Tänään vitutti juuri siksi, että tultiin niin lähelle ja silti hävittiin. Tällaisen vitutuksen toinen puoli on tietenkin juuri se, että todellakin tultiin lähelle. Jos kerran hävitä täytyy, niin hienoa, ettei hävitä missään totaalisissa ulospuhalluksissa. Vaikea olisi ollut kuusi kuukautta sitten arvata, että maaliskuun lopulla jälleen tosissaan haastetaan Tapparaa ja hävitään niukoilla maalin peleillä. Tällaista se vaan on kapealla materiaalilla pelatessa. 1.8 milliä vs. 2.5 milliä, toisella näistä joukkueista on vähän enemmän tilaa ja varaa kokeiluun sekä menetysten paikkaukseen.
Kapanen ja ensi kaudella joukkueessa jatkavat pelaajat saavat näistä varmaan hyvää lisäkokemusta jatkoa ajatellen ja ehkä jo ensi keväänä saataisiin pudotuspeleissä taas jo kohdata aluksi hieman tasavertaisempi vastus.
Ja eihän sarja toki vielä ohi ole.