hawksin ykkös-YV sai kiekon ihan hyvin liikkumaan, mutta vaarallista maalipaikkaa ei lopulta syntynyt ollenkaan. Seuraavilla minuutilla nähtiin molemmissa maalipaikka, joista jälkimmäisen Miller torjui maskillaan. 5 minuutin kohdalla kiekko pyöri Blues-päädyn rännissä ja Seabrook lämäsi pommin Porterin kautta Millerin ohi: 2–2. Seuraavassa vaihdossa Handzus blokkasi heittäytymällä kakkoskiekon. 6 minuutin jälkeen Rozsival laukoi kiekon blokkaavan Backesin kautta Millerin ohi: 2–3. Seitsemän minuutin jälkeen Hossa purjehti keskialueen kiekonriiston jälkeen Blues-maalille, mutta kolmesta yrityksestä huolimatta kiekko ei mennyt maaliin. Hetken päästä Keithin maila nousi Lapierren kasvoihin ja Blues sai tärkeään paikkaan ylivoiman. Hossa-show jatkui alivoimalla spin-o-ramoineen, mutta Blues-viisikko kesti. Handzus pelasi viivalaukaukset pois hyvällä sijoittumisella ja niinpä Hawks kesti koko alivoiman. 14 minuutin kohdalla Bickell otti keskialueella tyhmän ja vaarallisen jäähyn polvitaklauksesta Sobotkaan. Jäähyn ensimmäinen minuutti väänettiin laidassa Hawks-vaihtoaition edessä. Hetken päässä Seabrook antoi Hawks-päädyn kulmassa hurjan pommin Backesiin, mikä poiki tietysti torikokouksen. Hidastuksessa näkyi, kuinka jäästä irtoamaisillaan olevan Seabrookin olkapää osui suoraan Backesin kypärään. Seabrook heitettiin luonnollisesti suihkuun ja Hawks onistui kestämään 46 sekuntia kahden miehen alivoimaa, vaikka Hjalmarsson ei meinannut pysyä pystyssä blokkattuaan kivuliaasti laukauksen. Tämän jälkeen Blues-ylivoimaa jäi vielä neljä minuuttia eli kymmenisen sekuntia enemmän kuin kolmatta erää. Hawks-neliö pelasi todella tiiviisti, eikä tyrmistynyt Blues näyttänyt saavan mitään aikaan. Miller otettiin maaliltaan jo 18 minuutin jälkeen. Kelloon jäi lopulta 6 sekuntia, kun Tarasenkon laukaus ja Bluesin ensimmäinen ylivoimamaali upposi ruuhkan takaa maaliin: 3–3.

Ensimmäisen jatkoerän alkuun jäi vielä 9 sekuntia Seabrookin vitosta. Blues hyökkäsi erän alussa aktiivisemmin ja laukoi lähes joka paikasta. Kolmen minuutin jälkeen Toewsin maila nousi Sobotkan kypärään ja Hawks joutui jälleen alivoimalle. Ensimmäinen vaarallinen maalipaikka aukesi kuitenkin Hawksille, joka pääsi 2–1-hyökkäykseen. Vieraat kestivät jäähyn, mutta viiden minuutin jälkeen Jackmanin laukaus lävisti ruuhkan sekä Crawfordin patjat ja kiekko lirui maalin perukoille: 4–3.

Huomioita

Jo ennen kolmannen erän lopun koiruuksia peli oli molemmin puolin tökkimistä ja repimistä, eikä yhtä näyttävän vauhdikasta jääkiekkoa kuin sarjan avausottelu oli. Jotenkin surullista, että Hawksin lähtiessä tökkimiseen mukaan, se johtaa usein lopulta johonkin Seabrookin taklauksen kaltaiseen järjettömään ylilyöntiin. Viime vuoden Kings-sarjassa oli Keithin kostohuitaisu Carteriin jne.

Täytyy myöntää, että kotijoukkueen jatkoaikamaali ei tuntunut yhtä pahalta kuin, mitä se olisi tuntunut ilman kolmannen erän lopun tapahtumia. Harmittaa toki, mutta tärkeästä vieraspelin ryöstöstäkään en ehkä olisi osannut nauttia normaalisti, jos se olisi tullut tuolla tavalla.

