Puhelinmyyjät – nuo ”ystävämme”

Olen saanut olla ihmeen pitkään rauhassa näiltä puhelinmyyjiltä, kunnes eilen soi puhelin. XXX-firmasta hei, oletko vertaillut puheluiden hintoja? Vastasin että en, koska ei kiinnosta, on nimittäin työpuhelin. No tämä sinnikäs myyjä sitten alkoi kyselemään, onko minulla kavereita ketä voisin suositella. Hieman ärtyneenä totesin, että kaveideni liittymät eivät minua voisi vähempää kiinnostaa.
Tänään sitten oli vuorossa Canal +. Tuli kuin apteekin hyllyltä kaikki kanavat ja muut liirum laarum jutut.

Yhteistä näissä puheluissa oli se, että kummatkin päättyivät siihen, että myyjä toivotti hyvää päivän jatkoa, mistä jäi minulle pelkästään positiivinen kuva.

Työkaverini sai puhelun pelastushelikopteri Ilmarin (?) rahankerääjältä joka odotti jättipottia. Seuraava keskustelu käytiin:

Ilmari: "-Täältä pelastushelikopteri Ilmarista terve,,,"

<-olis halunnu jatkaa, mut työkaveri kiilasi väiin.


Työkaveri: "-Terve vaan, oon ihan kunnossa ei tarvitse tulla hakemaan, pystyn vielä liikkumaan ilman helikopteria"
Ilmari: -tuut,tuut,tuut,,,,,,,

Eilen soitti yks lehtitilausmyyjä ja tilasin erään viikkolehden vuosikerran. Maksoi jotain 70 ja risat euroa. Turhaa sinänsä mutta sorruin kuitenkin..

Ihan asiallinen oli. Eikä tietenkään sovi unohtaa sitä yhtä ilmaista näytenumeroa, jonka saan eräästä saman talon kuukausilehdestä. Jee..

Joskus lauantai-aamun krapulassa minulle soitettiin jostain 'vammaisten tuki ry' tai jotain vastaavaa. Erehdyin vastaamaan kyllä kysymykseen 'voinko kertoa toiminnastamme?' . Parinkymmenen minuutin lätinän jälkeen täti tarjosi lehteä minulle hintaan 70e/4nroa . Sanoin, että en ota. Luurista kuului: 'te olette PAHA ihminen' ja sitten tuli luuria korvaan.

Puhelinmyynti saattaa muuttua luvanvaraiseksi.
Tämä löisi hyvät suitset nykyisellään aika villille alalle.
Isojen kustantamojen toimintaan se ei vaikuta juuri mitenkään koska omia yksiköitä kasvatetaan ja ulkopuolisia puhmareita ajetaan alas, ts. eläkkeelle jäävien reppureiskojen tilalle ei oteta uusia ja alan toimijoita kuten Turotim on karsiutumassa kilpailun vuoksi markkinoilta.

Eilen soitteli kesken duunipäivän Canal Digitalin edustaja. Kysyi sopiiko jutella, sanoin että ei, duunissa olen.

"No ei tässä mene kuin minuutti."

Arvioisin ajan kutistuneen 1,3 sekunttiin, kun peukalo löysi punaisen luurin kuvan kännykästä.

Ensimmäisenä, kun yritys pestaa uuden puhelinmyyjän, luvataan kouluttaa hänet. Koulutukseen kuuluu useimmiten kylläkin lukea paperilta tietty litania tekstiä puhelimeen 1000 kertaa päivässä. Sen tehokkaampi on myynti, mitä ahtaamalle asiakkaan saa. Parhaat myyjät vetoavat asiakkaan tunteisiin suorastaan ns. pakottamalla asiakkaan tilaukseen. Ettehän voi olla osallistumatta tällaiseen? Ajatelkaa nyt hieman... Paras asiakas on sellainen, joka ei uskalla sanoa ei tai on vahingossa vastannut väärin johonkin kysymykseen. Puhelinmyynti pitkälti perustuu asiakasrekistereihin. Mikäli kerran olet tilannut jonkun lehden ja vahingossa tilaukseen kirjoittanut puhelinnumerosi, niin varmasti saat säännöllisesti puhelinsoittoja ja tarjouksia. Tunnettuahan on, että pieni hetki vastaa 10-15 minuuttia.

