Hiihtolegenda nimeltä Riitta-Liisa Roponen

  • 42 526
  • 214

Biath

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kontiolahden Urheilijat
Mäkäräinen ei kuulu Suomen TOP100-listoille, koska olympiamitali puuttuu, mutta kun Ritu Roponen jää olympiaviestissä vitusti kilpailijoille, ei olympialaisilla olekaan enää mielenkiintoa. Koita nyt jo päättää.

Sinulla lienee taas omat listat. Täsä listassa ainakin on Mäkäräinen sijalla 60. Valavuori: Suomen kaikkien aikojen TOP 100 -urheilijaa, sijat 11.-100. - Hikipanta.com | Hikoilu on kuningaslaji

Yritin etsiä vielä kommenttiasi Roposen ja Monosen paremmuudesta Mäkäräiseen nähden näiden olympialaisten viestikeskustelussa. En löytänyt viestiä, vaikka olen täysin varma siitä. Olet näköjään poistanut sen. Etkö olekaan sanojesi takana kuin ajoittain? Arkuutta?
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
En ole ihan varma oliko tähän jo vastattu, mutta millä perusteella Roponen ei ole lahjakas hiihtäjä, kun taas Pärmäkoski on? Sen ymmärrän, että Roponen ei ollut kaikkein lupaavin hiihtäjä, jos menestystä ei heti nuorena tullut, mutta tämä ei suoranaisesti kerro lahjoista mitään. Eikö voisi olla ihan mahdollista, että molemmat ovat olleet lähtökohtaisesti yhtä lahjakkaita, mutta Pärmäkoski on saanut heti nuorella iällä parempaa valmennusta, tehnyt kovemmin töitä, sekä ylipäätään tehnyt asioita enemmän oikein, jonka vuoksi on noussut huipulle jo varhaisessa vaiheessa?

Jos näin ei ole, niin odottaisin perusteluja sille väitteelle, että Roponen ei ollut lähtökohtaisesti yhtä lahjakas, kuin Pärmäkoski.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Sinulla lienee taas omat listat. Täsä listassa ainakin on Mäkäräinen sijalla 60. Valavuori: Suomen kaikkien aikojen TOP 100 -urheilijaa, sijat 11.-100. - Hikipanta.com | Hikoilu on kuningaslaji

Niin tuossa viitattiinkin ketjun aloittajan mielipiteeseen, jossa kerrottiin kuinka Kaisan ei tuolla listalla pitäisi olla, koska olympialaisissa ei menestystä ole tullut. Mutta sen sijaan Roposen pitäisi olla, koska häneltä olympiamitali löytyy. Tämän jälkeen toki mielipiteet olympiamenestyksen arvottamisen suhteen on tämän ketjun aloittajalta mennyt useasti uusiksi, enkä ole ihan varma, että missä nyt mennään.
 

Pipolätkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Dallas
Niin tuossa viitattiinkin ketjun aloittajan mielipiteeseen, jossa kerrottiin kuinka Kaisan ei tuolla listalla pitäisi olla, koska olympialaisissa ei menestystä ole tullut. Mutta sen sijaan Roposen pitäisi olla, koska häneltä olympiamitali löytyy. Tämän jälkeen toki mielipiteet olympiamenestyksen arvottamisen suhteen on tämän ketjun aloittajalta mennyt useasti uusiksi, enkä ole ihan varma, että missä nyt mennään.
Unohdit tuosta vielä tuon kamalimman virheen ikinä:Lapsettomuus:
Mutta kun puhutaan TOP100 urheilijasta Suomessa kautta aikain niin ei mitään asiaa ilman yhtäkään olympiamitalia. Se ei tee oikeutta niille olympiamitalisteille, jotka eivät ole TOP 100 listalla.

Tämmöisiä lapsettomia naisia ei pidä muutenkaan missään nimessä nostaa mediassa eikä missään muuallakaan tapetille ja esimerkkeinä muille.
 
Tämän jälkeen toki mielipiteet olympiamenestyksen arvottamisen suhteen on tämän ketjun aloittajalta mennyt useasti uusiksi, enkä ole ihan varma, että missä nyt mennään.

Suhteeni olympialaisiin on muuttunut kielteisempään suuntaan. Kiitos näiden kisojen. Nämä ovat olleet surkeimmat olympialaaiset, mitä minä olen koskaan nähnyt. Alkuun ajattelin valvoa joitain kisoja,mutta en vain sitten kuitenkaan jaksanut. Ainoa asia mikä minua kiinnosti oli se, että saako joko Riitta-Liisa Roponen tai Aino-Kaisa Saarinen 70-luvulla syntyneinä vielä olympiamitalin. Se olisi ollut ainutlaatuista maailmassa.

Vielä se on teoriassa mahdollista. Kaikkein todennäköisintä se on parisprintissä, jonka MM Riitta-Liisa on. Tällä hetkellä Kerttu Niskanen on menossa parisprinttiin, mutta jos Kerttu jättää sen väliin, Roponen ja Laukkanen taistelevat tuosta paikasta. Mitali on aika epätodennäköinen millään kokoonpanolla. Saarisella on mahdollisuus 30km:lla, jos mahtuu joukkueeseen. Tässä Saarisella tsänssit on vieläkin pienemmät.

