Chicago Blackhawks 2011-12 - Takaisin Cup-kisaan?

All Stars breikki on luojan kiitos ohi ja joukkue palasi eilen takaisin jäälle. Treenit vedettiin seuraavilla ketjuilla:

Stålberg - Toews - SuperKane
Sharp - Morrison - Hossa
Lapanen - Rotta - #ShawFacts
Bickell - Mayers - Brunette
Extra: Frolik

- Morrison siis aloittaa ainakin näin aluksi kakkosen keskellä, toivottavasti onnistuu.
- Maailman Paras palaa yhden ottelun huilin jälkeen takaisin omalle paikalleen, Sharpin pelaaminen on vielä epävarmaa.
- Crawdaddy aloittaa maalilla. Odotetusti ja toivotusti.

All Stars -huili on tosiaan takana niin joukkueella, kun katsojillakin. Toivottavasti haukat ovat saaneet akut ladattua, koska brutaali 9 pelin vieraskiertue alkaa ensi yönä ei vähempää kuin Canuckseja vastaan.

Jos vakiokirjoittajat ihmettelevät, mikä tämä tällainen nimimerkki on, niin kerrottakoon, että päätin kolme viikkoa sitten rekisteröityä vuosien sivusta seuraamisen jälkeen. Välillä on tässäkin ketjussa ollut hiljaista, joten ajattelin kantaa korteni kekoon, kun tulee Blackhawks-pelejä joka tapauksessa seurattua aktiivisesti. Kirjoittelin toisaalle tällä keskustelupalstalla sekä Blackhawks-faniuteni että nimimerkkini taustoista.

Alkukaudesta en nähnyt aiempiin vuosiin verrattuna juuri ollenkaan pelejä, koska hyväksi havaitsemani ESPN Player oli televisioinnin sopimuskuvioiden vuoksi lakannut olemasta. Onneksi Viaplayhin tuli Game Centerin kautta mahdollisuus katsoa arkistossa olevia pelejä, joten se lähtikin sitten heti tilaukseen. Öiden valvominen suorien lähetysten äärellä ei valitettavasti ole mahdollista minulle.

Yöllä alkava road trip saattaa olla aika ratkaiseva loppukauden kannalta. Joko palaset loksahtavat kohdilleen ja joukkue palaa alkukauden tavoin äärettömän kovan divisioonan ja konferenssin kärkisijoille tai sitten hyvin alkanut kausi lässähtää pelien muuttuessa tärkeämmiksi. Jännä nähdä, miten käy.

Tervetuloa joukkoon tummaan Lunde, uutta väriähän tänne on kaivattukin. Saadaan hiukan lisää eloa ja uusia näkökulmia asiohin.

Aamulla matsataan Vancouveria vastaan ja Alain Vinisiä ei uskalla laittaa Bobby Louta maalille. Bolland anna mennä vaan ja hiljennä sisarukset.
Upeaa, sekä Sharp että Toews pelaavat molemmat. Suurimman suurennuslasin alla on Brendan Morrison, toivotaan että Brendan kestää ainakin ehjänä tämän ekan matsin.

reme kirjoitti:

Aamulla matsataan Vancouveria vastaan ja Alain Vinisiä ei uskalla laittaa Bobby Louta maalille.

Laajenna klikkaamalla

Niin no, viimeksi Luongon pelatessa, Vancouver vei keskinäisen vieraissa 2-6 ja C6rey Cr6wf6rdille tehtiin kuusi maalia. Pitää nyt antaa vähän tasoitusta.

Vieraskiertue avattu kolmannella peräkkäisellä tappiolla. Tärkeä piste otettiin kuitenkin Nucks-pelistä. Tosin hieman jäi tuo OT sylettämään, kun paikkoja ratkaista peli kuitenkin oli. Lisäksi lisää salivaa suuhun puskee tuo tilanne, missä Viktor pääsi pakkien välistä spurtaamaan ja mailaa tuli käsille juuri ratkaisuvaiheessa ja kunnolla. Noh, tänään ei ollut munaa vislata tuosta pilkkua, mutta ei auta. Eteenpäin.

