Sympatiat/antipatiat NHL-joukkueille

En kyllä oikein osaa listata tähän mitään, koska niin eri perusteilla eri jengi herättää tuntemuksia - osassa se on lähinnä kannattajakunta eikä niinkään organisaatio, osassa pelaajisto, management jne. Aika ristiriitaisia tuloksia tältä osin saisi, jos vain aina keskittyisi yhteen tällaiseen seikkaan.

Toivottavasti Buffalo nostaa päätään enemmän näillä listoilla kummassa tahansa kategoriassa - yleensä silloin tehdään jotain oikein.

Kuitenkin hieman huvitti allaolevat listaukset. Tämän voi toki tulkita jonkinlaiseksi loukkaantumiseksi, mutta todellisuudessa rebuild on mennyt silloin oikeastaan niin hyvin kuin mahdollista, jos seura ei kerkee saamaan sellaista sympaattisen häviäjän leimaa, mikä enemmän tai vähemmän on Floridalla, Islandersilla ja Edmontonillakin jo. Sellaista ei kyllä toivoisi. Anyway.

Shard kirjoitti:

New York Islanders. Tavares, käsittämättömän hieno pelimies, arvostusta nosti vielä kun näki kuinka valmentaa Ryan Stromea. Okposo, GM:ien harharetket, menestymättömyys, viime kausi. Toivottavasti nousee pian.

Florida Panthers. Barkov, rottasade, 1996. Sympaattinen pikkujengi ilman kannattajien tukea.

Edmonton Oilers. Hienoja nuoria pelaajia, Ryan Smythin puumaila, menestymättömyys. Eakins tosin on perseestä.

St. Louis Blues. Upeasti ja kärsivällisesti kasattu jengi. Lännestä hyppään tähän bändivankkuriin tänä keväänä. Paljon hienoja pelaajia, kuten Oshie, Backes, Sobotka.

Calgary Flames. Uudempi joukkue tällä osastolla. Tykkään monesti huonoista jengeistä, Kipperin ja Iggyn joukkue ei napannut yhtään. Jännä nähdä mitä tästä tulee. Punakeltainen retropaita hienoin kaikista.

Colorado Avalanche. Nostalgia-arvo, hieno peliasu, nuori kiinnostava joukkue ja mahtava valmentaja.


Antipatiat pahimmasta lievempään:

Buffalo Sabres. Oli pitkään HMV, mutta viimeaikoina nostanut päätään tällä listalla. Kamala rosteri, kuvottava joukkueen rakennustyyli, ei edes Milleriä enää. Toivottavasti rebuild kusee, eivät saa McDavidia ja rämpivät pitkään.

Laajenna klikkaamalla

Ehkä siis itse olen pientä ristiriitaa havaitsevani näissä. En nimittäin oikein osaa keksiä kunnon syitä sille, miten Calgaryn ja Buffalon rebuildit eroavat toisistaan - muuta kuin siten, että Buffalossa se on hoidettu huomattavasti paremmin toistaiseksi. Molemmathan aloittivat vanhan rungon hajoittamisen viime kaudella. Muutenkin on hieman erikoista arvostaa St.Louisin rakennustyyliä, koska juuri samaahan se Buffalokin on tekemässä. On myöskin erikoista arvostaa nuorta ja mielenkiintoista joukkuetta, sillä se on aina rebuildin osavaihe (kuten Coloradolla ja Edmontonilla).

Siinä toki olet valitettavan oikeassa, että Buffalo on ollut tuon viimeisen menestysrungon jälkeen aika hmv-sakki nyt useamman vuoden, jolla on ollut niin identiteetti kuin menestyskin hukassa. Noin muutenhan ennen sitä Buffaloa on ollut hankala sanoa hmv-sakiksi, jos NHL:ää on seurannut edes hiemankaan pidempään. Pikkupoikana itseni Buffalon leiriin 90-luvun loppupuolella ajoi muutamat huikeat persoonat ja vittumainen pelityyli ja joukkue. Hasek, Barnaby, May, Ray, Peca jne. Noihin aikoihin oli todella hankala nähdä kokonaisia otteluita, mutta niitä tuli silloin tällöin Maikkarilta. Silloin sattumoisin tuli Vancouverin ja Buffalon välinen matsi, joka hyvin havainnollistaa sitä asennetta, mikä pitkään oli Buffalolle ominaista ja joka on ehkä hieman taas heräämässä henkiin Canucks vs Sabres - 1997/98 Season - #1 - YouTube Tuosta clipistä kun katsoo nuo kaikki 3 osaa näkee hyvin, että Buffalo ei todellakaan perseilyä katsonut vaan laittoi samantien sirkuksen pystyyn. Tässä taas klippiä noista viimeisistä "hyvistä vuosista" Buffalo vs Ottawa Brawl 2/22/07 - YouTube Kieltämättä kaiholla sitä katselee, kun menestyvä joukkue pelaa kovalla tunteella valmentajaa myöten eikä katsele todellakaan hetkeäkään sitä, jos tähtipelaajia kaltoinkohdellaan (tuossakin keltanokka Stafford, joka nyt ei mikään enforcer ole, ei epäröi hetkeäkään hanskojensa pudottamisessa). Vaikka Ruffin potkiminen oli oikea ratkaisu, pidän hänestä valmentajana todella paljon. Ehdottomasti haluan joukkueen taakse mielummin tunteella elävän persoonan kuin Babcockin tapaisen suolapatsaan (vaikka olisi kuinka suorastaan keksinyt jääkiekon), joka noissakin tilanteissa olisi vain myhäillyt tyytyväisenä ja peli olisi jatkunut normaaliin tapaan. Toki ymmärrän, että Detroit-fanit (poikkeuksia toki on) eivät näille seikoille kamalasti arvoa osaa antaa - tai muuten on heidän hankala nähdä olevan tyytyväisiä organisaationsa identiteettiin. Tätä taustaa vasten aika harva oikeasti ymmärtää sitä, kuinka iso symbolinen merkitys sillä Lucicin Millerin päälle ajelulla ja siihen kunnolla reagoimattomuudella oikeasti oli. Se oli omanlainen hätäsignaali ja se sai myös organisaatiossa muutoksia strategisella tasolla, kun haluttiin takaisin sitä vahvaa ja fyysistä identiteettiä.

Tämän pitkän avautumisen tarkoitus oli ehkä se itsellenikin tärkeä muistutus, että yleensä asioita kannattaa katsoa hieman isommassa perspektiivissä (tämä on myös syy, minkä vuoksi näiden listojen tekeminen on hankalaa, koska organisaatiot elävät jatkuvasti). On oikeasti vaikeata nähdä Buffalonkaan rebuildia huonona ratkaisuna, jos on pitänyt sitä pitkään hmv-sakkina, joka ei edes menesty kunnolla. Pegula ja Murray on monesti tähdentänyt sitä, heidän tavoitteenaan on kasata joukkue, jota vastaan on helvetin vittumaista pelata, ja joka ei anna mitään ilmaiseksi ja tarvittaessa halkoo pääkalloja - kuitenkaan menestyksestä tinkimättä. Tähän suuntaanhan joukkuetta on myös rebuildin aikana vahvasti rakennettu. Itseltäni ainakin tulee täysi mandaatti tällaiseen visioon perustuvaan rebuildiin, vaikka se tarkoittaisikin pelillistä rypemistä hetkellisesti.

