Loppukesän NHL Fantasy Draft 2010: Kokoonpanoketju

E: Lyhensin noita tekstejä.

Carolina Hurricanes

Hyökkääjät:
Vanek — Richards — Zubrus
Cole — Stastny — Williams
Samsonov — Staal — Hunter
McLeod — Påhlsson — Draper

Hyökkäys on mielestäni kova. Ykkösnyrkkiä johtaa yksi NHL:n parhaista pelintekijöistä, nimittäin Brad Richards. Hänen vierellään Thomas Vanek iskee limppua reppuun ja odotusarvo 45-50 maalia. Dainius Zubrus tasapainottaa hyvin kaksikkoa ja härkämäisen hyökkääjän 103-kiloista kroppaa ei helpolla kaadeta. Kakkosta johtaa 79 pistettä viime kaudella tehnyt Paul Stastny, joka saa vierelleen fyysisen voimahyökkääjän Erik Colen sekä Justin Williamsin. Cole-Williams -kaksikosta molemmat ovat ylittäneet 30 maalin rajan ja tempun uusiminen syöttöpörssin sijalla 7 olevan kaverin vieressä se ei ole mahdottomuus. Kolmosketjua johtaa maailman paras kolmossentteri Jordan Staal, joka saa vierelleen pienen mutta pippurisen Sergei Samsonovin sekä hyvän kahdensuunnan pelaajan Trent Hunterin. Nelosketjun kaksikko Påhlsson-Draper pimentää vastustajan kärkihyökkääjät ja Cody McLeod taklaa kaikkea liikkuvaa sekä pudottaa hanskat tarvittaessa. Jokaisesta ketjusta löytyy taklausvoimaa, fyysisyyttä, nopeutta, taitoa, kokemusta sekä nuoruutta.

Puolustajat:
Jovanovski — Rozsival
McCabe — Montador
O'Donnell — Bergeron

Puolustus on tämän joukkueen heikko lenkki, mutta ihan olkaa kohauttamalla ei kannata tätä puolustusta silti sivuuttaa, sillä tässä puolustuksessa on erittäin paljon kiekollista taitoa. Ykköspakkipari omaa paljon kiekollista taitoa. Joukkueen ykköspakki on Ed Jovanovski. Hän osaa antaa avaussyötön nopeasti ja tarkasti, tukea hyvin hyökkäyksiä sekä taklata niin että tuntuu. Rozsival antaa hyvää tukea vieressä. Kakkospariin on heittää 43 pistettä tehnyt Bryan McCabe, joka jakaa isolla kropallaan suuria pommeja. Vieressä on 183-senttinen Steve Montador, joka pienestä koostaan huolimatta on fyysinen puolustaja ja pitää maalinedustan puhtaana. Maalinedustahommia hoitaa myös kolmosessa kokenut Sean O'Donnell, joka on todella vittumainen vastustaja. Kolmosparin kiekollisesta puolesta vastaa NHL:n eliittiä roolissaan oleva Marc-Andre Bergeron. Kokonaisuudessa hyvä pakisto. Erittäin kokenut pakisto jota pienet vastoinkäymiset eivät hetkauta.

Maalivahdit:
Kiprusoff
Budaj

Maalivahtiosasto ei sisällä kysymysmerkkejä, sillä tolppien väliä vartioi yksi maailman parhaista maalivahdeista, nimittäin Miikka Kiprusoff. Hän omaa kykyjä kääntää pelit yksin joukkueelleen tehden aivan järkyttäviä torjuntoja. Todellinen franchise-maalivahti, ja häneen voi luottaa tiukassa paikassa. Hyvää tarvittavaa taustatukea antaa Peter Budaj, ja näin "Kipper" saa myös tarvittua lepoaikaa, kun taustalla on luotettava kakkosmaalivahti. Todella hyvä kaksikko, kärkimateriaalia tässä draftissa.

Yhteenveto:
Olen tyytyväinen joukkueeseen. Jengi on vahvasti roolitettu, sillä jokaisesta ketjusta löytyy nopeutta, taitoa, taklausvoimaa ja hyvää kahden suunnan peliä. Sentterikalusto on tämän draftin paras ja maalivahtikin on kärkiviisikossa. Nämä kaverit ovat tottuneet voittamaan, sillä nopeasti laskettuna seitsemältä löytyy Stanley Cup -sormus.

1: Brad Richards
2: Paul Stastny
3: Thomas Vanek
3: Jordan Staal
4: Miikka Kiprusoff
6: Ed Jovanovski
9: Bryan McCabe
10: Dainius Zubrus
10: Erik Cole
12: Justin Williams
12: Marc-Andre Bergeron
12: Samuel Påhlsson
13: Michal Rozsival
13: Trent Hunter
13: Steve Montador
15: Sergei Samsonov
16: Sean O'Donnell
19: Kris Draper
20: Cody McLeod
20: Peter Budaj

TORONTO MAPLE LEAFS

xxxx - xxxx - xxxx
xxxx - xxxx - xxxx
xxxx - xxxx - xxxx
xxxx - xxxx - xxxx

xxxx - xxxx
xxxx - xxxx
xxxx - xxxx

xxxx
xxxx

1st (#21):
2nd (#39):
4th (#99):
5th (#141):
6th (#155):
6th (#159):
7th (#206):
8th
9th
9th
10th
10th
11th

San Jose Sharks


Ilya Kovaltchuk - Travis Zajac - Mike Knuble
Paul Kariya - Vaclac Prospal - Bill Guerin
Ales Kotalik - Dave Bolland - Petr Sykora
Jay Pandolfo - Marty Reasoner - Ruslan Fedotenko

Willie Mitchell - Dion Phaneuf
Dennis Wideman - Rob Scuderi
Karlis Skrastins-Mark Stuart

Tomas Vokoun
Johan Hedberg




1. #9 Ilya Kovaltchuk
2. #52 Travis Zajac
3. #69 Dion Phaneuf
4. #112 Vaclac Prospal
6. #169 Mike Knuble
6. #172 Dennis Wideman
6. #176 Dave Bolland
7. #192 Willie Mitchell
7. #194 Paul Kariya
7. #201 Tomas Vokoun
11.#309 Bill Guerin
11.#321 Rob Scuderi
11.#323 Petr Sykora
15.#429 Marek Svatos (vaihdettiin Ruslan Fedotenkoon)
16.#472 Marty Reasoner
17.#489 Mark Stuart
17.#501 Jay Pandolfo
18.#532 Ales Kotalik
19.#549 Karlis Skrastins
20.#592 Johan Hedberg



Kovaltchuk - Zajac - Knuble
Kariya - Prospal - Guerin
Kotalik - Bolland - Sykora
Pandolfo - Reasoner - Fedotenko


Ykkösketjusta löytyy yhdessä Ovechkinin kanssa maailmanparas maalintekijä, Ilya Kovaltchuk. Hänen vierelleen istutetaan erinomainen peliätekevä sentteri Travis Zajac, joka on jo New Jerseyssä osoittanut pystyvänsä täyttämään 1. sentterin vaativan roolin. Zajac on erittäin älykäs pelaaja, jonka tarjoiluista Kovaltchukilla on mahdollista tehdä uskomattomia maalimääriä. Toisella laidalla viilettää fyysinen raataja, Mike Knuble, joka hoitaa tässä ketjussa kulmissa pelaamisen ja maskin tekemisen. Knuble osaa myös laittaa lättyä verkkoon, siitä osoituksena 30 maalia viime kaudella. Erittäin vaarallinen ykkönen kaikenkaikkiaan.

Kakkosketjusta ei kokemusta puutu. Vasemmalta laidalta löytyy luontainen maalintekijä, taskurakettimainen Paul Kariya, jonka nopeus aiheutta väkisinkin vaarallisia tilanteita vastustajan maalille. Keskellä pelaa Vaclac Prospal, joka on hyökkäyssuuntaan uskomattoman älykäs pelaaja. Prospal tekee ratkaisuja, jotka aiheuttavat aina ongelmia vastustajalle. Bill Guerin oikealla laidalla taas on erinomainen taistelija ja kahden suunnan pelaaja, joka tekee Prospalille ja Kariyalle tilaa hyökkäyspäässä ja hoitaa myön omanpään erittäin tunnollisesti.

Kolmosketjun laiturit omaavat molemmat potentiaalia suuriin maalimääriin, ja Dave Bolland on heidän väliinsä täydellinen sentteri, jotta potentiaali saataisiin realisoitumaan. Bollandin kahdensuunnan pelaaminen antaa Kotalikille ja Sykoralle aikaa ja rauhaa keskittyä hyökkäämiseen, joka loppupeleissä kuitenkin on heidän vahvuutensa. Bolland on myös hyvä vastustajan tähtien pimentäjä, erittäin monikäyttöinen pelaaja siis.

Nelosketju on tyypillinen jarruketju, joka pystyy pelaamaan tärkeitä vaihtoja pelin loppuhetkillä vastustajan tähtiä vastaan. Jokainen ketjun jäsen on erinomainen pelaaja puolustuspäässä, ja kaikilta löytyy silti myös kohtalaiset kiekolliset taidot. Jay Pandolfo on nopea ja periksiantamaton raataja, joka ei ikinä luovuta. Marty Reasoner on kentällä todella viisas pelaaja, joka ei turhia hätiköi ja tekee aina oikeita, ja joukkuetta hyödyttäviä ratkaisuita. Ruslan Fedotenkonkin vahvuus piilee asenteessa ja voimassa, osaa tarvittaessa tehdä myös pisteitä. Joukkueelle elintärkeä vastustajanpimentäjä-ketju.



Mitchell - Phaneuf
Wideman - Scuderi
Skrastins - Stuart


Ykkösparista löytyy NHL top-3 puolustajiin lupautuva Dion Phaneuf. Järkälemäinen ja erittäin fyysisesti pelaava Phaneuf omaa myös erinomaiset kiekolliset taidot ja hyvän oman pään pelaamisen lisäksi nousee myös hanakasti tukemaan hyökkäyksiä. Phaneufille vapauksia antaa Willie Mitchell, joka on koko liigan eliittiä puolustavien puolustajien sarjassa. Tasapainoinen, fyysinen ja molempiin suuntiin loistavasti pelaava ykköspari siis.

Kakkosparistakin löytyy kiekollista osaamista aivan NHL:än huipulta. Dennis Wideman on omimmillaan juuri kiekon kanssa, ja on moderni hyökkäävä puolustaja. Samaan tapaan kuin Mitchell ykkösparissa, Rob Scuderi tasapainottaa kakkosessa hyökkäävämpää pariaan. Scuderi on erittäin aliarvostettu pelaaja, vaikka joukkueelle hän on tuiki tärkeä.

Kolmospari on perinteinen isokokoinen puolustusvoittoinen pari. Karlis Skrastins taklaa todella kovaa ja siivoaa omaa maalinedustaa kovalla kädellä. Myös Mark Stuart taitaa fyysisen pelin, mutta osaa myös lukea peliä erinomaisesti, joka johtaa tärkeisiin syötönkatkoihin ja oikeaan sijoittautumiseen. Alivoimilla ja puolustuspäässä tärkeä pari, näiden kaverien hyvyyttö ei mitata pistemäärillä.



Vokoun
Hedberg

Maalilla päävastuun kantaa tuore maailmanmestari Tsekin paidasta, Tomas Vokoun. Aikoinaan epävarman vahdin leiman saanut Vokoun on viimeistään viime vuosina osoittanut tuon maineen täysin epätodenmukaiseksi. Vokoun on nykyään erittäin varma torjuja, joka ottaa pelin tärkeillä hetkillä ratkaisevia torjuntoja. Erittäin hyvä ykkösmaalivahti, joka jaksaa pelata suuria pelimääriä läpi koko kauden.

Vokounia kirittää pitkän NHL-uran tehnyt Johan Hedberg. Hedberg on erittäin nöyrä ja kokenut kakkosmaalivahti, joka ei turhia asemastaan vikise. Kiekkoja erittäin varmalla tyylillä torjuva Hedberg ei turhia showtemppuja tee, mutta kiekot pysähtyvät silti ilman turhia pomputteluja. Erittäin tasainen maalivahti, jonka voi heittää kentälle tilanteessa ja tilanteessa.

