Mainos

Kesän 2010 NHL Fantasy Draft: Kokoonpanoketju

  • 13 905
  • 53

HockeyNator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Calgary Flames, kaikki junnut
Edmonton Oilers

Mike Cammalleri - Jason Spezza - Dustin Brown
Oppikirjan mukaan kasattu ykkösnyrkki. Cammalleri vastaa maalinteosta, Spezza tarjoilusta ja Brown tilan tekemisestä. Cammalleri on snaipperityyppi, joka tarvitsee pelintekijän rinnalleen, mutta on myös osoittanut pystyvänsä luomaan omat paikkansa, jos sentteri hyytyy esim. playoffeissa. Viimeistely maalipaikoista ei ole kylmänviileälle Cammallerille tuottanut koskaan ongelmaa. Spezza ei ole tasaisen tappavan tehokas ja saattaa jättää laiturit joskus yksin, mutta lahjakkuutta ja kykyä löytyy nostaa pelitasoa vielä parin pykälän verran ylöspäin. Ketjun roolitus vastaa Ottawan pizza-ketjua, joten Spezzan on helppo sopeutua uusien pelikavereiden rinnalle ja kokeilla josko runkosarjassa paukkuisi sadan pisteen raja. Runkosarjaa tärkeämpää on pleijarimenestys ja Spezzalta on sieltäkin kokemusta finaalista asti, jolloin taso pysyi korkealla loppuun asti. Dustin Brownilta löytyy johtajuutta ja hän on voittajatyyppi, joita tarvitaan menestyksen kannalta. Brownin fyysinen preesens auttaa Spezzaa ja Cammalleria paitsi tilanluomisessa mutta myös näiden kahden asenteen pitämisessä korkealla tasolla Brownin näyttäessä esimerkkiä periksiantamattomalla yrittämisellään.

Ryane Clowe - Colin Wilson - Tyler Ennis

Kun toisilleen ennestään tuntemattomat pelaajat lyödään samaan ketjuun niin on viisainta muokata ketjut pääsäännön mukaan roolittaen eikä laittaa kolmea henkeä samaan yhdistelmään ja toivoa kemian muodostumista. Tässäkin kenttä on luotu pääsäännän pohjalta malliin tilantekijä/pelintekijä/maalintekijä. Ykköskentästä poiketen kakkosketjun jäsenet eivät ole vielä niin voimakkaasti vakiintuneet ja kehittyneet tiettyjen roolien osaajiksi, mikä johtuu suurilta osin kokemattomuudesta (jota mieluummin tulisi käyttää sanaa käyttämätön potentiaali), joten keski-iältään nuorelle ketjulle ei lyödä niin paljon vastuuta, kun ykkönen ja kolmonen ovat niinkin vahvoja. Ryane Clowe on jo nyt erinomainen kulmavääntäjä, mutta hänessä on käyttämätöntä potentiaalia maalintekijänä ja maalinedustalla, kunhan hän parantaa laukaustaan ja oppii käyttämään kokoaan paremmin hyväkseen maskimiehenä ja haistamaan irtokiekot entistä nopeammin. Colin Wilson on modernin sentterin prototyyppi eli alaruumiiltaan vahva ja hyvän tasapainon ja kiekonsuojauksen avulla pystyy tekemään peliä kulmista. Clowe ja Wilson kaksikko hallitsee kulmapelin ja molempien taitotason myötä kemia pitäisi löytyä suorittamaan nopeaa kiekonliikuttelua, jossa Tyler Ennisille pedataan maalipaikka parhaalle sektorille. Wilson on osoittanut jo Nashvillessä pystyvänsä hoitamaan kakkossentterin paikan, mutta Ennis on hieman jokerikortti vähäisen kokemuksen perusteella. Runkosarjassa syntyi 9 pistettä 10 ottelussa, mikä on loistava tahti, mutta tason ylläpitäminen koko kauden ajaksi oli kysymysmerkkinä. Mutta Ennisin oltua yksi joukkueensa parhaista ja tehokkaimmista hyökkääjistä kovimmissa peleissä sai managerin vakuuttuneeksi miehen käyttökelpoisuudesta näinkin vastuullisessa roolissa.

Chris Higgins - Jordan Staal - Logan Couture
Jordan Staalin piti viimein saada isompaa tonttia ja enemmän ylivoima-aikaa käyttämään miehen piilossa olevia hyökkäystaitoja hyväkseen, mutta sopivamman vaihtoehdon löytyminen pakotti Staalin tuttuun jarruketjun liiderin rooliin. Siitä Staal tuskin pahastuu ja hän voi jatkaa vastustajien ykköstykkien pimentämistä, jossa hän on liigan parhaimmistoa ja jonain päivänä Selke-voittaja tasoa sekä ah niin arvokas omalle joukkueelleen, todistetusti myös playoffeissa. Laidoilla komppaavat erityyliset kaverit, joiden yhdistävä tekijä on jarruketjuun pääsemiseksi tarvittava kahden suunnan osaaminen, joka on molemmilla tällä hetkellä suurin vahvuus. Chris Higgins on entinen tasaisen varma 20 maalin mies, joka voi siihen saavutukseen yltää uudestaan, jos hän saa itseluottamuksen kuntoon ja mikäpä olisi parempi paikkaa itseluottamuksen kasvattamiseen kuin voittavassa joukkueessa pelaaminen. Logan Couture on nuoresta iästään huolimatta arvokas monikäyttöisyydensä ansiosta ja häntä voi liikuttaa jokaiselle paikalle vasemmalta oikealle ja pystysuunnassa mihin ketjuun tahansa eikä uuden paikan omaksuminen tuota ongelmia. Jos kaikki natsaa kohdilleen niin ketju voi pimentää vastustajat tehokkaasti ja iskeä tehoja hyökkäyspään taitojensa avulla silloin tällöin.

Cody McLeod - Zenon Konopka - Rick Rypien
992. Niin monta jäähyminuuttia nämä kolme ovat keränneet yhteensä 425 ottelussa. Kolmikon tehtävä on aiheuttaa sekasortoa vastustajissa pitämällä kuitenkin kurinalaisuus yllä eikä ottaa tyhmiä jäähyjä. Jäähyjä tulee väistämättä ensinnä tappeluvitosten muodossa, mutta joskus saattaa roiskua yli, joka hyväksytään sillä pitäähän maine luoda, että pelkoa pääsee käyttämään tulevaisuudessa hyväkseen. Kaiken kaikkiaan nämä kolme ovat ihan vitun mulkkuja ja vastustajan kannalta harmittavaa, että kaikki osaavat kaikkien ärsyttävien tapojensa lisäksi myös pelata. Ja munaa löytyy tapella päätä isompia vastuksia vastaan.