Dissonanssi kirjoitti:

Koko viesti

Laajenna klikkaamalla

Varmasti on ristiriitaa, koska sympatiat ja antipatiat ovat paljolti tunnejuttuja, eivät kovin vahvasti järjellä selitettävissä. Jokin vain kolahtaa, toinen kolahtaa negatiivisesti. Ja nämä muuttuvat koko ajan, lapsuusaikojen suosikki Dallas oli pahimmillaan jo HMV-osastoa, St. Louis oli HMV silloin työsulun jälkeen mutta on nostanut päätään kausi kaudelta jne. Buffalo ei ollut Hasekin aikaan HMV, sen jälkeen on ollut, jopa menestyessään. Syynä luultavasti se, että Buffalo on suhteellisen pieni paikka joka on menestyneiden ja hienon historian omaavien seurojen ympäröimä, peliasut ovat jokseenkin tylsät, pelaajarungossa ei ole ollut juuri minua miellyttäneitä pelaajia... En pitänyt Calgary Flamesista yhtään Kipperin ja Iginlan aikoina, mutta nyt joukkueessa on paljon mielenkiintoisempia pelaajia kuten Hudler, Bärtschi, Monahan, Gaudreau tulossa... Buffalossa on käynyt päinvastoin, ne harvat kiinnostavat pelaajat kuten Briere, Vanek ja Miller ovat lähteneet ja tilalle on tullut muiden joukkueiden jämiä. Ehrhoff sentään on hieno pelaaja. Lisäksi ärsyttää kun vastustavat NHL:n laajentumista Hamiltoniin, aika heikolla itseluottamuksella ovat liikkeellä kun eivät usko että kilpailu piristäisi ja toisi lisää näkyvyyttä. Mahtava luotto omaan vetovoimaan selvästikin.

Tiedä vaikka jonain päivänä Buffalo nousisikin toiselle puolelle listauksessani, sellainen ihme on tapahtunut Devilsillekin. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä sillä seuran imago on ollut jo pitkään sen verran tylsä minulle. Jälkeenpäin lukiessa annoin kyllä aika tylyn kuvan suhteestani Buffaloon. Joka tapauksessa olisi hienompaa jos McDavid päätyisi esim. Calgaryyn tai Edmontoniin, kanadalaiseen kaupunkiin nostamaan Kanada takaisin Stanley Cup-finaaleihin. Kuin että menisi pieneen harmaaseen kaupunkiin (toistaiseksi) pieneen harmaaseen organisaatioon.

Toivottavasti selvensi jotain.

Shard kirjoitti:

Varmasti on ristiriitaa, koska sympatiat ja antipatiat ovat paljolti tunnejuttuja, eivät kovin vahvasti järjellä selitettävissä. Jokin vain kolahtaa, toinen kolahtaa negatiivisesti. Ja nämä muuttuvat koko ajan, lapsuusaikojen suosikki Dallas oli pahimmillaan jo HMV-osastoa, St. Louis oli HMV silloin työsulun jälkeen mutta on nostanut päätään kausi kaudelta jne. Buffalo ei ollut Hasekin aikaan HMV, sen jälkeen on ollut, jopa menestyessään. Syynä luultavasti se, että Buffalo on suhteellisen pieni paikka joka on menestyneiden ja hienon historian omaavien seurojen ympäröimä, peliasut ovat jokseenkin tylsät, pelaajarungossa ei ole ollut juuri minua miellyttäneitä pelaajia... En pitänyt Calgary Flamesista yhtään Kipperin ja Iginlan aikoina, mutta nyt joukkueessa on paljon mielenkiintoisempia pelaajia kuten Hudler, Bärtschi, Monahan, Gaudreau tulossa... Buffalossa on käynyt päinvastoin, ne harvat kiinnostavat pelaajat kuten Briere, Vanek ja Miller ovat lähteneet ja tilalle on tullut muiden joukkueiden jämiä. Ehrhoff sentään on hieno pelaaja. Lisäksi ärsyttää kun vastustavat NHL:n laajentumista Hamiltoniin, aika heikolla itseluottamuksella ovat liikkeellä kun eivät usko että kilpailu piristäisi ja toisi lisää näkyvyyttä. Mahtava luotto omaan vetovoimaan selvästikin.

Tiedä vaikka jonain päivänä Buffalo nousisikin toiselle puolelle listauksessani, sellainen ihme on tapahtunut Devilsillekin. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä sillä seuran imago on ollut jo pitkään sen verran tylsä minulle. Jälkeenpäin lukiessa annoin kyllä aika tylyn kuvan suhteestani Buffaloon. Joka tapauksessa olisi hienompaa jos McDavid päätyisi esim. Calgaryyn tai Edmontoniin, kanadalaiseen kaupunkiin nostamaan Kanada takaisin Stanley Cup-finaaleihin. Kuin että menisi pieneen harmaaseen kaupunkiin (toistaiseksi) pieneen harmaaseen organisaatioon.

Toivottavasti selvensi jotain.

Laajenna klikkaamalla

Niinhän ne kieltämättä ovat hyvin irrationaalisia. Varmati sen vuoksi, että nämä tuntemukset heräävät aika tiedostamattoman mielivaltaisin perustein usein.

Enkä sikäli voi moittia ketään siitä, että imago on tylsä, kuten totesin. Kuitenkin niitä uusia persoonia ja vastuunkantajia saadaan vain ajan kanssa. Buffalon rebuild on kuitenkin vasta ihan ensivaiheessa, ja se voi jäädä hyvinkin ajallisesti lyhyeksi. Itse tietenkin kohtalaisen hyvin perillä olevana Buffalon prospect-tilanteesta voin sanoa, että mielenkiintoisia pelaajia sieltä on tulossa, vaikka näiden lopulliset "persoonat" toki ilmenevät vasta heidän oltuaan liigassa jonkun aikaan.

Kuitenkin ihan boardseja myöten yllättävän paljon omanlaista halveksuntaa Buffalon rebuild saa osakseen. Mielestäni on syytä muistaa se, että joukkue on ollut pienen kaupungin budjetti-joukkue ainakin koko sen ajan, mitä olen seurannut, kunnes Pegula seuran osti. Vasta nyt organisaatiolla on taloudelliset resurssit operoida kunnolla. Aika vähän arvostusta sikäli on esim. Regier saanut siitä loistavasta työstään, jota on tehnyt. Se Hasekin aikainen runkohan hajosi käytännössä siihen, kun omistajaporras ei antanut lupaa signata Pecaa, jolloin Hasek vaati siirtoa. Kuitenkin Regier teki sarjan aivan älyttömän kovia treidejä (kannattaa joskus katsoa hänen treidirekordiaan tuolta ajalta), joilla nosti budjetti-joukkueen kärkijoukkueeksi taas - kuitenkin vain menettääkseen taas sen, kun omistajataho ei halunnut avata kukkaroaan.