Calgary Flames

Simon Gagne- Marc Savard - Jarome Iginla (C)
Niklas Hagman - Rich Peverley - Andrei Kostitsyn
Marek Svatos - Mikael Backlund - Cody Hodgson
Jarkko Ruutu - Cory Stillman - Brian McGrattan

Mark Streit (A) - Stephane Robidas (A)
Keith Yandle - Sami Salo
Tom Poti - Brian Pothier

Jonathan Quick
Mike Smith


1th (#20 from ATL) Jarome Iginla
2th (#41 from ATL) Marc Savard
3th (#82) Mark Streit
4th (#99) Simon Gagne
5th (#142) Stephane Robidas
6th (#159) Rich Peverley
8th (#219) Keith Yandle
8th (#221 from ATL) Jonathan Quick
10th (#279) Sami Salo
11th (#302) Niklas Hagman
12th (#334 (from NYR) Cory Stillman
12th (#339) Tom Poti
12th (#341 from ATL) Jarkko Ruutu
12th (#353) Andrei Kostitsyn
13th (#382) Mikael Backlund
14th (#399) Cody Hodgson
15th (#459) Marek Svatos
17th (#495) Mike Smith
19th (#565) Brian Pothier
20th (#579) Brian McGrattan

JOUKKUEEN ESITTELY


Hyökkäys:
Simon Gagne- Marc Savard - Jarome Iginla (C)
Joukkueen ykköstähtenä hääri itseoikeutetusti kapteeni Jarome Iginla. Iggy saa vierelleen kauan kaipaamansa ykköskorin äijät, kun vieressä pelaavat taitavat Marc Savard ja Simon Gagne. Näiden kanssa hän taistelee varmasti piste- ja maalipörssien voitosta. Gagne on takuuvarma 40+ maalin mies ja kun Savard pääse tarjoilemaan näille hepuille, hänen pistesarakeensä näyttää helposti yli sadan. Uskallan väittää draftin kovimmaksi hyökkäysketjuksi.

Andrei Kostitsyn - Rich Peverley - Niklas Hagman
Rick Paverley on tasokas kahdensuunnansentteri, jolta onnistuu myös tehoilu hyökkäyspäässä. Viime kaudella hän nakutti Thrasherseissä 55 tehopistettä. Ketjun toinen energiapelaaja Niklas Hagman on parilla viimekaudella nostanut profiiliaan maalintekijänä ja teki varsinkin alkukaudesta kovaa jälkeä. Siirto tehottomaan Calgaryyn ei tapahtunut ongelmitta - maaleja syntynytkään entiseen tapaan. Teki silti 25 maalia, joka on kakkoskentän laiturille hyvä määrä. Oma lukunsa on taitoniekka Andrei Kostytsin. Hänellä on potentiaalia olla aivan liigan parhaita maalintekijöitä. Tässä ketjussa hänellä ei ole paineita puolustuspelaamisesta, joten hän saa keskittyä täysin hyökkäyspeliin.

Mark Svatos - Mikael Backlund - Cody Hodgson
3.ketjussa on kaksi joukkueidensa parasta prospectia ja Slovaki Marek Svatos. Eiköhän se kerro kaiken tämän kentän vaarallisuudesta. Backlundista voisi sen verran tokaista, että osa Flamesfaneista on ollut istuttamassa häntä Jarome Iginlan sentteriksi.

Jarkko Ruutu - Cory Stillman– Brian McGrattan
Nelosen laiturit Jarkko Ruutu ja Brian McGrattan pitävät huolen siitä ettei tästä ketjusta pidetä vastustajan puolella. Jarkko ärsyttää, maalaa ja tarvittaessa tappeleekin. J.Ruutu on tärkeämpi pelaaja joukkueelle, kuin moni luuleekaan. Brian McGrattan puolestaan jäi monien mieleen tekemällä Gordie Howe Hattrickin viime kaudella, joten kova tappelija osaa myös pelata. Kenttää sentteröi kokenut Stillman, joka teki viimekaudella hyvät tehot peliaikaansa ja ikäänsä nähden.

Puolustus:
Mark Streit (A) - Stephane Robidas (A) L-R
Tässä yksi draftin parhaimmista pakkipareista. Huipputaitava Mark Streit on kaudesta toiseen nakuttanut yli 50 pistettä ja on äärimmäisen kova pelote ylivoimalla. Kaverina hänellä on monipuolinen ja jostain syystä edelleenkin aliarvostettu Stephane Robidas. Robidas raastaa, blockaa ja taklaa. Blockauksia hän teki seitsämänneksi eniten ja taklauksia eniten koko NHL:stä. Hyökkäyspään avutkin ovat erinomaiset siitä osoituksena 41 pistettä kuluneella kaudella. Hän on tärkeä mies sekä yli- että alivoimalla.

Keith Yandle - Sami Salo L-R
Nuori Keih Yandle tuo joukkueen takalinjoille lisää loistavia käsiä ja ylivoima osaamista. Nopea, taitava ja sen lisäksi vielä isokin. Viime kauden 41 pistettä kertoo kaiken tästä nuorukaisesta. Toisena pakkina tässä parissa on kovakutinen Sami Salo, jonka repertuaarin kuuluu kovan lämärin lisäksi hyvä avausyöttö ja sijoittuminen. Salo on edelleen kova pakki, jota ei pidä aliarvioida. Harvalla joukkueella on laittaa tälläinen pari toiseen ylivoimakentälliseen.

Tom Poti - Brian Pothier L-R
Monipuolinen Tom Poti hoitaa yhdessä kokeneen Brian Pothierin kanssa puolustus velvoitteensa tunnollisesti. Poti pystyy tarvittaessa paikkaamaan ylempien ketjujen pelaajia. Kaiken kaikkiaan luotettava kaksikko.

Ylivoima:
Simon Gagne- Marc Savard - Jarome Iginla (C) - Mark Streit (A) - Stephane Robidas (A) L-L-R-L-R
Marek Svatos- Cody Hodgson - Andrei Kostitsyn - Keith Yandle - Sami Salo L-R-R-L-R
Alivoima:
Niklas Hagman - Rich Peverley - Tom Poti - Stephane Robidas
Jarkko Ruutu- Mikael Backlund - Brian Pothier - Sami Salo



Maalivahdit:
Jonathan Quick
Mike Smith
Quick on loistava maalivahti, eikä hän ole ikänsä puolesta edes parhaimmillaan. Tämä nopean refleksin ja hanskakäden omaava 24 vuotias maalivahti pelasi kuluneella kaudella LA:ssa peräti 72 runkosarja ottelua, mutta Flamesissä häntä uskalletaan lepuuttaakin. Joukkueen kakkosmaalivahti on Mike Smith, joka joutuu nyt tyytymään pienempään ottelu määrään kuin Tampassa, noin kahteenkymmeneen.

YHTEENVETO:
Joukkueen ykkösketju (Gagne, Savard, Iginla, Streit, Robidas) on kova - mielestäni jopa draftin kovin. Pakisto on eritäin hyvä kätinen, eikä ollenkaan huono puolustupäässä. Maalia vartioivalla Jonathan Quickilla on elämänsä mahdollisuus pelata itsensä Vezina ehdokkaaksi. Tämän puolustuksen takana se on aivan mahdollista. 2.-3. hyökkäyketjuista löytyy paljon maaleja (Hagman, Kostitsyn, Stillman, Svatos, Hodgson), kahdensuunnan peliä (Paverley, Hagman) ja nouruutta (Hodgson, Backlund). Kovan ykköskentän ei siis tarvitse yksin vastata maaleista. Nelosketjun sytyttäjät Jarkko Ruutu ja Brian McGrattan pitävät huolen oman joukkueen eduista. Joukkueen kolmannesta ketjusta olen erityisen ylpeä. Se on nuori, taitava ja ennen kaikkea todella lahjakas vitja.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tähän nippuun. Potentiaalia on vaikka kuinka pitkälle, sillä kaikki osastot ovat kunnossa. Rookie kaudella tipuin playoffsien ensimmäisellä kierroksella, joten tavoitteena on parantaa siitä.

Montréal Canadiens

Alexander Frolov - John Tavares - Nathan Horton
Tomas Holmström (A) - Brad Boyes - Eric Fehr
Linus Omark - Mike Comrie - Brandon Yip
Aaron Voros - Gregory Campbell - Scott Walker (C)

Duncan Keith (A) - Mike Komisarek
Jordan Leopold - Steve Eminger
Oliver Ekman-Larsson - Milan Jurcina

Jaroslav Halak
Jonas Gustavsson

Dallas Stars

Jep, eihän tää jengi paljon esittelyjä kaipaa. Aivan järkyttävän kova porukka. Ykkösketjussa maailman paras kahden suunnan hyökkääjä Pavel Datsyuk heittää lättyä maamiehelleen, Venäjän yhdelle lupaavimmista hyökkääjistä, Nikita Filatoville, joka on varma 60 maalin mies. Stewart sitten hoitaa reboundit sun muut sisään ja iskee siinä vieressä reilut 50 häkkiä. Kakkosketjussa tsekkiläinen David Krejci pääsee valloilleen ja taituroi kakkossentterille ihan hyvät reilut 90 pinnaa. Moulson ja Okposo siinä vieressä sitten heittää molemmat vähintään 35 maalia. Kolmosketju on myös nuori ja offenssiivinen ruotsalaisketju, josta ei kyllä nopeutta puutu. Bergfors ja Ståhlberg puhkeaa kukkaan Berglundin laidoilla heittäen 30 maalia mieheen. Berglund tekee 0+82. Nelosketju on sitten draftin kovin. Barch ja Burish raataa sekä ärsyttää ja tarpeentullen tappelevat, mutta nelosketjun ykköstappelijana on itseoikeutetusti NHL:n viihdyttävin ja paras tappelija ommassa sarjassaan, Rick Rypien.

Puolustus on draftin tasaisin. Myös tässä on pyritty noudattamaan jo tutuksi tullutta prioriteettiä, eli nuoruutta. Bouwmeester sekä Bogosian ovat erinomainen pakkipari, jotka pelaavat myös ylivoimalla yhdessä, nakuttaen 30 maalia mieheen. Toisessa parissa Boychuk lanaa ja Vlasic sitten hoitaa muut kuviot. Gunnarsson - Alberts muodostaa tukevan shut-down parin, josta ei Ovechkinit sun muut pääse läpi. Molemmat heittävät siinä sivussa 50 pistettä.

Maalivahteina ovat sitten Chris Mason sekä Ondrej Pavelec. Vähän ollaan kaavailtu, että Mason pelaisi ~50 peliä ja Pavelec sitten sen ~30. Kummatkin ovat ehdottomasti voitto-, torjunta- ja nollapelitilastoissa kärjessä. Pelit eivät siis kaadu myöskään maalivahteihin.

Pakkohan tähän porukkaan on tyytyväinen olla. Nuoruutta sekä nuoruudenintoa joukkueesta löytyy. Kaikki osa-alueet kunnossa, no problem.

Filatov - Datsyuk - Stewart
Moulson - Krejci - Okposo
Ståhlberg - Berglund - Bergfors
Barch - Rypien - Burish

Bouwmeester - Bogosian
Boychuk - Vlasic
Gunnarsson - Alberts

C. Mason (Pavelec)


1. kierros: Pavel Datsyuk (8th overall)
2. kierros: David Krejci (53rd overall)
3. kierros: Jay Bouwmeester (68th overall)
4. kierros: Zach Bogosian (109rd overall from Vancouver)
4. kierros: Chris Stewart (119th overall from Vancouver)
5. kierros: Kyle Okposo (128rd overall)
8. kierros: Marc-Edouard Vlasic (213rd overall from Chicago)
8. kierros: Matt Moulson (215th overall from Minnesota)
8. kierros: Nikita Filatov (220th overall from Colorado)
9. kierros: Patrik Berglund (262nd overall from Toronto)
9. kierros: Nicklas Bergfors (263rd overall from Toronto)
14. kierros: Johnny Boychuk (391st overall from Philadelphia)
16. kierros: Chris Mason (456th overall from Philadelphia)
17. kierros: Viktor Ståhlberg (482th overall from Colorado)
17. kierros: Carl Gunnarsson (506th overall from Minnesota)
18. kierros: Rick Rypien (515th overall from Minnesota)
18. kierros: Ondrej Pavelec (533rd overall)
19. kierros: Adam Burish (547th overall from Nashville)
19. kierros: Andrew Alberts (548th overall)
20. kierros: Krys Barch (580th overall from Toronto)

Buffalo Sabres

Ryan Smyth - Evgeni Malkin - Alexei Ponikarovsky
Wojtek Wolski - Saku Koivu - Dan Sexton
Pascal Dupuis - Darren Helm - Radek Dvorak
Derek Boogaard - Todd White - Darcy Tucker

Barret Jackman - Lubomir Visnovsky
Johnny Oduya - Ryan Whitney
Chris Campoli - Ruslan Salei

Ryan Miller
Martin Biron

Lyhyestä virsi kaunis. Buffalolla on loistelias ykkössentteri Evgeni Malkin, joka on parhaimmillaan koko liigan top3-pelaaja. Lisäksi kakkosen keskeltä löytyy paras mahdollinen kakkossentteri. Tehokas, kokenut, fiksu, johtava pelaaja ja molempiin suuntiin hienosti työskentelevä elävä legenda Saku Koivu. Lisäksi hyökkäyksestä löytyy kolme 60-pisteen laituria Ryan Smythin, Wojtek Wolskin ja Alex Ponikarovskyn myötä. Kolmosketjusta löytyy kaksikko Dupuis-Helm joka on yksi liigan parhaista karvaus- ja alivoimakaksikoista. Nelosen villit mohikaanit Boogaard ja Tucker pitävät huolen siitä, ettei tähtipelaajien silmille hypitä. Buffalon puolustus on tasapainoinen ja luotettava. Hyökkäyspelin tukemisesta pitävät huolen herrat Visnovsky ja Whitney, kun taas esim. Jackman ja Salei ovat piikkinä vastustajan tähtipelaajien ihossa. Maalivahtipelissä Buffalo onkin sitten liigan paras. Liigan ykköstorjuja Ryan Miller nollaa vastustajan kuin vastustajan ja erinomainen backup Martin Biron antaa sillointällöin lepovuoron Millerille.