Chris Pronger - Josh Gorges
Pronger ja Mitchell ovat tunnettuja shutdown-kyvyistään ja oli huokutteleva idea yhdistää nämä kaksi ultimate-pariksi. Idea kuihtui kasaan, kun Josh Gorges onnistui piiloutumaan kanssamanagereilta ja löytyi hyljättynä 11. kierrokselta. Mitchellin sijaan Gorges nappaakin paikan Prongerin rinnalta hänen antaessa kovat näytöt Crosbyn ja Ovechkinin pysäyttämisillä. Gorges on myös liikkuvampi vaihtoehto ja all-around pakkina pystyy hoitamaan erilaisia velvoitteita aina ykkössyötön antamisesta viivan kiinni pitämiseen. Näin pelityyliltään Mitchelliä monipuolisempi Gorges pystyy tukemaan paremmin Prongeria, jonka vastuulla on virheettömän ja fyysisellä ilkeydellä höystetyn puolustuspelin lisäksi hyökkäyksiinlähdöt liigan parhaana avaajana ja pelin pyörittäminen hyökkäysalueella. Prongerista vielä, että managerin oman vain voittamiseen pyrkivän joukkueenkasaamisfilosofian mukaan joukkueen tärkein yksittäinen palanen on johtava puolustaja ykkössentterin tai maalivahdin sijaan. Sen takia Pronger lähti jo vuorolla kuusi, vaikka esim. Malkin ja kuuden miljoonan maalivahdit olivat vielä pöydällä. Johtavan pakin lisäksi löytyivät myös toissijaiset valinnat johtavan ykkössentterin ja pätevän maalivahdin muodossa, joten paperilla joukkueen rungon rakennus on onnistunut.

Willie Mitchell - Mark Giordano
Se ei ole Mitchellin arvosta yhtään pois ettei hän ykköspariin mahtunut. Paikka kakkosparissa on yhtä tärkeä, sillä myös tätä paria pystyy peluuttamaan Staalin ketjun takana, jos Prongeria halutaan käyttää hyödyksi Spezzan apuna. Pelasi Mitchell kenen kanssa tahansa ja ketä vastaan tahansa niin muut voivat luottaa siihen, että mies hoitaa oman tonttinsa tasaisen varmasti ja sopivan paikan tullen tarjoilee muistuksena kovuutta ettei Mitchellin puolelta pääse läpi ilman mustelmia. Mark Giordano on myös tunnettu kovista taklauksistaan ja sulavan liikkeen avulla niitit osuvat perille ja mies irtoaa kiekosta, jonka Giordano myöhemmin poimii itse talteen. Giordanon meriittinä on alla oleva loistava kausi, jonka aikana mies teki entisen Norris-ehdokkaan tarpeettomaksi ja teki peliaikaan suhteutettuna vähiten virheitä kehittyen entisestään kauden mittaan. Lopullinen mitta on vielä mittaamatta ja Giordanon tuleva kehitys voi aikanaan tehdä myös Prongerin tarpeettomaksi, joka on vain puoliksi kiinni Prongerin ikääntymisestä.

Andrew Ference - John Carlson
Kolmannestakin parista löytyy sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Andrew Ference vastaa kokemuksesta ja hän on urallaan hoitanut vähäisin äänin top4-pakin hommia. Ference ei pienen koon puolesta erotu kentältä eikä muutenkaan vaan puunhalaaja hoitaa oman duuninsa moitteetta eikä häneltä muuta vaaditakaan. Arvokas näkymättömän työn tekijä, joka kykenee hoitamaan suurempaakin vastuuta kuin nyt on tarjolla. Tähän kykenee myös John Carlson, joka tuli ryminällä kiekkokansan tietoisuuteen nuorten mm-finaalin voittomaalillaan sekä kypsillä otteillaan Washingtonin paidassa. Isokokoinen kahden suunnan pakki pystyy monipuoliseen peliin ja hyökkäyssuuntaan hän saattaa osoittautua yllättävän arvokkaaksi, kuten Mike Greeniä kovemmat tehot playoffeissa kertovat.


Steve Mason
Dwayne Roloson


Maalivahtiosastoon on täysi luotto. Joukkueen pelityyli on ensisijaisesti puolustava, joten menestymisen puolesta maalivahdin ei tarvitse olla niin suuri nimi, jos pelityyli onnistuu ja ykkösluokan maalipaikat pystytään pitämään minimissä, joten kuka vaan maalivahti pystyy tästä itseluottamusta saadessaan pystyy johdattamaan joukkueensa pitkälle tekemällä vain perustorjunnat. Steve Mason ei ole kuka vaan maalivahti vaan kaksi vuotta kestäneellä urallaan on irronnut jo Vezina-äänestyksen kakkostila. Torjuntatyylin, ison koon ja henkisten ominaisuuksien puolesta Mason on lähellä täydellistä kokonaisuutta, mutta Columbuksessa pelatessaan hän ei saa kaikkea irti puolustuksen jättäessä hänet liian usein yksin, joka haittaa nuoren miehen itseluottamusta. Edmontonissa Masonin avuksi on tarjota ensiluokkainen pakisto, joka pitää huolen siitä, että kiekot näkyvät ja reboundit siivotaan. Managerilla ei ole mitään syytä epäillä etteikö Mason pystyisi parantamaan ainutta heikkouttaan eli itseluottamuksen menettämistä näin kovan pakiston takana. Jos Mason tarvitsee nuoresta iästään johtuen lisää kypsymisaikaa eikä ole valmis pelaamaan mestaruudesta niin Dwayne Roloson pystyy hyppäämään tolppien väliin. Kakkosvahdin valinta osui Rolosoniin Oilersin paidassa vietetyn ikimuistoisen playoff-kevään takia, jolloin liekeissä ollut Roloson olisi voinut tehdä ratkaisevan eron finaalien seitsemännessä ottelussa ilman loukkaantumistaan.
 
