Kukas se kuulamörssäri oli joka piti hirveää melttoamista ennen suoritustaan, ramppasi kuin Tami parhaassa iskussaan ja menipä kellosta aikakin umpeen kun oli niin kova itsepsyykkaus menossa?
Se olisi ollut kova juttu, oli talvi siihen aikaan. Koulumatkan varrella huomasin ettei tuommoista lumen peittämää kantoa ole ennen tällä reitillä ollut, pitihän se tutkia ja kummasti helähti kun jalalla kokeilin.
Polun varresta voi löytää vaikka mitä kun on silmät auki ja utelias mieli. Itse lapsena löysin kassillisen tyhjiä pulloja, monta markkaa oli siinä kassissa, jää Pöyhösen pillerit toiseksi. Se oli ilon ja onnen päivä!