Tätä näkemystä en taas oikein ymmärrä. Oikei, se tietysti että on hyvä jos vaimo saa valita mitä tekee. Meidän tapauksessa yhteisen edun nimissä hän haluaa olla kotona. Mutta eihän herranjestas tarha ole ainoa paikka jossa tapaa samanikäisiä lapsia!
Noh, jokaisenhan täytyy katsoa elintilannettaan omasta näkökulmasta. Asumme pienellä rivitaloalueella ja meillä on kyllä ihan ihan kivat leikkikentät yms. lapsille, mutta kyllä siellä on aika autiota päivisin. Lisäksi, jos vaimo on kotona, niin hänellä menee usein se arvokkain aika kodin hoitoon. Silloin minusta on kyllä parempi, jos lapsi saa leikkiä tarhassa ikäistensä kanssa ja tätien järjestämän ohjelman merkeissä.
En ole ollenkaan varma, että se vaimo kotona lapsen/lasten kanssa on paras ratkaisu. Usein se on vielä ikävää sille vanhemmalle lapselle, joka ei pääse tekemisiin ikäistensä ja vähän vanhempien lasten kanssa.
Paremmin varmaan lapsi siinä näkee maailmaa ja oppii olemaan muiden kanssa, kuin aina siellä samassa tarhassa.
Pojan tarhassa on - näin lonkalta heitettynä - 45 lasta, kolmeen ikäryhmään jaettuna ja tätejä on jokaisessa 4 + muu henkilökunta. Aamulla jätämme hänet sinne kaikkein pienimmälle osastolle, joka ottaa vastaan aamuvirkut. Myöhemmin hän siirtyy sitten sille keskimmäiselle osastolle ja usein hän hakeutuu sitten vielä vähän vanhempien joukkoon sinne kolmannelle osastolle. Hän on siis päivittäin tekemisissiä periaatteessa koko jengin kanssa, kaikkine askareineen ja ohjelmineen. En kyllä sitten millään haluaisi, että hän lottaisi sillä yhdellä hiekkalaatikolla, parin muun tenavan kanssa, vaimojen juodessa kahvia ja keskustellessa keskenään. Ei sillä, että siinä olisi jotain pahaa, mutta minusta meidän poika viihtyy hienosti, kun päivä on täynnä ihmisiä ja ohjelmaa.
Tietty jos se kotiäiti on vaan kotona ja sisällä kaiket päivät lasten kanssa, niin se tekee lapselle enemmän hallaa.
Meillä sataa täällä niin usein, että silloin ollaan väkisinkin neljän seinän sisällä. Tarhassa taas vedetään sadekamppeet päälle ja painetaan ulos aina, riippumatta säästä. Lapsethan tulevat hulluksi, jos he joutuvat kyttämään päivät pitkät sisällä.
Ravintolassa syönti maksaa täällä sen kuin muuallakin, vähintään. Palkat ovat kovia, joten se näkyy kyllä ravintoloidenkin hinnoissa. Mutta toisaalta myöskin laatu on lähes aina tosi korkea, eli rahalle saakin vastinetta.
Tämä kyllä allekirjoitan, kun on Sveitsistä kysymys. Siellä se lihanpala on pääruoka ja vähän perunoita lautasen reunalle, jos mahtuu. Meillä se tahtoo olla niin, ettei kohta löydä koko saatanan lihaa sieltä perunoiden seasta.
Yleensäkin, Ruotsi on yksi vittumaisimmista paikoista käydä ulkona syömässä. Homma on yhtä odottamista ja jonottamista. Me käymmy nykään todella harvoin ulkona syömässä, juuri tästä syystä.
Enivei, meillä ei ole varaa käydä usein ulkona syömässä, ja jotenkin koemme muutenkin että samalla rahalla saamme kotona paljon paremmat pöperöt.
Suomessa en muista että olisin Alkossa nähnyt yhtä ainoaa viinipulloa alle 5 eur kappalehintaan.
Ruotsin Systeemistä saa laatikkoviinejä jo parhaimmillaan kympillä. Noh, onhan siitä tosin vähän hohto pois, kun loruttelee viiniä laatikosta, mutta jo puhutaan mausta, niin jotkut laatikkoviinit ovat ihan kelpo tavaraa ruokajuomina.
Tämä ja edellistalvi olivat jopa erittäin runsaslumisia, mistä lapset ovat tykänneet hemmetisti. Ja onhan se vanhemmallekin kivaa vaihtelua. Ja ennenkaikkea Jeeppi-ihmisille.
Täälläkin on ollut pitkästä aikaa lunta!! Ja sen verran, että ollaan saatu laskea oikein mäkeä!
