Minä luulen, että koulutusohjelmista vastaavat tahot tietävät meittiä paremmin, miksi ovat päätyneet esim. sairaanhoitajien n. 3,5 vuotta kestäviin opintoihin
Älä ole noin hävyttömän naiivi. Mitä enemmän opettajille ja opetukseen liittyville ihmisille annetaan valtaa, sitä enemmän he keksivät kaikenlaista "tarpeellista".
Ei pidä luulla, että pakkoruotsi on ainoa mätäpesäke. Oppilaitoksissa oppiminen ja työelämään pätevöityminen on toissijainen tavoite. Ensisijainen tavoite on järjestää opetus- ja organisointityötä siitä elantonsa saaville ihmisille.
En lähtisi mihinkään luokanopettaja- koulutukseen, kun mun näistä apinan hommistakin maksetaan 42000€/ vuosi.
Kai luokanopettaja sentään enemmän tienaa kuin tuon? Eikä sitten tähän vastaukseksi mitään taulukkopalkkoja kiitos, vaan se lukema, jonka ne keskimäärin todellisuudessa kaikkine lisineen saavat.
Ei kyllä luokanopettaja tienaa yli 3500€/kk
Hemingwaylle sen verran, että juu, on tutkinnoissa varmasti ilmaa, mutta edelleen uskon opetusta järjestäjien tahojen tuntevan pätevöitymisen vaatimukset maallikoita paremmin.
Löytyykö palstaveljistä mahdollisesti ketään historiaa yliopistossa lukenutta?
Ei kyllä luokanopettaja tienaa yli 3500€/kk
Ei, mutta niillä haminoilla ollaan kuitenkin. Jos vuosipalkka on yhtä kuin 12,5 kertaa kk-palkka, niin 42 000 euron vuosituloja vastaava kk-palkka on 3 360 euroa. Tasan 3 500 euron bruttomääräisillä kk-tuloilla vuosipalkka olisi 43 750 euroa.Ei kai 42 000 euron vuosituloihin yli kolmen ja puolen tonnin kk-tuloja tarvitakaan.
Yksi Suomen koululaitoksen menestyksen syitä on ollut se, että opettajat ovat hyvin koulutettuja. Toki opekoulutuksen voi jollain ihmeellä varmasti pariin vuoteen tunkea, mutta aika ympäripyöreää päivää saa tehdä. Perusvauhdilla siihen menee 4-5 vuotta, riippuu tietysti ihan siitä, miten paljon ainepätevyyksiä haalii. Mä olen parhaillaan kolmen ja puolen vuoden vauhdissa töiden ohessa.Jos haluaa pätevöityä lisää, se voisi näkyä palkassa, mutta pätevöitymisen ei tarvitsisi merkitä maisterin tutkintoa vaan suoraan opetustyöhön yhteydessä olevaa täsmäkoulutusta.
Mutta kun Hemingway ja Kirjoittelija tunnutte tietävän niin hyvin, että opettajat ovat turhaan maistereita
Missä kohtaa noin sanoin?
Ymmärsin tämän viestisi ensimmäisestä kappaleesta sen suuntaista: Jatkoajan keskustelupalsta - Yksittäisen viestin lukeminen - Koulutuksesta
entschuldigung sie, bitte.
Joo, voi olla. Yläastepohjalta heitin, kun tuntui niin kivalta. Mutta eikös entschuldigung kuitenkin toimi jossain kohtaa?Se on entschuldigen Sie bitte.
Ennen luokanopettajat koulutettiin kahdessa vuodessa, nykyään viidessä, joskus kai ylikin.
Kysytääs nyt sitten täältä.
Eli onko palstaveljissä tai -siskoissa henkilöä, joka olisi suorittanut AMK-tutkinnon aikuislinjalla käyden samanaikaisesti töissä. Eli minkä verran noita intensiiviviikkoja on, milloin on oltava koulussa paikalla ja kuinka hyvin saitte sujumaan opiskelun sekä normaalin työssäkäynnin?
Peruskoulun puolella "tehottomuus" johtuu varmaan osin siitä että siellä mennään heikoimman mukaan eteenpäin. Kyllä minäkin muistan että peruskoulu meni ihan hyvillä arvosanoilla läpi aika lailla istumalla vain tunneilla paikalla, opiskelematta juurikaan aktiivisesti.Tämän voi yleistää koskemaan koulua yleisemminkin. Enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa, yliopistossakin ainakin joillakin aloilla.
Tämän voi yleistää koskemaan koulua yleisemminkin. Enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa
Suomen koululaitos on enimmäkseen silkkaa ajanhukkaa
Useimmilla varsinaiseen kovaan oppimistyöhön käytetty aika pieni. Sen sijaan aika kuluu koululle valumiseen, laiskanletkeään kuunteluun luennoilla (aina ei edes kuunnella), huokailevaan lukemiseen lukusalissa, kahvilassa ja ruokalassa käymiseen, ryhmätöiden erittäin tehottomaan tekemiseen ja niin edespäin.
Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa. Kouluympäristö on huono oppimiseen sikälikin, että siellä on aivan liikaa hälyä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ehkäisevät ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman syntyä.
...Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa. Kouluympäristö on huono oppimiseen sikälikin, että siellä on aivan liikaa hälyä ja sosiaalisia kontakteja, jotka ehkäisevät ulkopuolisilta ärsykkeiltä suojaavan oppimismaailman syntyä.
Näinhän se ainakin yliopisto-opiskelussa oli, ainakin Aaltoyliopistossa tai silloisessa TKK:ssa, josta itse valmistuin. Työtä en todellakaan keskimäärin tehnyt kovin intensiivisesti, vaikka valmistuinkin viidessä vuodessa. En oikein tästä syystä osaa vastustaa esimerkiksi näitä tukikuukausien vähentämisajatuksia. Melko helpolla ehtii valmistua viidessä vuodessa ja siltikin vielä tukikuukausia oli jäljellä.Useimmilla varsinaiseen kovaan oppimistyöhön käytetty aika pieni. Sen sijaan aika kuluu koululle valumiseen, laiskanletkeään kuunteluun luennoilla (aina ei edes kuunnella), huokailevaan lukemiseen lukusalissa, kahvilassa ja ruokalassa käymiseen, ryhmätöiden erittäin tehottomaan tekemiseen ja niin edespäin.
Päivä saattaa vaikuttaa paperilla pitkältä, mutta silti siitä varsinaista oppimistyötä on vain pieni osa.
