Takki tyhjä - Yhteenveto kaudesta 2010-2011

Pelaajat muuttuvat, valmentajat muuttuvat, mutta, se syvin olemus, se säilyy edelleen Jokereissa.

On tämä vaan merkillisen kaunis seura. Kyllä tässä jälleen on vain niin käymässä, että pettymykseen se on päättymässä Jokereiden osalta. Voi kun tähän saisi jälleen sen pienen pätkän; sen legendaarisen pätkän, missä kaksi punakeltaisiin pukeutunutta, vanhahko herrasmies ja nuori pieni poika istuvat siellä Hartwall Areenan lehtereillä ja poika kysyy isältään että: ''Oi isä, miksi me kannatammekaan Jokereita?" Isä herkistyy ja kyyneleet silmissä katsoo poikaansa, mutta mitäpä hän nyt tuohon sitten voisi vastata? Miten selvittää ja selittää sellaista suurta raastavaa, ihanan raastavaa, vahvaa tunnetta, joka kuitenkaan ei ikinä palkitse? Se joka ottaa niin kovin, kovin paljon, mutta antaa niin vähän. Sitten ehkä pienen hetken jälkeen isä herkistymiseltään katsoo poikaansa ja kertoo ne sanat mitä niin monta kertaa Jokereiden aikana on kuullut: "Ensi kausi, poikaseni, ensi kausi. Se tulee. Silloin me olemme vahvoja. Silloin meillä on uusia pelaajia. Meillä on uusi valmentaja. Meillä on paljon rahaa. Me voitamme HIFK:n Stadin derbyissä.
Isä luo uskoa poikaansa ja sitten tulee se uusi kausi ja sitten tulee jälleen seuraava kausi ja sitä seuraava kausi. Vuodet vaihtuvat ja vierivät, vuosikymmenet vaihtuvat. Mikään ei oikeastaan muutu kunnes sitten lopulta isän elämän kiertokulku päättyy ja pojasta, joka aikoinaan tuon kysymyksen kysyi, on tullut nyt mies. Hänestä on tullut myös samalla isä. Hän on naimisissa ja hän on odottanut sitä mahtavaa päivää kun hän pääsee oman poikansa kanssa ensimmäistä kertaa Hartwall Areenalle. Mikä mahtava tunne se on esitellä omalle rakkaalle pojalleen toinen suuri rakkaus, joka kantaa punakeltaisia kauniita värejä. Vihdoin tulee se lauantai-ilta ja nyt pikkupojasta muotoutunut isä pääsee viemään poikaansa Areenalle. Siellä he istuvat, nauttivat. Sitä ennen he ovat syöneet kalliit hodarit Areenan ravintolassa ja sitten kas kas, kuusikymmentä minuuttia, joku Lukko, Pelicans, Ilves, tai mikä lie ikinä vieraileekaan tällä Areenalla, on voittanut Jokerit. Perinteinen ilta Ilmalassa. Se on päättynyt niin kuin sen pitikin päättyä. Poika varttuu siinä vielä muutamia viikkoja ja koko ajan ymmärtää yhä enemmän jääkiekosta vaikka ikää on vähän ja sitten lopulta eräs lauantai-ilta hän istuu tämän herrasmiehen vieressä ja kysyy sen saman kysymyksen mitä isä kysyi aikoinaan omalta isältään: "Isä, miksi me kannatamme Jokereita?"
Samalla ottelu päättyy ja ne muistelot jatkuvat. Silloin tulee isälle kyyneleet silmiin ja hän muistelee nostalgisesti omia aikojaan kun hän esitti tuon saman kysymyksen omalle isälleen. Hän on äärimmäisen ylpeä samalla omasta pojastaan, koska se kysymys on samalla merkki siitä että pojasta on tullut Jokerifani, punakeltaisen rakkaan stadilaisseuran kannattaja ja hän on vihdoin sisäistänyt sen seuran olemuksen ja syvimmän. Niin kuin niin monesti näillä lehtereillä on nähty, pelit yleensä päättyvät tappioon. Niin ne isät ja pojatkin saavat sen aikojen kuluessa nähdä. Hartwall Areenalla, melankolian tiellä on niin kovin, kovin kauniimpi kysyä kysymyksiä johon ei oikeastaan ole edes vastauksia. Se Jokereissa on kaikista kauneinta.

Uusia pelaajia. Uusi nuori maalivahti. NHL-hankintoja. Pohjois-Amerikkalaisia nuoria try-outille. Fysiikkavalmentaja, maaginen Ben Eaves aloittaa uudestaan jääkiekon, loukkaantumisten jälkeen. Jortikka ja Virmanen ovat koonneet yhdessä Jortikan näköisen joukkueen.
Mahalasku. Peli ei kulje. Joukkueeseen tulee maalintekijä Pihlman. Maalinsuulle maailmanmestari Jan Lasak. Jortikalle kenkää ja penkin taakse tulee kaikista kovin saatavilla oleva nimi, Erkka Westerlund. Peli alkaa kulkea ja Jokerit voittavat pelejä. Sitten peli taas taantuu ja kaikkien aikojen jääkiekko-ottelussa legendaarisella Olympiastadionilla tulee turpaan. Pudotuspeleihin selvitään. Vastustajaksi tulee rakas vihollinen Helsingin IFK.

Pudotuspeleissä joukkue voittaa kaksi ensimmäistä peliään. HIFK tasoittaa voitot, mutta Jokerit voittaa seuraavan. HIFK tasoittaa voitot taas, jatkoerässä Areenalla ja peli venyy seitsemänteen otteluun.

Game seven, HIFK murskaa Jokerit. Sommartider hej hej.

Paljon tunteita tämä kausi herätti. Negatiivisia, positiivisia, rakkautta, vihaa. Lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Nyt se on kuitenkin ohi ja pitkä kesäloma alkaa. Yleensä kesäloma on ollut Jokerifanin parasta aikaa, joten hyvää kesää kaikille.

Olen ylpeä faneista, jotka seisoivat joukkueen takana. Olen ylpeä joukkueesta, joka piti HIFK:ta tiukilla pudotuspeleistä. Marginaalit ovat pienet. Lähellä se kävi.