Hawks haki St. Louis'sta kaksi jatkoaikatappiota menettämällä molemmissa otteluissa johdon myöhään kolmannessa erässä. Sarjan siirtyessä Chicagoon, Hawksin täytyy voittaa Bluesin tavoin kotipelinsä. Bluesille toki riittää kotipelien voittaminen, mutta molemmissa otteluissa isännät ovat olleet veitsi kurkulla ja vierasvoitto Chicagosta helpottaisi sinisten tilannetta huomattavasti. Kolmannessa ottelussa paineet ovat nyt Hawksin puolella. Blackhawksin pudotuspelihistorian tilasto 0–2-tilanteessakin on aika lohduton. 4 voitettua sarjaa ja 33 hävittyä.


Blues-hyökkääjien peliajat

Steen (27:04) - Backes (19:24) - Oshie (25:29)
Schwartz (20:09) - Sobotka (20:00) - Tarasenko (17:04)
Ott (15:05) - Roy (10:48) - Reaves (3:49)
Porter (10:42) - Lapierre (15:42) - Cracknell (11:44)

Blackhawks-hyökkääjien peliajat

Bickell (12:04) - Toews (22:36) - Saad (14:59)
Sharp (14:34) - Handzus (17:00) - Hossa (21:41)
Versteeg (12:42) - Shaw (14:21) - Kane (18:27)
Bollig (3:33) - Krüger (15:05) - Smith (12:05)

ShiftChart - CHI@STL Game 2
Extra Skater - CHI@STL Game 2
TSN Game Tracker

Faceoff Report
Event Summary

Ranksu kirjoitti:

...tappran miehen yhty kärppien joukkueeseen ja nUOTITI KÄÄNSI Ottelun votgokisi...

Laajenna klikkaamalla

Ranksulle propsit ansiokkaasta liveraportista Ylläkseltä. En ole koskaan noin kovassa baaritunnelmassa ollut, mutta kun Tapparan mies yhtyy Kärppiin niin tunnelma on varmasti tietyllä tavalla tapissa.

Sarja kaks-muna, mutta silti jollain tavalla fiilis että tasan on. Chicagolla on kaksi seuraavaa kotonaan. Sieltä pitäisi se ryöstö napata, jotta sarja kääntyisi.

Ympäripyöreetä ja tasaista peliä, paljon koiruuksia. Toivottavasti räikeimmät ylilyönnit jäisivät näkemättä, muuten voi tulla rumaa jälkeä. Joukkueilla on kuitenkin tuota keskinäistä historiaa ihan kiitettävästi.

Tiukkaa vääntöä tarjoaa tämä sarja, jossa Blues kuitenkin nyt kuskin paikalla. Harmittavaan paikkaan tuli tuo Seabrookin ulosajo, kun oltiin jo niin lähellä sarjan tasoitusta. Uskoisin Seabrookin olevan hyllyllä nuo Chicagossa pelattavat matsit. Qunneville ja kumppanit saavatkin nyt miettiä miten saada tuota hyökkääjien maalihanaa auki, kun ratkaisijoita on tähän asti löytynyt melkeimpä vain puolustuksesta. Sarja jatkunee tasaisissa merkeissä ja toivottavasti nähdään enemmän taitokiekkoa, kuin kaikenkarvaisa koiruuksia. Meidän possen pitäisi pystyä hoitamaan molemmat kotimatsit, muuten first round exitit saavat jatkoa.

Ihmettelen suuresti jos Blues-kapteeni Backes pelaa vielä tässä sarjassa, sen verran ilkeästi osui ja kaveri oli aika pihalla. Onneksi tuli tuo Bluesin huoltaja tuohon jeesaamaan.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Chicago oli ensimmäisessä erässä aivan munaton, hengetön ja veltto. Tietenkin osasyynä tähän oli St.Louisin vahva pelaaminen, mutta toinen ja kolmas erä osoittivat sen, että Blackhawks ei pelannut tasollaan ensimmäisessä erässä. Tekisi mieli sanoa, että ensimmäisen erän koomailu vei mahdollisuuden voittoon, mutta kyllä se sittenkin kariutui kolmannen erän lopun kurittomuuteen. Bickellin typerä ja ruma polvitaklaus Sobotkaan oli sen tason temppu, jota ei voi hyväksyä. Antaisin risuja myös hieman tuota tilannetta edeltäneeseen Saadin ratkaisuun pelata hyökkäyssiniviivan tuntumassa Toewsille keskelle, huonolla syötöllä vielä kaiken lisäksi. Aikaa olisi ollut viedä laidan kautta syvään tai painaa kiekko ränniin.