Viimeksi muokattu:

Streider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, FBK, Hartford Whalers, Deutschland
Philadelphia Flyers

Wojtek Wolski - Travis Zajac - Michael Ryder
Niklas Hagman - Mihail Grabovski - Dustin Byfuglien
Jarkko Ruutu - Martin Hanzal - Kyle Brodziak
Darcy Hordichuk - Todd Marchant - Adam Mair

Erik Johnson - Alex Goligoski
Adrian Aucoin - Carlo Colaiacovo
Luca Sbisa - Matt Hunwick

Tuukka Rask
José Théodore

#1: Tuukka Rask
#2: Travis Zajac
#3: Erik Johnson
#4: Wojtek Wolski
#5: Dustin Byfuglien
#6: Mihail Grabovski
#7: Alex Goligoski
#8: Carlo Colaiacovo
#9: Michael Ryder
#10: Niklas Hagman
#11: Adrian Aucoin
#12: Martin Hanzal
#13: Jarkko Ruutu
#14: Darcy Hordichuk
#15: Kyle Brodziak
#16: Todd Marchant
#17: Matt Hunwick
#18: José Théodore
#19: Adam Mair
#20: Luca Sbisa


Voittava maalivahti on joukkueen kulmakivi

Tällä periaatteella lähdettiin kasaamaan joukkuetta, ja siksi tärkeälle tontille valittiin NHL:n parhaan torjuntaprosentin runkosarjassa omannut Tuukka Rask. Siis jos ei näitä muutaman pelin pelanneita lasketa. Häntä paikkaa tarvittaessa José Théodore, joka tuo samalla myös kokemusta joukkueeseen. Todennäköisesti penkillä istuen kuluu hänen aikansa.

PUOLUSTUS. Nuoruutta, kokemusta, ja reilusti potentiaalia

Erik Johnson - Alex Goligoski

Puolustus ei ole ehkä kokeinemmasta päästä, mutta Erik Johnsonia ei esimerkiksi varattu ihan siihen oikeaan NHL:ään turhaan 1 round #1 overall. Hänen vierellään ykkösparissa on Goligoski, joka nakutti viime kaudella mukavat 37 tehopistettä. Tämä puolustajapari osaa tehdä pisteitä että puolustaakin. Potentiaalia on vaikka mihin.

Adrian Aucoin - Carlo Colaiacovo

Tähän pariin saatiin sitten jo sitä toivottua kokemusta Aucoinin muodossa, sillä -73 syntynyt pakki onkin selkeä ikänestori kymmenen vuoden erolle Colaiacovoon. Tämä pari itsessään tuo jo tehojakin joukkueeseen, sillä viime kauden pistesaldo oli herroilla yhteenlaskettuna 15+45.

Luca Sbisa - Matt Hunwick

Tästä parista löytyy jälleen ykköskierroksen varaus, valtavasti potentiaalia omaava Luca Sbisa, jonka parina häärii hieman kokeneempi Matt Hunwick. Tämä pari jää vähälle peliajalle verrattuna kahteen ensimmäiseen puolustuspariin, mutta Hunwick on välillä hyvän laukauksen omaavana pelaajana ylivoimalla käyttökelvollinen.

Pienenä huomiona puolustuksesta se, että kolme pelaajaa ovat ykköskierroksen varauksia, ja yksi toisen kierroksen. Eli potentiaalia löytyy, osa siitä on jo NHL:ssä realisoitunutkin.

HYÖKKÄYS. Nyrkein, sikailuin, sekä suoriviivaisella pelillä voittoon.

Joku voisi todeta, että hyökkäyksestä puuttuu se aivan terävin kärkiosaaminen. Noh, se pitää tietyllä tasolla paikkansa, mutta tämä porukka tylsyttääkin muilta sitä kärkeä. Hordichukin avut esimerkiksi kun eivät ole juuri siinä kiekollisessa pelissä, Ruutu pystyy tarvittessa siihenkin. Tämä kuuluisa pelikirja joukkueessa on maalille kovaa ajaminen ja kiekon toimittaminen sinne samaan paikkaan. That's where the magic happens.

Ykköskenttä, kiekollista osaamista ja suoraviivaisuutta.

Wolski - Zajak - Ryder

Tähän ketjuun kulminoituu joukkueen hyökkäyskaluston kiekollinen osaaminen. Ryder omaa terävän, kovan laukauksen, joka lähtee vaikeastakin asennosta ja löytää tiensä usein verkon perukoille. Siihen kun yhdistetään Travis Zajac jakamaan kiekkoa lapaan voi jälki olla tuhoisaa. Ketjun täydentää Wojtek Wolski, joka täydensi pistesaldoaan viime kaudella yli piste per peli - tahtia. Sekin on kova saavutus taalaliigassa, kun väliin mahtui joukkueen vaihtuminenkin. Tämä osoittaa vain sitä että Wolski sopeutuu uusiin ympyröihin nopeasti. Vaikkei tämä ketju olekaan se draftin nimekkäin, se ei silti mielestäni kalpene millekään muulle ketjulle mitenkään ylivoimaisesti. Kovuutta ja osaamista löytyy, kiekko löytää tiensä verkkoon ja homma toimii. Kaksi ykköskierroksen varausta tässäkin ketjussa.

Ketju numero kaksi: Hakki, Grabovski, ja pudotuspeleissä voittomaalien erikoismies Byfuglien.

Hagman - Grabovski - Byfuglien

Tästä ketjusta löytyy edelleen sitä kiekollista osaamista, sekä kovasti toivottua voimaa ja suoraviivaisuutta. Dustin Byfuglien, mies jolla on kokoa näköä ja maalit tulevat aina oikeaan aikaan. Grabovski hoitaa tässä ketjussa pelinrakentamisen, Hagman iskee kiekkoa maalille ja jos ei heti satu uppoamaan, ajaa sinne järkälemäinen Byfuglien ja pistää kiekon reppuun. Samalla pari vastustajaakin saattaa tiensä sinne löytää, mutta mitäs pienistä. Mielestäni tämä ketju on kuitenkin kokonaisuutena hyvä, sillä siitä löytyy osaamista monella osa-alueella. Maalintekotaitoa, kovuutta, suoraviivaisuutta. Näillä aseilla Flyers alaisuudessani pelaa.

Kolmoskentän taikaa. Ärsyttävää, mutta ah, samalla kuitenkin taitavaa.


Ruutu - Hanzal - Brodziak

Tästä ketjusta löytyy jokaisen(?) kiekkofanin vihaama ja rakastama Jarkko Ruutu, jonka tempuista ei varmasti tarvitse sen enempää kertoa. Jokainen tietää mihin hän pystyy ja mikä miehen rooli tässäkin joukkueessa on. Ketjun kiekollisen osaamisen hoitaa enimmäkseen Brodziak ja Hanzal, mutta kyllä se Ruutukin välillä maalin jos toisenkin tekee. Roolitus on kuitenkin selvä, kaksi lahjakasta kiekollista kaveria tekevät maaleja ja Jarkko likaisen työn. Hanzal kyllä yli sadalla jäähyminuutillaan kuluttanee penkkiä myös Flyersin paidassa. Brodziak voi välillä käväistä ylemmissäkin ketjuissa pelaamassa ja paikkaamassa, mutta pääasiassa pelit etenevät kolmosen laidassa, vaikka sentterinäkin mies pystyy tarvittaessa pelaamaan. Tuo monipuolisuutta joukkueeseen kuitenkin, ja kakkosylivoimassa käyttökelpoinen pelaaja.

