Verkkolehden uusimmat jutut

Hakutulokset

  1. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Ei mene noin. Saksassa velka BKT:sta oli esimerkiksi vuonna 1995 55 % ja nykyään 78 % BKT:sta vuoden 2013 luvun mukaan. Suomessa velka oli alle 34 % BKT:sta vuonna 2008 ennen finanssikriisiä ja on nyt hiukan yli 60 %. Sinällään julkisen velan tarkalla BKT-osuudella ei yksinkertaisesti ole...
  2. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Juu, 90-luvun lamaa ei Suomessa aiheuttanut julkinen velkaantuminen eikä se ole aiheuttanut tätäkään tilannetta. Tästä olemme kai samaa mieltä? 90-luvun laman taustalla olivat myös muun muassa vahvan markan politiikka ja NL:n kaupan romahtaminen. Tuota, yksityinen ja ja julkinen velkaantuminen...
  3. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Moni väitteesi ei pidä paikkaansa. Espanjan julkisen sektorin velkaantuminen (velka 26 % BKT:sta ennen kriisiä...) ei ollut todellakaan kriisin syy (vaan seuraus) vaan nimenomaan asuntomarkkinakupla, joka syntyi kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin keskellä (Croissantit, makaronit ja makkarat...
  4. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Nopeasti tähän kysymykseen töiden ja Hakametsän välissä. Irlannin mainitsematta jättäminen ei ollut tarkoitushakuisuutta. Päinvastoin, en oikein ymmärrä, miksi austerity-politiikan paras tuki on tosiaan maa, jossa suuri osa koulutettua nuorempaa väestöä on lähtenyt ulkomaille ja jossa työttömyys...
  5. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Joo, tämä huomio saattaa oikeastikin pitää paikkansa. Ilman muuta itsekin kannatan pohjoismaista sopimisen kulttuuria, jossa lakkoja esim. on perinteisesti suhteellisen vähän jne. Samalla työntekijöiden asema on poikkeuksellisen vahva. Tässä nykyisessä paketissa vaan lähtökohtaisena ongelmana...
  6. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Niin, demareilla on perinteisesti ollut korkeampi kannatus juurikin Ruotsissa ja Tanskassa kuin meillä. Sopiminen on pohjoismaisen hyvinvointivaltion selkäranka mutta nimenomaan kaksisuuntainen prosessi. Hallitus lähti hyvin yksipuolisesti viemään tätä pakettia läpi asettumalla suoraan...
  7. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    No todellinen ero Ruotsiin on se, että siellä teollisuuden rakenne oli monipuolisempi, jolloin se ei kokenut IT:n ja paperin romahdusta. Lisäksi euron ulkopuolelle jääminen oli oikea ratkaisu. Ruotsin finanssipolitiikka on myös ollut löysempää. Mutta Suomen ja Ruotsin ero ei ole niin valtava...
  8. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Miksi se ei sitten vaikuta negatiivisesti Ruotsin talouteen? Kyllä pohjoismaat ovat perinteisesti menestyneet suurella julkisella sektorilla ja menestyvät jatkossakin. Miksi esim. kaukana hyvinvointivaltiosta ollut Irlanti ajautui vaikeuksiin? Ei julkisen sektorin koolla ole ainakaan tuohon...
  9. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Julkisen sektorin koko ei siis ole syy Suomen talousongelmiin. Ongelma on kasvun puute. Julkisen sektorin supistaminen taas ei vaikuta kasvuun positiivisesti vaan tässä tilanteessa enemmänkin negatiivisesti. Suomen taloushan ei "kaatunut" mihinkään Kataisen lupaamiin palkankorotuksiin vaan...
  10. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Koko euroalueen kasvu on hyvin laimeaa, mikä johtuu nimenomaan kysynnän puutteesta. Toki Suomella menee kasvulukujen suhteen (vaan muuten ei työttömyyden) jossain suhteessa erityisen huonosti - siihen on osin syynä teollisuuden rakennemuutos. Haaparannan mukaan ero kasvuluvuissa on kuitenkin...
  11. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Suomessa ei tueta riittävästi kysyntää, joka siis mahdollistaisi investointien kasvun.Professori: Tässä on Suomen todellinen ongelma - "Onko kukaan kuullut Suomen pääministerin sanoneen aiheesta mitään?" - Talouselämä Ei Suomen lainamäärän kasvu kerro siitä, että olisi elvytetty vaan huonosta...
  12. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Tuloerojen kasvun vaikutusta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. Esim. koulutuspoliittiset valinnat näkyvät pitkän aikavälin kuluessa, eivät muutamassa vuodessa. Viime hallitus tosiaan nosti perusturvaa, jonka vaikutus tuloeroihin oli positiivinen. Toki talouskehityksen muutoksilla on yhteys...
  13. P

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Ei vain pidä paikkaansa tämä väite. Tuloerojen kasvulla on myös nykytutkimuksen mukaan yhteys taloudellisen kasvun hidastumiseen. Sen tunnustaa jopa OECD, joka ei ole vasemmistolaisuutta nähnytkään...OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on syönyt Suomen talouskasvusta jopa yhdeksän prosenttiyksikköä...
Ylös