Lopun kruunasi sitten vielä Seabrookin pimeä hetki. Seabs ei ilmeisesti huomannut, että Backes veti lumet kiekon päältä tai sitten kun huomasi, oli jo liian myöhäistä. Taklaus kohdistui joka tapauksessa päähän, oli kiekkoa tai ei ja tästä hyvästä Seabrook seuraa todennäköisesti pari seuraavaa peliä katsomon puolelta. Seabrookin menetys saattaa näkyä enemmän kuin haluaisi myöntää, sillä St.Louis osaa antaa Blackhawksin kiekollisille, mutta pehmeille pakeille painetta juuri oikealla tavalla. Seabrook ja Hjalmarsson ovat oikeastaan ainoat pakit, jotka pystyvät voittamaan kulmissa vääntöjä, mutta esim. Leddy sekä Odyua ovat tuossa huonoimmillaan.

Wiesellike kirjoitti:

Kotona Chicagon on pakko herätä pelaamaan koko 60+ minuuttia eikä vain silloin kun huvittaa.

Laajenna klikkaamalla

Tässähän tämä juju on kiteytettynä. Tämän yhden pelin sisällä nähtiin syyt, miksi Blackhawks ei voita tätä sarjaa ja miksi se taas voi hoitaakin itsensä jatkoon. Tie kuitenkin mutkistui nyt huomattavasti. Blackhawks ei ole kuitenkaan ensimmäistä kertaa kiristyvän köyden ympärillä pudotuspeleissä. On sanomattakin selvää, että seuraava peli on jatkohaaveiden kannalta pakko voittaa.

Nyt molemmat matsit nähneenä voi sanoa että ei kaukana ole, että jompikumpi näistä menee finaaliin. Harmillinen homma kun toinen ei jatka enää ensimmäisen kierroksen jälkeen. Blues olisi vielä astetta vaikeammin voitettava jos Miller saisi nyt kunnon playoff-moden päälle. Jotenkin epävarmaa on vielä.

arska07 kirjoitti:

Nyt molemmat matsit nähneenä voi sanoa että ei kaukana ole, että jompikumpi näistä menee finaaliin. Harmillinen homma kun toinen ei jatka enää ensimmäisen kierroksen jälkeen. Blues olisi vielä astetta vaikeammin voitettava jos Miller saisi nyt kunnon playoff-moden päälle. Jotenkin epävarmaa on vielä.

Laajenna klikkaamalla

En tiedä mitä odotat, mutta en laittaisi yhtäkään Chicagon maalia viime pelissä Millerin piikkiin. Sekä Keithin että Rozsivalin maaleissa kiekko muutti matkalla suuntaa ja maskiakin oli. Seabrookin veto tuli yllättäen, kovaa ja hieman tuurilla tarkasti ylärysään.

secord kirjoitti:

En tiedä mitä odotat, mutta en laittaisi yhtäkään Chicagon maalia viime pelissä Millerin piikkiin. Sekä Keithin että Rozsivalin maaleissa kiekko muutti matkalla suuntaa ja maskiakin oli. Seabrookin veto tuli yllättäen, kovaa ja hieman tuurilla tarkasti ylärysään.

Laajenna klikkaamalla

Seabrookin veto oli helppo maali. Ei vaan voi mennä noi vedot.
Entinen valmentajani sanoi aikoinaan meille treeneissä että jos maalivahti väittää, että ei nähnyt laukausta se on tekosyy. Ne vaan pitää nähdä.

Kulpertto kirjoitti:

Seabrookin veto oli helppo maali. Ei vaan voi mennä noi vedot.
Entinen valmentajani sanoi aikoinaan meille treeneissä että jos maalivahti väittää, että ei nähnyt laukausta se on tekosyy. Ne vaan pitää nähdä.