Buffalo onkin kaikinpuolin tasapainoinen joukkue, josta löytyy myös rutkasti erityisosaamista. Managerina olen erittäin tyytyväinen Buffalon kokoonpanoon ja syystäkin!

#1: Evgeni Malkin (5th)
#3: Ryan Miller (65th)
#3: Saku Koivu (83rd - CAR)
#3: Ryan Smyth (90th - CAR)
#4: Wojtek Wolski (92nd - ATL)
#4: Lubomir Visnovky (116th)
#6: Ryan Whitney (158th - CAR)
#8: Alexei Ponikarovsky (236th)
#9: Barret Jackman (245th)
#11: Darren Helm (305th)
#12: Pascal Dupuis (356th)
#13: Johnny Oduya (365th)
#14: Dan Sexton (401st - ATL)
#14: Radek Dvorak (416th)
#15: Ruslan Salei (425th)
#15: Derek Boogaard (440th - ATL)
#17: Todd White (485th)
#18: Martin Biron (518th - CAR)
#18: Darcy Tucker (526th - CAR)
#18: Chris Campoli (536th)

Chicago Blackhawks

Jonathan Cheechoo - Vincent Lecavalier - Patric Hörnqvist
Sergei Kostitsyn - Joe Pavelski - Tomas Fleichmann
Andrew Cogliano - Jochen Hecht- Marco Sturm
Fredrik Sjostrom - Erik Christensen - Lauri Korpikoski

Erik Johnson - Toni Lydman
Henrik Tallinder - Jaroslav Spacek
Cory Sarich - Anssi Salmela

Tuukka Rask
Thomas Greiss

PHOENIX COYOTES

Ray Whitney — Jeff Carter — Claude Giroux
Martin Erat — Ryan Kesler — Teemu Selänne
Mike Modano — Brandon Sutter — Steve Bernier
Clarke MacArthur — Scott Nichol — Enver Lisin

Monipuolinen hyökkäys. Sentterit ovat vähintään draftin top-3 materiaalia, löytyy maalintekovoimaa, on käsiä ja kovuutta, nuoruuden intoa ja arvokasta kokemusta. Jo parhaimmat päivänsä nähneet Whitney, Selänne ja Modano poikkeavat monista kehäraakeista siinä, että heillä on vielä oikeasti jotain muutakin annettavaa joukkueelle kuin kokemus ja nuorien pelaajien mentorina toimiminen. Ylivoimapelissä he ovat vielä aivan liigan eliittiä, varsinkin Selänne, joka nelikymppisenä pyörii edelleen ylivoimamaali-tilaston kärkipäässä. Myös kolmos- ja neloskenttien hyökkääjät pystyvät laittamaan kiekkoa reppuun, eikä joukkueessa olekaan yhtään selvää puolustamiseen tarkoitettua ketjua, vaan kaikilta on lupa odottaa maaleja.

Ryan Suter — Sheldon Souray
Anton Strålman — Anton Volchenkov
Mark Eaton — Andrej Sekera

Jos hyökkäyksestä puuttuu jonkun mielestä vähän kovuutta, niin hurja puolustus paikkaa jättämän aukon helposti. Suter-Souray-Volchenkov-Eaton nelikko pitää huolen siitä, että vastustajan pelaajilla on aina paskat housuissa maalia lähestyessään. Mikäli kropasta puuttuu mustelmia, niin Phoenixin maalin edustalta niitä voi tulla hakemaan. Näistä Suterilta ja Souraylta on kuitenkin lupa odottaa myös pisteitä, varsinkin Souray on hurjan lämärinsä ansiosta hurja apu ylivoimapeliin, ei se ihan turhaan ole iskenyt kahdesti urallaan yli 20 maalia kaudessa. Vaikka puolustuksessa onkin ensisijaisesti panostettu kovuuteen, ei puhdasta kiekollista taitoakaan ole täysin unohdettu. Anton Strålman varsinkin on erittäin älykäs, hyvin kiekkoa liikuttava puolustaja, joka pystyy avaamaan loistavasti peliä nerokkailla syötöillään ja tarjoaa ylivoimaan variaatioita rightin kätisyydellään. Andrej Sekeran rooli joukkueessa on olla peruvarma kolmosparin mies, joka pystyy avaamaan peliä ja tarpeen tullen myös tukea hyökkäyksiä ja pelata satunnaisesti ylivoimaa.

Craig Anderson (Michal Neuvirth)

Maalissa viime kaudella lopullisen läpimurtonsa maalivahtien eliittiin tehnyt Craig Anderson saa aisaparikseen Washingtonin nuoren Michal Neuvirthin, joka on torjunut farmijoukkue Hersheyn AHL:n mestariksi nyt kahtena vuotena peräkkäin.

Varaukset:

1st round (#30): Ryan Kesler
2nd round (#31): Jeff Carter
4th round (#91): Ryan Suter
4th round (#98): Claude Giroux
5th round (#143): Ray Whitney
6th round (#160): Anton Volchenkov
6th round (#165): Teemu Selänne
7th round (#202): Sheldon Souray
7th round (#210): Martin Erat
8th round (#227): Craig Anderson
10th round (#297): Brandon Sutter
11th round (#304): Anton Strålman
14th round (#417): Steve Bernier
14th round (#420): Andrej Sekera
15th round (#421): Scott Nichol
17th round (#494): Mike Modano
19th round (#570): Clarke MacArthur
20th round (#571): Mark Eaton
20th round (#586): Michal Neuvirth
20th round (#587): Enver Lisin

Edmonton Oilers

xxx - Anze Kopitar - xxx
xxx - xxx - xxx
xxx - xxx - xxx
xxx - xxx - xxx

xxx - xxx
xxx - xxx
xxx - xxx

xxx
xxx

#1: Anze Kopitar
#2:
#3:
#4:
#5:
#6:
#7:
#8:
#9:
#10:
#11:
#12:
#13:
#14:
#15:
#16:
#17:
#18:
#19:
#20:

Tarjoa rohkeasti, aina valmiina kaupoille.

Minnesota Wild

Michael Ryder - Joe Thornton - Brian Gionta
Andrew Brunette (A) - Mikko Koivu (C) - Johan Franzen
Peter Prucha - P-M Bouchard - Chad Larose
George Parros - Dustin Boyd - Matt Bradley

Paul Martin - Dennis Seidenberg
Kimmo Timonen (A) - Kim Johnsson
Cody Franson - Mark Fistric

Antti Niemi
Dan Ellis

26th overall: Joe Thornton
35th overall: Mikko Koivu
81th overall (from TOR) : Johan Franzen
86th overall: Paul Martin
95th overall: Kimmo Timonen
146th overall: Andrew Brunette
178th overall (from WSH): Brian Gionta
239th overall (from VAN): Dennis Seidenberg
326th overall: Michael Ryder
335th overall: Antti Niemi
386th overall: Kim Johnsson
432nd overall: (from VAN): Pierre-Marc Bouchard
441st overall (from TOR): Chad Larose
446th overall: Cody Franson
455th overall: Mark Fistric
474th overall (from DAL): Peter Prucha
478th overall (from WSH): Dan Ellis
566th overall: Matt Bradley
575th overall: Dustin Boyd
593rd overall (from DAL): George Parros

Columbus Blue Jackets

Elias - Spezza - Hossa
XXX - XXX - XXX
XXX - XXX - XXX
XXX - XXX - XXX

XXX - XXX
XXX - XXX
XXX - XXX

XXX
XXX

#32 Overall: Jason Spezza
#46 Overall: Marian Hossa
#76 Overall: Patrik Elias

New York Rangers

Daniel Heatley-Tomas Plekanec-Rob Schremp
Peter Regin-Mike Fisher-Lars Eller
Scottie Upshall-Matthew Lombardi-Colby Armstong
Daniel Carcillo-Zenon Konopka-Evgeny Artyukhin

Alex Pietrangelo-Adam Foote
Kyle Cumiskey-Matt Gilroy
Jared Cowen-Shaone Morrisonn

Marc-Andre Fleury
Alex Auld

1.Ketju. Ykköskentän keskellä pelaavalla Plekanecilla takana seitsemisen kymmenen pinnan kausi ja varmasti Heatley vierellään mahdollisuus parantaa siitäkin vielä todella. Heatleyn maaleja saa nähdä erittäin paljon totutusti tässäkin ketjussa. Rob onnistunee loistavasti näin isolla vastuulla ja iskee varmasti huikeat tehot myös.

2.Ketju. Kakkosessa on kaksi viimekauden kisoissa loistanutta Tanskan suharia ja Regin viime kauden lopussa pelasi NHL:n puolella myös loistavasti. Varmasti kummatkin pystyy suorittamaan tuolla paikalla lopullisen breakoutin ja iskee hyvät tehot hieman kokeneemman Fisherin rinnalla, joka pystyy täyttämään kakkosketjun sentterin saappaat loistavasti.

3.Ketju. Kolmosketju on aivan loistava.. Lombo ja Upshall pelasi loistavasti yhteen jo Phoenix Coyotesissa ja nyt pääse jatkaan siitä mihin on jäänyt. Armstrong tuo hyvän lisän vielä kolmoskentän laitaan ja tehot, joka kaverille tulee varmasti olemaan enemmän kuin hyvät kolmosketjun pelaajiksi!!!!

4.Ketju. Neloskenttä on kyllä ainakin oma suosikkini tässä jengissä. Kaikilta löytyy, kuitenkin sen verran pelitaitoja, että pystyy pelaamaan nollaa ja hyökkäämäänkin tarpeen tullessa. Kuitenkin D.Carcillo on myös ihan hyvä pelaamaan, kuten myös E.Athyukin ja miksei jollakin tapaa myös Z.Konopka. Tappelusarake on varmasti liigan kovimpia tälläisellä ketjulla!

1.Puolustajapari. Ykkösparissa kiekollista taitoa tuo Pietrangelo, joka pystyy varmasti kantamaan vastuuta ylivoimassa. Suuri vastuu tuo ison mahdollisuuden pelata loistava kausi, joka varmasti tuleekin pelattua. Foote tuo kokemusta ja varmuutta puolustusalueelle tässä parissa. Pietrangelokaan ei ole mikään kääpiö, joten pärjää kohtuullisesti myös omassa puolustusaluella!!

2.Puolustajapari. Kakkospari on kiekollinen, joka on ylivoimaan ja hyökkäys alueella viivassa loistava kaksikko. Vaikka oman pää hoitaminen voikin tuottaa kysymysmerkin(?) ilmaan niin se varmasti hoituu näillä vielä kehittyvillä pelaajilla moiteettomasti jo nyt.

3.Puolustajapari. kolmosparin tehtävä on puolustaa oma maali puhtaana, jonka varmasti pystyy tekemään. Hyökkäyspäähän apuja näiltä ei paljoa kaivata, mutta toki ykkösavaukset lähtevät omille pelaajille hyvin.