Hyvä myyjä ei löydä sanavarastostaan sanaa ei, vaan se on korvattu sanalla valitettavasti ja selitys. Paras siis asiakkaana vain sulkea puhelin...

EDIT: Joissakin yrityksissä tosin harjoitellaan puhelinluettelolla, ennenkuin päästetään asiakasrekisteriin saakka.

Metsästäjä kirjoitti:

Parhaat myyjät vetoavat asiakkaan tunteisiin suorastaan ns. pakottamalla asiakkaan tilaukseen. Ettehän voi olla osallistumatta tällaiseen? Ajatelkaa nyt hieman...

Laajenna klikkaamalla

Ni-in - kaikenlaisen myynnin perustana on kannustavien ilmaisujen käyttö. "Metsästäjän" esimerkki on ehkä hieman kärjistetty, mutta ikinä ei puhelimessa kannata kysyä, että "eikö tämä teitä kiinnosta?", koska siihen on niin helppo sanoa "ei". Sen sijaan toteamukseen "tottahan toki tämä teitäkin kiinnostaa", on jo vähän vaikeampi heittää "ei":tä.

Mm. tästä asiasta keskustellaan Metsästäjän vähättelemässä (?) koulutuksessa, joita itsekin tuli pidettyä monia. Ainakin meillä siihen kuului siis paljon muutakin kuin "lukeminen paperilta tietty litania tekstiä puhelimeen 1000 kertaa päivässä".

EX-puhelinmyyjän kertomus

No niin välillä puhelinmyyjänkin raportti. Ite olin viime ja toissa kesän puhelinmyyjänä. Täytyy sanoo että itsekkään en kovin ruusuisesti ajatellut puhelinmyyjistä ennen tuohon työhön pääsyä/menoa, mutta käsitykseni on hieman muuttunut.

Pakko sen verran kehua, että olin kohtuullisen hyvä. Kaikille sanoinki, että oon sen verran tyhmä että sovin puhelinmyyjäksi. Palkkaa sain n.1,5x enemmän mitä muut ikäiseni (16-18vee) "normaaleista kesätöistä" mansikan poimimisesta,lörtsyjen paistosta jne. Eli taloudellisesti homma kannatti niin viime kuin edellisenä kesänäkin. Palkkaus oli tyly provikka systeemi. Jos et myynyt mitään, et saanut myöskään mitään. Törmäsinkin urani aikana moniin surullisiin tapauksiin joiden kuukausipalkka pyöri todella alhaisena vaikka työtunteja kertyi..

Myynnissä meillä oli perus aikakausilehdet (katsot,aku ankat jne.) Valinnan varaa oli kyllä kaikille. Pornolehtiä kun kyseltiin niin tarjosin yleensä suurta käsityölehteä, mutta se ei jostain syystä vastannut asiakkaan "tarpeita.."
Kauppoja tuli parhaimpina päivinä n.12kpl = yli 800euroo, joka provikka palkkana tuotti itselleni n.120euroa. Huonoimpina päivinä 0kpl ja niiltä päiviltä palkkaa ei yleensä palkkaa hirveästi tullut. Yleensä kauppoja tuli n.5-7 ja työpäivät oli yleensä aina noin 6 tuntisia.

Kesätyöpaikkana paikka oli kyllä loistava vaikka tietysti stressiäkin oli varsinkin ekana kesänä kun tiesi että tulosta on tultava jos mielii syksyllä etelän lomalle lähteä. Asiakkaat oli pääosin asiallisia, mutta kyllä sitä luuriakin tuli korvaan. Voin sanoa,että olen kyllä varmasti soittanut enemmän puheluita jo nyt elämäni aikana, kuin mitä kovin moni tulee soittamaan. Monenlaisten ihmisten kanssa on saanut jutella ja kiitos kaikille jotka tilasivat itseltäni. Työajat sai myös itse päättää ja pomo oli mukavan rento. Loisto kesätyöpaikka, mutta VAIN kesätyöpaikkana. En voisi kyllä kuvitellakkaan, että voisin puhelinmyyjänä toimia vaikka 40-vuotiaana. Kyllä meikeläisen myyntipuhelut on soitettu. Hyvän lukumotivaation sai kyllä lukion suhteen, kun katseli meidänkin työpaikalla tyyppejä, jotka viiskymppisinä soittelivat epätoivoisesti, eivätkä tehneet kauppoja juuri yhtään.