Mitä tulee taas varaamiseen. Buffalo on seurahistoriansa aikana vuodesta 1970 varannut vain kaksi kertaa paremmalta sijalta kuin 5. sijalta. Tällä kaudella tulee kyseeseen vasta kolmas kerta koko seuran historiassa. Edmonton on taas viimeisen 5 vuoden aikana varannut 3 kertaa ensimmäisenä ja varaa nyt erittäin todennäköisesti neljännen kerran top-4 sisältä viiden vuoden sisään. Se on sikäli huvittavaa, että vaikka lähes kaikki nykyiset menestyvät joukkueet ovat rebuildin tulosta ja osa seuroista on varannut kärjestä jo ties kuinka kauan, tuntuu Buffalon toiminta yhtäkkiä jotenkin negatiiviselta. Se on vain hieman outoa, mutta lienee inhimillistä, koska rebuild on mennyt niin hyvin tähän mennessä.

Dissonanssi kirjoitti:

Mitä tulee taas varaamiseen. Buffalo on seurahistoriansa aikana vuodesta 1970 varannut vain kaksi kertaa paremmalta sijalta kuin 5. sijalta. Tällä kaudella tulee kyseeseen vasta kolmas kerta koko seuran historiassa. Edmonton on taas viimeisen 5 vuoden aikana varannut 3 kertaa ensimmäisenä ja varaa nyt erittäin todennäköisesti neljännen kerran top-4 sisältä viiden vuoden sisään. Se on sikäli huvittavaa, että vaikka lähes kaikki nykyiset menestyvät joukkueet ovat rebuildin tulosta ja osa seuroista on varannut kärjestä jo ties kuinka kauan, tuntuu Buffalon toiminta yhtäkkiä jotenkin negatiiviselta. Se on vain hieman outoa, mutta lienee inhimillistä, koska rebuild on mennyt niin hyvin tähän mennessä.

Laajenna klikkaamalla

Joo sinun tekstiesi perusteella on todellakin rebuild mennyt hyvin. Tuntuu siltä kuin Buffalo olisi katsellut vierestä muiden rebuildeja, katsonut mikä toimii ja mikä ei ja rakentanut täydellisen reseptin suorittaa kyseinen operaatio mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Sekin tuntuu ärsyttävältä vaikka on toisaalta ihailtavaa. Edmonton on täynnä nuoria hienoja hyökkääjiä mutta tuntuu että Buffalo selviää nopeammin kuiville jaloille nykytilanteesta. Sen verran syvällä suossa tuntuvat Öljymiehet taapertavan.

Shard kirjoitti:

Joo sinun tekstiesi perusteella on todellakin rebuild mennyt hyvin. Tuntuu siltä kuin Buffalo olisi katsellut vierestä muiden rebuildeja, katsonut mikä toimii ja mikä ei ja rakentanut täydellisen reseptin suorittaa kyseinen operaatio mahdollisimman nopeasti ja hyvin. Sekin tuntuu ärsyttävältä vaikka on toisaalta ihailtavaa. Edmonton on täynnä nuoria hienoja hyökkääjiä mutta tuntuu että Buffalo selviää nopeammin kuiville jaloille nykytilanteesta. Sen verran syvällä suossa tuntuvat Öljymiehet taapertavan.

Laajenna klikkaamalla

On kuitenkin syytä muistaa, että rebuild on aikaisessa vaiheessa, mikä tietenkin aiheuttaa "vääristymää" sen (tähän astisen) onnistumisen arvioimisessa. Paljon on vielä kysymysmerkkejä edessä ja paljon voi vikaan mennä. Kieltämättä varmasti ovat aika tarkkkaan analysoineet sen, että mikä sulkukauden jälkeisissä rebuildissa on onnistunut ja mikä ei. Pidän täysin oikeana ratkaisuna sitä, että tuo runko kaupattiin hyvissä ajoin eikä annettu vanhentua käsiin, kuten Calgarylla hieman kävi. Edmonton taas on laittanut hieman liikaa nuoria kavereita samaan aikaan ylös - virhe minkä myös Regier meinasi tehdä, mutta sai kirveestä ennen kuin vahinkoa kerkesi tapahtua.

Tottakai sitä täydellisessä skenaariossa toivoisi sitä, että ensi kauden jälkeen joukkue varaa McDavidin (ei siinä, kyllä se Eichel myös kelpaa enemmän kuin hyvin) ja P. Kane tekee Pegulan bucksien sekä Chicagon cap-ongelman avulla ikimuistoisen paluun kotikaupunkiinsa. Siihen sitten nuoren puolustusrungon pääseminen NHL-tasolle, niin vain taivas olisi rajana. Tosin täytyy toivoa, että joukkueelle ei käy kannattajakunnan laajentumisen myötä "Penguinseja". :)

Kuitenkin jotenkin ajatus siitä, että Edmonton jotenkin ansaitsisi lisää noita ykköspickeja kuvottaa itseäni, kun eivät he saa mitään aikaiseksi, vaikka tuntuvat varaavan jatkuvasti korkealta. Vaikka pidän rebuildia nykyliigassa järkevänä rakennusmetodina, en silti ihan tuollaista Edmontonin touhua voi sanoa arvostavani.

Dissonanssi kirjoitti:

Tottakai sitä täydellisessä skenaariossa toivoisi sitä, että ensi kauden jälkeen joukkue varaa McDavidin (ei siinä, kyllä se Eichel myös kelpaa enemmän kuin hyvin) ja P. Kane tekee Pegulan bucksien sekä Chicagon cap-ongelman avulla ikimuistoisen paluun kotikaupunkiinsa. Siihen sitten nuoren puolustusrungon pääseminen NHL-tasolle, niin vain taivas olisi rajana. Tosin täytyy toivoa, että joukkueelle ei käy kannattajakunnan laajentumisen myötä "Penguinseja". :)

Laajenna klikkaamalla

En nyt tiedä tarkoitatko tällä sitä, että kannattajien määrä kasvaa potenssiin kolme vai sitä, että hatereiden määrä kasvaa potenssiin viisi. Molemmat tuossa todennäköisesti tapahtuu.

Esimerkiksi kun katsoo tätä 2003-2004 kauden Pens-pistepörssiä niin en ihmettele ettei tuolla kaudella hirveästi kannattajia kiinnostanut tai toisaalta myöskään vihaajia ollut. Kuitenkin kun tuohon sitten ynnättiin Crosby ja Malkin mukaan niin johan niitä alkoi löytymään. Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että siinä olisi mitään väärää. Näin vaan tapahtuu. Kyllä mullekin kasvoi kauhea mancrush Steve Yzermaniin vuonna 1997. Ei se nyt mitenkään tästä eroa. Kuitenkin tuosta kun Buffalo-repäisee mukaansa nyt vaikkapa Reinhartin tai Bennettin ja Eichelin tai McDavidin niin ihan varmaa on, että varsinkin McDavid toisi ihan helvetisti uusia faneja mukanaan. Vihaajat tulisi sitten hetken päästä perässä kun joukkue alkaa menestymään.

Apmp- kirjoitti:

En nyt tiedä tarkoitatko tällä sitä, että kannattajien määrä kasvaa potenssiin kolme vai sitä, että hatereiden määrä kasvaa potenssiin viisi. Molemmat tuossa todennäköisesti tapahtuu.