I, I'm a new day rising
I'm a brand new sky to hang
The stars upon tonight

Ben Eaves - Times Like These

linkki youtubeen ja Ben Eavesin herkkään tulkintaan.
edit: Tämän enempää ei nyt irtoa. Analysoikaa te ketkä pystytte.

Hieno ketjunavaus, tuon mun voi sulkea. Kauteen yleisesti mahtui monia hyviä hetkiä ja onnistumisia, vaikka päälimmäisenä jäi mieleen kaksi viimeistä hävittyä peliä ja katkera pettymys. Pienestä oli kiinni välieriin pääsy, mutta kyllä HIFK oli parempi ja ansaitusti meni jatkoon.

Mä en tästä Pedro-tarinaan rinnastamisesta ihan pidä, enää. Olen satavarma että Keklun nyt astuttua organisaation ruoriin kaikki muuttuu paremmaksi, hitaasti, mutta varmasti. Tällä kaudellakin nähtiin selviä merkkejä paremmasta, ja vaikka luu jäikin käteen, olen ylpeä siitä miten joukkue pelasi playoffeissa. Peli oli playoffeissa lähes täsmälleen sellaista mitä toivoinkin, mutta se ei riittänyt jatkoon.

Joukkue on vihdoin oikealla tiellä ja se antaa selkeän positiivisen jälkimaun kaudesta. Huomionarvoista on että Erkka onnistui jo puolikkaalla kaudellaan saavuttamaan enemmän playoff-voittoja kun Jalonen kahden ensimmäisen HIFK-kautensa aikana.

Kesän aikana hyökkäyspeli kuntoon niin ensi kaudella ollaan neljän parhaan joukossa.

Viimeisen pelin tuloksesta huolimatta kaudesta jäi hyvä maku. Kausi oli suurten muutosten aikaa ja jos pystyy katsomaan tämän sarjan lopputuloksen taakse, on joukkue menossa oikeaan suuntaan.

Ensi kautta odotellessa.

Paljon tästä kaudesta jäi positiivista. Täytyy myöhemmin palata, mutta alkukausi täyttä kuraa, sitten parempaa mutta epätasaista ja pleijareissa sitten vähän pidemmällekin mihin luulin rahkeiden riittävän.

Tuosta vikasta pelistä jäi mieleen lähinnä se, että siinä korostui karulla tavalla Jokerien heikkoudet eli av/yv peli, ratkaisijoiden kapeus ja rajallinen pakistoreservi. Naapuri heitti päin vastoin ja meni noilla vahvuuksilla oikeutetusti jatkoon.

Plussia tulee paljon vielä myöhemmin... nuoret pakit, Ossi, Pulu, Jaska, Erkka jne jne.

Sama juttu, kuin ennustajalla, vaikka hävittiin ja ottaa päähän, kaudesta jäi kokonaisuutena lopun taistelun takia hyvä maku.

Yksinkertaisesti kaiken viime vuosien sekoilun jälkeen oli hienoa nähdä taistelua, joka ei kantanut vaan tällä kertaa tarpeeksi pitkälle. Valitettavasti ne IFK:n viime hetkien maalit maksoivat tällä kertaa välieräpaikan.

Hieno avaus.

Erkkaa vapaasti lainaten "me olemme matkamme alussa, ja toivottavasti vielä voimme palkita fanimme, antaa jotain takaisin, kun he ovat meitä tukeneet".

Tähän minä uskon. Me tulemme olemaan se suurin isoin ja kaunein kaikessa. Joukkue, fanit yms. Nyt tämä kannatus otti, mutta pian saadaan takaisin.

Ja saimmehan tällä kaudella todistaa, kun meidän Teemu tulee voittamaan tulokkaan pystin.

Ps. Jatkan myöhemmin

Päällimmäisenä mielessä Hentusen mokattu läpiajo 6. pelin jatkoajalla. Kuinka pienestä kaikki voikaan olla kiinni?

Oikeastaan helpotus, että 7. peli hävittiin ihan pystyyn, kolmatta jatkoaikatappiota en olisi enää kestänyt.

Puolestani haluan todeta, että mulle on ihan sama miten paljon peli meni loppukaudesta eteenpäin tai miten hyvin joukkue taisteli ja haastoi ifk:n, tilasto on karua luettavaa: 4. 6. 10. 7.

Siinä on Suomen suurimpiin lukeutuvan ja jatkuvasti parhaimmilla resursseilla touhuavan organisaation neljän viime kauden sijoitukset jääkiekon sm-liigassa.

Kausi on yhtään kiertelemättä jälleen suuri pettymys.

ennustaja kirjoitti:

Viimeisen pelin tuloksesta huolimatta kaudesta jäi hyvä maku.

Laajenna klikkaamalla

Ei sitten millään.

Kausi ehkä todisti sen, että tulevaisuudessa voidaan menestyä, mutta ei tästä kaudesta kyllä jäänyt millään tavalla hyvä maku ja kun se päättyy game sevenissä murskatappioon paikallisvastustajaa vastaan, niin vitsit ovat vähissä.

Ensi kaudella organisaatio pääsee aloittamaan aikalailla puhtaalta pöydältä, jotain voimassaolevia soppareita kenties rasitteena (en nyt jaksa tarkistaa, kenellä jatkuu pahvi), mutta pääasiassa Westerlund ja Kekäläinen saavat nyt koota haluamansa jengin. Jos tällä kaudella menestymättömyyteen on yksi jos toinenkin selitys, niin ensi kaudella mä en enää yksinkertaisesti jaksa kuunnella analyysejä siitä, miksi en realistisesti saisi toivoa ja ennen kaikkea odottaa mestaruutta kannattamaltani joukkueelta, liigan suurseuralta.

Toivottavasti pelaajille ei jäänyt "hyvä maku" niin kuin joillekin jo häviämiseen tottuneille faneille. Runko kuitenkin jatkaa ensi kaudellakin ja tuolla asenteella ei ensi vuonnakaan ole odotettavissa mitään.

Muutamalle pelaajalle huippukausi (Jaska, Pulu, Ossi), mutta tulos ei ole edes välttävä. Lahdenkin kukkaan puhkeaminen meni Jokerien kannalta hukkaan jos jätkä lähtee vuolemaan ruplia ensi kaudeksi.