Lopuksi sitten kaikille vähän ohjeita. Ei hirveästi pidä ihmetellä sitä, että puhelinmyyjä jatkaa puhelua vaikka sanoisitte aluksi "Ei kiitos". Tekemistäni kaupoista 80% olisi jäänyt tekemättä jos olisin luovuttanut heti ensimmäiseen tai toiseen "Ei kiitokseen". Myöskään mitkään "Tulee jo paljon lehtiä jne." eivät auta yhtään, koska vastaväitteitä on myyjällä esittää useita joka helvetin mahdolliseen lauseeseen.
Tässä siis varmat ohjeet millä saatte myyjän kimpustanne:

Myyjä: "Hei myyn lehtiä/liittymiä/lantaa/omenoita jne.."
Ja vastaatte että "Sori, mutta mun veli/sisko/mies/vaimo on lehtimyyjä/liittymien myyjä jne. saadaan sitä kautta/tilataan sitä kautta.." Aina tilanteen mukaan siis vastaatte. Tietysti kaikista varmin keino on todeta, että itse olette juuri sen alan myyjä mitä teille kaupataan.
Lähes kaikkeen muuhun löytyy vastaväite, mutta tuohon ei kyllä löydy ja voin sanoa, että sadasta puhelusta yhdeksässäkymmenessäyhdeksässä tuo toimii. Tuo oli myös lähes ainuita asiota jolla meikäläisenkin sai heti lopettamaan puhelun ja luopumaan toivosta.

Kokeilkaa tuota ja huomatkaa, että se todella toimii ja pääsette eroon myyjästä n.10sekunnissa. <--- selvää myyjän puhetta

Jaa, huomenna pitäisi taas peruuttaa yksi tilaus. Ensimmäisen lehden pidän toki itselläni vaivanpalkkana, kun siihen kerran oikeus on. Kahtellaan kuinka kauan viitsivät mulle soitella...

Immortal kirjoitti:

Joskus lauantai-aamun krapulassa minulle soitettiin jostain 'vammaisten tuki ry' tai jotain vastaavaa. Erehdyin vastaamaan kyllä kysymykseen 'voinko kertoa toiminnastamme?' . Parinkymmenen minuutin lätinän jälkeen täti tarjosi lehteä minulle hintaan 70e/4nroa . Sanoin, että en ota. Luurista kuului: 'te olette PAHA ihminen' ja sitten tuli luuria korvaan.

Laajenna klikkaamalla

"Vammaisten tuki ry tarvitsee sinua..." Siinä kaikki mitä sain selvää, sen jälkeen puhe muuttui "skapadasködötöidödödö abudhabidabadiibadabadööksi". Aika toivotonta saada mitään myydyksi jos ei osaa puhua selvästi.

"Onko itse xxxx puhelimessa? No hyvä! Kuuntelepas tätä! Soittelen mukavan asian tiimoilta!"

Yleensä tuo aloitus saa jo vähintään hymyn huulilleni, ellen peräti jo naura ääneen. Jos minulla on aikaa jutella, kuuntelen kiltisti tarjoukset ja kieltäydyn lopulta kohteliaasti. Toissapäivänä sattuikin sitten soittamaan joku paljasjalkainen savolainen: "Olet vastannut viime vuonna asiakaskyselyymme ja vastasit niin hyvin, että haluamme palkita sinut muutaman muun parhaan lisäksi". Tuota seuranneen valtavan puhetulvan päätteeksi minun oli pakko kysyä, olinko oikeasti voittanut jotain, vai joudunko maksamaan palkinnostani. Ja niinhän se oli, hiukan kestotilausta halvemmalla olisi lähtenyt TM "only for you, My Friend" -lahjojen lisäksi. Tosin nuo lahjat olivat TM-liiviä ja vapaavalintaisen lehden näytenumeroa lukuunottamatta samoja, mitkä tulevat kaikille kestotilaajille. Ei tullut kauppoja.

fani#x kirjoitti:

Pornolehtiä kun kyseltiin niin tarjosin yleensä suurta käsityölehteä, mutta se ei jostain syystä vastannut asiakkaan "tarpeita.."

Laajenna klikkaamalla

No olisit voinut tarjota "Villi varsaa" ;) Itseasiassa olen itsekin ollut "puhelinterroristina" opiskeluaikoina. Myynti tapahtui toimistosta iltaisin ja välillä lauantaisin. Itse pärjäsin duunissa erinomaisesti, voitin isoja myyntiskaboja ja esittelin ylpeänä tilinauhaa kavereille, jotka aluksi naureskelivat valinnalleni mennä myymään lehtiä. Kaverit siivosivat laivaa ja ties mitä about viisi kertaa pienemmällä palkalla, kuin mitä itse sain lehtien tai oikeastaan Aku Ankan myynnistä siistissä toimistossa, jossa oli hyvä porukka ja henki. Aku Ankka oli ja on itselleni erittäin tärkeä asia ja sen vuoksi sitä oli minun helppo saada myytyä. Tarjoukset olivat silloin erittäin hyviä. Vuoden lehdet lähti tyyliin puolet halvemmalla kuin normaalihinta ja kaupan päälle vielä kovakantinen Ankkakirja. Kyllä siellä vittuiluakin sai kuunnella, mutta mitäs siitä välittämään. Seuraavaa koukkua kehiin ja postipojalle hommia.

About kolme vuotta tuli lehtiä myytyä ja itselleni se oli ensimmäinen kunnollinen työpaikka ja väittäisin opituista myynti- ja puhelinneuvottelutaidoista olevan edelleenkin hyötyä. Jos lehtiä haluaa lähteä myymään, kannattaa toimisto valita tarkasti. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että saa oikeasti itsekin vaikuttaa miten myyt, eikä ole pakko lukea jotain kämästä spiikkiä jostain paperista. Myös palkkauksesta kannattaa ottaa selvää. Jossain toimistoissa on käytössä erilaisia pistelaskuhärdellejä, joissa tarvitaan vähintään matemaatikon koulutus ja funktiolaskin ennenkuin niistä saa palkan laskettua.

fani#x kirjoitti:

Tässä siis varmat ohjeet millä saatte myyjän kimpustanne:

Myyjä: "Hei myyn lehtiä/liittymiä/lantaa/omenoita jne.."
Ja vastaatte että "Sori, mutta mun veli/sisko/mies/vaimo on lehtimyyjä/liittymien myyjä jne. saadaan sitä kautta/tilataan sitä kautta.." Aina tilanteen mukaan siis vastaatte. Tietysti kaikista varmin keino on todeta, että itse olette juuri sen alan myyjä mitä teille kaupataan.
Lähes kaikkeen muuhun löytyy vastaväite, mutta tuohon ei kyllä löydy ja voin sanoa, että sadasta puhelusta yhdeksässäkymmenessäyhdeksässä tuo toimii. Tuo oli myös lähes ainuita asiota jolla meikäläisenkin sai heti lopettamaan puhelun ja luopumaan toivosta.

Kokeilkaa tuota ja huomatkaa, että se todella toimii ja pääsette eroon myyjästä n.10sekunnissa. <--- selvää myyjän puhetta

Laajenna klikkaamalla

Toinen hyväksi havaittu keino on kertoa myyjälle olevansa sokea, siinä nimittäin tulee pitkä vaivautunut hiljaisuus ennen puhelun lopettamista.

Ossi kirjoitti:

"Toissapäivänä sattuikin sitten soittamaan joku paljasjalkainen savolainen: "Olet vastannut viime vuonna asiakaskyselyymme ja vastasit niin hyvin, että haluamme palkita sinut muutaman muun parhaan lisäksi". Tuota seuranneen valtavan puhetulvan päätteeksi minun oli pakko kysyä, olinko oikeasti voittanut jotain, vai joudunko maksamaan palkinnostani. Ja niinhän se oli, hiukan kestotilausta halvemmalla olisi lähtenyt TM "only for you, My Friend" -lahjojen lisäksi. Tosin nuo lahjat olivat TM-liiviä ja vapaavalintaisen lehden näytenumeroa lukuunottamatta samoja, mitkä tulevat kaikille kestotilaajille. Ei tullut kauppoja.

Laajenna klikkaamalla

Onko tämä joku uusi kikka noilta puhelinmyyjiltä? Minulle on soittanut viimeisen vuoden aikana lehtimyyjiä ainakin kolmelta eri murrealueelta, mm. "lupsakka savolaisnainen" ja "jämäkkä pohjalaismies". Kun tajusin asian minua vitutti vielä enemmän kuin normaalisti lehtimyyjän soittaessa. Pidän siitä, että ihmiset käyttävät omaa murrettaan, mutta tämä on pahemmanlaatuista lutkailua ja ihmisten jonkinasteista harhauttamista. On se vaan kivaa kun suuri lehtitalo palkitsee minut sillä, että saa ostaa heidän tuotteitaan. Puhelinmyyjille pyrin olemaan ystävällinen, sillä työtään he tekevät. Viime kesänä kuitenkin minulla oli töissä vähän kiire, mutta se ei puhelinliittymämyyjää haitannut. Kysyi mikä liittymä minulla on ja vastasin. Hän sanoi että sehän on yksi kalleimmista, johon minä vastasin, että se on mulle ihan sama, kyllä minun "perse kestää" isommatkin laskut. Myyntineuvottelu päättyi molemminpuolisiin hyvät päivänjatkot-toivotuksiin, huomasin tämän hyväksi keinoksi ja aion käyttää sitä tulevaisuudessakin.

Ossi kirjoitti:

Toissapäivänä sattuikin sitten soittamaan joku paljasjalkainen savolainen: "Olet vastannut viime vuonna asiakaskyselyymme ja vastasit niin hyvin, että haluamme palkita sinut muutaman muun parhaan lisäksi". Tuota seuranneen valtavan puhetulvan päätteeksi minun oli pakko kysyä, olinko oikeasti voittanut jotain, vai joudunko maksamaan palkinnostani. Ja niinhän se oli, hiukan kestotilausta halvemmalla olisi lähtenyt TM "only for you, My Friend" -lahjojen lisäksi. Tosin nuo lahjat olivat TM-liiviä ja vapaavalintaisen lehden näytenumeroa lukuunottamatta samoja, mitkä tulevat kaikille kestotilaajille. Ei tullut kauppoja.

Laajenna klikkaamalla

Veikkaan, että kyseessä oli sama savolaisjanari, joka soitteli minullekin muutama viiko takaperin. Savon murteella lateli samat asiakaskyselyjutut ja yritti saada samaan miinaan. "Käsittelykulut vaan menevät tästä palkinnoksi saamastasi lehtitilauksesta". Puhelun kestäessä sitten toki alkoi valkenemaan, että eihän tässä nyt oikeasti olla voitettu yhtään mitään vaan yritetään vain myydä lehtiä pienellä alennuksella kestotilaushintaan nähden = käsittelykulut. Peruuttelin sitten aiempaa kiinnostustani sanomalla, että irtonumeroita saan halutessani kioskiltakin - ilmaiseksi olisin toki lehtenne ottanut kun kerran palkinnosta oli puhe. Kaveri alkoi heittelemään kitkeriä tyyliin "en minä sinulle mitään ilmaiseksi tässä ole tarjoamassa", "enkös minä juuri puhelun alussa maininnut _aivan selkeästi_, että käsittelykulut maksat". Vittuilin takaisin ja savolainen löi luurin korvaan.

