Huh, kiitos tästä. Tämä oli lähellä.
Juuri hain kupillisen kahvia ja meinasin alkaa lukemaan tuota Current Affairsin juttua, mutta nyt ei tarvitse - tai oikeammin ei pidä - koska kyseessä tunnetun misogynistin tuottama julkaisu.
Huh, kiitos tästä. Tämä oli lähellä.Tuon jutun kirjoittaja Nathan J. Robinson vain on valitettavasti syyllistynyt itsekin teksteissään aika räikeään seksismiin ja misogynismiin.
Jutun kirjoittaja voi periaatteessa olla vaikka raiskarimurhaaja, mutta juttua tulisi mielestäni silti arvioida itse jutun meriittien ja puutteiden perusteella. Argumentin esittäjän henkilön tai muiden mielipiteiden kritisoiminen kun ei millään tapaa ota kantaa itse argumentin pätevyyteen, kuten hyvin tiedät. Jutussa kuitenkin perataan juurikin Petersonin argumentteja.Tuon jutun kirjoittaja Nathan J. Robinson vain on valitettavasti syyllistynyt itsekin teksteissään aika räikeään seksismiin ja misogynismiin.
Itse lähtisin ennemmin kritisoimaan itse julkaisun puolueettomuutta, koska Current Affairs vaikuttaisi olevan melko vahvasti vasemmalle kallellaan.
Pohjois-Amerikassa on oikeasti todella vähän akateemikkoja, jotka näistä asioista uskaltavat julkisesti puhua. Se taitaa olla suurin yksittäinen syy Petersonin maineen nousuun ja pääsyyn julkisuuteen.Sananvapausasioissa olen Petersonin kanssa samaa mieltä, mutta eipä hän silläkään saralla ole mitään uutta tai jokaiselle liberaalille ei-itsestäänselvää koskaan esittänyt.
Minä en kyseenalaista Petersonin ammattitaitoa psykologian alalla. Siinä hän on varmasti asiantunteva. Ongelma tässä on se, että tänä päivänä tällaiset asiantuntijan tittelillä ratsastavat tyypit alkavat politikoimaan ja siirtämään omaa osaamista alueelle, josta eivät ymmärrä juuri mitään. Petersonkin pyrkii olemaan samaa aikaa tieteentekijä, yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija ja jonkinlainen selfhelp-guru. Tämän kaiken lisäksi hän yhdistelee raamatullisia kertomuksia, filosofiaa sekä arkielämän pirkkaniksejä.Varmasti tietää sosiaali- ja persoonallisuuspsykologiasta todella paljon, mutta kyllähän tuo pseudotieteilijän* tittelikin aika hyvin osuu, kun noita Petersonin juttuja lukee. Sellaista tarkoituksella epämääräistä self-help -mystiikkahöttöä, että oksat pois. Lisäksi omanarvontunto miehellä on poikkeuksellista luokkaa.
Tämä kun tuntuu olevan tietynlainen universaali ase vedota johonkin keskimääräiseen kolmannen aallon feministiseen ideologiaan, niin mielellään kuulisin, mikä osa siitä on mielestäsi niin kovin radikaalia tai ristiriidassa esimerkiksi yhteiskuntatieteiden kanssa.Petersonista olen jollain tavalla samaa mieltä, tosin sillä disclaimerilla, että hän ei kuitenkaan taida vetää vertoja keskimääräiselle kolmannen aallon feministille maailmankuvan eksentriydessään.
Ensinnäkin: kampanja ei pyri syyttämään kollektiivisesti kaikkia miessukupuolen edustajia. En koe yhdenkään feministisen kampanjan syyllistäneen minua henkilökohtaisesti. Nämä kampanjat hyökkäävät haitallisia toimintatapoja vastaan ja pyrkivät muuttamaan suuren yleisön ajattelutapoja siihen suuntaan, että esimerkiksi Louhimiehen tai Törhösen kaltaiset vallankäyttäjät eivät saisi negatiivisille käytösmalleilleen hiljastai hyväksyntää ja sitä kautta legitimiteettiä.Ei ole mitään syytä miksi emme voisi ottaa #metoo-kampanjan hyviä puolia ja olla tarkkoja sen suhteen että potentiaaliset huonot puolet eivät realisoidu. Muistaakseni Economistissakin taannoin nostettiin esille, että liian syyttävä kampanja voi myös kääntyä itseään vastaan sillä ihmiset eivät ota sitä enää vakavasti.
Ensinnäkin: kampanja ei pyri syyttämään kollektiivisesti kaikkia miessukupuolen edustajia. En koe yhdenkään feministisen kampanjan syyllistäneen minua henkilökohtaisesti. Nämä kampanjat hyökkäävät haitallisia toimintatapoja vastaan ja pyrkivät muuttamaan suuren yleisön ajattelutapoja siihen suuntaan, että esimerkiksi Louhimiehen tai Törhösen kaltaiset vallankäyttäjät eivät saisi negatiivisille käytösmalleilleen hiljastai hyväksyntää ja sitä kautta legitimiteettiä.