Maalivahdit. Tämä kaksikko on loistava ja ei varmasti häviä parhaillekaan kaksikoille, koska Fleury on aivan hupputason maalivahti, joka vielä voi huoletta huilata muutaman pelin kun Auld pystyy hoitamaan varmasti kakkosveskarin hommat.

Philadelphia Flyers

Hyökkäys

Hyökkäysfilosofia perustuu kahteen kivikovaan kenttään ja yhteen sekasikiöketjuun. Nelonen on perinteinen tappelijavitja. Sekä Staalin että Royn ketjut pystyvät pelaamaan erittäin hyvin hyökkäyssuuntaan ja silti olemaan päteviä puolustukseenkin päin.
Kolmosketjussa on paljon asennetta. Sekä Handzus pystyy tarvittaessa tappelemaan mutta pääasiassa kolmonen hoitaa puolustuspään velvoitteet moitteetta ja pystyy tekemään maaleja paikan saadessaan.
Nelosketju on perinteiseen tyyliin tappelijaketju jonka jäsenet pystyvät laittamaan nenän verille keneltä tahansa. Samalla nämä herrat osaavat kuitenkin puolustaakin, eivätkä siten rasita ylempiä ketjuja.

Hartnell-Staal-Zherdev

Kivenkova ykköskenttä. Hartnell on ärsyttävä ja fyysinen pelaaja joka parkkeeraa itsensä maalin eteen ohjaamaan vetoja ja laittamaan riparit sisään tyylillä. Staal on helposti piste/ottelu-tahdilla takova taituri joka pystyy sekä luomaan paikkoja että viimeistelemään. Zherdev tuo kenttään lisää käsiä. Hänellä on kova rannari ja muutenkin taikurimaiset liikkeet, Staalin kanssa he muodostavat sellaisen taitoakselin että oksat pois.

van Riemsdyk-Roy-Recchi

Hyvin samanlainen kuin ensimmäinen ketjukin. Roy on erittäin taitava ja raskaasti töitä tekevä sentteri joka pystyy syöttelemään paljon maaleja. Nuori mies Riemsdykillä on kokoa ja taitoa. Kun hän saa kunnon sentterin vierelleen, pystyy hän tekemään saman kuin John LeClair mutta myös luomaan paikkoja. Oikeassa laidassa sitten seikkailee Mark Recchi joka vielä vanhoilla päivilläänkin on erinomainen pelintekijä ja osaa laittaa verkon heilumaan, taatut 25 maalia vanhalta herralta.

Powe-Handzus-McGinn

Tässä ketjussa on sekä kokoa että taitoa. Handzus on iso mies joka pystyy tekemään sen 20 maalia kaudessaan ja lisäksi taitoa löytyy rankkareissa. Powe on nuorehko pommikone, mies joka pienestä varrestaan huolimatta innokas taklaaja ja erittäin pätevä puolustava hyökkääjä. Vaikka Powen kädet ovat puuta, pystyy mies laittamaan kiekon tarvittaessa tyhjiin. McGinn on nuori (21 vuotta) hyökkääjä, jolla on potentiaalia ylempiinkin kenttiin. Kokonaisuus on sopiva sekoitus nuorta voimaa ja vanhuuden kokemusta.

Orr-Rupp-Asham

Nelonen on goonikenttä. Mike Rupp on iso ja ruma sentteri joka pystyy hoitamaan puolustusvelvollisuutensa, tekemään silloin tällöin maaleja ja hanskaamaan mukavasti. Orr on sopivan suurikokoinen hanskaaja joka ei ole yhtä toivoton kiekon kanssa kuin moni muu, hän on perus nelosen laituri. Oikealla laidalla luistelee Arron Asham joka on yleispätevä kahden suunnan laituri. Asham pystyy hoitamaan oman pään hommat moitteetta ja karvaamaan syvältä.


Puolustus

Puolustus on sopiva sekoitus kiekollista ja kiekotonta taitoa, nuoruutta ja kokemusta. Pääpaino on perinteisessä puolustavassa pakissa mutta muutama kiekollistakin varmuutta omaava herra on joukossa mukana, tehden pakistosta näin sopivan monipuolisen.

Kaberle-Michalek

Perinteinen hyökkäävä-puolustava pari. Kaberle on tunnettu hyvästä peliälystään hyökkäyssuuntaan ja kovasta laukauksestaan. Omassa päässä hommat hoitaa Michalek joka on yksi aliarvostetuista oman pään luudista. Yhdessä kaksikko täydentää toisiaan ja muodostavat erittäin luotettavan ja tasapainoisen kaksikon.

Aucoin-Niskanen

Tässä parivaljakossa on sopiva sekoitus kokemusta ja tulevaisuutta. Aucoin on kokenut ja pätevä puolustaja joka pystyy pelaamaan molempiin suuntiin erittäin hyvin. Vierellään Aucoinilla on nuori ja lupaava Matt Niskanen joka teki toisella NHL-kaudellaan 35 pistettä. Tässä parissa on mukava sekoitus kaikkea.

Ference-Huskins

Perinteinen stay-at-home pari. Kumpikaan ei ole mikään maailman kovin kiekollisena miehenä mutta eivät ole suuria hasardeja omassakaan päässä. Pystyy pelaamaan sen 10-13 minuuttia hyvällä tasolla ja muuta ei kaivatakaan.

Maalivahdit

Tämä on aika simppeli osa-alue. Turco pelaa sen 60-65 ottelua ja kakkosmaalivahti Leighton loput. Turco on erittäin hyvä maalivahti joka pystyy torjumaan kovalla tasolla illasta toiseen. Varamaalivahti Leighton on hyvä varamaalivahti ja pystyy loukkaantumisen sattuessa paikkaamaan hyvin Turcoa, kuten viime kaudella opimme.

Turco
Leighton

Tilastoja:

Keskipituus: 186,1 cm
Keskipaino: 92,15 kg
Keski-ikä: 29,2 vuotta


#14: Eric Staal #12 (C)
#47: Derek Roy #9 (A)
#74: Tomas Kaberle #15
#107: Scott Hartnell #19
#134: Zbynek Michalek #5
#167: Nikolai Zherdev #13
#203 (from PHX): James van Riemsdyk #21
#254: Mark Recchi #8 (A)
#265 (from ATL): Michal Handzus #26
#314: Marty Turco #35
#325 (from ATL): Adrian Aucoin #33
#381 (from DAL): Matt Niskanen #6
#407: Andrew Ference #22
#412 (from CHI): Arron Asham #45
#481 (from ATL): Darroll Powe #36
#507 (from ATL): Kent Huskins #40
#527: Michael Rupp #17
#539 (from DAL): Colton Orr #28
#562 (from ATL): Jamie McGinn #64
#568 (from CHI): Michael Leighton #49

Los Angeles Kings

Joukkueen kokoonpano on rakennettu kahden hyökkäävän ketjun, yhden välimallin ja yhden puhtaan telaketju-kentän varaan. Puolustuksesta löytyy perinteiset “hyökäävä puolustaja-puolustava puolustaja”-roolitukset. Maalivahtiosastolla on mukava sekoitus nuoruuden potentiaalia ja vankkaa kokemusta. Seuraavassa katsaus Los Angeles Kingsin kokoonpanoon:

Eriksson - Zetterberg (A) - Oshie
Joukkueen ykkösvaraus Zetterberg johtaa luonnollisesti ykkösnyrkkiä. Erittäin älykkäänä pelaajana jakaa kiekkoa laidoillaan viilettäville Erikssonille ja Oshielle, ja pistää siinä samalla itse kiekkoa reppuun. Zeta on myös puolustussuuntaan erinomainen, kuten kaikki NHL:ää seuraavat tietävätkin. Suurelle yleisölle ehkä vielä vähän tuntemattomampi maanmies Eriksson on nuoresta iästään huolimatta kerennyt pelata jo kaksi huippukautta ja alkaa olla todella lähellä NHL:ssä niin sanottua tähtihyökkääjä-statusta. Loistava viimeistelijä, josta kertoo kahden viime kauden maalimäärät (36 ja 29). Oshie puolestaan on suht pienikokoinen ja todella energinen voimahyökkääjä, jolla löytyy niitä kuuluisia käsiä. Pystyy pelaamaan sekä keskellä, että laidalla.

Latendresse - Duchene - Voracek
Loistavan tulokaskauden pelannut Matt Duchene pääsee johtamaan kakkosketjua. Duchene on tuulennopea, äärimmäisen taitava, sekä osaa liikuttaa kiekkoa ja ratkaista myös pelejä. Laidoilla kiitävät maisemanvaihdon ansiosta kuin uudelleensyntynyt Guillaume Latendresse, joka on isokokoinen voimahyökkääjä, jolla löytyy kuitenkin mukavasti taitoa ja maalivainua. Toiselle laidalle valikoitui nuori tshekkiläinen Jakub Voracek. Voracek muistuttaa hyvin paljon pelityyliltään maanmiestään, Latendressen viime kauden tutkaparia, Martin Havlatia. Jakaa siis kohtuu paljon kiekkoa, ja nopeana pelaajana ennättää myös itse hyville tekopaikoille.

Eaves - Kennedy - Ward
Patrick Eaves, Joel Ward, Tyler Kennedy = Who? Monelle täysin tuntemattomia nimiä. Kingsille tämä kenttä edustaa kuitenkin raakaa työntekoa ja hyvää peliä kahteen suuntaan. Kennedy on jumittunut Pittsburghin sentterihierarkiassa Crosbyn, Malkinin ja Staalin kaltaisten pelaajien taakse, ja onkin siirretty tästä syystä laituriksi. Kings antaa kuitenkin miehelle mahdollisuuden tehdä paluun suosikkipelipaikalleen keskushyökkääjäksi. Kennedy on paljon töitä puolustussuuntaan tekevä hyökkääjä, jolta voi odottaa myös ihan kohtalaisia tehoja toiseen päähän. Patrick Eaves on hyvin samantyylinen pelaaja, jolla on myös vielä potentiaalia parantaa hyökkäyspeliään uudelle tasolle. Detroitissa hyvää työtä kolmos-/neloskentässä viime kaudella. Ketjun viimeinen lenkki Joel Ward varmaan herättää monessa kummastusta. Mies kuitenkin “ihastutti” viime kaudella pelillään siinä määrin sivuunkirjoittaneen, että pääsee koittamaan siipiään myös Losissa. Isokokoinen voimahyökkääjä, joka ei pelkää mennä maalinedustalle hakkaamaan irtokiekkoja sisään ja ottamaan mustelmia joukkueen hyödyn eteen.

Shelley-Marchant (A) -Laperriere (C)
Joukkueen kokemus pakattuna yhteen pakettiin. Shelley pitää huolen ettei joukkueen tähtien silmille hypitä ja siinä samalla taitaa myös kohtuullisen puolustamisen. Joukkueen varakapteeni Marchant on shutdown-keskushyökkääjä parhaimmillaan. Loistava lisä alivoimaan, kuten myös comebackin Los Angelesiin tekevä ketjukaveri Ian Laperriere. “Lappy” on todellinen soturi, joka tekee mitä tahansa joukkueensa voiton eteen. Se huomattiin viime kaudellakin, kun mies blokkasi kiekon muutamaan otteeseen kasvoillaan. Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä kenen rintaan ommeltaisiin C.


I.White - J.Johnson
Kummaltakin mieheltä löytyy kiekollista taitoa, mikä takaa varmasti sen, että kiekko saadaan puolustuksesta nopeasti hyökkäjille, ja näin saadaan nopeita vastahyökkäyksiä aikaiseksi. Ian White ei ole pienestä koostaan huolimatta aivan lapanen omassa päässä, joskin maalinedustalla voi tulla ongelmia isoimpia hyökkääjiä vastaan. Tätä varten kuitenkin viereltä löytyy suht fyysinen Johnson, joka voi hoitaa enimmäkseen maalineduspelin. Hyökkäyspäässä maalivahdeille tuo päänvaivaa yhteensopivat kätisyydet, joten laukaus voi lähteä kummalta tahansa.

Schenn - Barker
Myöskin perinteinen hyökkäävä- ja puolustava puolustaja pari. Kätisyydet passaavat yhteen, joskin Barker omaa näistä kahdesta sen tulisemman laukauksen. Kummaltakin löytyy mukavasti kokoa, joten ei pitäisi olla ongelmia maalinedustan siivoamisen kanssa.