Sama jannu soitti parin päivän päästä uudelleen aloittaen sanasta sanaan saman palopuheensa. Suunvuoron saatuani sanoin, että soitit muuten toissapäivänä jo. Savolainen sanoi, ettei kuulemma voinut olla mahdollista, koska oli juuri palannut viikon lomalta. Sanoin, että kysy sitten siltä samannimiseltä työkaveriltasi, että tilasinko. Vastaukseksi sain, että "jaa, no sinulle on varmaan sitten homman juju jo selvä". Joo. On.

"Ihan ilmoitusluontoisella asialla tässä kuule nyt soittelen, ei vie ku tommosen minuutin verran aikaa". Voi vittu sentään...

Seiska-lehdestä soitettiin työnumerooni aamupäivällä ollessani toimistolla. Ihmettelin ensinnäkin, että soittivat siihen numeroon. Vastasin puheluun, koska numero näkyi ja ajattelin, että voi tulla jotain tärkeää.
Kun vastasin niin vanhahko naishenkilö sanoi siellä kiihtyneenä:
"Tuula Seiskasta hei, olet saanut ilmaisen Seiskan näytenumeron"
scholl: ei ole tullut
Tuula: on tullut, kyllä se on teille tullut
scholl: epäilen, mutta jos on joskus tullut niin on mennyt ilmeisesti roskikseen
Tuula: no tykkäätkö lukea Seiskaa
scholl: skeidalehtihän se on
Tuula: No hyvää päivänjatkoa

Äsken sitten, kun tulin pakkaamaan matkalaukkuani ei mennyt kuin 10 minuuttia, kun posteljooni tuli ja se prkleen Seiskan näytenumero + joku kynä kolahti postiluukusta.

Rrrrsyttää malauta se stnan Tele Finland puhelinmyyjineen. Soittaavat kerran kuussa tehdäkseen hintavertailua operaattoireiden välillä, ja haukkuakseen paskaks oman liittymävalintani. Eikö siellä pidetä kirjaa ketkä on jo kerran luurit lyöny? Nykyään onneksi jo tietää sanoa heti alkuun, että se stnan hintavertailu ei ole tarpeen ja kiitos KUULEMIIN. Masentavaa. Koko Tele Finland. Suohon. (Olis voinu tämänki tonne vitutusketjun puolelle melkein tyrkätä..)

Olen muistaakseni kerran tilannut lehden puhelinmyyjän kautta. Olin jo pidempään harkinnut Soundin tilaamista mutta en ollut saanut aikaisiksi, joten puhelinmyyjä soitti kerrankin hyvään saumaan. Taisi vaan olla pieni yllätys kun aloitti myyntipuheensa niin sanoinkin heti että "joo, laita se kestotilaus". Luurin toisessa päässä oli hetken aikaa todella hiljaista, myyjä ei ilmeisesti uskonut korviaan...

Tuossa muutama vuosi sitten, opiskeluaikoina, olin vailla kesätöitä ja päädyin sitten hätäpäissäni hakemaan Helsinki Medialle lehtimyyjäksi. Hätäpäissäni siksi, etten ole ollenkaan myyvää tyyppiä, ja tunsinkin oloni vähän tyhmäksi jo kättelyssä. No siellä sitten työhönottaja iski käteen Me Naiset -lehden ja valmiin myyntipuheen ja käski tutustua niihin. Soittelinkin muutamaan paikkaan, mutta päädyin lähinnä juttelemaan "asiakkaiden" kanssa niitä näitä. Minä kun en oikeasti osaa myydä a) ylipäätään mitään b) ainakaan tuotetta johon en itsekään usko c) en voi ylipäätään sietää puhelinmyyntiä. Hauskinta oli että jorinani menivät jollekin kasettinauhurille. Viimeiseksi ennen poistumistani sanoin nauhalle että "ei tää prkl oo meikäläisen hommaa". Yllättäen HM:sta ei kuulunut enää jälkeenpäin mitään...

Tuon n. 40 minuuttisen "työ"kokemuksen jälkeen arvostus asiallisia, aikaansaavia ja kohteliaita puhelinmyyjiä kohtaan kasvoi. Itselläni tosin on puhelin-Robinson, joka on toiminut erittäin hyvin. Suosittelen varauksetta.

