Sotilaallinen hyökkäys - miten reagoida?

  • 18 134
  • 190

Vieraan vallan sotavoimat hyökkäävät Suomeen. Miten mielestäsi tulisi reagoida?

  • Pistää aseellisesti kampoihin ja pyrkiä estämään vihollisen eteneminen.

    Ääniä: 175 82,5%
  • Hävittää aseet, nostaa kädet pystyyn ja antautua seurauksista riippumatta

    Ääniä: 37 17,5%

  • Äänestäjiä
    212

Humpauttaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Entä jos hyökkääjä olisi joku muu kuin Venäjä, vaikkapa Ruotsi. Silloin mahdollisuudet olisivat paremmat, mutta tekisikö mieli taistella vai sopia?

Haa, siinäpä vasta Finnkampen! Den glider in ja hurria turpaan! Kyllä, miekat tanassa länsinaapuria ahteriin.

Vakavasti puhuen kyllä meikäläinen olisi RK-62 valmiina, tulee sitten vastus idästä tai lännestä. Suvun, ystävien ja muiden rakkaiden asioiden jättäminen ja karkuun juokseminen ei tosipaikassa tulisi kyseeseen, vaikka sota pelottaakin ja mieluummin siirtyisi johonkin kauas pois sen jaloista. Mutta ei tosipaikan tullen vaan niin voisi tehdä. Tulisipahan minunkin elämälle edes joku tarkoitus.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Tokihan Suomella ja Georgialla on pienehkö ero noin yleisellä tasolla. Suomi EU-maana ja hyvin länsimaisena valtiona saattaisi hieman enemmän kiinnostaa. En sano sillä, että tulisivat, mutta kyllä paremmat saumat on kuin noilla karvaisilla painijoilla.

Toki niitä eroja voi hyvinkin olla, mutta lähinnä siis halusin tuoda esiin sen, että Georgian kahdesta prikaatista toinen oli Irakissa, USA:n asialla. Mitä saivat "korvaukseksi" kun heille tuli tosipaikka eteen? Lämmintä kättä ja sympatiaa. Eli Georgian suhteellisen kovistakin sitoumuksista huolimatta, ei merkittävää apua tullut.

Kun tämän todellisuuden sitten koittaa tuoda suomalaiseen ympäristöön ja lisätään siihen vielä se tosiasia, ettei NATO:lla ollut puolustussuunnitelmia edes Baltian maiden osalta, niin kuka oikeasti uskoo meidän saavan konkreettista apua, jos mahdolliseen tulevaisuuden kriisiin onnistumme itsemme sotkemaan?
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Toki niitä eroja voi hyvinkin olla, mutta lähinnä siis halusin tuoda esiin sen, että Georgian kahdesta prikaatista toinen oli Irakissa, USA:n asialla. Mitä saivat "korvaukseksi" kun heille tuli tosipaikka eteen? Lämmintä kättä ja sympatiaa. Eli Georgian suhteellisen kovistakin sitoumuksista huolimatta, ei merkittävää apua tullut.

Kun tämän todellisuuden sitten koittaa tuoda suomalaiseen ympäristöön ja lisätään siihen vielä se tosiasia, ettei NATO:lla ollut puolustussuunnitelmia edes Baltian maiden osalta, niin kuka oikeasti uskoo meidän saavan konkreettista apua, jos mahdolliseen tulevaisuuden kriisiin onnistumme itsemme sotkemaan?

Kepu - se pettää aina. Tuossa on sellainen ajatus jota kannattaa miettiä. Lupaukset ja lojaalisuus, vaikka allekirjoituksina sopimuksissa, ovat kuin lumeen kustu. Vähän lämpimämmät paikat kun tulee, ei niistä näy jälkeäkään. Jos maailman historiaa tutkii niin ainakin siihen päätelmään voi tulla että aina petetään, joten oma apu, paras apu.
"Rukoile jumalaa myrskyssä, mutta jatka soutamista"
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Jos pitää valita kaiken täällä olevan menettämisen ja todennäköisen sodassa rampautumisen tai kuolemisen väliltä, niin valitsisin kyllä ensimmäisen. Raskas päätös toki, ei olisi helppo hylätä kaikkea tuttua ja turvallista, mutta aina se tankin alle liiskaantumisen voittaa.