Esimerkiksi kun katsoo tätä 2003-2004 kauden Pens-pistepörssiä niin en ihmettele ettei tuolla kaudella hirveästi kannattajia kiinnostanut tai toisaalta myöskään vihaajia ollut. Kuitenkin kun tuohon sitten ynnättiin Crosby ja Malkin mukaan niin johan niitä alkoi löytymään. Enkä nyt tarkoita tällä sitä, että siinä olisi mitään väärää. Näin vaan tapahtuu. Kyllä mullekin kasvoi kauhea mancrush Steve Yzermaniin vuonna 1997. Ei se nyt mitenkään tästä eroa. Kuitenkin tuosta kun Buffalo-repäisee mukaansa nyt vaikkapa Reinhartin tai Bennettin ja Eichelin tai McDavidin niin ihan varmaa on, että varsinkin McDavid toisi ihan helvetisti uusia faneja mukanaan. Vihaajat tulisi sitten hetken päästä perässä kun joukkue alkaa menestymään.

Laajenna klikkaamalla

Tuohan se menestymisestä seuraavan fanikunnassa tapahtuvan muutoksen anatomia on.

Kommenttini oli enemmän leikkimielinen kuin vakava, koska jääkiekolla tai omalla joukkueella ei voi koskaan olla liikaa kannattajia ja seuraajia. Kuitenkin menestyvät joukkueet sisältävät mediaseksikkäitä huippupelaajia ja nämä yhdiatettynä siihen menestykseen tuo paljon uusia faneja. Mitään pahaahan tässä ei ole, mutta usein tällaisilta tuoreilta ja valmiiseen pöytään tulevilla faneilla on hieman perspektiivin puutetta, mikä on toisinaan tälläkin palstalla nähtävissä aika poukkoilevina ja hätiköityinä näkemyksinä. Joskin sitäkin ärayttävämpää on tällä palstalla tiettyjen, sikäli hyvien kirjoittajien, kyvyttömyys ymmärtää eroa negailun ja kriittisen tarkastelun välillä sekä tällainen asenne, että ainoastaan positiivisia asioita saa sanoa ääneen. En tässä tokikaan halua itseäni kenenkään yläpuolelle asettaa, ja mielelläni enemmän viestejä tuolla Sabres-osiossa näkisin.

Ja niinhän se on, että rämpivää joukkuetta ei ole mukava seurata. Silloin onkin oleellista siirtää tarkastelu siihen isompaan kokonaisuuteen, jottei ihan epätoivo iske.

Dissonanssi kirjoitti:

Pegula ja Murray on monesti tähdentänyt sitä, heidän tavoitteenaan on kasata joukkue, jota vastaan on helvetin vittumaista pelata, ja joka ei anna mitään ilmaiseksi ja tarvittaessa halkoo pääkalloja - kuitenkaan menestyksestä tinkimättä. Tähän suuntaanhan joukkuetta on myös rebuildin aikana vahvasti rakennettu.

Laajenna klikkaamalla

Tämä kuulostaa vähän hämmentävältä. Tai no hankittiinhan sinne Ott (joka myytiin) ja äskettäin Chris Stewart. Ja Kassian varattiin mutta myytiin pois. John Scott ja Konopka varmaan eivät ole mitään varsinaisia rakennuspalikoita.
Tällä hetkellä joukkue on kuitenkin Leinon, Ennisin, Hodgsonin ja Ehrhoffin tyylisten pelaajien varassa, ja tulossa Grikorenkoa, Ristolaista ja kenties Armiaa.

Tietysti hyvät ja kovat pelaajat ovat harvassa.

apulais-GM kirjoitti:

Tämä kuulostaa vähän hämmentävältä. Tai no hankittiinhan sinne Ott (joka myytiin) ja äskettäin Chris Stewart. Ja Kassian varattiin mutta myytiin pois. John Scott ja Konopka varmaan eivät ole mitään varsinaisia rakennuspalikoita.
Tällä hetkellä joukkue on kuitenkin Leinon, Ennisin, Hodgsonin ja Ehrhoffin tyylisten pelaajien varassa, ja tulossa Grikorenkoa, Ristolaista ja kenties Armiaa.

Tietysti hyvät ja kovat pelaajat ovat harvassa.

Laajenna klikkaamalla

Täytyy nyt huomioida se isompi kokonaisuus. Siitä tulevasta contender-rungosta ei tuossa nykyjoukkueessa pelaa tällä hetkellä kuin osa pelaajista (nämä ovat kaikkein todennäköisimmin Girgensons, Ehrhoff, Hodgson, Myers, Ristolainen, Larsson, McCabe sekä varauksin Foligno, Deslauriers, Ennis ja Ruhwedel) - muut ovat farmissa, junioreissa, yliopistosarjoissa tai Euroopassa - sekä vielä varaamatta, treidaamatta tai signaamatta.

Tuo välikohtaushan tapahtui siis kaudella 2011-2012. Tällöin toki tehtiin Kassian <-> Hodgson -kauppa, mutta tuossa pääpainona oli keskustan vahvistaminen, joka on ollut heikolla tolalla sitten Brieren ja Druryn lähdön. Kassian muutenkin vaikutti jo tuolloin hieman sellaiselta pelaajalta, jolla on kaikki työkalut, mutta työkalupakki hieman hukassa. On ilmeisesti saanut hieman juonenpäästä kiinni Vancouverissa, mutta ymmärtääkseni vieläkin aika kaukana siitä tehokkaasta voimahyökkääjästä, jota hänestä jossain vaiheessa odotettiin. Samoihin aikoihin myös Foligno teki erittäin vahvaa debyyttia NHL-kiekkoon, mikä osaltaan mahdollisti Kassianin kauppaamisen myös (ainakin näin varmasti ajateltiin).

Tuota kautta seuraavana kesänä sitten tosiaan hankittiin Ott sekä varattiin Grigorenko ja Girgensons. Varsinkin Girgensonsin, joka varattiin treidaamalla draftissa ylöspäin (osoittaen täysin selvää halua saada juuri kyseinen pelaaja organisaatioon), hankinta oli selkeä merkki tästä muutoksesta. Samassa draftissa varattiin myös isokokoinen ja vittumaiseen peliin kykenevä Justin Kea, joka juuri liittyi Rochesterin vahvuuteen.

Viime kaudella sitten, kun Grigorenkosta ei optimistisista odotuksista huolimatta ollutkaan tulossa ainakaan nopealla aikataululla sitä kaivattua ykkössentteriä, päätti Regier purkaa lopullisesti tuon rungon. Vanek ja Pominville ovat hyviä pelaajia, mutta tavallaan edustavat sitä mikä joukkueessa kauan oli vialla.

Viime kesänä sitten varattiin Ristolainen ja Zadorov, jotka olivat varmasti draftin aggressiivisimmat ja vittumaisimmat prospectit puolustajista, joita vastaan pelata. Tämän lisäksi varattiin sitten J.T. Compher, joka ei pienehköstä koostaan huolimatta ole mikään kevyt tai pehmeä pelaaja, vaan santapaperilla varustettu kahdensuunnan sentteri.

Deadlinella sitten hankittiin Deslauriers, joka edustaa myös tällaista vittumaista pelaajatyyppiä. Samalla hankittiin Fasching, joka taas on jo 18-vuotiaana 191 senttiä ja melkein 100 kiloa.