Nelosketju. Nyrkit ja alivoimaosaaminen.


Hordichuk - Marchant - Mair

Tästä ketjusta löytyy joka joukkueen pakollinen nyrkkisankari, joka Flyersissä on Darcy Hordichuk. Pienessä roolissa, hiillostaa vastustajan huippuja ja pelaa alivoimaa tarvittaessa. Todd Marchant, yksi nopeimmista luistelijoista taalajäillä, loistava alivoimapelaaja joka onkin se rooli johon mies on hankittu. Tasakentällisin pelatessa tämä ketju pelaa vastustajan kiekollisia ketjuja vastaan. Adam Mair, pelaa myöskin alivoimaa ja hoitaa päällystakin virkaa tasakentällisin jos tarve vaatii, esim. jos Ruutu ja Hordichuk sattuisivat olemaan istumassa jäähyllä.

Siinä oli managerin ajatukset joukkueesta ja selitykset siihen, miksi kyseisiä herroja ollaan Philadelphiaan draftattu. Roolitukset ovat selvillä ja pelikirjakin on hoidossa. Joukkueesta löytyy seitsemän ensimmäisen kierroksen varausta, joka on mielestäni ihan mukava saavutus sekin.

Flyers, suoraviivaisuudella voittoon!
 
Viimeksi muokattu:

wundermann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, LUFC
Carolina Hurricanes

1. Patrik Elias - Tim Connolly - Marian Gaborik

Näin hyvillä laitureilla sentterin ei tarvi olla liigan paras, vaikka hyvä onkin.

2. Steve Sullivan - T.J. Oshie - Mark Recchi

Kasoittain kokemusta ja loistava tulevaisuuden ykkössentteri. Kaikki kykenevät noin 50-60 pisteen kauteen.

3. Nigel Dawes - Jochen Hecht - Antti Miettinen

Puolustava ketju, jolla kuitenkin kapasiteettia melko hyviin pisteisiinkin.

4. Shawn Thornton - Greg Campbell - Matt Bradley

Fyysinen ketju, joka ei kovin paljoa peliaikaa välttämättä saa, mutta tekee vastustajan elämästä helvettiä vaihtojensa aikana. Bradley ja Campbell käyttökelpoisia myös alivoimalla.

1. Kimmo Timonen - Robyn Regehr

Periaatteessa Timonen hyökkää ja Regehr puolustaa, molemmat kuitenkin niin hyviä pelaajia, että tasapainoista peliä voi odotta molemmilta.

2. Matt Carle - Mike Commodore

Commodore, tuo iso punapää, on selvästi oman maalin edustan putsaaja, Carlella vähän suuremmat vapaudet toteuttaa itseään.

3. Mark Fistric - Matt Carkner

Kaksi kovaa oman pään luutaa, joista Carkner on myös tärkeä av-luuta, ellei sitten itse istu boksissa. Mies voitti puolustajien jäähypörssin 190 minuutillaan. Fistricillä huikea +27 Dallasissa.

1. Marty Turco
2. Johan Hedberg

Tandem on in. Vaikka luottoa Turcoon löytyy enemmän kuin Dallasin johdolta, on Hedberg erittäin hyvä kakkonen, joka varmasti haastaa Martyn pistämään parastaan. Toisaalta myös viime vuosina on käynyt selväksi, ettei maalivahti ole ehkä sittenkään joukkueen tärkein pelaaja.


Lähdin kokoamaan joukkuetta hyvin perinteisesti. Kaksi ensimmäistä ketjua tekevät maalit, kolmonen on puolustava ja nelonen pienillä minuuteillaan lähinnä rikkoo ja ärsyttää. Joukkue on koottu periaatteella "defense first", Kärkiketjuistakin löytyy puolustusosaamista yllin kyllin. Mieluummin voitan 1-0, kuin häviän 6-5. Jokaiseen pakkipariin halusin toiseksi pelaajaksi oman pään osaajan, jolle plussaa on koko ja kovat otteet. Turcolle ja Hedbergille annetaan maalin edessä tilaa nähdä vedot. Mielestäni tässä onnistuttiin.

Joukkueessa on mahdollista muutella melko paljon pelaajien paikkoja keskenään. Oshie ja Connolly, Sullivan/Dawes, Recchi/Miettinen hyökkäyksessä ja Commodore/Regehr/Fistric.

Mielestäni joukkue on ehdottomasti play off-kamaa, joskaan ei välttämättä se kaikkein paras kokoonpano. Ykkönen tekee varmasti paljon maaleja, joskin kakkonen ja kolmonen pystyvät antamaan tarvittavaa taustatukea. Kokemuksesta menestys ei jää kiinni, ikää ja sormuksia kokoonpanosta löytyy.

#1 Marian Gaborik
#2 Patrik Elias
#3 Kimmo Timonen
#4 Tim Connolly
#5 Matt Carle
#6 T.J. Oshie
#7 Robyn Regehr
#8 Steve Sullivan
#9 Marty Turco
#10 Jochen Hecht
#11 Mark Recchi
#12 Mike Commodore
#13 Antti Miettinen
#14 Mark Fistric
#15 Nigel Dawes
#16 Matt Carkner
#17 Matt Bradley
#18 Greg Campbell
#19 Shawn Thornton
#20 Johan Hedberg
 
Viimeksi muokattu:

Kaner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hawks, SaiPa
Chicago Blackhawks

David Booth - Eric Staal "C" - Nathan Horton
Jamie Benn - David Krejci - Eric Fehr
Dustin Penner - Frans Nielsen - Arron Asham
Eric Nystrom - Darren Helm - Adam Burish

Denis Grebeshkov - Drew Doughty "A"
Barret Jackman "A" - Ian White
Andreas Lilja - Roman Polak

Ray Emery
(Manny Legace)

Joukkueen hyökkäys on kasattu neljän vahvan sentterin ympärille. Niin Eric Staalin, David Krejcin kuin Frans Nielsenin vahvuudet löytyvät erinomaisesta peliälystä ja kiekollisesta pelaamisesta, mutta eivät he ole myöskään mitään aivan turhia pelaajia puolustussuuntaan. Jokaisen kaveri oli päättyneellä kaudella plusmiinustilastossa joukkueensa parhaimmistoa. Nelosen keskeltä löytyy sähäkkä Darren Helm, joka nakutti tällä kaudella tehot 11+13 Detroitin nelosketjussa. Helmillä on hyvät taidot puolustuspelin suhteen, hän on erinomainen alivoimalla ja lisäksi kaveri on yksi liigan nopeimmista pelaajista jaloilla.