Allen - Kulikov
Tuttuja kavereita Floridasta viime kaudelta. Allen hoitaa puolustuspään ja Kulikov tukee hyökkäystä hyvällä liikkeellään ja nousuillaan. Allenin vahvuudet löytyy maalinedustalta ja sijoittumisessa, joten tulee pelaamaan todella paljon alivoimaa. Allenilla omaa myöskin kohtuu kovan lämärin, joten voi olla käyttökelpoinen mies myös ylivoimatilanteissa.


Price
Osgood

Maalivahtiparille löytyy kelpo selitys. Price, jolla on ollut ongelmia saada kasettiaan kestämään Montrealin kovissa paineissa, saa aisaparikseen kaiken kokeneen ja nähneen Chris Osgoodin. Osgood voi toimia Pricelle isähahmona ehkäpä viimeisellä NHL-kaudellaan ja antaa nuorelle pojan klopille vinkkejä miten pää kestää lujissakin paikoissa. Hurjan potentiaalin omaavan Pricen tilannetta helpottaa myöskin Los Angelesin ei-niin-painostava ilmapiiri, joten mediapaine hellittää viime kausiin verrattuna. Osgoodin vanha kroppa sulaa Los Angelesin lämmössä, ja mies pystyy pelaamaan hyvällä tasolla 20-30 peliä ja sparraamaan Priceä aina vain parempiin ja parempiin suorituksiin.

Loppuun vielä tilastoja:
Keski-ikä: 26 vuotta
Keskipituus: 184,6 cm
Keskipaino: 90,35 kg
Payroll: 44,671 milj. $


1. kierros (#13): Henrik Zetterberg
2. kierros (#48): Matt Duchene
3. kierros (#73): Loui Eriksson
4. kierros (#108): Jack Johnson
6. kierros (#152 from ATL): T.J. Oshie
6. kierros (#168): Ian White
7. kierros (#193): Jakub Voracek
7. kierros (#206 from ATL): Guillaume Latendresse
9. kierros (#228): Cam Barker
10. kierros (#259 from BOS): Dmitri Kulikov
11. kierros (#313): Luke Schenn
12. kierros (#340 from BOS): Carey Price
13. kierros (#373): Tyler Kennedy
14. kierros (#408): Joel Ward
15. kierros (#433): Ian Laperriere
16. kierros (#468): Bryan Allen
17. kierros (#493): Todd Marchant
18. kierros (#528): Patrick Eaves
19. kierros (#553): Jody Shelley
20. kierros (#588): Chris Osgood

Boston Bruins

Sedin-Bergeron-Hall

Tässä ei selkeätä maalintekijää ole, vaan hain ratkaisua kokonaisuus ratkaisee. 3 taitavaa pelaajaa, joista Bergeron on ykkössentterin arvoinen parhaimmillaan (loukkaantumiset yms. sotkeneet uraa).

Blake-Stajan-Stempniak

Ei niin supertähtinimien kenttä, mutta kuitenkin hyvä. Jason Blake on kovin aliarvostettu pelaaja, joukkueen sisällä pidetty ja osaa käyttää mailaa. Stajan on riittävän hyvä sentteri kakkoseen, jonka todistaa miehen viime kauden pistemäärä (59pts). Maaleja tekee loistavan viime kauden (28 maalia) pelannut Lee Stempniak.

Olez-Bassard-Clarkson

Kentässä 3 vielä nousevaa pelaajaa. Olez on viime kausina ollut vähän heikko, mutta 30pts + lupaukset parempaan mies omaa. Keskellä niin ikään loukkaantumisista kärsinyt ja parhaillaan 1-2 kenttien (huonossa joukkueessa) sentteri. Oikealla Jerseyn loistava ja ärsyttävä David Clarkson, jolla on myös käsiä ja älyä NHL-kaukaloihin kiekolliseen peliin.

Pyatt-Belanger-Thornton

Kokeneempien kenttä nelosessa, Thornton on tappelijan ja ärsyttäjän roolissa, mutta niin Pyatt kuin Belangerikin pystyvät pelaamaan tarvittaessa myös jopa kakkoskentässä, mutta omaavat myös hyvän puolustuspään pelitaidon.

N.Kronwall-Weber
Del Zotto-Colaiacovo
Blindebacher-Carlsson

Puolustus on ennenkaikkea varma, mutta myös kova. Isoja ja veemäisiä kavereita löytyy, kuten myös lupausta tulevaan Del Zotton ja pienen yllätysvalintani (Blindenbacher) muodossa, joka voi hyvin lunataa kiekollisen roolin ensi kauden aikana ja pelata myös vähintäänkin ok tehoilla. 3. parin oikealla +16 viime kaudella saavuttanut ja lupaava, isokokoinen Capitalsin Carlsson. Ykköspari loistava, enpä kentällä haluaisi itse olla noiden kahden kaverin aikana, jos vastustajalla pelaisin...

Lehtonen (Theodore)

Maalivahtivalinta jäi tarkoituksellisesti myöhäiseksi ja kompensoinkin vielä täydellistä läpimurtoaan odottavaa Lehtosta loistavalla kakkosmokkevalinnalla Theodoren muodossa. Maalivahtipeliin Bostonin kausi EI pääty, etenkin kun edessä on hyvänä plussana loistava pakisto ja hyvä neloskenttä pitämässä ukkoja erossa omalta maalilta.


1. Shea Weber
2. Daniel Sedin
3. Patrice Bergeron
4. Niklas Kronwall
5. Matt Stajan
6. Taylor Hall
7. Michael Del Zotto
8. Lee Stempniak
9. Derrik Bassard
10. Carlo Colaiacovo
11. Jason Blake
12. David Clarkson
13. John Carlsson
14. Eric Belanger
15. Kari Lehtonen
16. Rostislav Olez
17. Taylor Pyatt
18. Jose Theodore
19. Shawn Thornton
20. Severin Blindebacher

Kokonaisuutena olen tyytyväinen draftiin, ei tullut joukkueeseen yhtään supermegahypertähteä, mutta joukkue pelaakin parhaiten joukkueena, ei yksilöinä.

Florida Panthers

Mike Cammalleri - Scott Gomez - Bobby Ryan
Milan Michalek - Valtteri Filppula - Shane Doan
Todd Bertuzzi - Artem Anisimov - Logan Couture
Tomas Kopecky - Vladimir Sobotka - Tom Kostopoulos

Chris Pronger - Kris Letang
Brad Stuart - Joe Corvo
Bryce Salvador - Matt Hunwick

Jimmy Howard
Andrew Raycroft


#1 Chris Pronger
#2 Bobby Ryan
#3 Mike Cammalleri
#4 Shane Doan
#5 Scott Gomez
#6 Valtteri Filppula
#7 Milan Michalek
#8 Kris Letang
#9 Joe Corvo
#10 Todd Bertuzzi
#11 Jimmy Howard
#12 Brad Stuart
#13 Artem Anisimov
#14 Tomas Kopecky
#15 Bryce Salvador
#16 Logan Couture
#17 Vladimir Sobotka
#18 Matt Hunwick
#19 Tom Kostopoulos
#20 Andrew Raycroft

Hyökkäys

Ykköskenttä on erittäin laadukas. Laidalla pelaa 19 playoff-ottelussa 13 maalia latonut Mike Cammalleri ja sentterinä tuttu Scott Gomez, joka myöskin tehoili ihan kiitettävästi playoffeissa. Toiseen laitaan on laittaa nuori Bobby Ryan, jolla on taskussa jo olympiahopea hienon esityksen jälkeen ja NHL:ssäkin nähtiin viime kaudella jo pari upeaa suoritusta ja kehityskäyrä osoittaa jyrkästi ylöspäin.

Kakkoskenttään on laittaa takuuvarma 50 pisteen peliätekevä sentteri, joka pystyy pelaamaan sekä ylivoimaa, että alivoimaa. Filppulahan ei tunnetusti koskaan lauo joten hän järjestelee loistavia maalipaikkoja ketjukavereilleen. Oikeassa laidassa vääntää joukkueen kapteeni, väkivahva vääntäjä Shane Doan. Doan osaa varmasti tarvittaessa laittaa kiekon maaliin ja jos se ei aina onnistu niin toisessa laidassa on tsekkiläinen snaipperi Milan Michalek, joka viime kaudella kärsi loukkaantumisista. Nyt loukkaantumiset on selätetty ja Michalek onnistuu takuulla tekemään 35 maalia ylivoimalla Filppulan tarjoilusta.

Kolmoskentässä on nuorta voimaa ja yksi kokenut pappaosaston edustaja ja papathan ovat aina tärkeitä pukukoppipelaajia. Kenttää johtaa Venäjän MM-joukkueessakin ihastuttanut Artem Anisimov, ja tämä kenttä tarjoaa varmasti tärkeää secondary scoringia. Oikeassa laidassa on Sharksin paidassa viime kaudella pelannut Logan Couture, joka ei hirveästi saanut vastuuta runkosarjassa, tehden kuitenkin 25 ottelussa tehot 5+4. Playoffeissa Couture saikin sitten ansaitusti vastuuta ja tekaisi siinä sivussa 4 maalia pienillä minuuteilla. Floridassa aiotaan antaa Couturelle vastuuta koko kauden ja uskotaan Couturen ottavan vielä iso askel ylöspäin. Vasemmassa laidassa on siis Todd Bertuzzi, joka ei esittelyjä kaipaa. Bertuzzi on ennen kaikkea tärkeä pelaaja kentän ulkopuolella, mutta pystyy myös hoitamaan hommat kaukalossa ja siitä osoituksena viime kauden 44 tehopistettä.

Neloskenttä on enemmän sitten puolustava kenttä. Kostopouloksella oli viime kaudella Carolinan hyökkääjistä paras +/- tilasto yhdessä Eric Staalin kanssa (+4). Kostopoulos on siis erittäin varma pelaaja puolustuspäähän ja hän teki samalla myös 21 tehopistettä ja keräsi 104 jäähyminuuttia. Hän ei siis mikään varsinainen gooni ole, mutta varmasti hanskatkin tippuvat tarvittaessa. Sentterinä pelaa viime kaudella läpimurtonsa tehnyt tsekkisentteri Sobotka. Sobotka on pienestä koostaan huolimatta erittäin kovaa taklaava kuten näistä videolinkeistä (youtube) näkee. Sobotka ei myöskään ole mikään perus puukäsi kuten tästä näkee. Loistava pelaaja neloskenttään ja playoffeissa herätti esim. Michael Ryderin eloon. Tomas Kopecky on myöskin loistava pelaaja neloskentän laitaan ja on kokenut kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja ja hän osaa myös tehdä tärkeissä paikoissa maaleja kuten tämänkin vuoden Stanley Cup finaaleissa voitiin huomata.

Puolustus

Puolustusta johtaa yksi maailman vittumaisimmista pelaajista (vai mitä Byfuglien?) Chris Pronger. Kukaan ei varmasti halua tulla Floridan maalin eteen seisomaan kun Pronger on ison perseensä sinne parkkeerannut. Pakkiparina on Kris Letang, jolla on kiekollista osaamista, mutta ei myöskään ole mikään toivoton "marcandrebergeron" puolustuspäässä.

Kakkosparissa on Joe Corvo tuomassa kiekollista osaamista ja ylivoimalle rightin viivamiehen. Kaverina on aliarvostettu Brad Stuart, joka on erittäin kova taklaaja ja alivoimien todellinen erikoismies. Joka valmentaja haluaisi tällaisen puolustajan omaan joukkueeseensa.

Kolmosparissa on maalinedustaa putsaamassa todellinen stay-at-home puolustaja Salvador. Nuori Matt Hunwick hoitaa tämän pakkiparin kiekollisen pelin ja näkee myös jonkin verran ylivoimavastuuta, eikä varmasti tule pettämään odotuksia.


Maalivahdit

Maalivahtiosastoon ei Floridan menestys tule myöskään kaatumaan. Ykkösmaalivahdin homman hoitaa viime vuoden Calder-kakkonen Jimmy Howard, jonka voi odottaa parantavan vielä tulokaskaudestaan. Kakkosmaalivahtina tukea antaa muutaman vuoden takainen Calder-voittaja Andrew Raycroft. Ura on ollut hiukan laskusuunnassa, mutta Raycroft pystyy takuuvarmasti pelaamaan 25 peliä ja näin helpottamaan Howardin taakkaa.


Yhteenveto:

Näin ensikertalaisena mukana olleena on pakko todeta tämän olleen erittäin mukavaa ajanvietettä. Tavoitteita en nyt suuremmin aseta, toivottavasti en viimeiseksi jää.