Morrison pelasi ekan koitoksen Indian headissä ja aika hakemistahan se oli. Schneider nappasi kyllä komeasti tuon Morrisonin maalinedustalaukauksen, paikaten näin oman pienen virheensä.Toews ja Sharp mukavana bonuksena molemmat pelikuntoisia ja eiköhän sitä tatsia taas löydy, kun päästään rytmiin kiinni.

Mitä tulee treideihin, niin puhuttaessa Tuomo Ruudusta ja Blackhawkseista samassa huhussa sytyttää pientä toivon kipinää. Tuomo olisi ihanteellinen ratkaisu ainakin siinä mielessä, että toisi fyysisyyden lisäksi varmasti energisellä tyylillään lisää munaa koko muun possen suorittamiseen. Muut Cup contenderit varmasti havittelevat Tuomoa yhtälailla joten ei tässä nyt auta innostua. Puolustukseenkin sitten tosiaan tarvitaan ratkaisupelejä silmällä pitäen lisää arsenaalia.

nuck kirjoitti:

Niin no, viimeksi Luongon pelatessa, Vancouver vei keskinäisen vieraissa 2-6 ja C6rey Cr6wf6rdille tehtiin kuusi maalia. Pitää nyt antaa vähän tasoitusta.

Laajenna klikkaamalla

Jeh, ette antaneet tasoitus maalivahdin suhteen vaan Schneider pelasi erinomaisen pelin, muttei meidän Cr6wf6rdkaan pelannut huonosti. Vancouverin puolustus jätti meille yllättävänkin monta 2-1 tilannetta ja maalipaikkaa mutta kun ei niin ei. Kyllä näissä Vancouver matseissa vaan on nykyisin suurempi mielenkiinto kuin normaaleissa runkosarjamatseissa. Ja sehän on vaan positiivista.

Morrisonista ei voi sanoa yhden pelin perusteella juuri mitään. Maali oli lähellä, aloitukset veti surkeesti ja terveenä pysyi joten katellaas lisää.
Victor Stålberg on kovaa vauhtia nousemassa joukkueen parhaaksi ruottalaiseksi;) Hänen kiekollinen peli ja pelirohkeus ovat kasvaneet tällä kaudella mukavasti ja pahaa jälkeähän hän on tehnytkin. Sisäisen maalipörssin nelonen ja pistepörssin vitonen.

Jimmy Hayesin lähettäminen farmiin pehmensi meitä entisestään, ei hyvä. Olipa muuten kapulla kans melkoinen veivi jatkoajalla kun 19 teki itselleen maalipaikan.

Yllä onkin jo olennaiset viime yön pelistä. 2. erässä Chicagon olisi pitänyt käyttää lukuisat maalipaikat, mutta vain maalit lasketaan. Viktor olisi voinut tehdä hattutempun ja Kanella sekä Morrisonilla oli myös mahdollisuudet masentaa kotiyleisö. 1 piste on kuitenkin ihan kelvollinen tulos Canucksia vastaan.

Keith pelasi yli 30 minuuttia ja ahkerin hyökkääjä oli yllättäen Andrew Shaw. 21:51 on melkoisen kova peliaika rookie-hyökkääjälle.

Eräs ihmeellisyys, 73 NHL-pelaajaa on tehnyt tällä kaudella 15 maalia ja Stålberg on ainoa joka ei ole tehnyt yhtään noista osumistaan YV:llä.
Seuraavaksi vastassa Edmonton ja tuota peliä emme vaan voi hävitä, muuten tulee pitkä rundi.

Mark McNeill pelaa vahvaa kautta Prince Albert Raiders joukkueessa WHL:ssä, joko hän on kypsä nousemaan syksyllä NHL:ään?

Blackhawks @ Oilers

Ensi yönä on sitten vuorossa Road Trip From Hell osa 2/9 Edmontonia vastaan, joka on runkosarjan neljäs ja viimeinen kohtaaminen joukkueiden välillä.