Okei, entä sitten kun vihollinen idästä alkaa kolkutella kansankodinkin porteilla, jatkaisitko Norjaan, ja entä sen jälkeen? Mitäs sitten kun Iivanalla alkaisi olla kierros täynnä, soutaisitko kumiveneellä San Fransiscosta Tuvaluun, ja siitä sitten aikanaan muina miehinä nousisit Vladivostokissa maihin?

Eikö olisi helpompaa suorin peukaloin loikata Suomesta sinne itärajan yli, pääsis niinkö helpommalla?
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Vaikka se tarkoittaisi. Mikäli antautuisimme ilman vastarintaa, niin mikään ei silloin estäisi hyökkääjää toteuttamasta väestömme ja maaplänttimme suhteen kaikkia toiveitaan. Tästä on kysymys.

Pakko todeta, että olen hivenen yllättynyt siitä, että noinkin moni kuolisi mieluummin vapaaehtoisesti ja jättäisi vaimonsa, siskonsa ja lapsensa raiskattaviksi kuin pistäisi vastaan.

Todennäköistä on, että sen uusintaottelun jälkeen ja kaiken ollessa hajalla hyökkääjä kuitenkin lopulta tekisi ja ottaisi mitä lystäisi, eli Venäjän ollessa kyseessä se ottaisi haltuun strategisesti tärkeät alueet Suomessa. Samalla ne vielä elossa elovat suomalaiset istuisivat savuavilla raunioilla näkemässä nälkää ja pyytämässä leipää venäläisiltä panssarivaunumiehiltä. Toki suomalaiset varmaan ampuisivat ison läjän hyökkääjiä ennen tätä, mutta eihän venäläiset ampulla ole ennenkään loppuneet, vaikka sitä on huomattavasti kovemmatkin koppalakit kokeilleet. Kuulostaapa siis tosi hyvältä. Ihan sama siis mitä käy, kunhan ollaan miehiä ja miehinä halutaan kuolla(niinko buurit siinä Freukkarien biisissä).

Okei, entä sitten kun vihollinen idästä alkaa kolkutella kansankodinkin porteilla, jatkaisitko Norjaan, ja entä sen jälkeen? Mitäs sitten kun Iivanalla alkaisi olla kierros täynnä, soutaisitko kumiveneellä San Fransiscosta Tuvaluun, ja siitä sitten aikanaan muina miehinä nousisit Vladivostokissa maihin?

Eikö olisi helpompaa suorin peukaloin loikata Suomesta sinne itärajan yli, pääsis niinkö helpommalla?

Eli uskot venäläisten pääsevän halutessaan vaikka Kaliforniaan saakka? Kova on usko. ;D Mitä itseeni tulee, niin menisin sen verran kauas, ettei koko sodasta tarvitsisi kuulla uutisia enempää.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siviilipalveluksen suorittaneena valitsin silti tuon vastarinnan. Jos joku maa on niin pölkkypää, että haluaa tämän pimeän metsäisen maan valloittaa, niin ei sitä ilmaiseksi anneta. Ja noita neukku/ddr-dokkareita katsoneena mielummin mätänen metsässä ruumiina kuin lähtisin siperiaan kidutettavaksi.

Toki lähtökohtaisesti EU lähemmäksi liittovaltiota ja sitä kautta koko Eurooppa liittolaiseksi.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ymmärrän ihmisiä jotka kokevat sotilaallisuuden tärkeänä ja heidän halunsa uhrautua.

Ymmärrän myös ajatuksen pasifismista ja sen, mitä he ovat valmiita maksamaan rauhasta.

Ymmärrän myös niitä jotka ottavat ensisijaiseksi tehtäväkseen halveksia toisen valinnan tehneitä, joskin tämä porukka on näistä kolmesta selkeästi omahyväisintä ja itsekkäintä.


Vastausvaihtoehtoja kun oli vain kaksi, niin on jossain määrin luonnollista että mielipiteetkin radikalisoituvat. Toisessa ääripäässä ovat "kukkahattuhipit" ja toisessa stonewall ym "pikku-breivikit".