On tietenkin täysin selvä asia, että ei joukkuetta voida rakentaa pelkkien Kaletojen ja Ottien varaan, mutta joukkueen rakentamisessa on ollut selkeä painotus tuollaisiin vahvoihin ja fyysisiin kahdensuunnan pelaajiin, joilla on kova intensiteetti ja "compete level", sellaisten yksipuolisten taitohyökkääjien sijaan. Myöskin puolustuksen osalta kokoa ja fyysisyyttä ollaan kasvatettu selkeästi.

Se vielä täytyy sanoa, että en ole lainkaan yllättynyt, että Murray oli deadlinella joidenkin lähteiden mukaan pitänyt ainoastaan Girgensonsia rosteripelaajista koskemattomana. Hän ei ole mikään selkeä blue chip -prospekti, eikä tuskin tule olemaan mikään ykköskentän johtopelaaja tms. Hän vain oikeastaan melkein täydellisesti edustaa sitä pelaajatyyppiä, jollaiseksi tuo joukkueen identiteetti halutaan rakentaa. Olen melko varma, että jos mentäisiin ajassa taaksepäin, olisi pelaajat kuten Doug Gilmour sekä Rod Brind'Amour sellaisia, joita joukkueeseen ehdottomasti haluttaisiin.

Nostetaas vanhaa ketjua. Vuonna 2008 olen Sympannyt Flamesia ja Ducksia, antipatiat meni sen sijaan Canucksille ja Red Wingsille. Nyt kaikki nuo on mulla oikeastaan sillä "ihan sama miten menestyvät" osastolla paitsi Anaheim Ducks.

Mietin tässä, että mitä kaikkia seuroja on tullut mielenkiinnolla seurattua ja tajusin, että siellä on ainakin pari rebuild joukkuetta, jotka herättävät positiivisia fiiliksiä. Sympatiat menee tällä hetkellä Panthersille ja Sabresille. Panthersia aloin enemän seuraamaan, kun Luongo teki sinne paluun. Onhan siellä myös Barkov, mutta hänen ansiostaan en ole ottanut Panthersia ns. suurennuslasin alle. Sabresissa taas puhaltaa uudet tuulet ja on kiva seurata tuota meininkiä. Nämä kaksi seuraa ovat silleen jonkin verran tämän kauden aikana nostaneet profiiliian mun silmissä ja seuraan mielenkiinnolla.

Antipatioita ei oikeastaan ole, vaikka todellakaan en kaikista joukkueista pidä. Myönnän, että Red Wings on edelleen vähän semmoinen tiimi, joka on siinä harmaalla alueella. Nyt kun siirtyivät Itään, niin eivät vaan ole hirveästi mun silmän alla, kun seuraan enemmän Läntisen joukkueita. Joten ovat siinä samassa kastisissa, jonka mainitsin jo aiemmin.

Tässä vähän vähemmän änäriä seuraavan perustelut. Ei mitään maailman huippuluokan perusteluja, mutta sille ei voi mitään.

Sympatiat:

Calgary Flames (suurin syy taitaa olla Kipper, Iginla ja niiin lähellä ollut mestaruus 10v takaperin)
Anaheim Ducks (#8.. ja Mighty Ducks-aikakausi, omalla tavallaan legendaarinen juttu..)

Phoenix/Arizona Coyotes - Jokin tässä joukkueessa vaan on niin positiivista. En osaa itsekkään sanoa miksi sympatiat menee Coyotesille.
Atlanta Trashers - Jos pelaisi vielä..


Antipatiat menee Penguinsille (koska Crosby. On kova pelimies, mutta silti jäänyt vähän sellainen nillittäjän kuva kys. pelaajasta..)

Capitalsiakin kohtaan lieviä antipatioita, en ole koskaan kys. joukkueesta oikeen välittänyt. Ja vähän sama juttu St. Louis Bluesinkin kanssa.

Olkoot oma ensimmäinen kirjoitukseni tähän ketjuun:

Sympatiat:

Arizona Coyotes
Nimi vaihtui mutta kyllä se fanitus säilyy loppuun asti. Pienestä pitäen tykännyt. Ensiaskeleet fanitukselle oli NHL 2000 peli pleikkari ykköselle. Tuonaikainen logo ihastutti sen nuoren jätkän loppuajoiksi. Paita on muuttunut sen jälkeen mutta kyllä se edelleen säväyttää. Ja onhan Shane Doan edelleen niitä pelaajia joita arvostan loppuun asti. Hieno mies ja en voisi kuvitella miestä näkeväni toisessa paidassa. Myös Khabibulin jäänyt mieleen entisenä ykkösveskana. Juuret siis ovat pitkällä. Oli hienoa nähdä joukkue konferenssifinaaleissa muutama vuosi sitten. Toivon joukkueelle kaikkea parasta. Ikuinen numero 1.

New York Islanders
Paha edes tarkemmin sanoa miksi niin joukkueesta välitän. Tavallansa on jotenkin mielenkiintoista miten niin huikean dynastian omannut joukkue onnistuu vajaassa 20 vuodessa uppoamaan näin pahasti omaan ahteriinsa. Kuitenkin tästä syystä älyttömän kiinnostava joukkue jolle toivon tulevaisuudessa kaikkea hyvää. Tavares on hieno pelaaja. Nykyään suosikki numero 2. Tavallaan osasyynä tuttavapiirini Rangers diggaaminen on aiheuttanut vastareaktiota.

Boston Bruins
Aiemmista päätellen voisi kuvitella etten tämänlaisista kestomenestysseuroista pitäisi mutta Boston on ulkonäköä myöden miellyttänyt aina. Upeat paidat jne. Chara on hieno pakki. Ja totta kai Tuukka Rask tuonut oman lisänsä siihen päälle.

Anaheim Ducks
Aina kuulunut suosikkeihini ihan sieltä Mighty Ducks ajoista asti. Selänne yksi suurimmista syistä. Ja onhan se Mighty Ducks aikojen ulkonäkö jäänyt nuoren miehen kalloon ikuisiksi ajoiksi. Getzlafista en ole koskaan tykännyt mutta kaikesta huolimatta Ducks on aina Ducks.

Minnesota Wild
Suomalaisjoukkue joo ja se tuo selkeän oman värinsä mukaan. Mutta kaikesta huolimatta jo nuorena jengin logo oli vaan niin pirun siisti että tykkäsin. Pakko mainita näin porilaisena että hienoa kuinka Haula on lyönyt itsensä kokoonpanoon mukaan. Aina kiva nähdä oman kaupungin jätkiä mukana taalajäissä.

Toronto Maple Leafs
Sama juttu kuin useissa. Logo ja pelipaidat kolahtaneet nuoresta asti. Aikanaan omistanut joukkueen lippiksenkin muksuna. Usein nämä fanitukset pohjautuvan näinkin pieniin asioihin. Plus Komarov on varmaan suosikkipelaajiani koskaan ja kiva että kaveri lähtee Torontoon ensikaudella taas. Kessel ja JvR ovat myös upeaa seurattavaa. Toki onhan siellä muuan case Clarkson mutta siitä saadaan syyttää itse organisaation sekoilua.