Edmontonissa alkoi kausi hyvin, mutta peliote ja pudotuspelihaaveet katosivat lopullisesti joulukuussa. Näistä lähtökohdista Chicagon pitäisi napsia helpot pisteen, mutta Oilers on kuitenkin ollut paha vastus tällä kaudella. Kaksi edellistä keskinäistä peliä ovat päättyneet öljyn voittoon ja marraskuinen 9-2 lukemiin päättynyt teurastus Rexall Placessa oli pitkään aikaan pahin selkäsauna haukoille. Nyt tuollaiseen katastrofiin ei yksinkertaisesti ole varaa.

Molemmat joukkeet päästävät saman verran maaleja peliä kohden, mutta Chicagon ruuti on ollut huomattavasti kuivempaa hyökkäyspäädyssä. Erikoistilanteissa sen sijaan Edmonton on parempi sekä ylivoimalla että vajaamiehisenä. Sama tilanne tosin tuntuu varsinkin alivoiman osalta toistuvan pelistä toiseen, vaikka vastustajat vaihtuvat.

Tässä vielä NHL.comin ennakko pelistä.

Olipa historiallinen peli. Vaikeahan siitä tuli, kuten pelkäsinkin.

Chicago taisi muistaa edellisen Edmonton-vierailun, koska 1. erän alussa nähtiin melkoinen valkoinen myrsky. Hawks yksinkertaisesti luisteli Oilersin yli. Dubnyk kesti noin 6 minuuttia, mutta sai lopulta poimia Mayersin laukoman kiekon maalistaan. TSN-grafiikka kertoi, että haukoilla oli 9 maalipaikkaa ensimmäisten 15 minuutin aikana. Tuohon ensimmäisen erän maalit kuitenkin jäivät, vaikka Shaw pääsikin kilauttamaan tolppaa kerran.

Toinen erä alkoi siitä mihin ensimmäinen päättyi. Kane katkaisi Edmontonin hyökkäyksen heti siniviivalla ja toisella laidalla viilettänyt Sharp sai tykittää tulisen lämärinsä suoraan syötöstä Dubnykin ohi. Erää oli takana vain 40 sekuntia. Rynnistys kuitenkin lakkasi Edmontonin vastatessa aika pian. Gagner pelasi hienolla pystysyötöllä tilanteen Hallille, joka sai Seabrookin estelyistä huolimatta lauottua etunurkasta kiekon Crawfordin ohi.

Erän puolivälin lähestyessä Edmonton tuli tasoihin Gagnerin vanhanaikaisella, johon Quenneville reagoi heti ottamalla aikalisän. Edmonton pääsi ensimmäisen kerran johtoon Whitneyn lauottua ylivoimalla siniviivalta kovan lämärin ylänurkkaan. Crawford ei nähnyt laukausta Smythin kovan maskin takaa. Maalin syöttäjänä jälleen Sam Gagner. Öljy nousi kahden maalin tappioasemasta maalin johtoon kymmenessä minuutissa. Pian Blackhawks oli jälleen alivoimalla, mutta pääsikin katkoon siniviivalla ja 2-1 hyökkäykseen. Sharp sai siirtää tyhjään verkkoon Toewsin laukauksesta syntyneen irtokiekon. Toinen erä päättyi 3-3 lukemiin. Chicago ei ollut tällä kaudella hävinnyt varsinaisella peliajalla yhtään ottelua, johon oli lähdetty tasatilanteessa kolmanteen erään.

Kolmas erä alkoi Edmontonin pyörityksellä, jonka elämänsä ottelua pelannut Sam Gagner päätti laukomalla maalin nurkalta tyhjiin. Kohta tuli lisää kylmää vettä niskaan. Entinen Hawks-puolustaja Cam Barker laukoi siniviivalta pyörivän kiekon ylänurkkaan. Tilanteessa ei ollut maskia ja Crawford saikin tehdä maalin jälkeen tilaa Emerylle. Gagner sai tottakai syöttöpisteen maaliin.