VANCOUVER CANUCKS

A. Ovechkin - D. Briere - D. Backes
M. Raymond - S. Weiss - R. Vrbata
A. Tanguay - K. Brodziak - J. Eberle
C. Glencross - V. Fiddler - B. Prust

Joukkueen ykkösketju on kasattu erinomaisesti. Alex Ovechkin on tällä hetkellä NHL:n vaarallisin maalintekijä ja 60 maalia on hänelle täysin realistinen tavoite. Keskeltä löytyy kokenut ja taitava Daniel Briere, joka on osoittanut taitonsa vuosien varrella. Tämän kauden Play-Offsien pistepörssivoitto kertoo hyvin Brieren tehokkuudesta. Ketjun täydentää erinomainen voimahyökkääjä David Backes. Hänen tehtävänsä on ajaa maalille, taklata, repiä, raastaa sekä tehdä siinä sivussa noin 30 maalia. Kaiken kaikkiaan ykkösketju on ehdottomasti tämän draftin parhaimpia.

Kakkosketjun sentterinä toimii mielestäni aliarvostettu Stephen Weiss, joka on kahdella viime kaudella rikkonut heikohkossa Floridan joukkueessa 60 pisteen rajan. Laidoilleen hän saa kaksi nopeaa ja vaarallista maalintekijää. Mason Raymond on NHL:n nopeimpia pelaajia. Hän on myös vielä melko nuori, joten kehitystä hänen kohdallaan vielä varmasti tapahtuu. Toisessa laidassa on Radim Vrbata, joka on Phoenixissa osoittanut olevansa laadukas maalintekijä.

Kolmoskentästä löytyy onnistuessaan erittäin vaarallinen kaksikko, nimittäin Alex Tanguay ja Jordan Eberle. Tanguay on osoittanut olevansa huikea pelaaja, jolla on potentiaalia pelata piste per peli tahdissa. Eberle taas on täysi jokerikortti, joka ehdottomasti tulee taistelemaan ensi kaudella NHL:n parhaan tulokkaan palkinnosta. Hän on vaarallinen maalintekijä ja Tanguayn rinnalla pelatessaan hänellä on täydet mahdollisuudet lähennellä 30 maalin rajapyykkiä jo ensimmäisellä kaudellaan. Keskeltä löytyy tätä kaksikkoa tasapainottava Kyle Brodziak. Hän on vahva puolustussuuntaan ja antaa mahdollisuuden laitureille pelata hyökkäävämpää peliä. Brodziak tulee olemaan myös tärkeä lenkki joukkueen alivoimassa.

Nelosketjusta löytyy roimasti puolustusosaamista. Curtis Glencross sekä Vernon Fiddler ovat kuitenkin ihan hyviä myös hyökkäyssuuntaankin ja 30 pistettä on mahdollista rikkoa tämän kaksikon toimesta. Brandon Prustin tehtävä on taklata, ärsyttää ja tapella. Joukkueen nelosketju on siis varsin tyypillinen nelosketju, jonka pääasiallinen tehtävä on pitää oma pää puhtaana ja antaa kärkiketjuille huiliaikaa.


T. Enström - M. Greene
F. Tyutin - D. Morris
T. Daley - R. Polak

Ykkösparista löytyy joukkueen puolustuksen kiekollinen johtaja Tobias Enström, joka sijoittui viime kaudella hienosti puolustajien pistepörssissä seitsemänneksi. Enströmillä on tärkeä rooli ykkösylivoiman pyörittämisessä ja hyökkäyksien tukemisessa. Hänen rinnallaan pelaa puolustussuuntaan erinomainen Matt Greene, jonka tehtävänä on paikkailla Enströmin hyökkäyspään nousuja.

Kakkosparissa pelaa kaksi laadukasta yleispuolustajaa. Fedor Tyutin sekä Derek Morris on molemmat osoittaneet kuuluvansa kahteen ensimmäiseen pariin. Molemmat ovat ihan hyviä hyökkäyssuuntaankin ja etenkin Morrisille on käyttöä ylivoimalla.

Kolmosparin tilanne on hyvin samanlainen kuin kakkosparissa. Trevor Daley ja Roman Polak mahtuisivat monessa muussa joukkueessa kahteen ensimmäiseen pariin, mutta puolustuksen tasaisuuden vuoksi he pelaavat Vancouverissa "vasta" kolmannessa parissa.

Kaiken kaikkiaan puolustus on hyvin muodostettu. Jokaisesta parista löytyy sekä leftin että rightin kätisyyden omaava pelaaja. Puolustuksen peluutuksessa ei ole kovinkaan suuria eroja, vaan kaikki puolustajat pelaavat noin 20 minuuttia ottelua kohden.


J. Hiller
J. Harding

Maalivahtiosastokaan ei koidu Vancouverin kompastuskiveksi. Joukkueesta löytyy kaksi maalivahtia, jotka voi huoletta laittaa tolppien väliin. Jonas Hiller on osoittanut taitonsa Anaheimissa syrjäyttämällä J-S Gigueren ja on ehdottomasti noussut NHL:n parhaimpien maalivahtien joukkoon. Josh Harding taas on nuori ja edelleen kehittyvä veskari, joka pelannee 20-30 ottelua tulevalla kaudella. Vancouverin maalivahtikaksikossa on sellainen erikoisuus, että molemmat ovat vasenkätisiä.

#2 overall: Alexander Ovechkin
#72 overall (from STL): Daniel Briere
#76 overall (from ATL): Stephen Weiss
#113 overall (from DAL): Tobias Enström
#132 overall (from STL): David Backes
#173 overall (from DAL): Mason Raymond
#182 overall: Derek Morris
#218 overall (from ATL): Alex Tanguay
#266 overall (from MIN): Radim Vrbata
#270 overall (from ATL): Fedor Tyutin
#299 overall: Jordan Eberle
#300 overall (from COL): Jonas Hiller
#322 overall (from CAL): Matt Greene
#327 overall (from CAL): Roman Polak
#359 overall: Kyle Brodziak
#368 overall (from COL): Trevor Daley
#388 overall (from ATL): Curtis Glencross
#554 overall (from NYR): Vernon Fiddler
#555 overall (from COL): Brandon Prust
#560 overall (from NYR): Josh Harding

Colorado Avalanche

Ville Leino - David Legwand- Marian Gaborik
Kris Versteeg - Shawn Horcoff - Dustin Byfuglien
Mats Zuccarello Aasen - Frans Nielsen - Michael Grabner
Ben Eager - Rob Niedermayer - Matt Cooke

Kyle Quincey - Mike Green
Matt Carle - Ryan Wilson
Randy Jones - Andy Sutton

Semyon Varlamov
Antero Niittymäki

#1 - 15th overall: Marian Gaborik #10
#2 - 22th overall: Mike Green #52 "A"
#3 - 125th overall: Kris Versteeg #32
#4 - 150th overall: David Legwand #11
#5 - 151st overall: Matt Carle #25
#6 - 185th overall: Shawn Horcoff #78 "C"
#7 - 195th overall: Dustin Byfuglien #3
#8 - 240th overall: Ville Leino #89
#9 - 275th overall: Kyle Quincey #27
#10 - 292nd overall: Frans Nielsen #15
#11 - 293rd overall: Matt Cooke #24
#12 - 375th overall: Semyon Varlamov #40
#13 - 398th overall: Rob Niedermayer #44 "A"
#14 - 428th overall: Andy Sutton #2
#15 - 434th overall: Ben Eager #55
#16 - 460th overall: Michael Grabner #20
#17 - 461st overall: Ryan Wilson #4
#18 - 465th overall: Antero Niittymäki #30
#19 - 479th overall: Randy Jones #12
#20 - 561st overall: Mats Zuccarello Aasen #36

Hyökkäys:
Hyökkäys on todella tasainen kaikin tavoin sillä kuka tahansa voisi pelata missä tahansa ketjussa lähestulkoon. Pelaajia on joka rooliin. Marian Gaborik maailman parhaana OL:nä takoo +60 maalia ja kamppailee maalipörssin voitosta. Nyt alustavassa kokoonpanossa Leino ja Legwand saavat kunnian napata huikeat syöttöpistemäärät Gaborikin maaleihin. Kakkosessa isokokoinen hyvin suojaava ja kovaa taklaava Byfuglien ja pikkunäppärä Versteeg omaavat molemmat taidot tehdä yli 30 maalia. Tasaisen hyvä Horcoff sopii heidän väliinsä. Kolmonen on nuorehkojen "tuntemattomien" maiden miehistä koostuva tasokas kolmosketju. Elitserienin pistepörssin voittaja Mats Zuccarello Aasen voisi hyvinkin pelata ykkösessä. Todella nopea ja myös riittävän tehokas, ensikaudella läpimurron tekevä Grabner takoo mukavat maalimäärät MZA:n ja Nielsenin syötöstä. Nelonen on sitten todella hyvä puolustusketju. Kokeneen Niedermayerin puolustustaitoja tarvitaan, kuten myös Eagerin ja Cooken taklauksia ja ärsyttämisiä. Cooke omaa taidot myös hyökkäävään peliin. Ylivoimalla nähdään paljon Gaborikin maaleja kun Byfuglien NHL:n parhaimpina maskimiehinä tekee likaista työtä maalin edessä. Hyökkäys on siis tasaisen hyvä vaikka joukkueessa onkin vain yksi supertähti. Kokoonpanovaihtoehtoja löytyy jokaiselta varmasti tälle porukalle erinlaisia.

Puolustus:
Pakkiparit koostuvat hyökkäävästä ja enemmän puolustavasta pelaajasta. Ensimmäisessä parissa maailman paras hyökkäävä puolustaja Mike Green takoo pisteitä piste per peli tahtia ja Quincey puolustaa kunnialla. Quinceykin pystyy hyökkäämään. Toisessa parissa Carle jakaa hyviä avaussyöttöjä ja älykkäitä siirtoja hyökkäyspäässä. Nuori Ryan Wilson voi olla useille tuntematon pelaaja mutta ei varmasti enään muutaman vuoden kuluttua. Kolmosparissa järkälemäinen taklaaja Sutton ajelee vastustajien ykköstähdet seinille ja hakkaa samalla muita kovanaamoja. Jones on kelpo kiekollinen puolustaja joka saa myös ylivoimavastuuta. Puolustuksestä löytyy siis molempien päiden erikoisosaamista vaikka Green on ainoa supertähti tällä osastolla.

Maalivahdit:
Maalivahti pari on koko Draftin tasaisin. Nuori venäläinen Varlamov ja kokeneempi suomalainen Niittymäki ovat ykkösvahteja viime kauden runkosarjan konferenssiykkösjoukkueissa. Peliaikaa riittää molemmille.

Tilastoja:
Keski-ikä: 26.8 v.
Keskipituus: 185.4 cm.
Keskipaino: 91.9 kg.
Cap-hit: 50.3 milj $ (+0.7milj $ bonukset).

Muuta:
Sekä Horcoff että Gaborik käyttänyt numeroa 10 mutta parempi Gaborik saa sen kun Horcoff ottaa syntymävuotensa (78). Niedermayer sekä Wilson taasen pelaavat numerolla 44 ja kokeenempi Niedermayer saa sen ja nuori Wilson 4:sen. Byfuglien pelaa numerolla 33 mutta se on jäädytetty Patrick Roylle joten Byfuglienille 3.

Stanley Cup -sormus löytyy yhdellä neljästä eli 5:llä. Niedermayer voitti Anaheimissä 2007, Cooke 2009 Pittsburghissa ja viime kaudella Chicagossa Byfuglien, Eager ja Versteeg.

Joukkue on ehkä liikaa sydämellä valittu kuin älyllä ja pudotuspeleihin pääsy on alustava tavoite.

Viime kauden pistepörssi: runkosarja ----- pudotuspelit (ottelut - maalit+syötöt = pisteet - jäähyminuutit)
1. Marian Gaborik 76 - 42+44 = 86 - 37
2. Mike Green 75 - 19+57 = 76 - 54 ----- 7 - 0+3 = 3 - 12
3. Kris Versteeg 79 - 20+24 = 44 - 35 ----- 22 - 6+8 = 14 - 14
4. Frans Nielsen 76 - 12+26 = 38 - 6
5. David Legwand 82 - 11+27 = 38 - 24 ----- 6 - 2+5 = 7 - 8
6. Shawn Horcoff 77 - 13+23 = 36 - 51
7. Matt Carle 80 - 6+29 = 35 - 16 ----- 23 - 1+12 = 13 - 8
8. Dustin Byfuglien 82 - 17+17 = 34 - 94 ----- 22 - 11+5 = 16 - 20
9. Matt Cooke 79 - 15+15 = 30 - 106 ----- 13 - 4+2 = 6 - 22
10. Kyle Quincey 79 - 6+23 = 29 - 76 ----- 6 - 0+0 = 0 - 8
11. Rob Niedermayer 77 - 10+12 = 22 - 45 ----- 5 - 0+0 = 0 - 6
12. Randy Jones 48 - 5+16 = 21 - 28 ----- 4 - 0+0 = 0 - 2
13. Ryan Wilson 61 - 3+18 = 21 - 36 ----- 4 - 0+1 = 1 - 0
14. Ben Eager 75 - 11+4 = 15 - 161 ----- 18 - 1+2 = 3 - 20
15. Andy Sutton 72 - 5+8 = 13 - 107 ----- 6 - 0+0 = 0 - 8
16. Ville Leino 55 - 6+5 = 11 - 10 ----- 19 - 4+17 = 21 - 6
17. Michael Grabner 20 - 5+6 = 11 - 8 ----- 9 - 1+0 = 1 - 0

Maalivahdit: (aloitetut ottelut - voitot - päästettyjen maalien keskiarvo - torjuntaprosentti - nollapelit)
Semyon Varlamov 23 - 15 - 2.55 - 90.9% - 2 ----- 5 - 3 - 2.41 - 90.8% - 0
Antero Niittymäki 46 - 21 - 2.87 - 90.9% - 1

Washington Capitals

Chris Kunitz - Nicklas Bäckström - Maxim Afinogenov

Dustin Penner - Andy McDonald - Blake Wheeler

Magnus Pääjärvi-Svensson - Chris Drury - Miroslav Satan

Justin Abdelkader - Daymond Langkow - Viktor Tikhonov

Brent Seabrook - Eric Brewer

Niklas Hjalmarsson - Wade Redden

Mike Mottau - John Erskine

Nikolai Khabibulin
Justin Peters

#1 overall Nicklas Bäckström
#2 overall Brent Seabrook
#3 overall Andy McDonald
#4 overall Dustin Penner
#5 overall Maxim Afinogenov
#6 overall Chris Drury
#7 overall Niklas Hjalmarsson
#8 overall Chris Kunitz
#9 overall Blake Wheeler
#10 overall Miroslav Satan
#11 overall Eric Brewer
#12 overall Wade Redden
#13 overall Daymond Langkow
#14 overall Magnus Pääjärvi-Svensson
#15 overall Justin Abdelkader
#16 overall Nikolai Khabibulin
#17 overall Mike Mottau
#18 overall Justin Peters
#19 overall John Erskine
#20 overall Viktor Tikhonov

Ottawa Senators

Brenden Morrow 10 (A) - Sidney Crosby 87 (C) - Mikael Samuelsson 26
Jamie Benn 14 - Mihail Grabovski 84 - Michael Frolik 67
Daniel Cleary 11 - Brendan Morrison 9 - Fredrik Modin 33
Chris Kelly 22 - Robert Lang 20 - Jamal Mayers 19

Sergei Gonchar 55 (A) - Craig Rivet 52
Filip Kuba 44 - Chris Phillips 4
Paul Mara 22 - Matt Carkner 39

Henrik Lundqvist 30 (Jacob Markström 25)

Hyökkäys on rakennettu hyvin pitkälti senttereiden näkökulmasta. Crosbyllä ykkösessä aika klassinen yhdistelmä Morrow työmyyränä ja Samuelsson iskee kiekot häkkiin kovalla prosentilla. Kakkonen on rakennettu nuorten kavereiden varaan ja siellä kovempiin suorituksiin laitureita ruokkii aina yhtä kiva Grabovski. Kolmonen ja nelonen on tehty tasapainottamaan. Molemmilla ketjuilla on myös vahvuudet tehdä tuhoa kaverin päädyssä ja varsinkin playoffeja ajatellen tärkeitä maaleja näiltä jannuilta odotettavissa. Modinin rumanaama tekee viimeisen kerran tuhoja!

Puolustus koottu kokeneen Goncharin ympärille ja mies saa rinnalleen tunnollisen Rivetin. Kova pari. Filip Kuban ja Chris Phillipsin ympärille kootaan vastustajien parhaiden pimentäminen. Kolmannessa parissa Mara käy takomassa ylivoimat ja saa vapaammat kädet toteuttaa itseään Carknerin vierellä joka hoitaa siinä ohessa poliisin hommat.

Maalissa on hurja kaksikko. Nimi Jacob Markström tuskin sanoo kenellekkään muuta kuin helvetin lahjakas maalivahti, mutta jätkä on pelannut jo Elitserieniä monta kautta Brynäsin paidassa hurjilla näytöillä. Lahjakkain ruotsalaismaalivahti ehkä koskaan saa Lundqvistin takana ne ~ 20 matsia.

ATLANTA THRASHERS

David Booth - Patrick Marleau (A) - Patrick Kane
Nikolai Kulemin - Gilbert Brule - Bryan Little
Benoit Pouliot - Steven Reinprecht - Milan Hejduk
Sean Avery - Dominic Moore - Maxim Lapierre

Hyökkäys on todella hyvä. Ykkösketju kykenee ratkaisemaan pelejä, kuten kuuluukin. Marleau palaa jälleen sentteriosastolle ja siihen kun laidalle lyödään tuulennopea Booth ja yksi taitavimmista pelaajioista Kane, niin on hyvä paketti käsissä. Kakkonen edustaa nuoruutta ja taitoa. Kaikilla kolmella on hurja potenttiaali, joten siinäpä tukevat toisiaan. Kolmonenkin on vielä aavistuksen hyökkäävä. Hyvän loppukauden pelannut Pouilot ja Hejduk takaavat ketjun vaarallisuuden. Reinprecht on tasainen varma sentteri, joka on hyvä molempiinsuuntiin. Nelosesta taas löytyvät iki-ihanat Avery ja Lapierre. Vastustaja menee sekaisin tämän kaksikon kanssa. Moore on hyvä sentteri heille.

Nicklas Lidström (C) - Andrei Markov (A)
Alexander Edler - James Wisniewski
Ron Hainsey - Brett Clark

Pakisto sitten on taas loistava. Ykkösparista ei tarvitse varmaan muuta sanoa kuin, että se on draftin paras. Ilman mitään muttia. Kakkonen on kova sekin. Edler olisi monessa joukkueessa aivan kärkipakkeja ja häntä täydentää hyvin rightin mies Wisniewski, joka myös pystyy hyvään kiekolliseen peliin. Kolmospari on sitten tämä "shut-down"-pari. Molemmat osaavat hommansa ja vielä kun hekin kykenevät ratkaisuihin(tästä kertoo molempien uran paras pistelukema 39), niin hyvä pari on tämäkin. Lähes täydellinen pakisto.

Dwayne Roloson
Ray Emery

Maalivahdit ovat kokeineita, tasaisia veskareita. Roloson on välillä lähes ohittamaton ja niinä huonoina päivinä Emery korvaa Rolosonia enemmän kuin hyvin. Hyvä kaksikko siis maalillakin.

Yhteenvetona voisi sanoa, että pirun kova on joukkue. Jos tuon puolustuksen onnistuu selättämään, niin onnea heille.

Varaukset:
1st round pick(#29)(from CBJ): Patrick Kane
2nd round pick(#39)(from CGY): Patrick Marleau
2nd round pick(from TOR): Nicklas Lidström
2nd round pick(from CAR): Andrei Markov
5th round pick: David Booth
6th round pick: Milan Hejduk
6th round pick: Alexander Edler
10th round pick: Nikolai Kulemin
10th round pick: Bryan Little
11th round pick: Gilbert Brule
11th round pick: Sean Avery
12th round pick: James Wisniewski
12th round pick: Steven Reinprecht
14th round pick: Ron Hainsey
15th round pick: Brett Clark
16th round pick: Dominic Moore
16th round pick: Maxim Lapierre
16th round pick: Benoit Pouliot
17th round pick: Dwayne Roloson
18th round pick: Ray Emery

St. Louis Blues


Rene Bourque - Mike Richards (C) - Phil Kessel
Steve Ott - Brandon Dubinsky - Patrick Sharp (A)
Nick Foligno - Alexander Steen - Antti Miettinen
Chris Higgins - John Madden (A) - Owen Nolan

Marc Staal - John-Michael Liles
Robyn Regehr - Josh Gorges
Nicklas Grossman - Jack Hillen

Tim Thomas
Ty Conklin

Esittely

Hyökkäys on rakennettu monipuoliseksi ja leveäksi. Pyrkimykseni oli kasata hyökkäys, jossa pelaajat osaavat sekä hyökätä, että puolustaa. Joukkueessa ei vältämättä ole taitavimpia mailavirtuooseja tai suurimpia staroja, mutta joukkueessa on monipuolisia ja joukkueelle pelaavia pelaajia.

1. Bourque - Richards - Kessel

Ykkösketjussa riittää ratkaisuvoimaa: Rene Bourque on iso, vahva ja hyvä kulmissa, jatkaa siitä mihin Calgaryssä viimekaudella jäi. Phil Kesselin räjähtävä nopeus ja tulinen rannelaukaus tulevat tuottamaan harmaita hiuksia vastustajille. Keskeltä löytyy Mike Richards. Joukkueen kapteeni, osaa viimeistellä, syöttää, taklata, puolustaa, karvata... Äärimmäisen monipuolinen ja tasainen pelaaja joka palaa 80 pisteen kerhoon. Ketju osaa hyökätä, mutta hoitaa omanpään myös puhtaasti.

2. Ott- Dubinsky - Sharp

Steve Ott on yksi NHL:n suurimmista mulkuista. Hän osaa haukkua ihmisiä ainakin englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi, suomeksi ja tsekiksi. Hän taklasi seitsemänneksi eniten koko liigasta viimekaudella ja omaa myös taidot +20 maaliin ja 150 jäähyminuuttiin. Brandon Dubinskyltä on lupa odottaa ainakin 50 pistettä, Brandon omaa hyvän työmoraalin ja on hyvä kentän molemmissa päissä. Oikeasta laidasta löytyvä Patrick Sharp oli viimekaudella Chicagon tärkeimpiä pelaajia joukkueen matkalla Stanley Cuppiin. Hänkin on äärimmäisen monipulinen ja +60 pisteen mies.

3. Foligno - Steen - Miettinen

Kolmosketju takaa hyvää secondary scoringia. Ketju pelaa hyvää varmaa peruspeliä ja hoitaa oman pään kunnialla. Steen ei välttämättä ole niin tunnettu pelaaja, mutta viime kauden tehot 24+23 68:ssa ottelussa osoittavat, että hyökkäysvoimaa löytyy täältäkin. Folignon viimekausi meni hieman mönkään loukkaantumisten takia, mutta tänä vuonna hän on hyvin todennäköinen 20 maalin mies. Kaikkien rakastama Antti Miettinen on rakastettu koska hän on pelannut viimekaudet ykkösketjun miehenä. Hän ei sitä ole, mutta Ana on hyvä pelaaja kolmosketjuun jonne hänet nyt sijoitetaankin. 40 pistettä luvassa.

4. Higgins - Madden - Nolan

Joukkueen nelosketju on erinomainen shut-down ketju. Madden on vuosia kuulunut puolustavien senttereiden eliittiin. Fiksu, nopea ja loppumaton työmoraali. Madden on kokenut kettu ja pää kestää tiukassakin paikassa. Higgins on kova tekemään töitä. Kolminkertainen 20 maalin mies on loistava AV-pelaaja Maddenin ohella. Kokenut sotaratsu Nolan on röyhkeä, vahva ja hyvän maalivainun omaava pelaaja. Pystyy tekemään edelleen pisteitä.

Pakisto

Puolustuksesta löytyy palaset vastustajien tähtien sumentamiseen. Robyn Regehr ja Josh Gorges muodostavat yhden draftin parhaista shut-down pareista. John-Michael pelaa paljon YV:tä ja Muodostaa Marc Staalin kanssa tasapainoisen pakkiparin. Marc Staal omaa myös hyvät kiekolliset avut. Nicklas Grossman on luotettava ja isokokoinen peruspakki. Jack Hillen hoitaa myös omanpään hyvin ja sen lisäksi osaa myös kiekkoa käsitellä.