Ei todellakaan ollut ensimmäinen. Kirjoita googleen metoo suicides niin tapauksia on vähintäänkin kymmeniä ja ainakin joku mihin tutustuin kampanjan alkumetreillä vaikutti täysin tekaistulta syytteeltä. Joku britti, olisiko ollut rehtori tms.#metoo on aiheuttanut ensimmäisen kuolonuhrin: Kymmenien työntekijöidensä julmasta johtamistavasta kritisoima Tukholman teatterin johtaja teki itsemurhan - Kulttuuri - Helsingin Sanomat
Tämä vapaasti mellastanut ja julkilynkkaamalla länsimaiset oikeusasteet ohittanut instanssi on nyt virallisesti johtanut ihmisen kuolemaan. Olisiko tämä #metoo tai feministit jo syytä luokitella äärijärjestöksi?
Kasvain kuinka kummaa toisaalta on se, että HS ei halua loata #metoon mainetta, ja on jättänyt tuon lähteen uutisessaan kertomatta. Aftonbladet sentään tuo myös ne "epämieluisat" näkökulmat esiin.
"Aiheuttanut ensimmäisen kuolonuhrin"? Mies tappoi itsensä koska ei saanut enää tehdä rakastamaansa työtä.
Olisihan hän voinut mennä vaikka ruohoa leikkaamaan kaupungin puistoihin mutta ei, rakastama ura oli ohi joten henki pois.
Vähän niinkuin hänen uhriensa vaihtoehdot olivat joko valittaa aikanaan kovaan ääneen ja menettää rakastamansa ammatti (joka voi joissain tapauksissa näköjään ajaa itsemurhaan) tai kärsiä kaltoinkohtelusta ja jatkaa ammattiaan.
Sitten tuleekin #metoo -liikee ja silloin saa avautua mutta bensalenkkarit ovat sitä mieltä että olisi pitänyt jo aikanaan ottaa asia puheeksi (ja saada kenkää ja tehdä itsemurha kuten tapoihin kuuluu.)
Olettaisin näiden kirjoittelujesi (no pun intended) perusteella, että Nathan J. Robinson on saanut aikanaan paskaa niskaansa, kun on kehdannut (muiden joukossa) ehdottaa, että Sandersilla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet voittaa Trump vaaleissa kuin Clintonilla? Varmaan on vaalien jälkeen tehnyt mieli mennä torille huutamaan "mitäs minä sanoin".Juuri tämä vasemmistolaisuus on tainnut ajaa kyseisen kirjoittajan tällaiseen misogynismiin:
Current Affairs | Culture & Politics
Tai sitten vain meidän tulisi sivistysvaltioissa nojautua meidän oikeuslaitokseen. Ja lopettaa keskiaikaiset, lakiin perustumattomat lynkkaukset.
Erityisen kimurantiksi tämä tulee kun henkilö ei ole syyllistynyt mihinkään rikokseen.Se on kyllä kieltämättä dilemma, että kuinka meidän kuuluisi hyvin moraalittomiin, mutta korkeintaan lievästi lakia rikkoneisiin ihmisiin suhtautua. Minä uskon länsimaiseen oikeusjärjestelmään, mutta ei ongelma sillä poistu että tuomitaan vuosikymmeniä alaisiaan hyväksikäyttänyt johtaja työsuojelurikkeistä sakkoihin. Silmitön someraivo ei sekään ole hyvä ratkaisu, mutta vähissä on vaihtoehdot siitä välistä. Kenen oikeuksia meidän tulee suojella ja millä keinoin?
Kaikki nämä teot ovat moraalittomia niiden näkökulmasta, jotka niitä sellaisina pitävät. En nyt just muista että kukaan tunnettu henkilö olisi viimeaikoina tehnyt aborttia, mutta siitä olen aika varma että sellaisissa tilanteissa nainen takuuvarmasti saisi palautetta toiminnastaan. Jenkeissä tai muissa konservatiivisemmissa länsimaissa tilanne on vielä pahempi. Kun riittävän moni näkee jonkun esiintulleen asian moraalittomana ja ilmaisee mielipiteensä, syntyy siitä someraivo. Ei ole mitään feministien päämajaa jossa valitaan kuka seuraavaksi kaadetaan, vaan tämä lähtee ihan yksilöiden omista moraalikäsityksistä. Iso näkyvyys tietysti madaltaa rimaa omakin mielipiteensä kertoa.Miten määritellään "moraaliton"? Abortin tehnyt? Vaimoaan pettänyt? Kenen moraalin mukaan nämä somelynkkaukset tällä hetkellä määritellään ja kuinka usein moraalikompassi tulisi kalibroida?