Chicago ei vielä luovuttanut, vaan Bolland kauhoi Dubnykin pudottaman kiekon verkkoon selkä maaliin päin. Kohta jäältä kerättiin kuitenkin hattuja. Hall viiletti kiekon perässä Chicagon päätyyn ja Gagner viimeisteli B-pisteiden välistä hattutemppunsa. Tuon jälkeen Blackhawks selvitti pari alivoimaa, mutta pian punalamppu paloi taas Emeryn takana. Eberle pelasi Gagnerin vapaaksi maalin kulmalle ja niin syntyi illan neljäs maali ja seitsemäs piste.

Seuraavalla ottelun viimeisestä maalista saamalla syöttöpisteellä Gagner siirtyikin sitten jakamaan Gretzkyn ja Coffeyn seuraennätyksen eli 8 pistettä samassa pelissä. Darryl Sittlerin NHL-ennätyksestä (6+4) Gagner jäi kuitenkin vielä kaksi pistettä jälkeen. Gagner (4+4) oli mukana Edmontonin jokaisessa maalissa.

2 pelin jälkeen vieraskiertueen tilastot ovat nyt 0-1-1, 1 piste, 6 tehtyä ja 11 päästettyä. Onneksi heti ensi yönä on tilaisuus pestä kasvot. Harmittavasti tällä kaudella Blackhawks ei ole aiempien kausien tavoin dominoinut perättäisten iltojen jälkimmäisiä pelejä.

Remen ennustama vaikea rundi taitaa olla tosiasia. Nämä Oilers-pelit on kyllä sellaista hurlumheitä, että moro. Oilersin ylivoimaa oli kyllä hieno katsella ja ei ihme, että ovat aivan kärkipäässä koko liigassa tuolla saralla. Nyt jos ei ryhtiliikettä tapahdu lähipäivinä, niin Centralin muut kovakuntoiset posset laittaa meidät nielemään pölyä. Voi harmitus.

Hei me slumpataan !

Lunden kattaus oli juuri sitä miten peli meni. Ensimmäinen erä näytti siltä että tästä tulee helppo voitto, mutta lopulta ottelu olikin kuin pahimmasta painajaisunesta. Parit plussat ja miikat loppuun.

+ Sharpin käsi näyttää olevan kunnossa, 2-maalia.
+ Krûgeriltä hyvä peli, hiukan jos olisi viimeistelytaitoa niin pari börsääkin olisi tullut.
+ Mayers 3 kutia ja jälleen maali
+ Q:n luottopakki Murdersaurus pelasi 9:15 ja +-0

- Ellen väärin muista niin pakkipari Hjallmarsson & Leddy horjui kentällä yhdessä NELJÄN maalin aikana ja sitten vielä yhdet maalit molemmille sekavaihdoista. Olisikohan lepo jo tarpeen tai ainakin merkittävä peliajan tiputus?
- Ylivoima umpisurkeaa, osa tästä kuuluu Q:lle
- Morrison jatkaa kiikareilla.
- Bolland & Shaw -3
- Crawford pelaa ailahtelevasti, riparit kimpoilee, ylipelaa itsensä ulos kerta toisensa jälkeen ja päästää vielä liian paljon hups maaleja. Päästetyt maalit NHL:n sija 41. ja torjuntaprosentti 39. Seuraavaan matsiin on pakko koittaa Emerya, Cräwföörd on ainakin mulle nähty.

Treiditakarajan hankinnat ovat tässä: ykkösveska ja top4 pakki. Tuolla maalivahtipelillä ei tarvitse kannuista haaveilla. Taklausvoimaa tarvitaan myös lisää, vähintään Jimmy Hayes ylös.

Mitä tuosta viimeöisestä nyt sitten sanoa. Ongelma ei ole yhdessä tai kahdessa pelaajassa, vaan koko systeemissä. Tuo joukkue ei yksinkertaisesti tiedä miten pelata omiin päin. Tähän päälle vielä kehno erikoistilannepelaaminen ja ailahteleva maalivahtipeli, niin soppa on valmis. Pelkällä hyvällä hyökkäyspelillä ei tällä tasolla saavuteta yhtään mitään.