Voisin mainita muutaman lisääkin mutta kännykällä kirjoittaessa ei oikeen nappaa tämä kirjoittaminen niin paljoa. Mainittakoon nyt ainakin lyhyesti Dallas Stars, Winnipeg Jets, Columbus Blue Jackets, San Jose Sharks ja St. Louis Blues

Antipatiat

Pittsburgh Penguins
Mitään pois ottamatta Määtältä tai Jokiselta (aina hienoa nähdä suomalaisten pärjäävän), mutta en ole koskaan pitänyt joukkueesta. Osasyynä helposti pensiä rakastava lähipiiri joka tuo oman oksennusreaktionsa. Crosbyn taitoja en ole vähättelemässä. Enkä myöskään Lemiux'n tai Malkinin. Paitaa myöten verisuonia poksautteleva jengi. Ei pysty. Liikaa gloryhunttereita ympärillä.

Detroit Red Wings
Joku tässäkin jengissä vaan ärsyttänyt nuoresta asti niin paljon etten vaan pysty pitämään. Ehkä osasyynä ruotsi-mafia. Koko jengi ärsyttää noin muuten ihan suunnattomasti ja niitä glory hunttereita tämänkin jengin kohdalla osuu vastaan. Ärsyttää.

Colorado Avalanche
Jos vanhat Avs gloryhuntterit eivät olisi aikojen saatossa siirtyneet Pensin puolelle, Avs olisi varmaan vihatuimpien listassa minulle se numero yksi. Aina sillon ala- yläasteiässä sai kuulla hehkua kavereilta joukkueen suhteen ja minun kaltaiselle tylsien jengien faneille se ei maistunut. Oksettaa jo ihan tuostakin syystä.

Vancouver Canucks
Yhhyh. Joukkue on myös niitä jotka on aina ärsyttänyt allekirjoittanutta. Ruma logo. Sedinit. Öääääääh. Kanadajengeistä itselleni se vastenmielisin ollut lähes aina.

Näillä eväillä on oma jatkoajan saaga korkattu.

Oma antipatialistani on selvästi vähentynyt ja sympatialista kasvanut vuosien saatossa, mutta on siellä vielä pari joukkuetta, joita en yksinkertaisesti voi vain sietää.

Sympatiat:

New York Islanders: Ei tähän ole mitään muuta syytä kuin Johnny T... hieno pelaaja ja varmasti hieno mies. Sääli, että varattiin noin huonosti johdettuun organisaatioon

Edmonton Oilers: Myös Edmontonia sympatisoin yhden pelaajan takia eli Taylor Hallin. Omasta mielestäni Edmontonin lupauksista se lahjakkain. Saattaa johtua siitä, että pidän pelaajasta, mutta tuntuu joka kerta kentälle päästessään aiheuttavan harmia vastustajalle (aina kun itse olen Oilersin pelejä katsellut).

Montreal Canadiens Jos näin voi sanoa niin tyylikäs organisaatio. Onhan nämä kaikki seremoniat ennen pelejä yms. todella hienon näköisiä ja yleensäkin upeaa katseltavaa. Lisäksi, kun joukkueessa pelaa vielä maailman paras maalivahti.

Antisympatiat: Carolina Hurricanes ja Boston Bruins
Ei näitä tarvitse edes erikseen listata. Molemmissa joukkueissa ällöttäviä pelaajia parhaimpina esimerkkeinä Semin ja Lucic(josta pidin vielä jollain tavalla ennen tätä idioottitoimintaa Montreal-sarjan jälkeen). Molemmissa joukkueissa on myös paljon yliarvostettuja pelaajia, joita en nyt kaikkia rupea tähän mainitsemaan. Yksi on kuitenkin pakko mainita ja en tiedä saako tätä Suomessa edes sanoa, mutta omasta mielestäni Tuukka Rask kuuluu tähän yliarostettujen pelaajien joukkoon.

Sympatiat:

Columbus Blue Jackets - Hienoa nähdä, että kaupungissa jääkiekko kiinnostaa ja joukkuettakin viedään tällä hetkellä hienolla työllä oikeaan suuntaan.

Boston Bruins - Pidän Bruinsin pelityylistä ja siitä kuinka joukkueella on se selkeä oma pelityyli jonka mukaan joukkuetta pyritään rakentamaan. Marchand on kumminkin edelleen omissa silmissä ämmä ja Lucic myös pyrkii samaan kategoriaan.

Viha/rakkaussuhde: Philadelphia Flyers - Hienoja ja värikkäitä taisteluja taas ensi kaudella odotettavissa battle of Pennsylvaniassa! Joukkue, jonka voittaminen maistuu makeimmalle ja jolle häviäminen tuottaa karvasta kalkkia.

Antipatiat:
New Jersey Devils - Hyh niin hmv-joukkue kuin vaan voi olla! Ei sytytä eikä kiinnosta ei sitten alkuunkaan.

New York Islanders - Sama kuin yllä, mutta hieman pienempänä.

Detroit Red Wings - Opin jopa yhdessä vaiheessa sietämään tätä joukkuetta, mutta ei vaan pysty enää, niin oksettavahan tuo joukkue on. Tämä "menestys"joukkue tippuu vuosi toisensa jälkeen ensimmäisellä tai toisella kierroksella pihalle räpiköimällä niukin naukin playoffeihin, pelaa NHL:n antifyysittömintä kiekkoa ja vielä se jatkoajan köyhän miehen Vilpertti, teude :D


Ainiin, loppuun pakko laittaa sympatioita menemään Sharksille. Jos jollekkin siellä lännenpuolelta sitä pyttyä toivoo niin juurikin Sharkseille. Karvaita pettymyksiä vuosi toisensa perään, vaikka joukkue on aina ollut hyvä.

Walkin kirjoitti:

Antipatiat:
Detroit Red Wings - Opin jopa yhdessä vaiheessa sietämään tätä joukkuetta, mutta ei vaan pysty enää, niin oksettavahan tuo joukkue on. Tämä "menestys"joukkue tippuu vuosi toisensa jälkeen ensimmäisellä tai toisella kierroksella pihalle räpiköimällä niukin naukin playoffeihin, pelaa NHL:n antifyysittömintä kiekkoa ja vielä se jatkoajan köyhän miehen Vilpertti, teude :D

Laajenna klikkaamalla

Nää on välillä pahoja ;)

Sympaattisia omilla oudoilla tavoillaan kukin: Philadelphia, Chicago, Montreal, NYI & FLA.

Jonkinlaisia antipatioita herättää: Pittsburgh, Colorado, Boston, Columbus ja San Jose.

Muut ovat aika yhdentekeviä...

boldaus by me

Vielä vuosi sitten ja pitkään sitä ennen fanitin Vancouver Canucksia, en ehkä täysin HooCeesti, mutta sanotaan, että sokeahkosti. Historia, perinteet, vihreät miehet, towel power, Bure, Näslund, Odjick (Toivottavasti paranisit! :( ), maalisummeri (jotenkin tulee aina kylmät väreet), viihdyttävä ja jollain tasolla vihattu joukkue, riot (noh joo!)... mutta toisaalta mielenkiinto katosi pikkuhiljaa vuosien saatossa Gillisin kustessa muroihin. ''Kaikille kenkää'' mentaliteetilla Cup-finaalin jälkeen jotenkin vaan katosi mielenkiinto täydellisesti, vaikka joukkueen pitääkin uusiutua jossain vaiheessa se on bisnestä.