Crow23 kirjoitti:

Puolestani haluan todeta, että mulle on ihan sama miten paljon peli meni loppukaudesta eteenpäin tai miten hyvin joukkue taisteli ja haastoi ifk:n, tilasto on karua luettavaa: 4. 6. 10. 7.

Laajenna klikkaamalla

Kuten varmasti itsekin huomasit viestiä naputellessasi, Jokereiden sijoitus parantui tällä kaudella ensi kertaa sitten Sheddenin ensimmäisen kauden. Kausi oli kokonaisuutena odotettu suoritus positiivisella jälkimaulla, ennen kautta IS Veikkaaja uskoi Jokereiden päätyvän sijoille 4-6, samoin Jääkiekkolehti, ja niillä sijoilla lopussa oltiinkin.

Hienoa että kerrankin runko pysyy melko hyvin kasassa ensi kaudelle.

Okei, tämä projekti on vasta alussa ja jos Hentunen olisi lauantaina läpiajosta tehnyt ja jos ja jos. Yksi asia on kuitenkin varma. Minä en halua tuota "pyöriäiskiekkoa" enää nähdä, enkä varsinkaan oman joukkueen pelaamana. Ja puhun nyt siis hyökkäyspelistä. En voi ymmärtää, miten kukaan ikinä missään voi puolustaa tuollaista jääkiekon pelaamisen irvikuvaa. Mikään ei voi repiä jääkiekon seuraajan hermoja enempää riekaleiksi, kun katsoa pelaajien yksi toisensa jälkeen pyörivän kiekon kanssa ympäri vastustajan puolustusviisikkoa. Ei toivoakaan, että kiekkoa syötettäisiin vetopaikassa olevalle kaverille, ei puhettakaan että murtauduttaisiin maalille kiekon kanssa tai saati, että lauottaisiin kiekkoa maalille. Jokainen hyökkäysketjun jäsen käy vuorollaan pyörimässä ja tuloksena saadaan ehkä maalista ohi mennyt laapaisu siniviivalta tai sitten kiekon menetys siniviivalla, kuten Ben-Amorilla tänään.

Puhutaan pitkistä hyökkäyksistä ja yksi tällainen pyöritys Areenalla toikin tuloksen, kun Hifk ei päässyt vaihtamaan ja Lahti tuli ainoana maalintekoon pystyvänä pelaajana jäälle. Tänään, kun olisi pitänyt taistella tappioasemassa ja kaventaa niin tuollainen tehoton pyöriminen oli lähinnä surkuhupaisaa ja lievästi sanottuna epätoivoista ja aneemista. Huolestuttavaa on se, että Jokerien hyökkäyspelaaminen on aikaisemmillakin kausilla ollut tätä samaa tehotonta pyörimistä. Jopa Suomen maajoukkueen peli on välillä tätä pyörimistä. Legendaarinen on se lätkäfanin tuska, kun Suomen hyökkääjä kaartaa jälleen pois upeasta maalipaikasta kulmaan pyörimään. Vastustajan puolustuspelaamisella on tietenkin osansa tässä, mutta eikö harhauttamisella ja kiekon syöttämisellä nimeen omaan ole tarkoitus repiä vastustajan puolustuskuvio auki jääkiekko-nimisessä pelissä? Luulisi ensi kaudella kaiken maailman kiekkoprofessorienkin ymmärtävän, että tuollaista turhanpäiväistä pyörimistä ei Jokereissa haluta nähdä. Vaan juonikasta jääkiekkoa, jossa kiekko tekee töitä ja laukauksia satelee maalia kohti. Ja sitten sinne maalillekin mennään, kiekon kanssa tai ilman. Jokereista ei tässä sarjassa juurikaan löytynyt innokkaita sota-alueelle menijöitä, kun taas Hifk:lta löytyi ja tulos on nyt nähty. Ja ylivoimalla voisi mielellään kokeilla muitakin kuvioita, kuin sitä yhtä jossa näppärästi yhdellä puolustajalla menetetään kiekko viivassa.

Ehkä myöhemmin mutta ei vielä tänään voi analysoida kautta. Sen verran tappio vielä mustuu silmissä. Niin lähellä mutta niin kaukana...

Sen voin kuitenkin sanoa että tässä playoff-sarjassa Jokerit antoi vikaa peliä huomioimatta mulle sitä mitä parhaimmillaan lätkästä voi saada. Jätkät todellakin taisteli ja kantoi Jokerinuttua kunnialla. Kiitos siitä. Se merkkaa ainakin mulle enemmän kuin mikään muu.

Ensi kaudella olemme vanhempia, viisaampia, valmiimpia ja vaarallisempia. Uuden dynastian rakennus on alkanut.

Tsemppiä kaikille tappiosta toipumiseen. Muistakaa että se seuraava suuri voitto tuntuu sitäkin makeammalta!

Crow23 kirjoitti:

Kausi on yhtään kiertelemättä jälleen suuri pettymys.

Laajenna klikkaamalla

Näin se on nähtävä. Eteenpäin meno on minusta tässä kohtaa aika subjektiivinen termi käyttää silloin kun tulos ei ollut yhtään se parempi kuin muutamana viime vuotenakaan. Eteenpäin meno on muutenkin ihan liikaa käytetty termi suomalaisessa urheilussa.

Jos tästä sarjasta vielä jotain... Niin allekirjoittaisin täysin "ei ihan riittänyt" -kommentit jos me oltas oltu sarjassa se rinnallekirijä eikä IFK mutta naapurista poiketen oltas kuitenkin hävitty tää vika matsi. Fine! Mutta se että ei tiukasssa paikassa pystytty sarjaa hoitamaan kotiin (lähinnä ottelu 6 ja myös ottelu 4) on pelkkää valmennuksen ja pelaajiston heikkoutta enkä näe että sillä on hirveesti tekemistä sen kanssa monta vuotta kaverilla on ollut sama valmentaja tai kuinka monta vuotta meillä on hommia sössitty toimistolla. Avaimet oli ihan täysin omissa käsissä ja ne hukattiin ihan omaa huonoutta! Ei ollut tästä jengistä yllättäjäksi. En siis hirveesti taputtele päähän.