Toki tuosta erikoistilannepelaamisesta pitää sanoa sen verran, että alivoima näytti Öljyä vastaan ajoittain jopa ihan hyvältä. Sopivan aggressiivista.

Morrison ei ole esittänyt ihmeitä, enkä tiedä tuleeko jatkossakaan esittämään, mutta vielä on liian aikaista antaa lopullista tuomiota. Kahdessa ensimmäisessä pelissä hänen kontribuutio on kuitenkin ollut valitettavan vaatimatonta.

Bickellistä ja Frolikista on jauhettua jo niin paljon, ettei enää jaksa. Brunetten loukkaantumisen takia kumpikin näistä turisteista taitaa olla kokoonpanossa ensi yönä Calgarya vastaan. Huoh. Kuten reme totesi edellä, niin Hayes ehdottomasti takaisin ylös.

Hämmentävää, kun on tottunut siihen että tulosta syntyy ja nyt ei mikään toimi. Inkkareilla ei ole kaikki Paulat kanooteissa. Flames tuli freesinä ja vei valtaosan irtokiekoista ja heidän pelikurinsa toimi hyvin. Vaikea sanoa mistä, kenkä puristaa. Jonkunlaista treidiä varmaan tulossa tässä joko rundin aikana, tai heti sen jälkeen, mutta tuo apatia kumpuaa kyllä jostain muusta. Kuka/mikä avaa tämän munalukon?

Hei me slumpataan edelleen.

Viiden ottelun tappioputkessa ollaan, alkaako tässä jo coach Q:n keinot olla vähissä?
Paniikkivetona Krûger oli pistetty takaisin kakkosen keskelle ottelun alkupuolella, viimeisessä erässä tuolla tontilla viiletteli taas mm. Morrison.

Jos katsoo ketkä pakit olivat tänään kentällä vastustajan iskiessä maaleja, niin tarve olisi ykköspakkiparissa. Mokailijat vaihtelevat illoittain mutta tulos on aina sama eli tappio.
Peli oli vähän sellainen nyhjää tyhjästä peli, ei saatu oikein mitään aikaan. Tämä jos mikä oli keskiharmaa runkosarjamatsi.

Bryan Bickellin oli tänään yritteliäs ja laukoi hyvin sekä esitti taklauksia miinuksestaan huolimatta.
Bolland jälleen parin miikan ilta, kuten myös Keith.

Emery pelasi kohtuullisen ottelun, siis paremman mitä Craw keskimäärin...

Stäään, otas luuri karvaiseen kouraasi ja kilauta kaverille !!!

Road Trip From Hell osa 3/9: Calgary

Alla neljä tappiota putkeen ja viimeisin edelliseltä illalta rumin 8-4 lukemin. Ei ihan parhaat lähtökohdat peliin.

Ottelun avausmaali nähtiin ensimmäisessä erässä, kun Olli Jokinen lämäsi niin kovaa, että kiekko kimposi maalin sisällä olevasta kehikosta takaisin kentälle. Vieressä ollut tuomari viittoi laukauksen ylärimaksi, mutta keskialueella ollut tuomari pisti pelin poikki viiden sekunnin päästä nähtyään tilanteen alunperinkin oikein. Lopulta videotarkistus kertoi kiekon käyneen maalissa. Ensimmäisen erän lopulla ollut ylivoima ei onnistunut rikkomaan Kiprusoffin nollaa, mutta puoli minuuttia ennen loppua Toews kaivoi kiekon maalin takaa Kanelle. #88 tarjosi maalin eteen nousseelle Seabrookille avopaikan, jonka Brent käytti tehokkaasti.

Toisen erän lopulla Frolik sai 2+2 korkeasta mailasta. Ensimmäisen jäähyn Blackhawks selvitti, mutta jälkimmäisen aikana Bouwmeester sai jatkettua irtokiekon maalin edestä verkkoon. Toinen erä oli muutenkin Calgaryn, vaikka ei haukat ihan jyrän alla olleetkaan. Stålberg ja Seabrook pelastivat puolustuspäässä muutaman pahan paikan ja Hjalmarsson blokkaili laukauksia totuttuun tapaan.

