Tässä on aika lailla omat ajatukseni. Sen verran on myrkyllinen ilmapiiri tällä hetkellä, ettei huvita oikein lukea saati kirjoittaa. Vieläkin ottaa päähän kauden kulku ja siihen kaupan päälle ei viitsisi saada vääntöä aikaan.
Se pieni ero: Ilves nousi vasta viime vuosina kärkiporukoihin. IFK on muka ollut joka kausi mestarikandidaatti. No, ei tämä yhtä kova sukellus mielestäni ollut kuin Ilvekseltä tällä kaudella, MUTTA pitkässä juoksussa tää on aivan kammottavaa kidutusta.
Hei. Fanit ne vasta sitkeitä ovatkin. Ville mestaruudesta on 13 vuotta. Sitä ennen kesti yhtä kauan. Sitä ennen vielä kauemmin. Sitä ennen oli jääkausi.
Kyllähän se vituttaa, että vuoristoratamainen runkosarja vei parhaimman kiiman seurata peliä. On jotenkin ollut aika laimea fiilis, kun raju pettymys on jyrännyt kiihkeän odotuksen alleen. Joukkueella on tänään mahdollisuus näyttää, että olen taas aivan väärässä ja nyt mennään eikä meinata...
Jäähy oli aika halpa mielestäni. Koivunen lähti aika helposti jäihin. Tuomareiden oli kuitenkin helppo viheltää se pois ja Lehterä teki kaikille palveluksen ottamalla kympin. Itse maali oli naurettava tuurimaali. Se kieltämättä kiukuttaa.
Tuo oli todella halpa maali. Täytyy kuitenkin muistaa, että IFK:n molemmat maalit olisi ollut otettavissa aika helpostikin. Ainakin Brodeur olisi ottanut.
Olisiko ollut viime tai sitä edellisellä kaudella..? Tästä muuten ihan toiseen asiaan: aika monta muuta nimimerkkiä on vaiennut ihan muista syistä. Täälläkin oli ihan eri nimimerkit esillä silloin, kun itse hankin tänne kirjoitusoikeudet.
Postinjakaja tulee ensimmäisenä mieleen. Hän ei toki ole mielestäsi hyvä kirjoittaja, koska on eri mieltä kanssasi luultavasti kaikesta.
Tällaisia terveisiä norsunluutornista.
Totta. Meillä kotona tämä menee suurin piirtein näin:
(Olohuone): Toinen puoli huutakaa meille!
(Teinien huoneet): Mitä vittua sä huudat, kääpä!?
(Olohuone): Stadin kingit!
(Kuopuksen huone): Mä fanitan Tapparaa.
Ei käy. Omaa jengiä ei hylätä, vaikka puikoissa onkin Matti Virmasen haamu. Istun vaikka yksin katsomossa huutamassa: ”Toinen puoli huutakaa meille!”
Sit juoksen toiselle puolelle ja vastaan.
En missään nimessä suostuisi matsiboikottiin. Menen katsomoon nauramaan röhönaurua, kun ”aina 100% antava” Pihlström suoristaa selän ”sairaan kovan energialaituri” Komarovin kanssa.