Kyseessä oli kylläkin itsemurha eikä mikään lynkkauspartion kivitystuomio. Yksilön tasolla se on toki henkilökohtainen tragedia, jota ei kukaan varmastikaan toivo, mutta samalla täytyy todeta, ettei tämänkään henkilön sikailujen seurauksista ole vastuussa ne tahot, jotka penäävät oikeutta uhreille.#metoo on aiheuttanut ensimmäisen kuolonuhrin:
Varmaan tämän tiedätkin, mutta sanon joka tapauksessa: valta-asemassa (esim. esimies vs. työntekijä) on sillä heikommalla osapuolella lähes olemattomat mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin, mikäli kukaan ei ole todistamassa tai mikäli syytös on mallia "sana sanasta". Asiat muuttuvat vasta siinä vaiheessa, kun esiin nousseisiin sikailuihin puututaan asianmukauisella tavalla ja kun sivustaseuraajat asettuvat tukemaan uhria.Tai sitten vain meidän tulisi sivistysvaltioissa nojautua meidän oikeuslaitokseen. Ja lopettaa keskiaikaiset, lakiin perustumattomat lynkkaukset.
Tästähän tässä on kyse. Asenteet ja tavat muuttuvat jatkuvasti parempaan suuntaan, mikä aiheuttaa muutosvastarintaa niissä, jotka aiemmin ovat saaneet toimia moraalisista tai lain reuna-alueilla olevista säädöksistä piittaamatta.Eli varmasti lähitulevaisuudessa tulee vielä esiin vaikeita tapauksia, joissa voi esiintyä myös ylilyöntejä ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta lohtuna on se, että uusissa sukupolvissa nämä kysymykset ovat yhä itsestäänselvempiä ja niitä tullaan käsittelemään yhä enemmän välittömästi organisaatioiden sisällä kuten niitä ensisijaisesti pitäisikin käsitellä. Monestihan on myös niin, että tätä käsittelyä on aikoinaan yritettykin, mutta huonolla tuloksella koska auktoriteettiasemaa on ehkä ylikunnioitettu tai myös nähty asia jonkinlaisena maan tapana. Tässäkin on varmasti esiintynyt inhimillisiä tragedioita, jotka ovat vain jääneet pimentoon, koska asioita ei ole haluttu oikeasti kohdata. Jatkossa asiat tulevat onneksi olemaan paremmin.
Vähemmän yllättäen juuri vasemmistolaiset kirjoittajat eivät pidä giljotiinimäkiä minään ongelmana, vaan valitettavana sivutuotteena veljeyden ja vapauden edessä
Eli kulttuurivallankumous jylläää kaduilla pari vuotta ja jonkun verran tulee viattomia uhreja tämän vallankumouksen alttarille, mutta näille ei kannata uhrata kyyneliä koska Uusi Uljas Tulevaisuus?
Jaa, minun mielestäni kyllä epäoikeudenmukaisuus on aina väärin
Ketään ihmistä ei tietenkään pidä alalle pakottaa, mutta liika korrektius tai ideologisuus väistämättä tappaa taiteen.
Jos on tapahtunut väärinkäytöksiä niin sitten vaan rikosilmoitusta kehiin ja tuomioistuin päättää todisteiden perusteella mitä on tapahtunut.Näinhän se vasemmisto toimii. Oikeassa laidassa taas mitään ongelmaa ei ole olemassakaan(tai sitä ei siis haluta nähdä)
"Hajaantukaa täällä ei ole mitään nähtävää". Johtoasemassa olevat saavat pomputtaa alaisiaan koska näin on aina ollut.
Joku taisi määritellä konservatisuuden radikalismin vastakohdaksi. Allekirjoitan tuon ja olen sitä mieltä että tuotantoympäristössä ei testata. Olen varmasti menossa samaan suuntaan kuin sinäkin mutta minä en vaan ole noin jakobiini kuin sinä jollle punoskorissa olevat irtopäät on hyväksyttävä hinta edistyksestä.Jaa, minun mielestäni kyllä epäoikeudenmukaisuus on aina väärin - myös ne tapaukset menneisyydessä, jotka on vaiettu kuoliaaksi maan tapana. Vai oletko eri mieltä? Etkö tosiaan näe, että tässä tilanteessa on sekä hyviä että huonoja puolia? Ja että ajan myötä, kun murroskausi jää taakse niin yhä enemmän hyviä ja yhä vähemmän huonoja? Sinustapas kova konservatiivi on tullut vuosien myötä.
Eri. Nimenomaan se painoarvo pitää mitata lakien suhteen koska lait määrittelevät mikä on sallittua ja mikä ei.Se on sitten mielenkiintoinen asia, että paljonko kollektiivisen yhteisön moraalikäsityksille pitää yhteiskunnassa antaa painoarvoa. Minun mielestäni kansaa ei juurikaan kannata kuunnella määriteltäessä vaikka seksuaalirikollisille rangaistuksia, mutta toisaalta mulle on ihan ok että Törhösen toimet tuodaan julki, jos hänestä ei muuten päästy eroon ja nyt Louhimiehen kohdalla varmasti parannettiin työoloja tulevien leffojen kuvauksissa.