Kolmanteen erään lähdettiin maalin tappioasemasta, mistä haukat olivat nousseet pisteille ainoastaan 6 kertaa tämän kauden aikana (4-15-2). Calgaryn 15-0-3 tilasto vastaavassa tilanteessa ei myöskään luvannut kovin hyvää. Valitettavasti tällä kaudella ei ole paljonkaan nähty iloisia tappioasemasta ohi ja voittoon -pelejä. Blackhawks painosti kolmannen erän hienoisesti onnistumatta kuitenkaan luomaan kunnon kiriä. Ratkaisu tuli 12 minuutin jälkeen, kun Tanguay onnistui puhkaisemaan pystysyötöllä keskialueelle ryhmittyneen Hawks-puolustuksen ja Iginla harhautti läpiajosta kiekon Emeryn ohi. Haukat pelasivat kaksi viimeistä minuuttia ilman maalivahtia, mutta Calgary kesti ja Kiprusoff nappasi uransa 299:nnen voittonsa ottelun päättyessä numeroihin 3-1.

Ottelussa ei nähty tavallisen paljon haukkojen iloisesti rullaavaa hyökkäyspeliä, vaan kiekonhallinta oli hienoisesti kotijoukkueella valkopaitojen keskittyessä pelaamaan omaan pään tarkasti ja blokkaamaan laukaukset. Quenneville oli varmaan muistuttanut puolustamisen tärkeydestä Edmontonin selkäsaunan jälkeen. Varmaan muutenkin viisas ja voimia säästävä valinta jälkimmäisessä back-to-back-pelissä. Harmillisesti tuo ilme ei riittänyt tässä pelissä haastamaan Calgarya todenteolla. Ei tuo aneeminen esitys olisi riittänyt varmaan mitään muutakaan NHL-joukkuetta vastaan.

Vieraspelikiertue näyttää kolmen pelin jälkeen aika surulliselta: 0-2-1, 1 piste, 7 tehtyä, 14 päästettyä. Seitsemän edellistä vieraspeliä ovat tuoneet 0-5-2 saldon, mikä ei ole ollenkaan hyvä. Edellinenkin vieraskiertue villiin länteen alkoi kyllä huonosti, joten vielä on mahdollisuus petrata. Valitettavasti siitä ei juuri nyt ole merkkejä nähtävissä. Toisaalta optimisti voisi ajatella, että slumppi helmikuussa on parempi kuin huhti-toukokuussa, mutta tällä menolla pudotuspelipaikasta tulee samanlainen trilleri kuin viime kaudella.

Flames-matsi oli kyllä sellaista kepi taapelu myllytystä miinus myllyt, että ei mitään rajaa. Hawksin pelissä ei ollut ideaa edes vähää alusta, hyökkäyssuuntaan huonoin ottelu joukkueelta miesmuistiin. Sylettää muuten tuo Hossa. Ei ole minkäänlaista kemiaa yhdenkään pelaajan kanssa, ei ole ikinä ollutkaan. Tai no Kanen kanssa kulki erinomaisesti vähän aikaa alkukaudesta, mutta muuten ei. Nyt panosten koventuessa slovakki on taas totuttuun tapaan slumppaamassa pahemman kerran.

Ensi peliin sitten uudella raivolla...

Kaner kirjoitti:

Flames-matsi oli kyllä sellaista kepi taapelu myllytystä miinus myllyt, että ei mitään rajaa. Hawksin pelissä ei ollut ideaa edes vähää alusta, hyökkäyssuuntaan huonoin ottelu joukkueelta miesmuistiin. Sylettää muuten tuo Hossa. Ei ole minkäänlaista kemiaa yhdenkään pelaajan kanssa, ei ole ikinä ollutkaan. Tai no Kanen kanssa kulki erinomaisesti vähän aikaa alkukaudesta, mutta muuten ei. Nyt panosten koventuessa slovakki on taas totuttuun tapaan slumppaamassa pahemman kerran.

Ensi peliin sitten uudella raivolla...

Laajenna klikkaamalla

Hossasta täysin erimieltä, hän on ollut läpi kauden molempiin suuntiin joukkueen tärkeimpiä pelimiehiä. Hossalla oli äskettäin mm. yhdeksän ottelun pisteputki. Kyllähän Sharpilla ja Hossalla peli kulkee ajoittain hyvin, lapasesta vaan ei ole mitään apua kakkosessa päinvastoin Krûgerillä on taito saada muutkin ketjukaverit tehottomiksi. Hype-miehistä Kane on se joka slumppaa eikä hänen panoksensa ole se mitä pitäisi.

Halvat ratkaisut slumpin katkaisuun kotikonstein tässä by blackhawkup. Emery maalissa ellei parempaa veskaria ole rosterissa.

Chicago on saanut levätä kolme päivää ja toivottavasti sinä aikana on taas löytynyt punainen lanka pelaamiseen. Yön ottelussa tulee vastaan Colorado, jolla on niin ikään vain yksi piste edellisestä viidestä pelistä. Siinä kun Hawks-pelit ovat repsahtaneet useamman maalin erolla, Avs on hävinnyt tappioputken jokaisen pelin yhdellä maalilla ja yhtä lukuunottamatta vielä numeroin 2-3. Toisen joukkueen tappioputki siis katkeaa tässä pelissä. Toivattavasti se tutumpi joukkue poistuu kaukalosta voittajana.

Kauden aiemmat kolme keskinäistä ottelua ovat menneet vierasjoukkueille. Lokakuussa Chicago tosin hävisi kotonaan vasta rankkareilla. Näin ollen olisi taas Hawksin vuoro ottaa pisteet, jotka kyllä kelpaisivat tällä alavireisesti alkaneella kiertueella. Tosin millään vuoroperiaatteellahan niitä ei jaeta, vaan intiaanilauman pitää ansaita pisteet ihan itse työnteolla, ja erityisesti omassa päässä.

Road Trip From Hell osa 4/9: Colorado

Maalittoman ja tasaisen 1. erän jälkeen maalilamppu paloi jo heti 2. erän ensimmäisellä minuutilla. Seabrook sai jatkaa tyhjiin siniviivalta ammutun kiekon, joka muutti suuntaansa maalin edessä seisseestä Stålbergistä. Giguere oli tullut siniviivakutia vastaan maalialueensa etureunaan. Sitten alkoikin lumivyöry kohti Emeryn maalia, jonka seurauksena nähtiin kaksi nopeaa maalia. Keith ei pystynyt estämään 2-1 hyökkäystä ja toisessa maalissa kiekko pomppi hänen mailansa yli puolustuspään siniviivalla. Seuranneesta 3-2 hyökkäyksestä syntyi Avs-maali. Duncan pääsi korjailemaan tilannetta syöttäessään kiekon keskellä viilettäneelle Sharpille. #10 jatkoi oikealla karvaajansa karistaneelle kaimalleen, joka nosti 2-2 tasoituksen rystyllä etunurkasta. Rintamahyökkäysmaali, josta Petteri Sihvonenkin olisi ylpeä.

3. erään lähdettiin tasoissa, mutta Avs teki maalin heti alkuun. Hawks-hyökkäys pysähtyi vastustajan siniviivalla ja omaan päähän syntyi taas ties kuinka mones 2-1 hyökkäys. Landeskog sai laukoa B-pisteiden välistä ylänurkkaan. Ratkaiseva maali tuli 5 minuuttia ennen loppua, kun Jones pääsi Stasnyn hienosta syötöstä karkaamaan läpiajoon. Hawks-pelaajat karvasivat hyökkäysalueen laitatilanteessa liian rohkeasti. 5-2 loppunumerot syntyivät tyhjään maaliin.

6. tappio putkeen ja oikea joukkue voitti kyllä tämänkin pelin. Ylivoima oli jälleen surkeaa. Alivoima selvisi takaiskuitta jo senkin takia, että Chicago ei ottanyt yhtään jäähyä ottelussa. Hawks-hyökkäys ei selviä kulmista maalin eteen ja jotenkin tälle nopealle joukkueelle tuntuu tällä hetkellä tulevan joka tilanteessa hirveän kiire. Erityisesti tässä pelissä syntyi liikaa pahoja ylivoimahyökkäyksiä keski- ja hyökkäysalueiden kiekonmenetyksistä.

Vieraskiertueen tilasto 0-3-1, 1 piste, 9 tehtyä, 19 päästettyä.

Olen kyllä katsonut jokaisen pelin tässä mutta aikaa tänne kirjoitteluun ei ole liiemmälti ollut kun olen tosiaan menossa huutamaan Hawksia voittoon ihan paikan päälle (pelit: STL,DET,DAL,TOR).

Sanottakoon tänne nyt vaan semmoista että toivottavasti tämä slumppi saa loppunsa mahdollisimman nopeasti.
Ja laittakaa se Sharp siihen kakkosen keskelle nyt ihan oikeasti jo jookosta?
Ja hommatkaa se T.Ruutu ennen trade deadlinea niin kerkiän miehen näkemään taas Hawks paidassa viimeistään Toronto matsissa.

Blackhawks hionut ylivoimaa keskiviikon reeneissä, joten Sharksien ei todellakaan kannata ottaa boxia, muuten soi.

Flunssabugi vaivaa ilmeisesti. Hammer & Leddy olleet jäältä pois. Lisäksi Montador on questionable huomisaamun vääntöön. Ihanaa.

Kauhunsekaisin tuntein tässä odotellaan tulevaa Sharks matsia, Crabford palaa maaliin. Chicagon paljon parjattuun pakkikalustoon on muuten upotettu NHL:n yhdeksänneksi eniten dollareita.
Ainakin harkoissa ketjut ovat olleet taas aivan uudessa uskossa mm. Frolik - Toews - Hossa, ykkösessä.


EDIT: Steve Montador on laitettu sairaslistalle ja Dylan Olsen on nostettu ylös luultavimmin pelaavaan kokoonpanoon.

Mutta mutta Lepistö on sittenkin pelaavassa kokoonpanossa.

Road Trip From Hell osa 5/9: San Jose

Q:n ketjuruletti tuotti pelin alkuun tällaiset ketjut:

Frolik-Toews-Hossa
Sharp-Kruger-Kane
Bickell-Bolland-Shaw
Brunette-Mayers-Stålberg

Keith-O'Donnell
Leddy-Seabrook
Lepistö-Olsen

Crawford
(Emery)

San Josessa pelattiin varsin fyysinen ottelu, joka päättyi valitettavasti 5-3 tappioon. Jälleen.

1. erässä Sharks teki 2 maalia ylivoimalla. Ensimmäisessä Crawford palautui etutolpalta hitaasti torjunta-asentoon ja Justin Braun sai tykittää lähes tyhjiin. Jälkimmäinen ylivoima syntyi, kun Thornton tönäisi vaihtopenkkien edessä Toewsiä puolittain puun takaa. Siitä syntyi torikokous ja alivoima haukoille.

2. erään tuli sisuuntunut Hawks. Lapaseksikin ristitty Kruger teki molemmat maalit hyvällä maskipelillä reagoidessaan irtokiekkoihin nopeasti Niemen edessä. Kohta Sharks pääsi taas maalin edelle. Vastahyökkäys meni jo hiukan ohi, kun kiekko jäi pyörimään Hawks-päätyyn ja Thorntonin maalin eteen tullut syöttö kimposi lopulta Olsenin maalista Crawfordin taakse.

3. eran alussa Hawks tuli tasoihin Bollandin tarjotessa Bickellille hyvän syötön kulmasta. Lepistö sai 2-syötöllä kauden ensimmäisen pisteensä. Iloa ei kestänyt kauan, vaan hävityn aloituksen jälkeen Crawford jäi jälleen jumiin etutolpalle ja Ferriero sai lyödä kiekon maaliin Leddyn nenän alta. 5-3 maali tuli ylivoimalla McGinnin pyörähdettyä etukulmalla tappavasti.

Ei toimi. Ei.