Laituriosastolta löytyy ratkaisuvoimaa aina kolmos- ja nelosketjuun asti. Ykkösketjun laiturit, David Booth ja Nathan Horton, ovat ehjinä pysyessään yli 30 maalin miehiä kummatkin. Jamie Bennillä on takana loistava tulokaskausi Dallasissa. 22 maalia, 19 syöttöä ja 186 taklausta. Edessä valoisa tulevaisuus. Kakkosketjun toiselta laidalta löytyvä Eric Fehr täyttää raamiensa puolesta voimahyökkääjän kriteerit. Fehr ei saanut päättyneellä kaudella juurikaan vastuuta ylivoimalla, mutta iski siitä huolimatta kunnioitettavat 21 maalia. Kolmosketjun vasenta laitaa miehittää isokokoinen ja voimakas Dustin Penner, joka nakutti tällä kaudella umpisurkeassa Edmontonissa kiitettävät tehot 32+31. Nielsenin toiselta laidalta löytyy Arron Asham. Asham kykenee hyvään peliin niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan. Pudottaa hanskat tarvittaessa. Nelosketju on perinteinen energy line. Taklauksia, taklauksia ja vielä vähän taklauksia. Lisäksi ketjun jokainen kaveri pystyy tarvittaessa paikkaamaan ylempien ketjujen poissaoloja.

Puolustus on rakennettu kolmen left-right -parin ympärille. Kuusikon sisältä löytyy niin vahvaa kiekollista osaamista, hyvää puolustuspeliä kuin raakaa voimaakin. 20-vuotias Drew Doughty on puolustuksen ehdoton helmi. Doughty on loistava oikeastaan jokaisella pelin osa-alueella, mutta hänen ehdottomana vahvuutena täytyy pitää ilmiömäistä kiekollista peliä. Vahvaa kiekollista osaamista pakistoon tuovat myös Denis Grebeshkov ja Ian White. Barret Jackman, Roman Polak ja Andreas Lilja ovat puolestaan enemmän puolustavia vaihtoehtoja. Kaiken kaikkiaan puolustus on mielestäni erittäin tasapainoinen kokonaisuus.

Kaudella 2006-07 Ottawan finaaleihin torjunut Ray Emery kantaa suurimman torjuntavastuun joukkueen maalilla. 'Canesissa hyvän kauden pelannut kokenut Manny Legace pitää huolen siitä, että Emerylle voi antaa huilivuoroja aina silloin tällöin.

Varaukset:

1. Drew Doughty (29th overall)
2. Eric Staal (32nd overall)
3. Nathan Horton (89th overall)
4. David Krejci (92nd overall)
5. Dustin Penner (149th overall)
6. David Booth (152nd overall)
7. Ian White (209th overall)
8. Jamie Benn (212th overall)
9. Denis Grebeshkov (269th overall)
10. Eric Fehr (272nd overall)
11. Barret Jackman (329th overall)
12. Frans Nielsen (332nd overall)
13. Darren Helm (389th overall)
14. Arron Asham (392nd overall)
15. Roman Polak (449th overall)
16. Ray Emery (452nd overall)
17. Eric Nystrom (509th overall)
18. Adam Burish (512th overall)
19. Manny Legace (569th overall)
20. Andreas Lilja (572nd overall)
 
Viimeksi muokattu:
St Louis Blues

Dany Heatley A - Derek Roy - Chris Stewart
Kris Versteeg - Scott Gomez - Alexander Steen
Ruslan Fedotenko - Steven Reinprecht - Tyler Kennedy
Jared Boll - Colin Fraser - Boyd Gordon

Nicklas Lidström C - Andrej Meszaros
Tim Gleason A - Fedor Tyutin
Brent Sopel - Bryce Salvador

Tim Thomas
Jason LaBarbera

Hyökkäys

Joukkueen ykkösketjussa maaleja mättää Dany Heatley, joka tekee sen takuu varmat 40 pönttöä. Keskellä on yksi NHL aliarvostetuimpia pelaajia, nimittäin Derek Roy. Chris Stewart on kejtun kolmas lenkki, hän on fyysinen ja suoraviivanen.

Scott Gomez on takuu varma 70 pisteen mies, toki hänellä on liian suuri liksa ja minun mielestä kaikki puhuu vain hänen liksasta. Hän on kummiskin erittäin pätevä kaveri kakkoseen. Kris Versteeg kuljettaa kiekon hyökkäysauleelle ja Alex Steen mättänee sen 30 maalia, hyvä kakkosketju.

Yksi joukkueen konkareista, Steven Reinprecht, johtaa kolmosketjua jossa laidoilla häärivät Ruslan Fedotenko ja Tyler Kennedy. Ruslan on hyvä maalinedustalla ja Tyler Kennedy tuo jalkoja ja taklausvoimaa ketjuun. Puolustavaketju, joka mättää maaleja silloin tällöin.

Boll - Fraser - Gordon on joukkueen "shutdown"-ketju, tämän ketjun tarkoitus on ärsyttää ja pelata pitkiä vaihtoja vastustajan päädyssä, tällä tavoin ne antavat ylemmille ketjuille aikaa levätä. Jared Boll hoitaa joukkueen kuittivihkoa.

Puolustus

Kokenut Nicklas Lidström on joukkueen kapteeni ja joukkueen paras pelaaja. Hän tuo kiekollista osaamista ja rauhallisuutta puolustukseen. Meszaros on suht nuori kiekollinen kaveri jolla on potentiaalia tehdä 50 pojoa kaudessa.

"Shutdown" -pari numero uno. Gleason on kova puolustamaan, muttei mikään puukäsi. Fedor Tyutin pelaa ehkä vähän pehmeästi kokoonsa nähden, mutta hänellä taas on paremmat kiekolliset avut kuin Gleasonilla. Kaksi ammattimiestä.

Kaksi todellista luutaa kolmosparissa, ne jotka seuraavat nahilaa tietää että Bryce Salvador on helvtin hyvä "stay-at-home" -pakki. Brent Sopel taas on alivoima spesialisti. Kokemusta, kovuutta ja puolustusvoimaa!

Maalivahdit

Maalissa on Tim Thomas joka tulee pelamaan helvetin hyvin tämän puolustuksen takana. Selvä ykköspaikka on Thomakselle tärkeä seikka. Jason LaBarbera on ihan hyvä kakkosmokke.

Pelityyli

Joukkue pelaa puolustuksen kautta ja nopeat vastahyökkäykset pyritään käyttämään hyväksi. Fyysisyyttä löytyy myös ihan tarpeeksi jengissä ja taklauksia satelee. St Louis Blues on kokenut, fyysinen ja puolustusvoittoinen joukkue. Joukkuen puolustus on nimittäin top-3 tässä draftissa. "Defence wins championships", vai miten se meni?



1rd: Nicklas Lidström
2rd: Dany Heatley
3rd: Derek Roy
4rd: Scott Gomez
5rd: Chris Stewart
6rd: Tim Thomas
7rd: Kris Versteeg
8rd: Tim Gleason
9rd: Alexander Steen
10rd: Fedor Tyutin
11rd: Steven Reinprecht
12rd: Andrej Meszaros
13rd: Bryce Salvador
14rd: Ruslan Fedotenko
15rd: Tyler Kennedy
16rd: Brent Sopel
17rd: Colin Fraser
18rd: Boyd Gordon
19rd: Jason LaBarbera
20rd: Jared Boll
 
Viimeksi muokattu:

Mata #13

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, JHT, TW
OTTAWA SENATORS

Ryan Malone - Tomas Plekanec - Brian Gionta
Marco Sturm - Joe Pavelski (A) - Tuomo Ruutu
Sean Avery - Erik Christensen - Brandon Yip
Jay Pandolfo - Jeff Halpern (A) - Brandon Prust

Lubomir Visnovsky - Hal Gill
Craig Rivet (C) - Zach Bogosian
Brendan Witt - Alex Pietrangelo

Jimmy Howard
Cristobal Huet
--------------------------
No omasta joukkueesta vois sen verran kertoa, että joukkue yritettiin roolittaa lähinnä siten, että 1. ja 2. hyökkäyskolmikot pystyvät suoraviivaiseen hyökkäyspeliin ja kovaan kulmavääntöön ( Malone,Ruutu,Sturm), unohtamatta kiekollista taitoa (Plekanec,Gionta,Pavelski). 3.kenttä pystyy parhaimmillaan tekemään maaleja, mutta pääpaino on puolustuksessa sekä kaverin ihon alle pääsemisestä (Avery). 4. kenttä taas keskittyy täysin himmentämään vastustajan starat ja mielestäni tässä onkin koko draftin paras shutdown-kenttä. Hyökkäyksessä on mielestäni myös paljon monipuolisuutta, sillä ainakin Tuomo Ruutu, Erik Christiansen ja Sean Avery ovat sellaisia pelaajia, joita voi käyttää joukkueen hyökkäyksessä roolissa kuin roolissa menestyksekkäästi. Tärkeät aloitukset sekä av-vastuun hyökkäyksessä lähinnä huolehtivat Halpern,Pavelski sekä Pandolfo.

Puolustus kasattiin yksinkertaisella muotilla. Jokaiseen kenttään yksi kiekollinen pakki(Visnovsky,Bogozian,Pietrangelo) ja yksi todella isokokoinen puolustava pakki (Rivet,Gill,Witt). Ylivoimaan on myös tarjolla rightin mahdollisuudet sekä nuoret tulevaisuuden tähdet (Bogosian,Pietrangelo).

Maalivahti osastolla Jimmy Howard on pitkän tähtäimen ykköskassari ja Huet kelvollinen ja kokenut menttori nuorelle lupaukselle.

Ainoa asia joka selvästi puuttuu joukkueestani on huipputason snaipperi, jota ei päässyt rästivuorojen vuoksi avauskierroksilla nappaamaan. Kohtalaisen tyytyväinen joukkueeseni silti olen.
-------------------------

1st: Joe Pavelski
2nd: Jimmy Howard
3rd: Tomas Plekanec
4th: Brian Gionta
5th: Lubomir Visnovsky
6th: Tuomo Ruutu
7th: Ryan Malone
8th: Zach Bogosian
9th: Craig Rivet
10th: Marco Sturm
11th: Sean Avery
12th: Hal Gill
13th: Alex Pietrangelo
14th: Erik Christensen
15th: Jeff Halpern
16th: Jay Pandolfo
17th: Brandon Prust
18th: Brandon Yip
19th: Cristobal Huet
20th: Brendan Witt
 
Viimeksi muokattu:

Samsonov

Jäsen
Suosikkijoukkue
HFBoards oikeinkirjoitus
Uppia

Pikkuhiljaa alkaa rungot muodostuun. Jänniä säätöjä monilla mänätsereillä, hyvin erilaisia lähestymistapoja joukkueen rakentamiseen. Floridan ykkösketjun pari Crosby-Carter näyttää makialta...
 

zxfg

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Pittsburgh Penguins
Näin ulkopuolisen silmin kokoonpanoja katsottuna Kings, eli sventurin kokoama joukkue on mielestäni tällä hetkellä mielenkiintoisin.
 

Kröni

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Näin ulkopuolisen silmin kokoonpanoja katsottuna Kings, eli sventurin kokoama joukkue on mielestäni tällä hetkellä mielenkiintoisin.

Kieltämättä näyttää hyvältä. Omaksi suosikikseni rankkaisin kuitenkin Kanerin Chicago Blackhawksin. Hyökkäsvoimaa löytyy jopa kolmesta ketjusta ja puolustuskin vaikuttaa olevan tasapainossa puolustus- ja hyökkäysosaamisen suhteen. Emerykin on kelpo vahti.
 

Snagari

Jäsen
Näin ulkopuolisen silmin kokoonpanoja katsottuna Kings, eli sventurin kokoama joukkue on mielestäni tällä hetkellä mielenkiintoisin.

Kieltämättä hyökkäysvoimaa on enemmän kuin kenelläkään, mutta puolustus näyttää kyllä aika haavoittuvaiselta, ja sitä ei kyllä Jonathan Quick paikkaa.
 
Flames ja Sens ovat omia "suosikkejani" näistä tiimeistä. Yksinkertaisesti hyvin koottuja joukkueita, joissa roolitus on kohdallaan.

Edmonton, San Jose, Rangers, Tampa saavat maininnan myös näin nopeasti katseltuna.
 

Mata #13

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, JHT, TW
Flames ja Sens ovat omia "suosikkejani" näistä tiimeistä.

Mukava kuulla, että tykkäät. Itsellä oli tässä skabassa vain tavoitteena päästä pleijareihin, koska jouduin aloittamaan koko homman kolmella rästivarauksella, saamatta olenkaan 'supertähtiä' joukkueeseeni.

