Tuo on ihan nollatason tuloksia tuottava kysymys. Ei kai kukaan voi taata mistään koirasta (rodusta riippumatta) tuollaista. Tai korkeintaan jos omistaa hampaattoman koiran.
No juu. Toki merkitystä on sitten myös sillä, kuinka kovaa se koira puree, eli ottaako vaan kiinni, vai runttaako luuhun asti, ja miten käyttäytyy puremisen jälkeen. Siffan tapauksessa ainakin tämä jälkimmäinen, eli että hyökkäsi uudelleen, on vähän huono juttu.
Väitän kyllä, että koiran (ei välttämättä susikoiran) pystyy kouluttamaan niin, että ihmisen pureminen ei kertakaikkiaan kuulu sen pelikirjaan (sic), mutta tällaisesta koirasta ei sitten tosipaikassa ole hyötyä, harvalla tämä tosin enää mikään koiranpitomotiivi onkaan (vrt kissa).
Villi veikkaukseni on, että tämä kesämökille vieraaksi tullut oli sen verran humalassa, että koira aisti epänormaalin käytöksen ja suhtautui epäluuloisesti varsinkin vieraassa ympäristössä. Toivottavasti ei vieras ollut skootterilla liikkeellä.
Omien koirajuttujen kertominen on vähän kuin inttijuttuja kertoisi, mutta meidän perheen koirista vanhempi oli pentuna kova näykkimään, mutta opetettiin puremattomaksi. Vanhempana puri kerran vierasta ennalta arvaamatta, mutta otti vain kevyesti kiinni kunnes tajusi mokansa ja morkkis oli koiralla silminnähtävä pitkään. Uskon, että tämän käytöksen laukaisi vieraan tupakointi.
Toinen koiramme, eli edellämainitun koiran pentu taas ei ole purrut ikinä ketään, eli emänsä oli jo kouluttanut asian kuntoon. Mutta kyllä sieltäkin voisi poikkeusoloissa se purenta tulla.
Tämä ei sitten koske tappelukoiraperäisiä rotuja, koska niitä tai niiden omistajia en ymmärrä.