Laajasti päähän taottuna? Veikkaan, että noita biisejä ei ihan joka päivä lauleta. Teeppä pikainen haastattelu alakoululaisten parissa ja katsoppa kuinka moni osaa noiden biisien sanat ulkoa. Heitän oman veikkaukseni: ei yksikään.!
Tässä saatat tietysti olla oikeassa, minulla kun tuo musiikki on raahautunut mukana penikasta asti, lie sitten tullut samanhenkisten kanssa kommunikoitua näistä. Oma poika taas ei juuri ole musiikkitunneistaan raportoinut, mutta sitten toisaalta konservatorion opetus on minusta kiitettävää tasoltaan. On tuo joskus tainnut mainita, että joku musiikkitunnilla käsitelty kappale oli mielestään hyvä.
Voimme tietysti väitellä loputtomiin siitä mikä on merkittävintä antia maamme historiassa, mutta kyllä noilla seikoillakin on oma asemansa ja ehkä ihan jopa niin merkittävä asema, että niistä voi laulun tehdä. Toki historiaan mahtuu muitakin asioita ja niistä on omat laulunsa. Jopa Känkkäränkästä voi tehdä biisin ja hoilotta sitä alakoulussa. Vai onko sekin jotenkin pahasta nuorisolle?
Niin yritin avata mihin kaikkeen olisi mahdollisuus musiikkiopetuksessa ja toki, biisejä voi tehdä vaikka nälkäkuolemasta, joka sekin on 1800 - luvun suomessa ollut arkipäivää, niitä osia kansanperinteestä ja historiasta en ole koskaan kuullut lauletun missään opinahjossa, arkkivärssyjä aiheesta kyllä löytyy.
Minä kommenteissani en ole lainkaan ajatuksesta, että joku olisi pahasta nuorisolle, kriteerin kuitenkin tulisi olla sisällöllisesti avartavaa ja musiikillisesti kasvattavaa (tällä tarkoitan sitä, että jo lapsena pääsisi jyvälle monenlaisen musiikin sointukierroista ja melodiarakenteista tai esimerkiksi musiikin kehitysaskelista kautta historian). Enkä siis lainkaan edellytä mitään lapsista niin tyhmää teoriajunnaamista, vaan ihan musisoiden eri tyylejä läpi. Ehkä sitten vanhempana ei se perehtyminen ja ymmärryksen syventäminen enää tunnukaan niin vaikealta ja vastenmieliseltä.
Muusikon korvaan särähtää kovasti tuo hoilottaa, koska se markkeeraa kappaleen halventamista jollain sinnepäin kusaistulta vedolta, jolla ei oikeasti mitään merkitystä kenellekään ole. Siis vaikkapa känkkäränkkää, mutta asenteella, kunhan musiikillinen kunnianhimo opetuksessa ei tuolle tasolle jämähdä.
Varmasti näitä ylivertaisia tuotoksiakin laulellaan kouluissa eli ei siellä pelkästään hoilata näitä kritiikkisi kohteena olevia lauluja.
Suoraan sanottuna aika harvinaisen humoristinen juttu koko uutinen ja siitä syntynyt keskustelu. Enpä olisi uskonut, että tästä syntyy Jatkoajassa näin laaja-alainen keskustelu, jossa ollaan huolissaan koulujen musiikkituntien sisällöstä. Ei voi muuta sanoa kuin monipuolisia ovat jatkislaistenkin huolenaiheet!
Minä ainakin toivon, että musiikkiin todellakin opetuksessa paneudutaan ja taas kerran tartun sanoihisi (sori, ei voi mitään) lauletaan (ei laulella!) monenlaisia ja tyylisiä musiikkikappaleita, eikä myöskään hoilata näitä nationalistisiä marssinrenkutuksia vaan vaikka marssien luokkaa ympäri, että löytyy se autenttinen poljento, mikä tuohon musiikkityyliin kuuluu, musiikki on oikeasti hauskaa, jos sen tekee kunnolla.
Kaikki tietenkin on humoristista, varsinkin jos asian pihvi jää ymmärtämättä, tarkoitushakuisella väärinymmärtämisellä asian saa vieläkin humoristisemmaksi ja pienellä tautofonialla sievästi vääristellen mitätöidäänkin ajatuksen esittäjä ilman vasta-argumenttia tai edes älyllistä debattia ja viola, ollaankin kiusaamisen alkulähteillä, joka tässä kulttuurissa tuntuu olevan suosittu humoristinen kansanhupi, vähän niinkuin kääpiön heittelykin, suurinta osaa se hauskuuttaa, jos se vähemmistöä näyryyttää, niin oma vika, enemmistö määrää.