Itseäni miellyttää nopealla vilkauksella ainakin Kingsin, Devilsin, Blue Jacketsin, Maple Leafsin ja Oilersin joukkueet. Itse asiassa yksikään joukkue ei näytä huonolta, kaikki ovat vähintäänkin hyvää keskitasoa. Selvästi porukan kaikki managerit ovat tehneet tarkkaa ja huolellista työtä rakentaessaan joukkuettaan. Syvemmät ja tarkemmat arviot tehdään toki vasta kaikkien joukkueiden ollessa valmiita.
 
Viimeksi muokattu:

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Tulen nyt ulkopuolisena mulkerona huutelemaan, mutta olen tässä nyt suhteellisen paljon seurannut tätä teijän touhua (ensi kerralla ängen mukaan vaikka väkisin) ja minun mielestäni jo aika alusta alkaen Hextallin Florida on ollut hyvin koottu joukkue. Ainakin minun silmääni se vaikuttaa kyllä todella hyvältä.
 

Samsonov

Jäsen
Suosikkijoukkue
HFBoards oikeinkirjoitus
Mainospuheet

Kohta on itse drafti paketissa, joten nyt jokainen mänätzeri on varmasti miettiny jo oikein yliampuvat mainoslauseet omasta jengistään? Sitten aletaan kirjotteleen niitä tänne oman rosterin yhteyteen. Tavotteena saada kanssakilpailijat vakuuttuneeksi että tämä mun joukkue on nyt ihan vitun kova just tästä syystä. Tietenki jos on varma, ettei joukkue mainoksia tarvi vaan lineup puhuu puolestaan niin go for it.
 

Kröni

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tulen nyt ulkopuolisena mulkerona huutelemaan, mutta olen tässä nyt suhteellisen paljon seurannut tätä teijän touhua (ensi kerralla ängen mukaan vaikka väkisin) ja minun mielestäni jo aika alusta alkaen Hextallin Florida on ollut hyvin koottu joukkue. Ainakin minun silmääni se vaikuttaa kyllä todella hyvältä.

Vaikea nähdä Jonathan Cheechoo tällä hetkellä minkään NHL-joukkueen 1.ketjun laidassa, sen verran jyrkkää alamäkeä ollut ura pisteiden valossa. Justin Williamsikaan ei ole muutamaan kauteen oikein onnistunut. Sentterit ovat tässä joukkueessa kyllä oikein hyviä.
 

Kummeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Washington Capitals
Jaa,a. Ei minulla ole kyllä mitään mainospuheita. Äänestäkää, jos tykkäätte. Tietysti pelataan Jalosen teeseillä ja pelataan mahd. huonolla maalintekoprosentilla, ei tässä muuta.
 

MrDownhouse

Jäsen
Suosikkijoukkue
KJK & NasKi (R.I.P)
Nii voisinhan mä sanoo et ollaa joukkueen kans reenattu enemmän ku koskaa ja ollaa paremmas kunnos ku koskaa, mut sehän ois ihan paska puhetta. Jätkät tehny mitää muuta taas kesällä ku juossu baarista toisee ja pitäny kisaa yllä, kuka kellistää eniten naisia. Mut sen mä sanon et jos meijän nuoret jatkaa tason nostoa entisee mallii ja vanhat jaksaa näyttää esimerkkiä, ni kyl me voidaa voittaa ihan kenet tahansa tässä sarjassa.
 

Infamous

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Penguins, Steelers
Muokatkaa toki mainospuheenne tuonne kokoonpanojen sekaan, ei kukaan jaksa edestakaisin täällä selailla. Jos tässä olisi vaikka päivä-pari aikaa niitä kirjoitella, sitten voisi joku avata molemmille konferensseille omat äänestysketjunsa, joidenka aloitusviesteihin vielä laittaisi kunkin joukkueen kokoonpanon. Sieltä sitten toisen konferenssin managerit käyvät rankkaamassa tiimit järjestykseen, mielellään perusteluineen. Näin ollaan aiemmissa drafteissa toimittu ja hyvin on toiminut.

Rankkausvaiheelle sitten tarvitaankin muutama päivä aikaa, itse ainakin haluan analysoida jokaisen joukkueen hätiköimättä, jotta voin asettaa ne edes jotenkuten järkiperäisesti järjestykseen. Mielellään vaikka viikon loppuun asti.
 

Sateentekijä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Anaheim Ducks - pelaajista: Joe Sakic
Aluksi todettakoon, että oma jääkiekkofilosofiani lähtee siitä, että palapelin tärkein palanen on maalivahti, joka kykenee torjumaan voittoja ja pisteitä yksinäänkin. Toki, tällä kaudella ja muina kausinakin on pärjätty pitkälle sellaisilla maalivahdeilla, joita todella harva koutsi haluaisi ykkösmolariksi kauden ajaksi. Kyse on pitkälti vireen ajoittamisesta ja playoffseissa jos vire ja itseluottamus on kunnossa, on mahdollista tehdä imeitä. Mutta menestyäkseen runkosarjassa on veskaripelin oltava suoritusvarmaa.

Maalivahdin jälkeen hierarkian seuraava osa koostuu keskushyökkääjistä. Kyse on vaativasta pelipaikasta, jossa tulisi pelata molempiin suuntiin. Vaaditaan siis luistelunopeutta ja peliälyä, ei päätöntä koohottamista. Sentteriosaston laajuus on iso plussa.

Senttereiden jälkeen tulee pelaajat, jotka osaavat ja tekevät maaleja. Kun ei puhuta tyylipistelajista, vaan puhutaan lajista, jossa enemmän maaleja tekevä joukkue voitaa, on itsestään selvyys, että hyvä maalintekijä on arvokas helmi paletissa.

Mutta eipäs unohdeta puolustusta - puolustamisella voitetaan mestaruuksia, ainoastaan hyökkäykseen satsannut joukkue voi runkosarjassa pärjätä hyvin, mutta playoffseissa ajan ja tilan pienennettyä nousee puolustuksen pitävyys tärkeäksi lenkiksi. Kiekollisuus ja varmaotteinen tonilydmanmaisuus ovat hyveitä. Kaksi hyvää kiekollista pakkia on vähimmäisvaatimus menestykselle. Puolustaja, joka on hyvä tuomaan kiekon hyökkäysalueelle, on hyvä ase, koska laitureiden on vaikea pysäyttää stondaamisasennosta pakkia, kun pakki lähtee nousemaan. Shutdown -heput, jotka käyttävät voimaa ja kovaotteisuutta ja blokkaavat kuteja, ovat yhtä lailla kiekollisen kerman kanssa tärkeitä.

Arvostan myös rottamaisia pelaajia, jotka ovat herkeämättä vastustajan ihon alla pelatan samalla kuitenkin fiksusti välttäen turhia jäähyjä.