Oma kantani on se, että puolustaa pitää, mutta sen tehkööt ne jotka siihen ovat osaavia ja motivoituneita, muita halveksimatta. Ketään ei myöskään pidä pakottaa tai painostamaan tarttumaan aseeseen. Monet tuntuvat unohtavan sen, että nykypäivänä 40-luvulta poiketen sotilaallisen kriisin sattuessa Suomessa on muitakin tehtäviä kuin juoksuhaudassa ryynääminen.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vastausvaihtoehtoja kun oli vain kaksi, niin on jossain määrin luonnollista että mielipiteetkin radikalisoituvat. Toisessa ääripäässä ovat "kukkahattuhipit" ja toisessa stonewall ym "pikku-breivikit".

Otetaan tää talteen, kun sen verran legendaarista settiä heität. Enpä ole ennen nähnyt kenenkään rinnastavan isänmaallista henkilöä joukkosurmaajaan.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Oma kantani on se, että puolustaa pitää, mutta sen tehkööt ne jotka siihen ovat osaavia ja motivoituneita, muita halveksimatta. Ketään ei myöskään pidä pakottaa tai painostamaan tarttumaan aseeseen. Monet tuntuvat unohtavan sen, että nykypäivänä 40-luvulta poiketen sotilaallisen kriisin sattuessa Suomessa on muitakin tehtäviä kuin juoksuhaudassa ryynääminen.

Huomata täytyy sekin, että ei ihminen ole enää 2000-luvulla sidottu samalla tapaa maahan ja kansaan, kuten 1940-luvulla. Monille täällä ei ole mitään konkreettista puolustamista(kaikilla ei ole omaa maata, mökkiä, asuntoa tai edes autoa), joten ihmisille tulisi antaa myös mahdollisuus lähteä sodan jaloista pois.

Otetaan tää talteen, kun sen verran legendaarista settiä heität. Enpä ole ennen nähnyt kenenkään rinnastavan isänmaallista henkilöä joukkosurmaajaan.

Vähän kankea rinnastus kieltämättä, mutta ei täysin perätön. Breivikhän nimen omaan turhautui, kun "ei päässyt laittamaan hanttiin" isänmaan puolesta, jonka jälkeen sitten päätti hormoneilla pumpattuna lähteä ampumaan lapsia. Jos ei ole konkreettista vihollista, niin sitten sellainen luodaan omassa päässä.
 

J.J.Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Huomata täytyy sekin, että ei ihminen ole enää 2000-luvulla sidottu samalla tapaa maahan ja kansaan, kuten 1940-luvulla.

Moni on sidottu isoisäänsä ja kokevat elävänsä hänen kauttaan vielä 40-lukua. He haluavat olla seuraava Rokka tai Koskela ja haluavat että heitä muistellaan saunan lauteilla vuonna 2055.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Moni on sidottu isoisäänsä ja kokevat elävänsä hänen kauttaan vielä 40-lukua. He haluavat olla seuraava Rokka tai Koskela ja haluavat että heitä muistellaan saunan lauteilla vuonna 2055.

Hiljaa tosi. Siinä missä muualla toisen maailmansodan kokeneissa maissa ollaan sodan muistelemisesta ja traumoista pääsemässä pikkuhiljaa lopullisesti eroon, niin tässäkin Suomi on poikkeus. Täällä niihin juoksuhautoihin ja bunkkereihin on jääty rypemään ja kunnolla, eikä tulevia polviakaan olla säästetty katkeruuden välittyessä isältä pojalle. Täällä odotellaan revanssia senkin uhalla, että pataan tulisi kahta kauheammin.
 

maniakos

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hauska äänestys. Vähän sama kun kysyttäisiin "Murtovaras tunkeutuu kotiisi. Miten mielestäsi tulisi reagoida?"

"Pistää aseellisesti kampoihin ja pyrkiä estämään vihollisen eteneminen."
"Nostaa kädet pystyyn ja pyytää murtovarasta viemään myös auto ja vene"
 
Moni on sidottu isoisäänsä ja kokevat elävänsä hänen kauttaan vielä 40-lukua. He haluavat olla seuraava Rokka tai Koskela ja haluavat että heitä muistellaan saunan lauteilla vuonna 2055.