Sain muuten sittemmin kesätöitä liikuntavammaisen miehen avustajan lomittajana. Siinä oli duuni, jossa tunsi itsensä todella hyödylliseksi. Ainakin jos vertaa Me Naisten kaupitteluun puhelimitse...

Itselleni tuli Jääkiekkolehti vuosia ennen kuin lopetin sen tilauksen pari viikkoa sitten. Viimeisen puolen vuoden aikana lehtikauppiaat soittivat kolme kertaa ja kauppasivat kyseistä lehteä, vaikka se minulle jo tuli. Kohteliaasti esittelivät itsensä, mainostivat lehteä, kunnes pääsin sanomaan, että kiitos vaan, mutta lehti on tullu mulle jo vuosia. Tämän jälkeen seurasi aina se sama hiljaisuus, jonka jälkeen myyjä ei tiennyt, lopettaisiko puhelun vai kauppaisiko jotain toista lehteä.

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta ilmeisesti mistään ei näe mikä lehti kenellekin tulee. Jos kyseessä on pelkkä puhelinmyyjän laiskuus, niin itse itseänsähän nöyryyttävät....

Europoli kirjoitti:

Olen muistaakseni kerran tilannut lehden puhelinmyyjän kautta. Olin jo pidempään harkinnut Soundin tilaamista mutta en ollut saanut aikaisiksi, joten puhelinmyyjä soitti kerrankin hyvään saumaan. Taisi vaan olla pieni yllätys kun aloitti myyntipuheensa niin sanoinkin heti että "joo, laita se kestotilaus". Luurin toisessa päässä oli hetken aikaa todella hiljaista, myyjä ei ilmeisesti uskonut korviaan...

Laajenna klikkaamalla

Minullekin on käynyt noin.

Olin jonkun aikaa miettinyt, että pitäisi lukea muutakin kuin oman alan lehtiä (ja Aku Ankkaa), ettei minusta tulisi fakki-idioottia. Kuinkas ollakaan, lehtimyyjä soitti ja onnistui kauppaamaan minulle Tiede 2000 (nykyisin Tiede) -lehden. Olin todella tyytyväinen, että soitti (ja olen vieläkin).

Jos nuo puhelinmyyntifirmat osaisivat kohdistaa markkinointinsa kunnolla, eivätkä soittaisi randomina saamilleen "uhreille", poistaisin numeroni Robinson-listalta. Laitoin numeroni tuolle listalle, kun minulle - poikamiehelle - oli soittanut samalla viikolla Me Naiset -kauppias ja (en muista merkkiä) vaippakauppias.

Canal-myyjä joka puhui ja puhui vaikka yritin vain sanoa, että ko. kanava on tullut n. siitä lähtien kun on ollut olemassa.... Yleensä kun joku myy jotain toivotan kuuntelematta: "Hauskaa työpäivän jatkoa" klik


Ai niin, omituisin krääsä mitä on yritetty myydä, firman logolla varustettu teleskooppimakkaratikku..... jep, ei ollut tarvetta.

Tapahtui tuossa muutama viikko sitten:

Kävin töissä pomoni kanssa läpi erittäin tärkeitä työasioita. Puhelin soi (ei, ei ole työpuhelinta) ja pomo totesi että voin vastata. Puhelu tuli ihan normaalista lankanumerosta jostain Keski/Itä-Suomesta.

Ystävällinen nainen kysyi minulta ensiksi josko minulla on hetki aikaa. Totesin että riippuu siitä millä asialla hän on liikkeellä. Nainen totesi siihen että haluaisi keskustella kanssani miesten alusvaateasioista(!). Hämmästys oli sen verran suuri etten saanut todettua muuta kuin etten sillä hetkellä ehtinyt. Olen mä monta asiaa nähnyt/kuullut mutta se että kalsareita myydään puhelimitse oli minulle hieman uutta.

Jaahas. Tällainenkin ketju.

Tässä vajaa vuosi sitten soitti puhelinmyyjä, joka kertoi, että paikallinen telealan yritys on juuri saanut alueellemme rakennettua laajakaistaverkon ja tarjosi uutta liittymää hintaa xx.xx (joka kuulosti kalliimmalta kuin nykyiseni). Myyjä vaikutti laajakaista-asioissa vielä maallikoltammalta kuin mikä. Minä osasin sentään kysellä nopeuksia yms. Tälle tyypille oli vaan lyöty sanat suuhun, muttei vastauksia mahdollisiin kysymyksiin. Koska nykyinen - nyt taas hyvin toimiva (***koputtaa puuta''') - liittymäni oli juuri tuolloin ollut epävarma, pyysin että myyjä laittaisi mulle hieman kirjallista materiaalia tai jos voisin netistä jostain itse lukea tarjouksesta. Netissä ei kuulmema ollut, mutta "jotain" luvattiin postissa.

Mitään ei kuulunut kolmeen viikkoon, mutta sitten tuli postista ilmoitus kirjatusta lähetyksestä. Postin aukioloajasta ja työajastani johtuen joudun seuraavan päivänä lähtemään työstä ennenaikaisesti noutamaan postista kirjattua lähetystä - sehän on perin harvinaista nykyään. Kuittaisin sen sitten postissa saaduksi ja kotona avasin. Ja järkytys oli melkoinen.

Kuoressa oli tilausvahvistus tuon kyseisen firman laajakaistaliittymän tilauksesta, jossa kerrottiin muun muassa, että "tämän kirjeen vastaanottokuittaus postissa valtuuttaa meidät irtisanomaan nykyisen laajakaistaliittymänne" (myyjä oli puhelimessa kyysnyt mikä liittymä minulla on). Tilaus myös vahvisti, että tarjottu liittymä oli samalla nopeudella kallimpi kuin nykyinen (ja silloinen) liittymäni. Tämä herätti minussa niin suuren v**utuksen, että yritin siitä paikkaa soittaa ko. firmaan - onnistumatta. Laitoin haisevan ja uhkaavan sähköpostin firmaan, vastausta ei koskaan tullut. Laadin myös kirjelmän asiasta ko. firmalle ja vein seuraavana päivänä liikkeeseen (jonka lähimmän toimipisteen katuosoitteen sentään sain - en toki tilauskaavakkeesta, vaan puhelintiedustelusta). Liikkeessä sattui tuolloin olemaan pari asiakasta ja kolme ns. myyjää. Ilmaisin asiani varsin suoraan ja selvästi ääntäen. Selvitin ensiksi "onko tämä se ja se firma?" ja kun sain myöntävän vastauksen, esitin asiani ja kirjelmäni ja vaadin kirjallisen kuittauksen paperiini, että heillä ei ole mitään oikeutta katkaista nykyistä liittymääni ja jossa he myösntävät markkinoissa menetelleensä kuluttajaa loukaten. Kysyin myös firman vastuullisne johtajan yhteystiedot jne. Paikalla oli hyvin hiljaista, Hyvin hiljaista. Yksi nuorempi mies otti kynän ja paperini ja laitoi siihen nimensä. Vi**uuksissani vielä kysyin henkkareita ja asemaa yrityksessä.

Myöhemmin kuulin saman markkinnoin ja saman kohtelun saaneen monen muuan asuinalueellamme. En nyt viitsi laittaa firman nimeä, mutta myöhemmin kävi myös ilmi, että firma kauppasi DNA-liittymää omissa nimissään normaalilla DNA-hinnalla.

Niin ja vaimoini kanssa olemme sopineet puhelin myyjien kanssa seuraavan keskustelun:
"No hei, Hannu Hanhi Firma Oystä, onko Hra Rellu(Rva Rellu) tavattavissa?"
"No ei ole"
" Koska hän mahtaa tulla"
"En tiedä ja toivon ettei koskaan, kuulemiin"

HemmoP kirjoitti:

firman logolla varustettu teleskooppimakkaratikku.....

Laajenna klikkaamalla

Joku hölmö oli tilannut noita sivuunkirjoittaneen työpaikalle! Hyvin sillä saa häädettyä tunkeilevia työtovereita, mutta ei tulisi mieleenikään käyttää kapistusta makkaran paistamisessa.