Laajenna klikkaamalla

Syystäkin on entinen valmentaja.

Seabrookin vetohan muuttaa suuntaa Porterista, joten aika seppä saa kyllä olla, että tuon nappaa. edit. Katsoin tuossa paremman uusinnan kautta, ja sen mukaan kiekko ei suuntaa vaihda. Sikäli siis helpottaa torjumista, mutta aika hankala sanoa paljon tossa Millerilla oli aikaa reagoida. edit2. Youtubesta löytyneessä videossa tuo maali on otsikoitu ohjautuneen ja tuon selostajakaksikko myös on sitä mieltä, että kiekko ohjautu, mutta en kyllä itse varma ole. Noh, enpä tiedä sitten.

Puolustus on silloin enemmän tai vähemmän epäonnistunut, jos vastustaja pääsee laukomaan maskista tai tekemään ohjureita.

***

Jos Miller jatkaa ensi kaudella, niin mielestäni Hitchcockin olisi syytä muuttaa tuota puolustustaktiikkaa. Ei ole kamalasti mieltä pyrkiä blokkaamaan noin perkeleesti vetoja, kun on maalivahti, joka kyllä suorat vedot ottaa suurella varmuudella. Tässä mielessä olisi syytä siirtyä enemmän Kings-tyyliseen puolustamiseen, jossa pidetään huoli siitä, että ei tule poikittaissyöttöjä, ohjureita jne, ja päästetään vastustaja ampumaan huonommilta sektoreilta huoletta. Aika paljon nimittäin tuntuu maaleja tulevan tuollein pomppujen kautta, kun kaikki vedot pyritään korostuneesti blokkaamaan.

Dissonanssi kirjoitti:

Syystäkin on entinen valmentaja.

.

Laajenna klikkaamalla

Valmentaja oli vielä viimekaudella KHL:ssä ja suomenmestaruus ja pari mitaliakin löytyy häneltä. Jokatapauksessa sun viestisi oli ihan hyvä, en saanut mitään irti. Ristitiitaistasta tekstiä.

Kulpertto kirjoitti:

Valmentaja oli vielä viimekaudella KHL:ssä ja suomenmestaruus ja pari mitaliakin löytyy häneltä. Jokatapauksessa sun viestisi oli ihan hyvä, en saanut mitään irti. Ristitiitaistasta tekstiä.

Laajenna klikkaamalla

Se on hyvä hänelle.

Jos ei nuo "edit"-kohdat auta ymmärtämään, niin sitten täytyy myöntää voimattomuuteni. Niiden tarkoitus nimenomaan oli sitä ristiriitaa selittää, kun en nyt halunnut lähteä poistamaan aikaisemmin sanomaani.

Kylläpä nyt sapettaa, hiukan samalla kaavalla vietiin taas lapselta namu kuin ensimmäisessäkin ottelussa.
Sanoisin että Blues näyttää jotenkin enemmän haluavan voittaa, en tiedä miten tuo Blackhawks peli on nyt ajoittain todella ponnetonta.
Yksi syy pienoiseen hermokontrollin pettämiseen ja sitä kautta todella tyhmien jäähyjen ottamiseen saattaa johtua juurikin Bluesin fyysisestä pelityylistä. Henkilökohtaisesti tykkään kyllä katsoa tuota Bluesin rymistelyä ja muutenkin tämä sarja on ollut huikeaa hokia.

Hyökkäyksestä Saadin voisi vaihtaa kyllä Moriniin. Toki kaikkien muidenkin on nostettava tasoaan. Maalivahtipelinkin pitäisi vaan olla vastustajan vastaavaa parempaa näin tiukissa taistoissa.
Mistä ihmeestä saataisiin uutta ilmettä ylivoimaan?
Seabrookin Backesiin kohdistunut taklaus oli valitettava tapahtuma, enkä usko että se oli tahallinen. Seabrook jos kuka tietää nuo taklaukset koska hän on itse kokenut päähän kohdistuneen taklauksen 2010 James Wisniewskin toimesta.
Crawford hyväksyi haastattelussa Seabrookin viisiminuuttisen mutta ihmetteli miten Blues pelaajat saivat hakata Seabrookia ilman hanskoja tapahtuneen jälkeen ilman jäähyä? Hyvä kysymys.

Ja nyt Madhouseen kääntämään laivan kokka voittojen suuntaan, meillä on siihen tarvittavat purjeet !

reme kirjoitti:

Henkilökohtaisesti tykkään kyllä katsoa tuota Bluesin rymistelyä ja muutenkin tämä sarja on ollut huikeaa hokia.

Laajenna klikkaamalla

Olen kyllä täysin samaa mieltä tästä. Henkilökohtaisesti kaipaisin erityisesti Chicagon takalinjoille fyysisempiä pelaajia. Seabrookin fyysisyys meni nyt yli, mutta enemmän kuitenkin hänen tyylisiään pelaajia toivoisin näkeväni.

Hyökkäyksestä Saadin voisi vaihtaa kyllä Moriniin.

Laajenna klikkaamalla

Saadille antaisin ohjeet haastaa kiekollisena hyökkäysalueella nykyistä enemmän. Saadin kaltaisia pelaajia tässä sarjassa nimenomaan kaivataan, mutta tasoa pitää nostaa kyllä.

Chicago Blackhawks' Brent Seabrook suspended three games - Department of Player Safety News

Seabrookille napsahti kolmen pelin panna, mitä monet ennakoivatkin. Tämän kanssa täytyy nyt elää. Onneksi reservistä löytyy hyvän runkosarjan lopun pelannut fyysinen Brookbank, joka on myös rightin pakki.

secord kirjoitti:

Saadille antaisin ohjeet haastaa kiekollisena hyökkäysalueella nykyistä enemmän. Saadin kaltaisia pelaajia tässä sarjassa nimenomaan kaivataan, mutta tasoa pitää nostaa kyllä.

Laajenna klikkaamalla

Saadin pitäisin kokoonpanossa, vaikka hän näyttääkin hieman katoavan viime kevään tavoin kuvasta pudotuspelien alettua. Kasassa on toki jo kolme syöttöpistettä, joista kaksi tuli toisesta ottelusta hieman vahingossa, kun pakit (ja onnekkaat pomput) hoitivat homman Saadin puolesta. Toki tällä kaudella Saad hävisi kuvasta jo runkosarjan lopulla, kun meno on ollut loukkaantumisen jälkeen aika tahmeaa, joten pelkästään pudotuspelejä ei voi syyttä.

Sen sijaan hyvän avausottelun pelanneen Versteegin olin jo valmis heittämään katsomoon toisen pelin aikana. Toki tässäkin ottelussa kertyi syöttöpiste, mutta ON/OFF-Kris oli kuin varjo avausottelun juonikkaasta velikullasta. Surkean pelin kruunasi toisen erän tyhmä jäähy, kun Hawks oli juuri saanut tapettua kaksi aiempaa ja yritti käynnistää takaa-ajoa. Quenneville siirsikin räppärin ansaitusti kolmosketjuun, josta Bickell nousi Toewsin vierelle.

Mielestäni Saadissa ja Versteegissä on ainakin se ero, että "keskituloisen miehen Hossaa" muistuttavasta Brandonista on silloinkin hyötyä joukkueelle, kun kiekollinen peli ei suju ja tulosta ei synny. Steeger sen sijaan hiihtelee pisteettömässä pelissä kentällä ottaen tyhmiä jäähyjä ja hammassuojaa järsien. Morinilla tai Reginillä on ihan eri tavalla asennetta otteissaan, vaikka eivät olekaan pelinrakentajina yhtä taitavia kuin Versteeg pelipäällä ollessaan. Sitä tarvitaan enemmän Bluesia vastaan kuin pikkunäppäriä sokkosyöttöjä rystyllä.

Mielenkiintoista nähdä, jatkaako Quenneville edelleen kärkihyökkääjien hajauttamista kolmeen ketjuun? Kotikaukalossa saa valita, mitä ketjua vastaan syömähammastaan peluuttaa, voisi olettaa keskitetympääkin ratkaisua.

Pelaajakohtaisia tilastoja kahden ottelun jälkeen

Blues

Blackhawks

Duncan 'Wakey Wakey' Keith

Onko tähän mitään lisättävää?
OSA 1
OSA 2

Bickell ei joutunut siis vastaamaan mitään siitä kun veti polvella Sobotkaa. Selkeä telomisyritys ja NHL levittelee käsiä. Vielä ei ole varmuutta tuliko tuosta Sobotkalle mitään loukkaantumista.

Hitch kirjoitti:

When you're leg-whipping people, it's a concern because that's career-ending. That's something you don't want to see on either side.

Laajenna klikkaamalla

Ranksu kirjoitti:

Bickell ei joutunut siis vastaamaan mitään siitä kun veti polvella Sobotkaa. Selkeä telomisyritys ja NHL levittelee käsiä. Vielä ei ole varmuutta tuliko tuosta Sobotkalle mitään loukkaantumista.

Laajenna klikkaamalla

Aina voidaan vääntää siitä, ettei tuolla tavalla saisi lähteä taklausta väistämään, mutta tosiasiassa Bickell ei ole edes lähellä osua Sobotkaan tuossa ilman tuota jalan levitystä ja Bickell tulee sieltä niin polvi töröllä ja ulkona, että ei oikein avaudu mitä tuossa haettiin jollei erittäin kivuliasta ja hankalaa loukkaantumista.

Ranksu kirjoitti:

Onko tähän mitään lisättävää?
OSA 1
OSA 2

Laajenna klikkaamalla

Eipä juurikaan. Olen samaa mieltä Cherryn kanssa, että tuo loukkaantuneelle Backesille huutaminen on häpeällistä. Kaukalossa ja etenkin näin pudotuspeleissä vastustajan psyykkaaminen on tunnetusti todella rankkaa, mutta ainakin tuossa mennään jo rajan yli. Jossain yhteydessä noita Wakey Wakey -huutoja yhdistettiin myös Toewsiin, joka oli lähempänä Backesia/tuomareita. Itse en ole ainakaan nähnyt sellaista videota, mistä tuon voisi todentaa. Näkemissäni videoissa Toews näyttäisi puhuvan ensiksi tuomarin kanssa, kunnes Backes tokenee ja aloittaa sananvaihdon, jonka sisällöstä ei saa selvää. Ilmeisesti Keith sattuu olemaan juuri mikrofonin kohdalla, koska sanat kuuluvat niin selvästi.

Minäkään en pidä siitä, että Keith huitoo tuolla tavalla ja käyttää energiansa pelaamisen kannalta toissijaisiin asioihin. On kuitenkin jokseenkin huvittavaa nostaa pelkästään juuri niitä suurennuslasilla esille. Esim. Bluesin ja Bruinsin tyylinen fyysinen sekä myös pikkusikaa sisältävä peli tuntuu saavan reilua suosiota NHL:n seuraajien keskuudessa. Sen sijaan, kun liigan vähiten taklaava Blackhawks tekee jotain muuta kuin höylää pakki-pakkia ja spin-o-ramoja, niin silloin paheksutaan YouTube-videoiden kanssa törkyjoukkuetta. Yritäkäähän kovan pelin ystävät kestää se puolirikollinen peli myös toiseen suuntaan. Blackhawks osoitti jo kolmen peräkkäisen pudotuspelikevään Nucks-rivalryn aikana, että joukkue pystyy vastaamaan kovaan kovalla sekä törkeyksiin törkeyksillä. Vaikka kuumat ottelut olivatkin viihdyttäviä, hinta oli valitettavasti molemmin puolin välillä aika kova. Itse katsoisin mieluummin avausottelun kaltaista vauhdikasta peliä, mutta ymmärrän kyllä, miksi Blues ei halua sellaiseen lähteä.