Tunsin kuitenkin fanina tulleeni petetyksi, kun kuppikuntainen porukka kohteli omiaan kuin paskaa, ja kakkosveskan ja AV:n lähtö jäi jotenkin korpeamaan, eikä vähiten siksi, että tilalle tuli muuan Torts.

Hienoja hetkiä vuosien varrelta löytyy toki niistä iso littipeukku minulta organisaatiolle, mutta nyt on aika katsastella vähän uusia paikkoja.

Lempparikseni todennäköisesti vaihtunee Buffalo Sabres, en tiedä mikä tässä seurassa saa pisteeni, mutta olkoon sitten 1999 SC finaali (omasta mielestä edelleenkin mieleenpainuvin ja yksi viihdyttävimmistä finaalisarjoista), Ruff (ei toki enää, mutta pitkään ja ansiokkaasti), Corsi (tilastonero! ja mv-valmentaja, ei voi olla pitämättä), TARO (kuuluisa 1974 draft pick ''Taro Tsujimoto'' - Imlachin kuuluisin Sabres-brändi ikinä!), Rick Jeannerette (''MAY DAY, MAY DAY, MAY DAY'', Amerikan oma Mertsi, heti Gary Thornen jälkeen oma suosikkini), Famous Hasek, Team that u love to hate (ei se ollutkaan, mutta menköön :) ), nuoret pelaajat (tarkkasilmäisimmät huomaavat tässä intohimoni heitä kohtaan), tykkään muutenkin!

Muita symppiksiä: Anaheim Ducks (#8 ja Kalifornia), Minnesota Wild (Finland (ei se kylä) ), Detroit Red Wings (Original six, loistava taitojengi), Ottawa Senators (Erik Karlsson my favorite), Colorado Avalanche (Ei ole syytä vihata, Peter pappa Foppa - my all time favorite), Florida Panthers (Barkov ;) ), Tampa Bay Lightning (Jollain tavalla kolahtaa, en tiedä miksi)

HMV:t tai muuten vaan tunteita herättämättömät: Arizona Coyotes, San Jose Sharks, Boston Bruins, Edmonton Oilers, Dallas Stars, St.Louis Blues (vielä varmaan pari vuotta sitten en edes mieltänyt NHL jengiksi.. outoa sanoa NHL fanina), Winnipeg Jets, Carolina Hurricanes, Montreal Canadiens (pieni ja lihaton - stereotypia), Washington Capitals, Columbus Blue Jackets (toinen jota tuskin muistin NHL-jengiksi), Chicago Blackhawks, Los Angeles Kings, New Jersey Devils, Nashville Predators.

Antipatiat goes to..: New Yorkin molemmat seurat (näyttäytyy ''jenkkiläisyytenä räikeimmillään'', jotenkin helvetin ärsyttäviä molemmat, ehkä se leima, etenkin Rangers), Philadelphia Flyers (Broadstreet Bullies - leima, maalivahtien hautuumaa (maalivahdeista pidän yleisesti jääkiekossa) ), Pittsburgh Penguins (Crosby...), Toronto Maple Leafs (Ei helvetti liigan rikkain seura, ja ei osata..., imago ärsyttää), Calgary Flames (Hommat kustu aika totaalisesti, saakohan uusi GM hommat pelaamaan?)

Siinäpä sitä olikin joka joukkueen arvo itselleni lyhyehkösti, kaikista en tiedäkään niin, koska en seuraa ja pelaajien takia en suurimmaksi osaksi tee niitä päätöksiä, joku vain kolahtaa toista paremmin ei siihen liene yksiselitteistä syytä, vähän niinkuin siihen synnytään, ja sitten ehkä jossain vaiheessa tullaan bandwagonereiksi... njoo en ole sitä tyyppiä, tälläkin hetkellä Sabres on kautta aikain toinen lemppari jota tuskin vaihdan pois vaikka tuskainen kausi onkin edessä. Fanin kärsivällisyys palkitaan vielä; Rebuild vie kuitenkin oman aikansa; niinhän se Blackhawks ja Penguinskin...

Olen itse vasta kovin tuore NHL:n seuraaja, joten symppaukseni ja fanitukseni ovat muodostuneet lyhyellä aikavälillä. Predatorsin ajautuminen lempijoukkueekseni on Pekka Rinteen syytä. Arvostan miestä yli kaiken. Lisäksi logo ja paidan värit kolahtivat itselleni alkuun. Olen pitänyt myös kanadalaisista joukkueista aina, mutta Senators nousi vähitellen omaksi suosikikseni erään kiekollisen pakin ansiosta.

Muut sympatiat

New York Rangers Historian havinaa. Joku tässä joukkueessa kiehtoo.
Columbus Blue Jackets Keklu toi tähän joukkueeseen aivan uuden meiningin. Vähitellen nousemassa kohti huippua.
Florida Panthers Barkov. Floridan pelejä tuli katottua viime kaudella oikeastaan pelkästään Sashan takia.

Hajuttomat

Calgary, Carolina, New Jersey, Vancouver

Antipatiat

Chicago Blackhawks Ei mitään järkevää syytä vihata tätä joukkuetta. Toews on hieno mies, mutta se ei riitä. Ehkä liian helppo valinta tykätä?
Washington Capitals Ovechkin ja Bäckström joukkueen keulakuvina. Aivan kauheata.
Edmonton Oilers Saattaisin tykätä eri vuosikymmenellä. Kuitenkin liikaa huonoja ratkaisuja mielestäni viime aikoina.

NHL:ää tullu seurattua jo useampia vuosia ja Avalanche on aina ollut se joukkue numero 1.
Varsinaisia fanitussuhteita muihin joukkueisiin ei jostain syystä ole koskaan syntynyt.
Sympatioita ja antipatioita löytyy kuitenkin jonkin verran


Sympatiat

Wild
Suomalaiset luonnollisesti pääsyynä, ensisijaisesti lähes oman kylän poika Granlund.
Bäckstömin otteita maailman maalivahtieliitissä oli hieno seurata parin Kärpissä voitetun mestaruuden jälkeen myöskin.

Coyotes
En varsinaisesti tiedä mikä tässä jengissä sytyttää.
Aina vaan aina olen heidän voittoaan toivonut ja onhan Shane Doan vaan hieno pelaaja.


Antipatiat


Hurricanes
Hajuton, väritön yms. yksinkertaisesti paska ja turha jengi.

Red Wings
Ruotsalaismafia, vaihtuvuuden puute yms. en tiedä jotenkin vaan vittumainen jengi, jonka voittoa harvemmin tulee toivottua.
Tylsä porukka ollut jo jonkun aikaa.

Blackhawks
Tälle en osaa kertoa mitään syytä. jostain syystä vaan tulee jo joukkuetta ajatellessa pienoinen oksennusreaktio.

Tässä kaikki mitä tulee nyt mieleen.

Walkin kirjoitti:

Detroit Red Wings - ja vielä se jatkoajan köyhän miehen Vilpertti, teude :D

Laajenna klikkaamalla

Sehän on hieno juttu, että sympatiat/ antipatiatkin määrittyy osittain jatkoajan kirjoittajien mukaan. Itsellä ei mikään antipatia kyllä jaksa syntyä kenenkään palstalaisen takia, vuosia kun lukenut juttuja, niin lähinnä oppinut arvostamaan herrojen tinkimätöntä tyyliä, (esim. vilpertti, teude) yms..

Black and Gold we wave the flag, eli Bostonin riveissä seistään mutta toki vuosien mittaan sympaattisia seuroja on tullut ja sitten tietysti inhokkeja.

Sympatiat:

1.)Anaheim Ducks, jo 20vuotta Teemu on ollut ehdoton 1!

2.)Florida Panthers, monia toinen toistaan oudompia syitä tähän. Mutta uskomaton 96 nousu finaaleihin, NHL-97 kannessa John Vanbiesbrouck, hieno logo, Tikkasen käynti 97-98 kaudella seurassa, nyt Barkov ja viimeisimpänä Shawn Thornton.

3.)Columbus Blue Jackets. Kekäläinen rakentaa mielenkiintoista joukkuetta, Nathan Horton, Hartnell ja kumppanit. CBJ:n tapa pelata myös miellytti. Alkujaan sai sympatiansa 2000-luvun puolivälissä Jody Shelleyn ja Duvie Westcottin vierailtua Jypissä.

ANTIPATIAT:

1.)Pittsburgh Penguins. Lapsena pidin paljonkin Super-Mariosta(niin pelistä kuin pelaajasta), Jaromir Jagrista, Larry Murphystä ja kumppaneista mutta tämä Crosbyn aikakausi on saanut kyllä vihaamaan seuraa. Crosby on kiistatta Maailman paras, mutta en voi kaveria sietää.

2.)Montreal Canadiens. Boston-fanina habsia on kohtalaisen helppoa oppia vihaamaan.

3.)Kasa samalla viivalla olevia seuroja. Kings(kun enemmän seurasi Ducksia niin Kingsistä muodostui väkisinkin vihollinen), Canucks(Stanley Cup-finaalit 2011 ja Sedinit.), Red Wings(Pelitapa on omiin mieltymyksiin tylsä, pidin aikanaan paljonkin kun oli vielä Probert,Larionov,McCarthy,Fetisov,Yzerman..) Blues(ei oikein mitään järjellistä selitystä, en pidä myöskään Backesista ja sillekkään ei ole mitään järjellistä syytä.)

Nostetaas tätä vähän.

Sympatiat:

- Columbus Blue Jackets : Hyvän näköinen syvyys joukkueessa, olen varma että menestystä tulee seuraavina kausina. Jotenkin sympatialevel kokoajan noussut Blue Jacketsin kohdalla. Paljon hyviä pelaajia. Ja Hartnell.

- New York Rangers : Myöskin muutama hieno pelaaja, Nash, Zuccarello, McDonagh. Enemmänkin duunariporukan meininkiä vaikka pelataankin Manhattanin kirkkaissa valoissa. Keskinäisissä matseissa hyvä meininki usein.

Antipatiat:

- Pittsburgh Penguins : Vähän alkanut kehkeytyä viha-rakkaussuhde. Crosbystä en myöskään tykkää yhtään. Keskinäiset hienoja, odotettuja pelejä.

- Carolina Hurricanes : Niin HMV porukka, että hyvä kun muistaa että on tämäkin joukkue. Ei kai tästä muuta.

+++++
Boston Bruins (Pelityyli, brändi, Boston, Big Bad Bruins)

++++
Tampa Bay Lightning
Colorado Avalanche

+++
Dallas Stars
Los Angeles Kings
Toronto Maple Leafs
New York Rangers

++
Detroit Red Wings
Philadelphia Flyers
Minnesota Wild

+
Buffalo Sabres
Washington Capitals
Arizona Coyotes

+/-
San Jose Sharks
Edmonton Oilers
St. Louis Blues
Carolina Hurricanes
Columbus Blue Jackets

-
Chicago Blackhawks
Anaheim Ducks

--
Calgary Flames
Nashville Predators

---
Winnipeg Jets
Ottawa Senators

----
New Jersey Devils
Montreal Canadiens
Vancouver Canucks

-----
Florida Panthers
New York Islanders
Pittsburgh Penguins

Pinguja olen fanitellut sieltä 1991 vuodeta asti, ja omallakin lätkäuralla saanut pelata legendaarisen Jagrin numerolla, Mario oni tietysti se number1! Nyky-pinguista; pari kautta ollut aika paskaa, Letang ja Malkin suosikkeja, Crosby on hyvä pelaaja, muta ei kuulu ihan kuumimpiin suosikkeihin, vähän turhaa kitinää joka asiasta. JA nyt olenkin innoissani, kun saatiin vähän uutta pelaajaa sinne, Ja Nealista päästiin eroon, ei ole enää super laser ollut kummoinen pariin viime kauteen, sitä ennen oli kyllä myyttinen jäbä :)

mutta sympatiat: Sharks (Burns etenkin hieno pelaaja, mutta Arturs Irben takia Sharkseist digailin nuorena. Nyttemmin jengi on jotenkin ikuinen pleijari-sulaja, ja toivotaan että rahkeet riittäisi vieläkin pidemmälle puddareissa

Anaheim, tietty Selkun takia, vaikka nyt jo hieno ura siellä pelaajan muodossa onkin tiensä päässä

Panthers, muutama kausi sitten pelasi viihsyttävää lätkää, joskin tulos vain on puuttunut lähes aina.

Antipatiat: Flyers on ollut aina se inhokki numero 1. En tiedä miksi, mutta ei vian lähde.

Canucks: oli vielä Trevorin ja Buren aikaan suosikkeja, mutta sitten Messier ja homma kääntyi yhdessä yössä. Ja Messieriä toki arvostin Rangers kapteenina, mutta ei homma oikein futannut enää 'nucksien riveissä.

Boston. Ok, Cam Neely, Adam Oates, Don Sweeney, Rähinät katsomon kanssa, hyviä juttuja on paljon, mutta nykyisellään Boston on siellä Philadelphian kanssa samassa korissa.

Siinä nyt mitä nopeasti sain kasaan.

Buffalosta kun täällä on jauhettu, niin Mogilny oli kyllä itselle suuri pelaaja, ja etenkin Pat LaFontaine, mutta näiden vuosien jälkeen joukkue on jäänyt jonnekin harmaaseen usvaan.

Sympatiat: Flames ja Predators
Antipatiat : Blackhawks

Sympatiat: Bruins, Lighting, Red Wings. Bruinsissa innostaa mielyttävä pelityyli ja joukkueessa on monta pelaajaa josta olen aina pitänyt. Lighting on mielenkiintoinen nouseva organisaatio täynnä lupaavia pelaajia ja Red Wings on upea ja legendaarinen organisaatio josta on vain pidettävä.

Antipatiat: Penguins isosti. Sidney Crosby on ollut henkilökohtaisesti erittäin epämiellyttävä vikisijä ja muutenkin ärsyttävä pelaaja koko uransa ajan. Sekään ei auta että Pittsburgh on oman joukkueen pahin kilpailija. Muutenkin joukkueessa Crosbyn lisäksi on pelannut monia pelaajia joista en ole ollenkaan pitänyt esim. Brooks Orpik, Tanner Glass, James Neal muutamia mainitakseni. Joukkue pelaa tosin melko viihdyttävää kiekkoa useimmiten ja Letang sekä Malkin kuuluvatkin siihen joukkoon joita arvostan kovasti, joten kyllä sieltä jotain hyvääkin löytyy ;).