Mulle se kynnys on Bonon ääni. Siinä on jotain sellaista mikä sytyttää vastarinnan välittömästi. Tökkii pahemman kerran ja peittää alleen hyvän biisin sekä bändin soundin. Hieman samaa koen joka kerta yrittäessäni aloitta Rushin tuotannon läpikuuntelun. Tai Ismo Alangon.