Kai siinä oli taustalla joku pieni halu saada apua, tai kokeilla miltä tuntuu kun saa jutella asioista jollekkin. Mutta toisaalta olen vain kasvanut tähän olotilaan ja tavallaan hyväksynyt sen että näin asiat vain ovat, jolloin tuntuu aika kaukaiselta ajatus että tästä voisi jotenkin parantua...