Monilla saattaa olla isoisä, isoäiti, isä, äiti, sisaruksia, puoliso, lapsia jne. Suuri joukko ihmisiä, joiden mukaan vieminen "johonkin turvaisaan maahan vaikka soutuvenheellä" olisi mahdotonta toteuttaa. Yksilökohtaista toki, kokeeko heidät puolustamisen arvoiseksi vai ei.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Asetta minua ei saada nostamaan. Ei vihollisia, eikä omiakaan vastaan. Sota on turhaa, mutta valitettava piirre ihmisissä joka ei katoa. Niin naiivi en ole minäkään, että toisin kuvittelisin. Haluan silti omalta osaltani viestittää sitä mentaliteettia, että en ole valmis tarttumaan aseeseen ja surmaamaan toisia ihmisiä, edes maata puolustaen.

Tosin, en tiedä lähtisinkö karkuun ja olisiko siihen edes mahdollisuuksiakaan. Voisin silti kuvitella auttavani, esim. haavoittuneita tai vaikka muonituksessa. Rintamalle taistelemaan minua ei kuitenkaan saisi, veisi se kieltäytymisen tie sitten vankeuteen tai jonkun intomielen suomalaisen laukauksen kohteeksi.

Olen sen verran itsekäs, että käytän väkivaltaa puolustautuessa korkeintaan jos omaa lähipiiriäni eli henkilökohtaisesti tärkeitä ihmisiä (perhe, ystävät) uhataan, silloin voisin kuvitella suorittavani jonkin kuolettavankin teon, jos se auttaa lähimmäisen selviytymisessä. Muussa tapauksessa itsesuojelu toimii ja pidän huolen omista asioistani ja yritän vain itse selviytyä hengissä ja kunnossa.

Eli pakko on vastata ihan jo provomielessäkin tuo antautuminen, vaikka se oman maan eteen toimiminen jollain tasolla voisi siis käydä päinsä.
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Otetaan tää talteen, kun sen verran legendaarista settiä heität. Enpä ole ennen nähnyt kenenkään rinnastavan isänmaallista henkilöä joukkosurmaajaan.

Onko noilla nyt loppupeleissä merkitystasolla mitään eroa?
Molemmat sokeasti uskovat omaan sisällöltään tyhjään ideologiaansa.


Vanhan sananlaskun mukaan: Jos tapat kymmeniä, olet terroristi. Jos tapat tuhansia, olet sotasankari.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Epäilen, että Suomi edes ehtisi pistää sotilaallisesti kunnolla kampoihin hyvin varustautunutta tunkeutujaa vastaan. Tunkeutuja kun lamauttaisi taktisin iskuin Suomen puolustuskyvyn ja kävelisi maahan ilman suuria uhrimääriä.

Minulla on suuri epäilys Suomen kyvystä vastata modernin sodankäynnin metodein tehtyyn sotilaalliseen iskuun. Minun näkemykseni (toki olen maallikko) mukaan Suomi on edelleen varustautunut semmoiseen hyökkäykseen, jossa vihu tulee rajan yli yllättäen satojentuhanisen miesten voimin ja huutaa "URAAAAA!!!!!".

Jollakin tapaa myös tuo maamiinakeskustelu pohjautuu uskoon siitä, että mahdollinen hyökkäys olisi saman tyyppinen, kuin toisessa maailmansodassa. Niistä miinoista kun ei ole juuri mitään hyötyä tilanteessa, jossa koko puolustuskoneisto (tai oikeastaan koko valtiokoneisto) on lamautettu taktisin iskuin.

Taktisiin iskuihin varautuminen olisi tärkeää:

- En usko, että Suomen sotilastiedusteluilla on uskottavaa keinoa ennaltaehkäistä sabotaaseja.

- En usko, että Suomella on riittävän hyvää kykyä torjua verkkohyökkäyksiä.

- Suomella ei ole tehokasta ohjuspuolustusta, jolla voitaisiin torjua ohjusiskut strategisiin kohteisiin.

- Suomella ei ole riittävää määrää huippukoulutettuja erikoisjoukkoja torjumaan vihollisen erikoisjoukkojen täsmäiskut strategisiin kohteisiin.


Sen sijaan, että keskusteltaisiin näistä, koko keskustelu maanpuolustuksen uskottavuudesta keskittyy maamiinoihin ja yleiseen asepalvelukseen.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Sen sijaan, että keskusteltaisiin näistä, koko keskustelu maanpuolustuksen uskottavuudesta keskittyy maamiinoihin ja yleiseen asepalvelukseen.