Blues on osoittanut, että Blackhawksin täytyy tehdä oman maalinsa edustasta ikävä paikka (avausottelun kaikki neljä maalia tehtiin lähietäisyydeltä). Valitettavasti Keithin kohdalla tuo ikäväksi tekeminen ilmenee tällä tavalla. Osittain kyse on kai luonteesta ja osittain fyysisesti pienestä koosta. On tietysti aika epätyylikästä, että Keithiä ei todennäköisesti nähdä vastaamassa nyrkein huitomisistaan. Tosin aika ihmeellinen on myös tuo cherrymäinen logiikka, että silloin "saa pelata kovaa", kun on valmis vastaamaan viikatteistaan nyrkeillä. Nuo viikatteeniskut ja muut vastaavat koiruudet pitäisi siistiä joka tapauksessa joko tuomareiden taholta tai vaikka pelin jälkeen sakoilla, koska kaukalon ympärillä olevat kymmenet kamerat sen mahdollistavat. Joka tapauksessa noita videoita heitellään jo edestakaisin ainakin täällä keskustelupalstoilla. Irvokkaintahan tässä on, että tavallaan törkeyksien paheksuntakin on viihdettä, joka kiinnittää monen katsojan huomion lajin pariin. NHL ja rahaa tekevät omistajat luonnollisesti paheksuvat virallisesti tätä toimintaa, jossa pelaajat riskeeraavat terveytensä, mutta nauravat partaansa matkalla pankkiin. Ainakin niin kauan kuin loukkaantuva pelaaja ei ole kymmenen vuoden megasopimuksella kiinnitetty crosby tai toews.

Ranksu kirjoitti:

Bickell ei joutunut siis vastaamaan mitään siitä kun veti polvella Sobotkaa.

Laajenna klikkaamalla

Tuo ei pidä ihan täysin paikkaansa. Bickell joutui vastaamaan 2 minuutin jäähyn verran teostaan, joten ei hän täysin seurauksitta selvinnyt. Seuraus tosin oli lievin mahdollinen. Tapahtumahetkellä osasin odottaa isompaakin rangaistusta, sillä ilman jalan levittämistä hän ei todennäköisesti olisi osunut Sobotkaa edes väistämisen vuoksi taakse jääneeseen vasempaan jalkaan. Selvennykseksi sanottakoon vielä, että en pidä Sobotkaa syyllisenä väistön vuoksi, vaan vastuu on täysin myöhässä olevalla Bickellillä. Tuossa vaiheessa olisi pitänyt hyväksyä myöhästymisensä ja jättää taklaus tekemättä. Keskialueella ei ollut edes mitään välitöntä vaaraa läpiajoon tai ylivoimahyökkäykseen. Sinänsä Bickellin toiminta on tuossa tilanteessa ihmeellistä, koska hän taklasi toisen ottelun pelaajista eniten ja aiemmat niitit olivat puhtaita. Helppo tietysti huudella täältä YouTube-hidastusten takaa. Toivottavasti Sobotka on pelikunnossa seuraavissakin otteluissa.

En keksi näille Blackhawksin rumille esityksille muuta selittävää tekijää kuin, että pelaajilla meni tunne yli. Joukkueen kannalta on harmillista, että pahimmat ylilyönnit tulivat kolmannen erän lopulla ja vielä maalin johdossa hienon kirin jälkeen. Tällaisessa fyysisessä väännössä on toki tärkeää pelata tunteella, mutta hermot pitäisi kuitenkin pitää paremmin kurissa. Se on tärkeää niin pelaajien turvallisuuden kuin oman joukkueen menestyksenkin kannalta. Siinä mielessä toisen ottelun voitto meni oikeaan osoitteeseen. Nähtäväksi jää, riittääkö tuo ja Seabrookin pelikielto hyvitykseksi Bluesille.

lunde kirjoitti:

Minäkään en pidä siitä, että Keith huitoo tuolla tavalla ja käyttää energiansa pelaamisen kannalta toissijaisiin asioihin. On kuitenkin jokseenkin huvittavaa nostaa pelkästään juuri niitä suurennuslasilla esille.

Laajenna klikkaamalla

Ehkä tuo suurennuslasille nostaminen kumpuaa juuri sieltä, että vastaavia odotetaan yleensä näiltä maximlapierreilta ja steveotteilta, ei James Norris -tyypeiltä. Mutta ehkä juuri siksi Keith saa huitoa, koska on kovan kaliiberin pelaaja.

Mielestäni se juuri tuossa on hauskaa, kun liigan virallinen rottajoukkue St. Louis Blues jää täysin jalkoihin Keithin dominanssin edessä. Ainakaan omalla kohdallani ei ole tarkoitus vähätellä Bluesin likaisuutta tai yleistää Blackhawksista yhtään mitään, vain nostaa mielenkiintoinen ilmiö nimeltä Duncan Keithin maila tästä ottelusarjasta esiin. Sitä voi sitten tsiigailla seuraavissa matseissa entistä tiiviimmin ja paheksua sitten kollektiivisesti.