Todennettakoon sitten se eteenpäin meno ensi kaudella... Toivottavasti!

Kausi ohitse nyt siis lopullisesti. Pienen vitutuksen ohella on silti aivan uskomattoman upea fiilis tuosta porukasta loppujen lopuksi. Taisteltiin, raastettiin, annettiin kaikkemme joka ilta kaukaloon ja ei annettu periksi missään vaiheessa juurikaan. Komean työn teki Westerlund tuossa joukkueessa ja iso kiitos menee hänelle. Valmentajan vaihdos näkyi tällä kertaa selvästi ja se tuotti tulostakin. Puolustus saatiin kasaan loistavasti ja loistavalla maalivahtipelillä saatiin HIFK:lta kolme voittoa seitsemästä ottelusta. Koko loppukauden ajan oli joka otteluun parempi fiilis ja pisteitä sai odottaakkin. Pisteitä tuli ihan tasaisesti ja kuudes sija saatiin pidettyä runkosarjassa loppuun asti. HIFK tuli sitten ja pudotti meidät todella komeassa play-off sarjassa ja kaikkemme annettiin ja turpaan tuli, mitä sitten? Pelattiin hieno kausi ja tyytyväisiä ainakin täällä ollaan kauden suoritukseen!

Kiitoksia Jokerit tästä kaudesta! Ensi kaudella taas on uusi mahdollisuus!

Kausi ei loppunut niin kuin elokuvissa, mutta meillä oli taisteleva joukkue, joka pelasi isolla jokerisydämellä!

Erityismaininta on myös annettava kannattajille ja varsinkin Eteläpäädylle hienosta joukkueen tukemisesta. Uskomaton se huuto 4. ja 6. peleissä Jokerien tehdessä viimeisen maalinsa. Mutta myös - ja ennen kaikkea - kauden aikana oli säännöllisesti hieno meininki katsomossa.

Janne Lahti oli huikea.

Tässä vaiheessa ei voi muuta sanoa kuin parempi voitti. Kiitos kuitenkin Jokereille unohtumattomasta sarjasta. Harmi, että kaksi viimeistä peliä oltiin kyllä pahasti alakynnessä ja tuntui, että bensa yksinkertaisesti loppui.

Kausi oli korkeintaan keskikertainen, mutta viiden ensimmäisen puolivälisarjan otteluiden ansiosta taistelumieliala nosti tunnetta plussalle. Kausi sisälsi paljon onnistumisia ja paljon floppeja.

Janne Lahti:
Huikea kausi ja kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että mies jatkaisi meillä vielä ensi kaudellakin. Väsymys iski playoffien lopussa.

Teemu Pulkkinen:
Uskomaton kausi. Teemu II näytti taitonsa ja sitä oli hienoa seurata koko kausi. Lahden kanssa jopa sarjan paras parivaljakko. 1 vai 2 vuotta vielä meillä?

Jan Lasak:
Hieno haku Kekäläiseltä. Pelasi hienosti jo runkosarjassa ja varsinkin playoffeissa näytti tasonsa. Ilman Lasakia ei varmasti olisi ollut Game 7:niä. Jälleen kädet ristiin, että Jan jatkaa meillä ensi vuonna. Tuli Kilpeläinen tai ei.

Ossi Väänänen:
Viimeistään playoffeissa osoitti arvonsa joukkueelle. Ylistyssanat ei taas riitä. Hienoa, että kapteeni jatkaa seuraavat kaksi vuotta!

Ben Eaves:
Muistetaan valitettavasti Game 7:nin "ratkaisijana". Tärkeä mies kuitenkin joukkueelle ja osoitti taas tasonsa keväällä jopa tässä kunnossa. Toivottavasti Ben jatkaa askin puolella myös ensi vuonna.

Teemu Eronen:
Ossin vierellä kehittyi hienosti ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Uusi Sami Lepistö?

Jeremy Dehner:
Hieno haku Keklulta. Ensi vuonna jo varmasti vielä isommassa roolissa Erosen kanssa. Lisää tällaisia, Keklu!

Antti Kerälä:
Aloitti vaisusti, mutta itseluottamuksen myötä täydensi hienosti LKP-ketjun. Valitettavasti playoffit olivat tällä kertaa vielä liikaa. Kakkossentteri ensi vuonnakin.

Tommi Kivistö:
Junnu joutui liian kovaan paikkaan viimeisissä peleissä, kun heitettiin naapurin ykköstä vastaan kahdessa viimeisessä pelissä. Muuten todella hieno kehitys taas kohti kevättä ja hyvä kolmosparin pakki myös ensi kaudelle.

Tomi Mäki:
Taistelija isolla T:llä eikä vähiten tullessa vielä takaisin leuka murtuneenakin. Hienoa taistelua koko kauden ja maalejakin mukava määrä. Ensi kaudella kolmosketju Heinon ja Semirin kanssa?

Flopit:
- Pihlman: voiko huonommin enää pelata. Loukkaantunut tai ei?
- Niemi: paransi hieman keväällä, mutta toivottavasti ei jatka enää meillä historiasta huolimatta
- Hentunen: heräsi playoffeissa, mutta miten voi olla maalinteko noin vaikeaa maalikuninkaalta
- Pirnes: tervemenoa Ouluun!
- Hämäläinen: ei toivottavasti jatka enää meillä

Ennenkaikkea usko tulevaisuuteen kuitenkin suuri. Keklu tietää mitä tekee ja kun apuna vielä Erkka, niin varmasti joukkueen tekeminen erinäköistä ensi kaudella kuin tänä vuonna. Tähän täytyy uskoa varsinkin näin kesäloman alettua.

Yksi toivomus kuitenkin ylitse muiden, ei Ramstedtiä tänne!

Hyvää kesää ja kiitos vielä hienosta sarjasta Jokereille, faneille ja naapurille!

Kyllähän on tyhjä olo. Lähellä oli välierät, mutta kuitenkin niin kaukana. Parempi, hyökkäävämpi, joukkue voitti. Yllättävän hyvin rimpuiltiin mukana, varsinkin runkosarjan perusteella. Westerlund peluutti joukkoa hyvin ja materiaalin mukaan.