Ja tietysti Venäjän pelkoon unohtaen samalla sen, että sielläkin vannotaan nimenomaan modernin sodankäynnin nimeen. Pitää kuitenkin muistaa, että Neuvostoliitto/Venäjä on käynyt sotia tasaiseen tahtiin vuoden 1945 jälkeenkin, joten sillä on taatusti "hieman" tuoreempaa kokemusta erilaisista konflikteista, kuin suomalaisilla, jotka edelleen uskovat talvisodan ihmeen toistamiseen. Näihin sotiin siis lasken neukkujen osallisuudet kylmän sodan ns. proxy-sodissa, joissa se sai testata aseitaan ja taktiikoitaan. Toki Afganistanissa ja Kaukasuksella tuli kuonoon, mutta niistäkin tappioista lienee opittu jotain. Yhtä kaikki, ei sieltä mikään Stalinen tasalakkien armeija enää olisi tulossa, joka käännytetään perinteisellä sodankäynnillä, polttopulloilla ja hurtilla huumorilla.
 

Rafael

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Bristol City
Jos elettäisiin esim. vuotta 1939, niin täydestä sydämestä puolustaisin Suomea ja isänmaata.

Mutta koska eletään EU:n ja globalisaation aikakautta, jossa raha ratkaisee kaiken, niin hypoteettisesti allekirjoittaneella ei ole enää minkäänlaista maanpuolustustahtoa. Oli joskus, vaan ei ole enää.

Tietysti lähiomaiset asettavat kapuloita rattaisiin siinä, että muuttaisin poppooni kanssa vaikka johonkin Sveitsin Alpeille seurailemaan tilannetta.

Oikeastaan ainoa asia mikä Suomessa olisi puolustamisen arvoista on luonto ja lähiomaiset. Jos saisin lähiomaiset messiin ulkomaille, niin odottaisin tilanteen rauhoittuvan ja palailisin sitten aina rauhanaikana nautiskelemaan juhannuksesta järvenrannalla.

En oli pasifisti, minusta sotiminen kuuluu ihmisen "perusluonteeseen" tahi sen aiheuttamaan toimintaan. Ja ymmärrän sotimisen ja kodin puolustamisen esim. silloin kun kodin menettäminen merkitsi katastrofia. Mutta koska nykyään kodin perustaminen oikeastaan mihin tahansa päin maailmaa on niin helppoa, niin miksi vitussa jäisin sinne missä soditaan.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Oma kantani on se, että puolustaa pitää, mutta sen tehkööt ne jotka siihen ovat osaavia ja motivoituneita, muita halveksimatta. Ketään ei myöskään pidä pakottaa tai painostamaan tarttumaan aseeseen. Monet tuntuvat unohtavan sen, että nykypäivänä 40-luvulta poiketen sotilaallisen kriisin sattuessa Suomessa on muitakin tehtäviä kuin juoksuhaudassa ryynääminen.

Olen sen verran itsekäs, että käytän väkivaltaa puolustautuessa korkeintaan jos omaa lähipiiriäni eli henkilökohtaisesti tärkeitä ihmisiä (perhe, ystävät) uhataan, silloin voisin kuvitella suorittavani jonkin kuolettavankin teon, jos se auttaa lähimmäisen selviytymisessä. Muussa tapauksessa itsesuojelu toimii ja pidän huolen omista asioistani ja yritän vain itse selviytyä hengissä ja kunnossa.

Eli pakko on vastata ihan jo provomielessäkin tuo antautuminen, vaikka se oman maan eteen toimiminen jollain tasolla voisi siis käydä päinsä.

Tässä kaksi viestiä, joita arvostan ja Ted Raikas, minusta tuo ei ole provo. Vaikka jotkut täällä on varmaan minuakin keskustelujeni pohjalta pitämässä sotahulluna (tai kuten fabu - T.A.Mikkosena), niin mielestäni nuo muut kuin sotilaalliset tehtävät olisivat ihan yhtälailla tärkeitä ja itse ainakin olisin erittäin paljon mieluummin taistelemassa vastaantulevaa ukkoa vastaan, jos tietäisin, että eripuolilla Suomea olisi ihmisiä, jotka muulla tavoin olisi auttamassa ja tukemassa toimintaa.