Vähän samoja oireita näyttäisi Chicagolla olevan, kuin esimerkiksi Pittsburghilla muutamankin kerran pleijjareissa. Tähtipelaajatkin keskittyy vääriin asioihin ja toimii tavalla, joka ei ole heille ominaista. Toki jollekkin Backesille tai Lucicille kuuluu tyyliin hämmentää, mutta kun Keithit ja Crosbyt alkaa huitomaan ja mussuttamaan vähän joka tilanteesta, niin keskittyminen tuskin on oikeissa asioissa. Chicagon ei kannata tuolle linjalle lähteä, etenkään Bluesia vastaan, kuten ei Pittsburghin kannattanut Philadelphiaa vastaan pari kautta sitten. Nyt vaan pää kylmäksi ja kiekollisella pelillä voitto kotoa. Enkä tarkoita, että pitäisi taka-askelia ottaa, mutta kaikki ylimääräinen huitelu ja huutelu pois.

powerforward#7 kirjoitti:

Vähän samoja oireita näyttäisi Chicagolla olevan, kuin esimerkiksi Pittsburghilla muutamankin kerran pleijjareissa. Tähtipelaajatkin keskittyy vääriin asioihin ja toimii tavalla, joka ei ole heille ominaista.

Laajenna klikkaamalla

Chicagon omasta lähihistoriastakin löytyy vastaava esimerkki viime kevään Detroit-sarjasta. Tähtipelaajat alkoivat kuitenkin kuilun partaalla keskittyä keskittyä olennaisiin asioihin ja tarinalla oli onnellinen loppu. Ehdottomasti samaan pitäisi pystyä nytkin, vaikka Bluesin fyysinen paine on toki vielä huomattavasti rankempaa kuin Wingsillä. Tosin Hawks peittosi Bruinsinkin, joten myös lasaretti-Bluesia vastaan pitäisi olla ihan yhtälaiset mahdollisuudet.

Nyt on hiukan ehditty jo viilenemään ja edellistä peliä on mietitty järjelläkin, joka oli henkisesti fanillekkin raskas ja paljon erilaisia tunteita täynnä.

Itse ainakin jossain ketjussa kerroin tuosta "waky waky" tilanteesta ja luulin kyseessä olevan Toewsin. Nyt kuitenkin veto takaisin ja arvostuksen lähteminen Keithiltä eikä kapteenilta ja parempi niin. Vaikka kyseessä olisi ollut Cooke tai kuka tahansa loukkaantuneena, on tuollaiset huudot todella epäurheilijamaisia ja saavat allekirjoittaneen voimaan pahoin. Samoin tiettyjen nimimerkkien huutelut "oikein" tai "tekee hyvää katsoa" ovat oksettavia, kun pelaaja makaa tiedottomassa tilassa jäänpinnassa sellaisen tilanteen jälkeen, joista on lajissa pahimmillaan nähty halvaantumisia. Pahoittelut myös omalta osaltani, jos tuli joitain liian kärkkäitä kommentteja heitettyä heti kyseisen tilanteen jälkeen. Se siitä ja katse taas sarjaan pelillisesti.

Toivottavasti tämä oli pelinä musta lammas tässä sarjassa ja jatketaan ensimmäisen tyyiistä hienoa kiekkoa. Bluesilla sentteriosasto alkaa olemaan aika ohut, varsinkin kun Backesia tuskin tällä kaudella nähdään ja suurimpana huolena Toews&Kane. Backes on hyvin onnistunut pitämään miehet kurissa, mutta epäilen tämän muuttuvan United:ssa.

Millerin pitäisi pystyä nyt ryöstämään yksi peli vieraissa ja Bluesin pelaavan samanlaisesti kuin tähän asti, ilman mitään kostotoimenpiteitä. Myös ylivoimapelin on onnistuttava, aivan järkyttävän ponnetonta toimintaa. Tarasenkolla tuntuu olevan onneksi itseluottamusta ja halua ratkaista pelejä. Sarja on kaikkea muuta kuin ohi, niin kuin moni Blues-fani varmasti viime vuodesta muistaa.