Veskarit

Molari osastolla Tim Thomas on ykkönen. Ty Conklin takaa vahvan taustatuen ja pelaa sen 30 peliä niin Thomas on iskussa kun kannu on jaossa. Molareihin tämä joukkue ei ainakaan kaadu.







#1 Mike Richards
#2 Patrick Sharp
#2 Phil Kessel
#5 Robyn Regehr
#5 Rene Bourque
#6 Brandon Dubinsky
#8 Tim Thomas
#8 Marc Staal
#9 John-Michael Liles
#10 Alexander Steen
#11 Steve Ott
#12 John Madden
#13 Nick Foligno
#14 Antti Miettinen
#14 Chris Higgins
#16 Josh Gorges
#17 Nicklas Grossman
#18 Owen Nolan
#19 Jack Hillen
#20 Ty Conklin

Nashville Predators

Hyökkäys

1. ketju
S. Sullivan - J. Toews - A. Burrows

Sentterinä liigan yksi suurimmista tähdistä, jota säestää Sullivanin nopeus ja Burrowsin maalintekotaito sekä röyhkeys. Ketju on myös erinomainen myös puolustussuuntaan pelatessa.

2. ketju
D. Perron - R.J.Umberger - M. Havlat

Ketjua johtaa Columbuksen ykkössentteri joka saa laidoilleen kaksi huipputaitavaa ja nopeaa laituria. Havlat ja Umberger ovat loistavia pelintekijöitä jotka pystyvät myös maalintekoon. Perron on nuoresta iästään huolimatta rikkonut 20 maalin rajan.

3. ketju
T.J. Galiardi - M. Goc - Z. Boychuk

Laidoissa nuorta verta, joita kaavaillaan joukkueidensa kärkiketjuihin ensi kaudeksi. Tässä joukkueessa jäävät kuitenkin kolmoseen, jossa sentterinä loistava aloittaja ja erinomainen kahdensuunnan pelaaja Goc.

4. ketju
Z. Stortini - J. McClement - S. Donovan

Nelosessa toinen loistava puolustava sentteri McClement saa kaverikseen energisen ärsyttäjän (Donovan) sekä kovanaaman (Stortini), joka on siitä harvinainen pugilisti, että pystyy pelaamaan reilut 10 minuuttia ottelussa.

Kokonaisuutena hyökkäyksestä erottuu Toewsin johtama ykkösketju, joka on suurimmassa vastuussa tuloksen teosta, mutta secondary scoringia löytyy, varsinkin ylivoimalla. Nuoriso-osasto (Perron, Boychuk & Galiardi) saa tilaisuuden loistaa ilman paineita. Puolustussuuntaan joukkueen jokainen sentteri on vähintäänkin pätevä, eikä alivoimaspesialistejakaan ole unohdettu.

Puolustus:

1. pari

B. Burns - N. Schultz

Tuttu pari Wildista, molemmat pystyvät pelaamaan sen 25 minuuttia. Burns on monipuolinen puolustaja jolta luonnistuu sekä kiekollinen että kiekoton peli. Tärkeimpänä meriittinä Burnsilla on luonnollisesti valinta 2008 mm-kisojen parhaaksi puolustajaksi. Schultz on stay-at-home -pakkien eliittiä, jolta voi odottaa myös 20 pisteen suoritusta hyökkäyspäässä.

V. Hedman - A. Babchuk

Kakkospariin Ruotsin suurin pakkilupaus sitten Lidströmin saa kaverikseen Babchukin, joka tekee paluun NHL-jäille. Hedmanin tulokaskausi oli lupauksia herättävä ja parannusta siihen on luvassa. Babchuk on taitava viivamies jolta löytyy hurja laukaus.

S. O'Brien - A. Goligoski

Kolmospariin löytyy iso ja ilkeä SOB, sekä pieni ja taitava Goligoski, joka teki läpimurtonsa yv-pakkien eliittiin viime kaudella.

Kokonaisuudessa pakisto on erittäin korkealaatuinen ja parit täydentävät erinomaisesti toisiaan. Jokainen puolustuksen osa-alue on katettu: löytyy yv- ja av-spesialisteja, kovaa taklaavia oman maalin suojelijoita, hyvin luistelevia pelin avaajia sekä viivapommittajia.

MV:t


J-S Giguere
P. LeClaire

Ykkösmaalivahdin viittaa kantaa alustavasti Conn Smythe -voittaja Giguere joka saa kilpailijaksi potentiaaliaan pikkuhiljaa lunastavan LeClairen. Tämäkin osasto on erinomaisessa kunnossa.

Joukkue on kokonaisuudessaan juuri sellainen jonka halusin. Olen jopa hieman yllättynyt siitä, miten hyvin kaavailemiani pelaajatyyppejä onnistuin varaamaan jokaiseen rooliin: joukkueessa kun on monta franchise-luokan pelaajaa. Joukkue on todella monipuolinen sekoitus erilaisia pelaajatyyppejä jotka täydentävät hienosti toisiaan. Cup-voittajiakin löytyy useita.

#7 Jonathan Toews
#54 Martin Havlat
#67 Alexandre Burrows
#114 Brent Burns
#127 Victor Hedman
#174 Steve Sullivan
#187 R.J.Umberger
#222 Alex Goligoski
#242 David Perron
#294 T.J. Galiardi
#306 J-S Giguere
#367 Anton Babchuk
#414 Marcel Goc
#422 Nick Schultz
#427 Jay McClement
#487 Shane O'Brien
#488 Zach Boychuk
#500 Zack Stortini
#534 Pascal Leclaire
#594 Shean Donovan

Detroit Red Wings

Ryane Clowe - Henrik Sedin - Corey Perry
Evander Kane - Tim Connolly - Colin Wilson
Slava Kozlov - Ryan O'Reilly - David Jones
Raffi Torres - Brad Richardson - Cal Clutterbuck

Keski-ikä: 25,75 vuotta
Keskipituus: 184,85 senttiä
Keskipaino: 91,65 kiloa

Hyökkäyksestä löytyy niin nälkäisiä nuorukaisia kuin kaiken kokeneita konkareita. Ykkösen keskellä operoi nerokas Henrik Sedin, viime kauden Hart Memorialin voittaja. Mikäs sitä on jälleen lättyjä heitellessä, kun laidalta löytyy Corey Perryn tasoinen laituri. Vasemmalla puolella tilaa tekee Ryane Clowe, jolta aivan helposti voi odottaa 70 pisteen kautta Sedinin rinnalla. Clowe ei myöskään kovia otteita kaihda.

Kakkoskentän keskellä Tim Connolly, jolta voi ehjän kauden kohdalle sattuessa odottaa ~80 pisteen saldoa. Hänen vasemmalta puoleltaan löydämme Evander "Holyfield" Kanen, tämän kovaluisen hyökkääjän, jolta onnistuu niin maalinteko kuin tyrmääminen. Kysykää vaikka Matt Cookelta. Oikealle laidalle on istutettu Colin Wilson. Wilson on alkuperäiseltä paikaltaan sentteri, mutta myös laidalla pelaaminen luonnistuu. Tätä miestä on oltu kauden ennakkokaavioissa istuttamassa Jason Arnottilta vapautuneelle Näshvillen ykkössentterin paikalle.

Kolmosen keskellä on Ryan O'Reilly, tuo jokaisen valmentajan unelmapelaaja. Tältäkin mieheltä onnistuu hyökkäyspeli paremmin kuin hyvin, mutta parhaiten häntä voi kuitenkin käyttää puolustavammassa roolissa. Hänet voi heittää kentälle silloin kuin joukkue apua kipeiten tarvitsee, esim. ratkaisevaan aloitukseen pelin loppuhetkillä. Laidalla Kozlov, joka lupautui antaa tällä joukkueelle uransa viimeisen NHL-kauden, erittäin arvokasta kokemusta hänellä tarjota. David Jones pelaa nyt ehjän kauden ja naputtaa siinä sivussa vajaan 40 pistettä. Erittäin potentiaalinen hyökkääjä, joka on vaarallinen alivoimalla. Viime kaudella mies heitti kiekon alivoimalla pari kertaa maaliin, vaikka pelasi vain reilu 20 ottelua. Kokonaissaldona viime vuodelta 10 maalia 23 pelissä vain 39 laukauksella, hurja tahti!

Neloskentässä on virtaa! Keskellä Brad Richardson, kovasti työtä tekevä vauhdikas mies. Oikeassa laidassa Cal Clutterbuck, eli mies joka osaa taklata, taklata ja vielä kerran taklata. Muutenkin mies on kovinkin ärsyttävä tapaus, joka saa vastustajan kiehumaan. Vasemmassa laidassa Raffi Torres, hyvän asenteen omaava mies, jota voisi huoletta käyttää ylemmissäkin kentissä.

Onpa muuten perhanan kova sentteriporukka tässäkin tiimissä!

Mark Giordano - Brian Campbell
Kurtis Foster - Erik Karlsson
P.K. Subban - Jamie McBain

Pakkiparit menivät pudotuspeleihin uusiksi, mutta kuvaukset miehistä pitävät kutinsa. :)

Puolustuksessa on kolme erittäin kovaa nuorta nimeä, kaksi viime kaudella hurjasti nostetta saanutta pelimiestä, sekä kokemusta omaava punapää.
Kaksi ensimmäistä paria jakaa minuutit suurinpiirtein tasan keskenään.
Alustavasti ykköskenttään on merkitty P.K. Subban sekä Brian Campbell. Jokainen jääkiekkoilua seuraava on varmasti tietoinen tavasta, jolla Subban nousi parrasvaloihin uskomattoman kypsillä esityksillää Stanley Cupin pudotuspeleissä. Ei ollenkaan huonosti suoraan AHL:stä hypänneeltä mieheltä!
Tämä mies on tulevaisuuden kapteeni. Campbell on hirveää palkkaa vetävä pakki, jota ilman Chicagon peli oli viime kaudella yllättävän suurissa vaikeuksissa. Osaa avata peliä upeasti.

Kakkoseen on istutettu iso mies Foster, joka viime kaudella nosti tasoaan upeasti, heittäen 42 pistettä. Fosteriin on kovasti kiinnostusta osoittanut myös Atlantan GM anatsu, kova mies siis epäilemättä kyseessä. ;) Toiselta laidalta löytyy Giordano, jonka highlight reel -maalit olivat viime kaudella upeaa katseltavaa. Giordano osaa myös jakaa upeita taklauksia illasta toiseen, vaikea ohitettava siis.

Kolmosessa nuori ruotsalainen Erik Karlsson. Tämä kaveri on käyttökelpoinen ylivoimalla, jossa veto irtoaa viivasta räväkästi. Playoffseissa mies osoitti vaarallisuutensa ylivoimalla, tekemällä 6 pistettä yhtä monessa pelissä.
McBain todisti viime kaudella kuinka kiekollinen peli hänellä sujuu häneltäkin paremmin kuin hyvin.

Pakisto on erittäin nuori ja kiekollinen kuusikko. Näiltä miehiltä on lupa odottaa hurjia pistemääriä. Kätisyydet saadaan varmasti osumaan viivalla kohdilleen, onhan puolet pakeista oikealta puolelta ampuvia.

Martin Brodeur (Anton Khudobin)

Maalivahdeista ei tarvitse montaa sanaa sanoa, Brodeur vetää melkein jokaisen pelin tekaisten samalla taas muutaman ennätyksen lisää.
Khudobin katselee menoa vierestä ja imee itseensä vaikutteita niin paljon kuin mahdollista.


Varaukset kierroksittain:

1st round #16 Henrik Sedin
2nd round #45 Corey Perry
4th round #105 Martin Brodeur
4th round #106 Tim Connolly (COL)
5th round #135 Brian Campbell (COL)
5th round #136 Ryane Clowe
7th round #196 Erik Karlsson
9th round # 256 Kurtis Foster
9th round # 257 Mark Giordano (MTL)
10th round # 284 Evander Kane (MTL)
10th round # 285 Ryan O'Reilly
11th round # 316 P.K. Subban
14th round #406 Colin Wilson (from COL)
15th round #435 David Jones (from COL)
15th round #436 Cal Clutterbuck
15th round #437 Raffi Torres (from MTL)
16th round # 464 Jamie McBain (from MTL)
18th round # 525 Brad Richardson
19th round # 556 Slava Kozlov
20th round # 585 Anton Khudobin