Sen verran voin paljastaa itsestäni, että en omista tästä Suomi nimisestä pläntistä yhtään mitään, eikä minulla ole vaimoa ja lapsia, olen myös miettinyt erinlaisia skenaarioita vuosien saatossa liittyen juuri tähän kysymykseen, että mitä tekisin jos sota syttyisi, Ruotsiin karkaamisineen ja Thaimaassa löhöilyyn.

Silti, olen tullut siihen lopputulokseen, että vaikka varmasti olisi paskaa lahkeissa jokapäivä, niin asekädessä olisin puolustamassa, pelottaisi varmaan ihan hemmetisti, mutta mentävä olisi. En siis missään tapauksessa toivoisi sotaa ja mielestäni paras sodan ehkäisymenetelmä on yksinkertaisesti vahva, hyvinkoulutettu reservi ja kalusto jolla pystyy toimimaan ilmankin data-, elektroniikka-, tutka sekä ynnämuu hilavitkutin laitteistoa. Olimme sitten EU:ssa, Natossa tai vaikka Varsovan liitossa. Tätä ollaan nyt ylimmän johdon tasolta ajamassa alas ja syy siihen on se, että on helpompi selittää Natoon liittyminen.

Kuten olen jo aikaisemminkin sanonut, niin mieluummin tekisimme sotilasyhteistyötä muiden pohjoimaiden kanssa, pitäen nämä yllä mainitsemat asiat kunnossa, koska viimekädessä se on suomalaiset, jotka siellä ensimmäisenä taistelee vaikka ei mitään Mannerheim-linja, juoksuhautatyyppista taistelua käytäisikään. Ilman Natoa pysyy myös Venäjä suhteet parempina, ei niin, että tarvitsisi sinne kumarrella, mutta veikkaan, että noottia tulee jos liitymme Natoon, niin pitkä yhteinen raja meillä on Venäjän kanssa.

SamSpaden mainitseman tyyppinen skenaario on sodan syttyessä erittäin todennäköinen, jos sellainen syttyisi. Uskon, että Suomessa on jatkuva pieni joukko venäläisiä erikoisjoukkoja, jotka ovat täällä valmiudessa kokoajan. Juurikin siitä syystä, että vaikka venäläiset osteleekin kesämökkejä täältä, niin sen lisäksi monissa Suomelle tärkeiden kohteiden vieressä on venäläisten ostamia maaplänttejä, joissa ei kukaan asu, mutta siellä tietyn väliajoin käydään "tarkistelemassa tiluksia".

Sanotaan vähän vielä, että vaikka Suomen nuoriso, varusmiehet ja reservi alkaa enemmän ja enemmän olla sitä paskamaha-pepsimax sakkia, itsekään en missään parhaassa coopperi kunnossa ole vaikka lihasvoima on hyvällä tasolla (en ole myöskään bodari), niin siinä kun alkaa paukkua niin kyllä ne pepsimaxitkin laittavat aika kipakasti sitä jalkaa toisen eteen. Eli uskoisin vastustajan tällaisessa tilanteessa hyökkäävän vahvasti alkuvaiheessa ja silloin harva meistä olisi todellisia sotilaita, mutta kun alkuiskusta oltaisiin selvitty ja viivytystaistelu sekä sissitoiminta alkaisi, niin 2vk-2kk kuluessa jokainen suomalainen taistelija olisi jo ihan sotilaan näköinen ja todellinen sotilas.
 

scholl

Jäsen
Mahdollisesti pyrkisin Bundeswehrin väreihin, jos minut hyväksyttäisiin ja jos kokisin, että olisi hyviä tehtäviä luvassa. Itärintamasta en olisi kovinkaan kiinnostunut. EU:ssa pitäisi olla oikeus osallistua sen alueen puolustamiseen, mistä on eniten kiinnostunut ja missä omat vahvuudet tulevat esiin. Kansallisvaltiot ovat vanhanaikaista ajattelua.
 

scholl

Jäsen
Minulla on suuri epäilys Suomen kyvystä vastata modernin sodankäynnin metodein tehtyyn sotilaalliseen iskuun. Minun näkemykseni (toki olen maallikko) mukaan Suomi on edelleen varustautunut semmoiseen hyökkäykseen, jossa vihu tulee rajan yli yllättäen satojentuhanisen miesten voimin ja huutaa "URAAAAA!!!!!".