---

Tässä ulkopuolisen kommentti.

Hawks

Tässä on draftin paras joukkue. Syvyyttä ja leveyttä löytyy jokaiselta osastolta. Sentterikalusto Staal-Krejci-Nielsen-Helm on mukavan, tasaisen varma, johon voi luottaa huoletta. Kovaa kamaa. Laituripuoli on loistava. Puolustuksesta löytyy fyysisyyttä, ilkeyttä ja kokoa sekä myös taitoa ja liikettä. Grebeshkov-Doughty -kaksikko kun luistelee jäälle, niin siinä on vastustajien hyökkääjillä kakka på byxorna. Huikea killerikaksikko. Jackman-White -kaksikossa on myös hyvät ainekset kasassa, pommeja sekä liikettä. Lilja ja Polak hoitavat pienehkön ruutunsa hyvin peruspelillä.

Tämä joukkue nousee playoffseissa suureen arvoon. Vääntövoimaa ja sydäntä sekä taitoa löytyy mukavasti. Emery mikäli pysyy kauden aikana kunnossa on riittävän hyvä maalivahti menestykseen. Joukkue on rautaisen tasapainoinen, ei voi kuin onnitella Kaneria, hieno työtä. Staal itseoikeutettu kapteeni.

David Booth - Eric Staal - Nathan Horton
Jamie Benn - David Krejci - Eric Fehr
Dustin Penner - Frans Nielsen - Arron Asham
Eric Nystrom - Darren Helm - Adam Burish

Denis Grebeshkov - Drew Doughty
Barret Jackman - Ian White
Andreas Lilja - Roman Polak

Ray Emery
(Manny Legace)


---

Myös Devilsin kokoonpano miellyttää silmään. Huomenna eri joukkueista tarkemmin.

---

Devils

Devilsin nippua kun vilkaisee, niin huomio kiinnittyy hyvään puolustukseen: on kiekkotaituruutta sekä fyysisyyttä. Mutta mitä tekee Hedman kolmosparissa? Kakkoseen vaan isoille minuuteille niin kuin jo olisi. Sekera-Letang -pari vaikuttaa hieman riskialttiilta omassa päässä. Puolustus menee tälläkin roolituksella, mutta Hedman kakkospariin, niin on kortit oikeassa järjestyksessä.

Hyökkäys on hyvää tavaraa Geno Malkinin heiluttaessa tahtipuikkoa. Nuori lupaava Frolik sylkee Genon tarjoiluista paljon maaleja. Dupuis on sitten täytteenä pörräämässä. Kakkosketju on varsin tasokas, tältä ketjulta voi odottaa hyökkäyspäässä hyviä tehoja, mutta osaa myös puolustaa hyvin. Kolmosketju on puolustava yleisketju, joka on ihan ok. Potulny on kyllä itselleni tuntematon pelimies. Nelosketju on varsin hyvä nelosketjuksi, osaa puolustaa ja hämmentää.

Varlamov on potentiaalinen, mutta ailahtelevainen. Puolustus blokkaa vetoja hyvin (toisin kuin Capsissa), joten Varlyn urakka helpottuu. Siltikin pitkä runkosarja Varly maalissa... ei herätä suurta luottamusta. Smith on hasardi.

Se, miten joukkue menestyy runkosarjassa, tulee ilmi sitten, kun tarkastelen vielä muut joukkueet läpi.

Frolik - Malkin - Dupuis
Filppula - Drury (C) - Eriksson
Potulny - Gaustad - Grier
Nokelainen - Sutherby - Moss


Markov (A) - Beauchemin (A)
Sekera - Letang
Hedman - Murray


Varlamov
Smith


---

Coyotes

Ohhoh, miten en ensisilmäyksellä kiinnittänyt tähän joukkueeseen huomiota, sitä en tiedä. Coyotes on tasapanoisen vahva nippu. Kaikki lähtee maalivahtipelista ja se osasto on erinomaisessa kunnossa vähintään NHL:n neljän parhaan maalivahdin joukkoon kuuluvan Lundqvistin myötä. Osgood ei juuri pelaa.

Ykkösketju kovaa tasoa, kakkonen myös hyvä sekä puolustus- että hyökkäyspäässä. Kolmos- ja nelosketju kunnossa myöskin kunnossa. Puolustus on luotettava. Tasaisen tappava materiaali.

Jos joukkuetta on vaikea voittaa runkosarjassa, niin erityisesti pudotuspeleissä tämä joukkue on vaikeasti lyötävissä.


Ray Whitney (A) - Mike Richards (C) - Mike Knuble
Marek Svatos - Matthew Lombardi - Tomas Fleischmann
Cory Stillman - Mike Modano (A) - Nikolai Kulemin
Brad Winchester - Chris Kelly - Jed Ortmeyer

Tomas Kaberle - Tom Poti
Andy Greene - Johnny Boychuk
Brian Pothier - Kim Johnsson

Henrik Lundqvist
Chris Osgood


Ensi viikolla syyniin St.Louis Blues ja Maple Leafs, joita pidän hyvinä joukkueina.
 
Viimeksi muokattu:

lake79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi, Pahalampi.
Mielestäni tämä ja huominen aikaa selitellä ja "myyntipuheilla". Jos ylihuomenna saa heti aamusta eteenpäin arvostella sitten ?
 

wundermann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, LUFC
Onko "tämä päivä" siis tuo eilinen vartti? Huomennako ruvetaan äänestämään?

Itseä viehättää melko paljon tuo Kanerin joukkue. Hyvin, ajatuksella koottu nippu.
 

lake79

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi, Pahalampi.
Allekirjoittanut äänestää vasta huomenna iltapäivästä/illalla, valitettavasti menoa heti aamusta alkaen huomenna. Kirjoitan lyhyen kuvaelman kohta joukkueestani kokoonpanoni perään.
 

pancor

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, New Orleans Saints, Україна
Niin ollaanko nyt vetämässä samanlainen äänestys, kuin viime draftissa, eli ensin joukkueet jaetaan konferensseihin joista "managerit" äänestävät toisen konferenssin joukkueet antamalla pisteitä, eli parhaalle 15-heikoimmalle 1. Näistä konferensseista 8 parasta pleijareihin joissa konferenssin 1. kohtaa 8.sijoittuneen joukkueen, 2.vs.7 jne. ja toisen konferenssin joukkueet äänestävät kumpi mistäkin parista menee jatkoon. Tällä kaavalla siis loppuotteluun asti, kunnes äänestetään kahden konferenssinsa voittaneen joukkueen välillä mestari.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös