Nyt täällä on monella veljellä ja siskolla vielä jäljellä Penan aikainen tapa katsella joukkuetta: pelaaja kerrallaan ja näitä vertailemalla päätellään, kuka ja mikä olisi joukkueelle paras vahvistus. Otetaan nyt esimerkiksi Walsh. Hän on ulkkari ja pelaa alemmissa pareissa, vaikka hänen pitäisi pelata 1-2 parissa ja olla esimerkiksi Majeskyn veroinen apu myös hyökkäyksissä. Puukäsi-Majesky teki 3 pinnaa viidessä matsissa ja matsit olivat yleisesti ottaen HIFK:lta täyttä paskaa. Joten voisi olettaa, että Majesky olisi ollut melkoisessa lennossa nyt hyvällä kaudella.
Mitä enemmän katselen KJ:n meininkiä, sitä enemmän ymmärrän hänen tavastaan ajatella joukkueesta. Se oli samaa Kärpissäkin ja täysin erilaista kuin meidän (myös minun liian herkästi) harrastama Stiga-ukkojen vertailu, jota juuri tein edellisessä kappaleessa. KJ koettaa rakentaa mahdollisimman hyvän joukkueen. Silloin joukkue on yksilöitään suurempi ja kukaan pelaaja ei voi olla se ainoa oikea omalle paikalleen. Ts. joukkueen pitää pystyä säilyttämään iskukykynsä, vaikka yksi pelaaja loukkaantuisikin. KJ tekee tämän pelisysteeminsä kautta ja olenpa iloinen, että P.Sihvonenkin on ottanut asian esiin: KJ:lla on ehkä jopa Bluesin Matikaistakin tiukempi konsepti. Toinen kova sentteri kaatuu, mutta joukkue menestyy. Miten tämä on mahdollista? Siten, että kyseessä on joukkue ja pelitapa, jota toteuttavat pelaajat, joista kukaan ei ole korvaamaton. Kuulostaa helpolta, mutta on vaikeaa.
Niinpä Brennan ja Walshkaan eivät ole Stiga-ukkoja, jotka vaihtamalla herroihin X ja Y joukkue muuttuisi automaattisesti hurjan paljon paremmaksi. Ei koske tapausta, jossa X ja Y olisivat maailmanluokan pelaajia, ei tietenkään. Fanit katsovat joukkuetta niin, että siitä irrotetaan kolmen pelaajan blokki: ulkomaalaiset. Sitten koetetaan ajatella niin, että näiden kaikkien ulkomaalaisten pitää olla kolme ykköskentän pelaajaa, muuten tässä ei ole mitään järkeä. Eihän se noin voi oikeasti mennä. Oikeasti pitäisi ajatella niinpäin, että kun irrotetaan nykyisestä 1-kentästä kolme pelaajaa, niin heidän pitää olla joukkueensa parhaimmistoa kansallisuudesta riippumatta. Ja kas: Kuhta, Hirschovits, Piku - nämähän toteuttavat tuon. Missään ei ole kiveen hakattuna, että noiden kaikkien pitää olla ulkomaalaisia.
Sitten katsotaan 2-kenttä ja mietitään, onko meillä siellä sellaisia kavereita, jälleen kansallisuudesta riippumatta, jotka tukevat joukkueen pelitapaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja niin edespäin neloseen ja filajätkiin asti. Tämän tuloksena meidän pitäisi saada ensisijaisesti selville se, onko joukkueemme kokonaisuudessaan hyvä ja balanssissa. Kokonaan toissijainen seikka on joukkueen pelaajien kansallisuus ja se, mihin kenttiin he sijoittuvat. Siis oikeasti: Mitä väliä sillä on, jos joukkueesta löytyy tiukka 1-kenttä, hyvä kakkonen, kolmonen ja nelonen ja nämä ovat keskenään balanssissa? Kärpät pelasi viime kauden kotimaisella pakistolla ja ulkkarit Bros ja Kratena eivät olleet selkeää joukkueen terävintä kärkeä. Olisiko Kärpät pitänyt rakentaa niin, että Hyvösen ja Pesosen tilalla olisivat pelannee vielä paremmat ulkkarit ja olisiko tämä ollut mahdollista? Ja sikäli kun HIFK:n ykkönen jatkaa nykyisellä pistekeskiarvollaan, voimme hyvinkin kysyä keväällä, että olisiko HIFK ollut parempi, jos Kuhdan ja Hirson paikalla olisi pelanneet ulkkarit - ja olisiko se ollut ylipäätään mahdollista?
Ylläoleva ajattelu on esimerkki oikeaoppisesta joukkueen rakentamisesta. Rakennetaan sitten oikeasti joukkue ja sille pelitapa ja sen jälkeen katsotaan pelaajat, jotka voivat toteuttaa kyseistä pelitapaa siten, että kukaan ei yksinään ole joukkuetta suurempi hahmo, jonka mukana jengi nousee tai kaatuu. Blues on tehty näin. Viime kauden Jokerit oli Stiga-ukkojengi ja oman genrensä paras liigassa. Siinä oli kolme huikeaa tähteä, joiden mukana joukkue nousi tai kaatui - ja juuri tällä Stiga-ukko -meiningillä Pentti yritti kaudesta toiseen tehdä jengiä ja se tarttui meihinkin. Niinpä meillä ollaan liian tottuneita siihen, että kun Murphy loukkaantuu, koko pakisto meni siinä samantien. Kun Salmelainen otetaan kiinni, koko maalintekomme kuoli samantien. Kyseiset pelaajat ovat siis olleet, niin hyviä kuin ovatkin, selkeästi joukkuettaan suurempia pelaajia. Ja siten he ovat olleet myös iso riskitekijä. Bluesilla on nyt aivan simona jengiä sairastuvalla, eikä joukkue silti ryve täysin pohjamudissa. Katsokaa itse, ketkä siellä nyt pelaavat. Toki joukkueen suoritustaso on hieman pudonnut, mutta ei fataalilla tavalla.
Näin olen myös antanut itselleni kertoa ja mun on myönnettävä: HIFK on tällä kaudella Joukkue ja on itse asiassa yhdentekevää, vaikka Walshkin jäisi ja pelaisi 3-parissa. Ainoa pointti on tämä: Jos joukkueen kaikki osat ovat balanssissa, onko sillä niin suurta väliä mitä kansallisuutta pelaajat ovat kussakin kentällisessä? Ei ole. Ei oikeasti ole. Hyvä pelisysteemihän pelaa joukkueelle myös aikaa loukkaantumistilanteissa: ei tarvitse painella paniikkinappulaa heti, kun Murphy, Caloun tai Salmelainen loukkaantuu. Eihän se voi olla järkevä järjestys koota joukkuetta, että hankitaan ensin kolme mahdollisimman kovaa ulkkaria ja katsotaan mille pelipaikoille he sijoittuvat: hyökkääjä, pakki ja veskari. Sitten hankitaan loppurahalla näiden tähtien ympärille muita pelaajia ja huonoimmat heistä heitetään alempiin kentällisiin. Ihan viimeiseksi mietitään, että jonkun näitä pitäisi valmentaakin ja kai se keksii jonkun hyvän pelitavankin - ja onpas meillä paljon hyviä pelaajia, nyt pitää tulla mestaruus! Tämä malli on kliininen kuvaus Pentin ja Virmasen tavasta koota joukkuetta: Stiga-ukko kerrallaan ja ulkkarit ensin.
Esimerkki siitä, miten pelaajapolitiikka tällaisessa jengissä, joka on alunperin koottu joukkueeksi, kulkee: havaitaan, että 1-pakkiparimme ei ole riittävän hyvä tekemään peliä. Niinpä joukkue tarvitsee ainakin yhden uuden pakin ykköseen. Kun tällainen hankitaan, hän ottaa paikan ykkösestä ja luultavasti hänen tilaltaan lähtenyt menee alempiin pareihin. Jos meillä on siellä alemmissa pareissa jo valmiina koutsin mielestä hyvä kolmospari (ja siinä pelaa vaikkapa Walsh), ei ykköspakkiparin muuttuminen mitä todennäköisimmin vaikuta kolmoseen ollenkaan. Sehän on hyvä sellaisenaan. Niinpä tässä voisi käydä niin, että entinen 1-parin mies siirtyy kakkoseen ja kakkosesta lähtevä kaveri menee mitä todennäköisimmin filaan tai neloseen. Kolmoseen ei tarvitse koskea. Pahimmassa tapauksessa ykkösestä lähtevä pakki menee suoraan filaan, jos meillä on jo hyvät 2- ja 3-pari ja ykköstä vain oli tarkoitus parantaa. Stiga-ukko joukkueessa hajotetaan ensin hyvä 3-pari tai hyvä 4-ketju, koska siellä on ulkomaalainen pelaaja. Sitten haetaan ulkomaalainen korvike ykköspariin ja -ketjuun - ja joudutaan sitten samantien uusimaan melkeinpä kaikki alemmat ketjutkin, koska kolmosesta/nelostesta lähti sellainen pelaaja, joka oli omalla paikallaan käyttökelpoinen kaveri. Enemmän muutoksia ja rikottiin pari-kolme kenttää samantien, kun piti ainoastaan saada ykköseen vahvistus.