Itselläni ei ole mitään epäilystä. Suomella ei ole mitään mahdollisuutta ilman Naton tukea. Pitää saada riittävästi ilmaiskuja Natolta vihollisen kohteisiin, jotta Suomella olisi mitään mahdollisuuksia. Niinpä seuraava kahakka mikä tulee, on jälleen maailmansota ja sitä ei Venäjä muuten voita.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Eli uskoisin vastustajan tällaisessa tilanteessa hyökkäävän vahvasti alkuvaiheessa ja silloin harva meistä olisi todellisia sotilaita, mutta kun alkuiskusta oltaisiin selvitty ja viivytystaistelu sekä sissitoiminta alkaisi, niin 2vk-2kk kuluessa jokainen suomalainen taistelija olisi jo ihan sotilaan näköinen ja todellinen sotilas.

Niin, tai hyvin kuollut.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Niin, tai hyvin kuollut.

Kyllä varmasti moni kuolisi tuona aikana, mahdollisesti jopa sinä jos et kerkeäisi pakoon vaan olisit viettämässä kavereiden kanssa mökki-iltaa kun Spetsnaz joukot pyyhkäisisivät teidän kämpille.

Silti ilman ydinpommia, suurin osa taistelijoista olisi varmasti elossa, sillä meillä on sitä maata ja rantaa täällä, mistä tehdä sissi-iskuja vihollisen kohteisiin. Ja tosiaan ne nyt huonokuntoiset, vähällä ruualla ja paljolla juoksemisella olisivat nopeasti taistelukykyisiä ja sitä läskiä lähtisi vähän eritahtiin kuin jossain nykyään muutama tunti viikossa jumpissa.
 

Paul Kemp

Jäsen
Suosikkijoukkue
The Beatles 1965-1970
Kyllä varmasti moni kuolisi tuona aikana, mahdollisesti jopa sinä jos et kerkeäisi pakoon vaan olisit viettämässä kavereiden kanssa mökki-iltaa kun Spetsnaz joukot pyyhkäisisivät teidän kämpille.

Silti ilman ydinpommia, suurin osa taistelijoista olisi varmasti elossa, sillä meillä on sitä maata ja rantaa täällä, mistä tehdä sissi-iskuja vihollisen kohteisiin. Ja tosiaan ne nyt huonokuntoiset, vähällä ruualla ja paljolla juoksemisella olisivat nopeasti taistelukykyisiä ja sitä läskiä lähtisi vähän eritahtiin kuin jossain nykyään muutama tunti viikossa jumpissa.

No jos Spetsnazeja tai ihan normaalejakin rybysotilaita alkaisi pihalla pyöriä, niin varmaankin antautuisin samoin tein. Tuskin siinä kannattaisi sankaria leikkiä, kun teitä halukkaita marttyyrejä on kuitenkin se 80% äänestäneistä.

Tuossa sinun skenaariossa on vaan se ongelma, että millä se metsien huikea sissiarmeija oikein ruokittaisiin? Jos vihollinen hallitsee asutuskeskuksia ja sitä kautta ruoan jakelua, niin aikamoinen nälänhätä saattaisi metsäryynääjille tulla. Vai väitätkö, että jengi alkaisi noin vaan vetämään pettuleipää? Nykyajan mukavuuksiin tottuneelle suomalaiselle joutuminen moiseen tilanteeseen olisi siinä määrin kivualiasta, että luulen arvon puolustusvoimien rivien ja moraalin alkavan rakoilemaan hyvinkin nopeasti. Mikäs sitten eteen, kannibalismi? Politrukit jakamaan niskalaukauksia Big Maceista liikaa haaveileville?
 

Näkkäri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kaikki raiskattaisiin heti, kun Igor tulisi Vasilin kanssa kylään. Ne on kovia poikia raiskaamaan. Raiskaa mielellään kuulemma useimmat kotieläimetkin. Raiskaajat.

Itse en nostaisi tassuja pystyyn, vaan suosiolla perseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös