Hakutulokset

  1. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Totta pitkälti. Taustalla se, että Nokia pystyi sanelemaan työvoimakustannukset sekä omille työntekijöilleen että alihankkijoiden työntekijöille. Metsäteollisuudessa oli lähes sama. Polttoaineiden viennissä muutama taho saneli komissionsa ja sen perusteella palkat. Siinä on valtaosa Suomen...
  2. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Totta. Pientä firmaa toisensa perään. Ehkäpä saamme jossain vaiheessa myös suuria tai keskisuuria yksityisiä yrityksiä kokeiluun. Kyse on siitä, että hinta on todellisuudessa liian suuri. Muutenhan tuottavuutta parannettaisiin ja työntekijöiden terveyttä kohennettaisiin SDP:n johdolla...
  3. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Britanniassa kokeiltiin siis nelipäiväistä työviikkoa 2 900 työntekjän ja 61 yrityksen voimin. Tulokset olivat hyviä ja osa yrityksistä (18) teki mallista pysyvän. Mediajuttujen perusteella yritykset olivat ns. uuden teknologian yrityksiä. Koska itselläni on paljon kokemusta vastaavista...
  4. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Ihan perusisoista firmoista lähtien työkieli johdossa on englanti. Tämä johtuu siitä, että dokumentaatio tehdään englanniksi ja osa sopimusneuvotteluista, sopimuksista, asiakkaista jne ei ole suomea taitavia. Osalla on myös johdossa suomea puhumattomia. Kunhan kieli taipuu ja osaamista...
  5. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Onhan noita ollut pitempään, ja ihan ilman mitään kokeiluja. En viitsi laittaa firman nimeä jossa itse olin, mutta pörssiyhtiö ja hallituksessa 1-2 työntekijöiden edustajaa samoin eduin ja velvollisuuksin kuin muutkin hallituksen jäsenet. Muitakin yrityksiä on, ehkä 10-20 ainakin, kun puhutaan...
  6. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Totta. Jos en väärin muista, Kikyssa sopivat, että muutos tulisi ja lakina. Tämä oli ainakin jossain EK:n paperissa esillä, vaikka en sitä nyt löytänyt verkosta.
  7. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Sotket - ehkä tahallasi - kaksi eri asiaa. 1. Liberan esimerkki, jonka haukkumisella aloitit, oli ja on täysin validi. Et ehkä ymmärrä sitä, mutta ei kaikki työnantajat halua järjestäytyä eri syistä. Järjestäytymättömyys ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että paikallinen sopiminen estyy...
  8. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Onhan työpaikoilla ay-väkeä. Kerroin aikoinaan tapauksesta, jossa pitkän neuvottelun tuloksena kaikille sopi tietty ratkaisu. Myös ay-väelle luottamusmiestä myöten. Sitten tuli soitto "pääkonttorista" ja olivat vaatineet, että tuollaista ei saa sopia uhkaillen seurauksilla. Niinpä ei ollut...
  9. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Ay-liike on ongelma. On kokemuksia itsellänikin, ja olen niistä täällä joskus kertonut. Ei ole mahdollista sopia yhteisesti, vaan ay-liike päättää. Mutta esimerkissä oli kyse kaupan alasta ja ruokiksen pituudesta. Valitettavasti Libera osuu maaliinsa:
  10. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Riippumatta siitä, onko Kiesiläinen tehnyt päivääkään työtä, missä kohtaa hän on väärässä todetessaan, että kaupan alalla toimivat firmat, jotka eivät ole liiton jäseniä, eivät saa sopia edes lounastauon pituudesta, vaikka kaikki työntekijät ja työnantaja olisivat sitä mieltä, että heille sopii...
  11. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Tässä vinkki, jota voisi harkita: pohdi, mikä on IT-alalta vahvinta osaamistasi ja mikä merkitys parhaalla osaamisellasi on tulevaisuudessa ja miten parasta osaamistasi kannattaa kehittää. Lähde kouluttautumaan kun olet löytänyt vastauksen ja tee itsestäsi jonkin IT-osan tulevaisuuden...
  12. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Katsele ne käyrät niin huomaat, että noin se menee siltä osin, että asumisen hintakehtiys seuraa palkkaindeksiä ja vähän sen ylikin, kun lainaa saa. Ei sijoittajat niitä satoja miljoonia päätä. Suomessa on ns. hallitusammattilaisten ryhmä, joka jakaa eri yhtiöissä vuoroin toisilleen rahaa ja...
  13. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    En tiedä onko muuttunut, mutta ainakin ennen kommariryhmä istui omassa ja demarit omassa palaverissa isojen ratkaisujen osalta. Läsnä oli puoluejohto ja ay-johto ja ainakin kommareissa Aitamurto (skp & rak.liitto) ja Aalto (skp) jyräsivät. Kun tunsin Vuorenmaan (metalli, sdp), samanlaista...
  14. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Joo, vaikea on @godofthunder tilanne, kun mediakin provosoi palkankorotuksia. Eihän tästä ole kuin hetki, kun saatiin kuulla ja lukea otsikoita, että Ruotsissa nostavat jopa 5-6 prosenttia palkkoja. Jostain syystä medialta unohtui se, kyse oli kolmesta vuodesta ja että inflaatio on Ruotsissa...
  15. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Hienoa, että SAK:ssa on älyllistä elämää. Pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kertoo faktoja ja käy läpi 2010-luvun virheitä. Palkkoja korotettiin jatkuvasti tilanteessa, jossa maan talous supistui pitkään ja jo yksin raamisopimuksen palkankorotukset olivat liian suuria. Kaukoranta toteaa myös, että...
  16. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Outojahan ne tuossa ovat. Tuli lukiessa mieleen, että oisko vertailtu esimerkiksi ulkomaisia investointeja tuovan yrityksen tai startupin sivukuluihin, joista olisi voitu antaa tilapäinen vapautus tms. Näistä molemmista asioista eli ulkomaisista investoinneista ja startupeista kirjoitetaan...
  17. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Koulutettu työvoima ei todellisuudessa ole edullista, saati sitten erittäin edullista. Työvoiman sivukulut kun huomioidaan, ollaan tasoissa tai lähempänä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tuossa @heavy artikkelissa palkkatiedot olivat vuodelta 2013. Silloin esim Software Development Manager tienasi...
  18. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Aikanaan luin varmaan 20 ulkomaisen ja suomalaisen ekonomistin käsityksiä siitä, miksi voittoja sijoitetaan nyt vähemmän investointeihin ja enemmän osinkoihin. Jos kehitystä tarkastelee suomalaisen viennin näkökulmasta (josta Kajanojan mukaan 2015 oli 80 prosenttia on tehtaiden tuotantoa, nyt...
  19. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Oli hyvä peli, lyhyesti vastaan: Millä tavalla SP:n tutkija Kajanoja on oikonut mutkia esittäessään kaavion Suomen tehdasteollisuudesta? Tehdasteollisuudesta on saatavilla ajantasaisesti kansainvälisesti vertailukelpoisia tilastoja, ja sen osuus Suomen koko viennistä on yli 80 %. Kajanojahan...
  20. C

    Kilpailukykyhyppy – keskustelua suomalaisesta työelämästä

    Hyvä että toit esille. Ruotsin taloudessa menee hyvin ja ovat siis saaneet kaksi prosenttia vuodessa palkankorotuksia. Suomessa ei todellakaan ole mennyt taloudessa hyvin, mutta ei se mitään. Täällä on ansiotasoindeksi noussut 1.4 prosenttia vuodessa. Palkat ja työvoimakustannukset |...
Ylös