Kaudesta jäi hieman välikauden maku. Ei oikein osaa ees vituttaa. Kun (toivottavasti) tulevaisuus näyttää valoisalta.

Pelaajista plussalle jäivät Pulu, Lahti, Kerälä, Väänänen, Eronen, Dehner, Mäki, Ben-Amor, Lasak, Järvinen, Kivistö. Eaves pelasi hyvä pleijarit ja ihan ookoo runkkarin (okei, vika peli meni penkin alle :))

Hyvä puoli on että suurin osa plussan pelaajista jatkaa myös ensikaudella. Lahti nyt varmaan katoaa isommille jäille ja Järä ilmeisesti isomman peliajan perään. Lasakille tehdään toivottavasti jatkot.

Pakkaselle Pirnes (Hus pois), Nokelainen (ihan hyvää kiekotonta peliä, ehkä tokalla kaudella nähdään parempaa Petteriä), Hentunen (vaikka petrasi pleijareissa), Niemi (lopeta?!?), Hämäläinen (pelasko ees koko kautena?), Saarinen (ihme pörräämistä) ja PIHLMAN (Isoin floppi koko liigasta).

Näistä Noksu jatkaa ja Niemellä kanssa soppari. Hämäläisellä on soppari, mutta en näe mitenkään Villeä ensikauden joukkueessa. Hentunen varmaan vääntää jatkosta, mutta puolella saa kyllä hinta tippua.

Aina voi puhua, että hyvin taisteltiin ja, että tuleville kausille on siemenet kylvetty, nyt ei kuitenkaan jaksa paljon lohduttaa. Turpaan tuli ja kausi oli jälleen tuloksellisesti paha pettymys, piste. Vituiksi meni taas, nyt ei muutakuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, vai paistaisiko se aurinko joskus risukasaankin?

Odotukset tähän kauteen (Virmasen perintö ja Jortikan painolasti) olivat kouluarvosanoilla n.7 paikkeilla ja sellaiseen tulokseen Jokerit sitten lopulta päätyi. Hieno taistelua pleijareissa kyllä ja saappaat jaloissa kaatuivat, mutta ei tähän mitenkään tyytyväinen voi olla.

Ketjussa on jo ansiokasta jäkifiilistelyä ja analyysia, mutta vaikka miten päin käänneltäisiin, niin ensi kaudella - kun on aikaa treenata systeemit kuntoon - Erkka Westerlundin on ehdottomasti saatava hyökkäyspeli toimimaan luovemmin, viihdyttävämmin ja tehokkaammin. Vaikka rosteri pysyisi samana miinus Lahti. Nähdyllä rosterileveydellä ei voi olla parin hyökkääjän tehojen varassa.

Paradoksaalisesti kuitenkin uskon, että hyökkäyspeli olisi helpompaa rakentaa, jos pakistossa olisi 1-2 laatuäijää enemmän. Tällöin hyökkääjien ei tarvitsisi joka vaiheessa käyttää niin paljon keskittymistä ja energiaa pikkupakkien tukemiseen.

Ykkösveskari on oltava myös jatkossakin kaliiperia Lasak, jotta pakit voi luottaa ns. helppojen laukausten pysähtymiseen takanaan ja keskittyä omaan hommaansa. Ei siis mitään kokeiluhakuja molariosastolle, kiitos.

Olisin voinut kirjoittaa tämän tietysti 11-12 -ketjuun, mutta parasta jälkipeliä on pitää katseet tulevaisuudessa, eikä menneessä :).

Naapurista, iltaa.

Vaikka kausi tietenkin on teidän osalta päättynyt juuri puolivälieriin ja pettymykseen, täytyy silti tulla hehkuttamaan sekä juuri pelattua sarjaa että joukkuettanne. Jokerit pelasi oikeasti mahtavan taistelusarjan ennakkoon kovempaa joukkuetta vastaan. IFK:lla on kuitenkin ollut pelisysteemi jollain lailla kuosissa koko kauden, toisin kuin teillä.

Niille faneille, jotka kritisoivat Jokereiden pelitapaa(nimim. Presto, muistaakseni), esittäisin näkökulman: Jokerit oli tavallaan pakotettu pelaamaan kilpikonnaa(eikä suinkaan edes joka pelissä), koska vastassa oli yksi liigan hyökkäävimmistä joukkueista. IFK:n materiaali on niin leveä, ettei maalintekokilpailuun juuri kannata lähteä. Kaiken lisäksi Jokereiden pelitapa Erkan alaisuudessa oli vielä kovin keskeneräinen(Saatan olla väärässä. Viisaammat korjaavat).

Joka tapauksessa sarjan jokainen peli oli todella tasokasta lätkää. Viimeisessä pelissä Jokerit valitettavasti väsähti ja pelistä ei tullut toivotunlaista trilleriä. Ennakkoon parempi meni jatkoon. Parasta on mielestäni kuitenkin se, että loputtomia puheenaiheita jäi ilmaan: mm. tuomarit, Hentusen läpiajo, Erkan juomapullo ja Jalosen kommentit sarjan jälkeen. Näistäkin tämä sarja muistetaan.

Erityismaininta Janne Lahdelle. Aivan. Käsittämättömän. Hieno. Pelaaja. Toivottavasti jatkaa ensi kaudella.

Kiitos, että osaltanne loitte mahtavan tunnelman peleihin! Unohtumaton sarja, kerta kaikkiaan...

HJL kirjoitti:

Kiitos, että osaltanne loitte mahtavan tunnelman peleihin! Unohtumaton sarja, kerta kaikkiaan...

Laajenna klikkaamalla

Hyvään sarjaan tarvitaan 2 hyvää joukkuetta. Onnittelut vielä voitosta.:)

Lyhyt yhteenveto. Kaikkine ylä- ja alamäkineen kuitenkin kohtuu kausi. Nyt on nähty se että nimet eivät tee joukkuetta ja menestys tulee ennen työntekoa vain sanakirjassa.

Työnteko on alkanut ja uskonkin että seuraavana kautena Jokerit haastaa kärjen vieläkin paremmin.
Resurssit ovat parhaimmat Suomessa nyt ne vaan on käytettävä. :)

Jan Lasak - 9
Ikinä ei ole helppoa tulla kesken kauden mukaan ja maalivahtiosaston petettyä tälle sympaattiselle slovakille löytyi kolo. Tulonsa jälkeen pelasi valtaosan otteluista, välillä paremmin ja välillä heikommin. Varsinkin pleijareissa mies oli elementissään, mutta kokonaisarvosanaa laskee ne muutamat mustat hetket. Ei ehkä liigan paras maalivahti, mutta maalivahtiin ei kaaduttu pleijareissa. Mielellään jatkoa.

Mika järvinen - 7½
Nuori kundi tuli kovaan paikkaan ja sai alkuun reilun paikan ottaa ykkösen tontti itselleen. Peli ei kuitenkaan lähtenyt rullaamaan toivotulla tavalla ja otteissa oli aivan liikaa ailahtelua. Lasakin tulon jälkeä otteet paranivat selkeästi, mutta samoin vastuu pieneni.

Mikko Strömberg - 5
Piti olla se varma kakkosveskari, joka hoitaa tonttissa aina saadessaan pelata. Tuloksena erittäin lyhyt kausi ja melkein täydellinen floppaaminen. Lopulta Lasak sysäsi Strömbergin jopa luukulta pois ja kaverin kausi jatkui ulkomailla.
_ _ _ _ _ _ _
Ossi Väänänen - 9½
Liigan ehkä paras pakki omassa roolissaan. Toi jämäkkyyttä muuten kokemattomaan puolustukseen, johtajuutta sekä kentälle että koppiin ja oli muutenkin juuri sitä, mitä tilattiin. Hieno mies ja pitkäaikainen kapteeni.

Teemu Eronen - 8
Villeimmissä kaavailuissa Eronen olisi jo tällä kaudella noussut todelliseksi pelotteeksi. Näin ei kuitenkaan käynyt ja alkukausikin meni osittain pipariksi loukkaantumisen takia. Loppukaudesta kuitenkin alkoi taas näyttämään miksi hänestä puhuttiin paljon hyvää.

Tommi Kivistö - 7½
Hiukan samat sanat kuin Erosesta. Loppukaudesta nähtiin taas sitä Kivistöä, jota Jortikka hehkutti varauksetta. Alkukaudesta puolestaan oli jotain aivan muuta kuin odotettiin. Jos vain pari viimeistä kuukautta arvioitaisiin, olisi arvosana selkeästi parempi.

AJ Niemi - 6½
Pieleen menneen kauden jälkeen mies sai vielä näyttää osaamisensa. Kun jalka ei riittänyt, Isäntä jäi liian usein jalkoihin vikkelien hyökkääjien mennessä ohi. Paljon olisi saanut anteeksi, jos hyökkäyspäässä olisi tullut enemmän onnistumisia. Tosin rehellisyyden nimissä, noita tehoja ei alunperinkään odotettu.

Jeremy Dehner - 8-
Tuli melko puskista, ei tämän kaverin pitänyt saada sopparia. Pelasi kuitenkin erittäin varmasti ja näytti lupaavia otteita. Sai lopulta jatkosopimuksen, tulevalle kaudelle miehen pitäisi kuitenkin päästä Pulkkisen lämärikouluun ja saada Väänäseltä vinkkejä miten miestä otetaan.

Justin Forrest - 8½
Kesken kauden korvaamaan Kovasta. Paikka ei ollut helpoin, varsinki kun Kovanen oli saanut paljon äänekkäitä tukijoita taakseen. Lopulta hiukan yli 0,5p/o, joka oli varsin mukava saldo meidän pakkien keskuudessa. Pleijareissa saldoksi tuli vain 0+1, kokeneelta kiekolliselta pakilta olisi toivottu enemmän. Varsinkin kun miehen vahvuudet eivät ole varsinaisesti puolustusalueella.

Marko Kauppinen - 6½
Piti olla puolustuksen kiekollinen liideri, mutta lopulta näytöt jäivät vähiin ja mies löysi itensä KalPasta.

Tommi Kovanen - 8
Heti alkuun on todettava, että arvosanaan vaikuttaa vain aika meillä. Tuli paikkaamaan loukkaantuneita, jatkoi muutaman matsin jälkeen ja lopulta jäi hiukan pidemmäksi aikaa. Oli pitkään tehokkaimpia pakkeja, mutta lopulta sopparia ei tullut. Syitä etsittiin niin Kekäläisestä kuin miehen palkkapyynnöstä, todellinen syy tuskin tulee ikinä suuren yleisön tietoisuuteen.

Mukana hengessä: Ölander, Manelius ja Mälkiä. Pienen ottelumäärän takia en paneudu heihin.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Janne Lahti - 10
Ylivoimainen esitys. Ellei Peltonen olisi pelannut liigassa, olisi Lahti ollut vieläkin parempi vaihtoehto liigan parhaaksi pelaajaksi. Uskomaton kausi, tämän kauden otteilla luulisi myös venäläisten ja pohjoisamerikkalaisten kiinnostuvan miehestä.

Teemu Pulkkinen - 10-
Maaginen kausi. Ei millään olisi uskonut, että mies taistelee vuoden tulokkaan palkinnosta. Valitettava sairastuminen pilasi pleijarit, mutta siitä ei voida antaa miinusta näissä arvosteluissa. Ainoa miinus tulee siitä, että lopulta suoraviivaisuutta olisi voinut olla enemmän.

Antti Kerälä - 9½
Mestislöytöjä. Aloitti kauden erittäin heikosti ja oli pitkään selkeästi ketjukavereitansa jäljessä pisteissä. valmennusjohto näki miehessä kuitenkin jotain sellaista, mitä muun muassa allekirjoittanut ei nähnyt. Loppujen lopuksi mies oli yksi meidän vaarallisimmista hyökkääjistä ja muodosti erittäin pelottavan ketjun kahden edellä mainitun kanssa.

Esa Pirnes - 7
Mainettaan parempi, mutta silti lievä pettymys. Kärsi loukkaantumisista ja ei pystynyt oikein missään vaiheessa pelaamaan sillä tasolla, jolla ykkösen sentterin pitäisi pelata. Ilman loukkaantumisia otteet olisivat varmasti olleet parempia.

Jukka Hentunen - 7½
Ihan mukava kausi yrityksen ja syöttöjen kannalta. Tämä tuskin kauheasti kuitenkaan lämmityttää edelliskauden maalikuningasta. Välillä tuska kuului katsomoon asti ja vaikka mies pelasi hyvän kauden, maaleja odotettiin enemmän. Kausi käytännössä kulminoitui kuudennen puolivälierän jatkoaikaan: Hentunen läpi ja paikka ratkaista sarja, mutta lopulta Riksman torjui ja Haataja kävi kuittaamassa.

Tomi Mäki - 8+
Totuttua Mäkeä. Ei pettänyt millään tavalla, mutta ei myöskään nostanut tasoaan edelliskausista. Vaikea Mäestä on mitään sanoa: aina saa mitä tilaa.

Semir ben Amour - 8½
Kovaa taistelua, taklauksia ja välillä maalejakin. Loppukaudesta luistin näytti hiukan hidatuvan, liekö ollut vammoja vai väsymystä? Kokonaiskuva jäi selvästi positiiviseksi, vaikka puolivälierissä varsinkin yksi jäähy olisi voinut jäädä ottamatta ja saada suurempi vastaus HIFK:n fyysiselle osastolle.

Ville Hämäläinen - 6
Piti olla luotettava nelossentteri, mutta jäi kauas siitä. Ei ollut tarpeeksi taitava ottamaan suurempaa kiekollista roolia, eikä tarpeeksi hyvä puolustuspäähän hoitamaan nelosen hommia. Lopputulemana surulliset tilastot ja jääminen pienelle peliajalle.

Jani Rita - 7½
Kun kausi alkaa ~10 ottelua ennen pleijareita, ei paljon enempää voi vaatia. Ei varsinaisesti loistanut pelaamissaan otteluissa, mutta teki pari maalia ja pelasi ihan kivasti.

Petteri Nokelainen - 7+
Ihan mukava kausi, mutta ei missään nimessä osoittanut mitään uskomatonta. Loukkaantumiset varmasti veivät tehoja, mutta suurempaa roolia oli tarjolla.

Ossi Saarinen - 6+
Sama vanha Ossi. Päästessään pelaamaan kyllä pörrää nätisti, mutta siihen se jääkin. Peliaika jäi osittain syystäkin pieneksi, pelaamissaan otteluissa ei esittänyt mitään muuta kuin näennäisen hyvää pörräystä.

Ben Eaves - 8-
Ei varmasti ollut täydessä kunnossa, tuskin kuitenkaan valmentajaksi tullut kaveri oli treenannut kuin ammattijääkiekkoilija. Loukkaantumishistoriaan nähden uskomattoman terve kausi, vaikkakin poissaoloja tuli. Ajoittain jopa kentän paras pelaaja, mutta välillä taas hiukan poissa kuvasta. Jos jatkaa ensi kaudella, niin kunnon kesätreeni on must. Jos nimittäin pystyy pelaamaan tasollaan useammin, tulee vastustajalle pitkiä iltoja jatkuvasti.

Tuomas Pihlman - 6
Kesken kauden tullut Pihlman oli Kekäläisen ainoa selkeä virhehankinta. Ei missään vaiheessa päässyt kuntoon ja yleensä ihan hyvän ekan erän jälkeen alkoi taantua loppua kohden. Välillä väläytteli hyvää laukaustaan, mutta muuta kerrottavaa ei pahemmin ole.

Henri Heino - 8½
Tuli kauden lopussa ja hoiti hommansa juuri niin kuin toivottiin. Toi jämäkkyyttä varsinkin AV-peliin ja neloseen. Kaudelle 2011-12 tulee varmasti olemaan tärkeä osa palapeliä.

Jan-Mikael Juutilainen - 6½
Ajoittain pelasi ihan pirteästi, mutta mitään erityisen suurta tai oleellista lisää joukkueeseen ei tuonut. Hiukan kärjistäen voisi sanoa, että sitä saatiin mitä odotettiin: ei mitään.

Hengessä mukana: Helenius, Pallassalo, Ruuttu ja Pitkänen.

Erkka Westerlund:8½
Tuli kovaan paikkaan kesken kauden ja klaarasi homman melko hyvin. Jokereiden peli ei ehkä ollut kovinkaan nättiä, mutta varsinkin pleijareissa pelattiin mielestäni realiteettien mukaan. Ei kuitenkaan tehnyt mitään suikkasmaista täyskääntöä, joten paremman numeron näkisin pieneä vääryytenä.

Jarmo Kekäläinen: - 8
Selkeä parannus pelaajapuolella Masaan verrattuna. Keklun hankinnoista Lasak oli välillä jopa maaginen, Dehner sai ansaitun jatkosopparin, Forrest löydettiin kesken kauden ja Heinosta saatiin tuleva jarrusentteri. Loistavaa duunia siltä osin. Sitten... Pihlman osoittautui lopulta flopiksi. Kovalla riskillä otettiin pelaaja kunnosta huolimatta ja tällä kertaa käteen jäi mitä jäi. Samoin Kovasen tapaus jakoi leiriä: meillä pelatessaan moni olisi pitänyt Kovasen. Tältä istumalta on mahdotonta sanoa tekikö Jarmo oikean liikkeen Kovasen kanssa ja olisiko edes muuta vaihtoehtoa voitu tehdä. Fakta kuitenkin on, että mukava korvike saatiin Forrestista ja Kovanen jäi naapurissa jämäpakin rooliin. Kokonaisarvosanaa laskee se hankkimatta jäänyt pakki ja muutamat itkuraivarit mediassa. Pakkia arvioidessa on tosin huomioitava, että välttämättä vika ei ollut täysin miehessä itsessään, vaan myös Kekellä on voinut olla sanansa sanottavana.

Heitin tuossa jotain arviota kauden pelaajista. Aivan varmasti joitain jäi pois, sen verran vielä pitää ajatuksia kokoilla. Jotenkin tyhjä olo kauden jälkeen, varsinkin kun henkisesti en ollut valmistautunut sen päättymiseen. Nyt pitää vain odottaa tulevaa kautta ja pyrkiä selviytymään.

Kokonaisuutena tästä kaudesta jäi ihan hyvä mieli, vaikka nyt mieli matalana onkin. Tekeminen tuntui olevan aivan toisella tasolla Masan aikaan verrattuna, moni pelaaja löi itsensä lopullisesti läpi ja niin Talviklassikon kuin puokkarienkin muodossa saatiin paikallisviihdettä suurissa määrin.

Paska runkosarja, lyhyet play offit. Sekoiluhan alkoi jo kauan sitten, oikeastaan niin kauan sitten, ettei kaikkea voi edes muistaa. Pahin virhe, jonka kanssa oli vain elettävä, oli se että joukkue oli alunperin rakennettu Jortikalle, Virmasen toimesta. Näin ollen jo Kekäläisen astuessa remmiin, homma oli vähän vinksallaan. Kekäläinen sai jotain omaa tuotua joukkueeseen, mutta hänenkin ansionsa jäi enemmän organisaatiopuolelle. Westerlundin kiinnittäminen oli hyvä veto, mutta sen tuloksista nauttiminen jää tulevaisuuteen. Kekäläisen toimintaan kauden aikana ja erityisesti siirtorajalla, olin jokseenkin pettynyt. Henri Heino ja Jan Lasak olivat ehdottoman hyviä hankintoja, kuten Kauppisen siirto poiskin, mutta sentterin ja 1-2 pakin puuttuminen vei mahdollisuuden taistella mitaleista.

Pelaajistosta selkeitä onnistujia ja parhaimmat pelaajamme edellämainittujen lisäksi olivat Lahti, Kerälä, Pulkkinen, Väänänen ja Eronen.

Pettymyksistä pahimmat Pirnes, Hentunen ja Niemi. Pirnes ilmeisesti jo toisen kauden peräkkäin loukkaantuneena koko kauden, Hentuselta katastrofikausi, vaikka koko ajan yritti hyvällä sykkeellä. Niemi sentään play offsissa paransi jonkin verran. Hämäläisestä en mitään odottanut, joten en myöskään pettynyt. Pihlmania ei tarvitse edes kommentoida.

Runkosarjan perusteella olisin antanut joukkueelle arvosanan 6, mutta play offsit nostivat arvosanaksi 7+. Se siitä kaudesta, vaikka tätä tullaan pyörittelemään juhannukseen asti, katseet kohti ensi kautta. Kovat odotukset on ladattu Kekäläiseen, nyt kevään ja kesän aikana oli syytä lunastaa niitä odotuksia!

Nostetaan näin alkuun esiin pienen pieni nyanssi, eilisen ottelun viimeiset minuutit. Jokerit haki selvässä tappioasemassa maalia eikä lähtenyt millekään sikailuhakkaamislinjalle. Siitä täältä suunnalta arvostusta.

Olen koittanut pähkäillä Jokerien hyökkäyspeliä. Aina puhutaan, että muutosvalmennuksessa ei ole aikaa jne jne, mutta uskallan väittää että Westerlundilla oli tarpeeksi aikaa muuttaa Jokerien hyökkäyssinisen jälkeistä pelaamista.

Ensi kausi näyttää ollaanko Jokereissa oikealla tiellä. Jokainen kiekkofani varmasti tajuaa jo, että nykypäivänä resurssit+pari crosbya ei tarkoita suoraan mestaruutta.

ProCoach kirjoitti:

Nostetaan näin alkuun esiin pienen pieni nyanssi, eilisen ottelun viimeiset minuutit. Jokerit haki selvässä tappioasemassa maalia eikä lähtenyt millekään sikailuhakkaamislinjalle. Siitä täältä suunnalta arvostusta.

Olen koittanut pähkäillä Jokerien hyökkäyspeliä. Aina puhutaan, että muutosvalmennuksessa ei ole aikaa jne jne, mutta uskallan väittää että Westerlundilla oli tarpeeksi aikaa muuttaa Jokerien hyökkäyssinisen jälkeistä pelaamista.

Laajenna klikkaamalla

Toki oli aikaa ihan kohtuullisesti muuttaa Jokereiden peliä, mutta materiaalia tähän ei oikein ollut. Sentterikalusto oli lopulta liian ohut, sillä Eaves oli paljon pois vaikka playoffit pelasikin hyvällä tasolla, samoin Pirnes oli käytännössä koko kauden klesana. Laitureista Pihlman ei päässyt missään vaiheessa edes kohtuulliseen kuntoon ja oli aivan törkeän hidas. Ridalla sama juttu, vaikka olikin vähän paremmassa kunnossa. Heinon ketju oli puhdas jarruketju ja nelosessa pelasi sitten ketä saatiin kasaan. Kerälän ketju oli loistava kunnes hajosi Pulkkisen sairastumisen vuoksi, eikä sen jälkeen päässyt enää samaan lentoon. Kerälän taso laski myös reilusti runkosarjasta. Hentuselta olisi vaadittu loistavia otteita, mutta niitä ei saatu, vaikka pelasikin varsin kohtuullisesti playoffeissa.

Paljon saatiin kuitenkin hyvää dataa ensi kautta ajatellen ja puutteet ovat varmasti hyvin Keklun tiedossa. YV:seen tarvitaan ehdottomasti viivapelote tai kaksi, nyt sitä ei ollut ja siihen ratkesi paljon. Erosesta voisi tulla erinomainen yv-pelaaja, mutta laukaus on valitettavan huono edelleen. Heino ja Nokelainen ovat loistavia puolustavia pelaajia, mutta hyökkäävään rooliin ei taida Noksusta olla edes SM-liigassa. Pirneksestä ja Hentusesta saatavat rahat pitää laittaa ehdottomiin ykköskorin kavereihin. Nyt hinta oli sitä, mutta tulokset eivät. Pirnes toki enemmän tai vähemmän paskana yli vuoden. Jos molemmat suostuvat yli puolen palkan alennukseen, voisi jatkoakin toki harkita. Hentunen voisi mennä vielä hyvin kolmosen laidassa, mutta todennäköisesti nuorempaa kaveria tulee tilalle.

Tärkeimmät hankinnat on siis ykkössentteri, johon rooliin toki vaikkapa Lehterä olisi todellinen lottovoitto, 1-2 pakkia, sekä vähintään 1 kpl laitureita, etenkin jos ja kun Lahti vaihtaa maisemaa.