Mitä tulee maastohiihtoon olympialaisissa. Kovempi tasoisia kisoja? Anna mun nauraa, Rukalla 10. sijoittunut hävisi kärjelle(Hagalle 40s) olympialaisissa 1.24s....Ihmisiä joutuu kodittomaksi, kun raahataan miljoonia maksavia rakennuksia, vain jotta joku voi vähän hyppiä jonkun lumikasan yli ja sitten puretaan ne saman tien. Aivan mielen köyhää ja järjetöntä tekemistä.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Tappara, LA Kings, Raiders, Concordia Stingers
Suhteeni olympialaisiin on muuttunut kielteisempään suuntaan. Kiitos näiden kisojen. Nämä ovat olleet surkeimmat olympialaaiset, mitä minä olen koskaan nähnyt. Alkuun ajattelin valvoa joitain kisoja,mutta en vain sitten kuitenkaan jaksanut. Ainoa asia mikä minua kiinnosti oli se, että saako joko Riitta-Liisa Roponen tai Aino-Kaisa Saarinen 70-luvulla syntyneinä vielä olympiamitalin. Se olisi ollut ainutlaatuista maailmassa.

Vielä se on teoriassa mahdollista. Kaikkein todennäköisintä se on parisprintissä, jonka MM Riitta-Liisa on. Tällä hetkellä Kerttu Niskanen on menossa parisprinttiin, mutta jos Kerttu jättää sen väliin, Roponen ja Laukkanen taistelevat tuosta paikasta. Mitali on aika epätodennäköinen millään kokoonpanolla. Saarisella on mahdollisuus 30km:lla, jos mahtuu joukkueeseen. Tässä Saarisella tsänssit on vieläkin pienemmät.

Mitä tulee maastohiihtoon olympialaisissa. Kovempi tasoisia kisoja? Anna mun nauraa, Rukalla 10. sijoittunut hävisi kärjelle(Hagalle 40s) olympialaisissa 1.24s....Ihmisiä joutuu kodittomaksi, kun raahataan miljoonia maksavia rakennuksia, vain jotta joku voi vähän hyppiä jonkun lumikasan yli ja sitten puretaan ne saman tien. Aivan mielen köyhää ja järjetöntä tekemistä.
Maailmancupin kilpailupaikkojen rakentamiseen ei sen sijaan ole tuhlattu pennin jenia, saatika mm-kisoihin. Molemmat tuovat vain hyvaa mielta ja lahimmaisenrakkautta ihmisille.

Menee jo kauas ketjun aiheesta mutta lopeta nyt jo se kuopan kaivaminen, kohta ei enaa aurinkoa nay. Roponen ei legenda ole, paitsi ehka Suomen Cupissa
 
En ole ihan varma oliko tähän jo vastattu, mutta millä perusteella Roponen ei ole lahjakas hiihtäjä, kun taas Pärmäkoski on? Sen ymmärrän, että Roponen ei ollut kaikkein lupaavin hiihtäjä, jos menestystä ei heti nuorena tullut, mutta tämä ei suoranaisesti kerro lahjoista mitään. Eikö voisi olla ihan mahdollista, että molemmat ovat olleet lähtökohtaisesti yhtä lahjakkaita, mutta Pärmäkoski on saanut heti nuorella iällä parempaa valmennusta, tehnyt kovemmin töitä, sekä ylipäätään tehnyt asioita enemmän oikein, jonka vuoksi on noussut huipulle jo varhaisessa vaiheessa?

Jos näin ei ole, niin odottaisin perusteluja sille väitteelle, että Roponen ei ollut lähtökohtaisesti yhtä lahjakas, kuin Pärmäkoski.

Riitta-Liisan valmentajana oli alkuaikoina Johan Lind. Yhteistyö alkoi T.Roposen kanssa vasta 2007. Riitta-Liisa sanoo, että Johan Lind oli hänelle se kaikkein tärkein valmentaja, jonka opeissa hän nousi huipulle. Vielä tänä päivänä hän noudattaa hänen oppejaan. Riitta-Liisa kertoo myös kirjassaan kuinka Magnar Dalen on ollut tärkeä palanen hänen nousussaan. Riitta-Liisa kertoo kirjassaan kuinka Dalen veti kovia treenejä, jotka hän kesti. Riitta-Liisa kertoo kuinka Heikkinen tekeytyi kipeäksi, koska ei kestänyt Dalenin kovia treenejä.

Pärmäkoski tunnetaan luontaisesti vahvana hiihtäjänä. Eri arvioiden mukaan tavallisen kansan penkistä menee se oman painoluokan ME lukemat eli n. 100kg. Riitta-Liisa ei penkistä nosta näin paljoa. Pärmäkoski hyötyy nykyhiihdon kehityksestä. Koneelliset ladut, hiihtotekniikan kehittyminen, helpommat ladut, sprintit ja kehittyneemmät sukset/varusteet ovat lyhentäneet ja helpottaneet matkoja ja suosivat Pärmäkosken kaltaisia voimahiihtäjiä. Melkein voisi sanoa, että vanhan ajan 5km vastaa nykypäivän 10km. Oliko se niin, että Veikko Hakulisen 50km voittoaika oli puolet isompi,mitä Harveyn voittoaika Lahden 50km:llä viime vuonna.
 
Viimeksi muokattu:
Menee jo kauas ketjun aiheesta mutta lopeta nyt jo se kuopan kaivaminen, kohta ei enaa aurinkoa nay. Roponen ei legenda ole, paitsi ehka Suomen Cupissa

Jos kerta hän on niin keskinkertainen niin miten se voi olla mahdollista, että ainoastaan Kikkan Randall ja Marit Björgen ovat nykysirkuksessa saavuttaneet saman eli osallistuneet 5 olympialaisiin? Näistä jos ajatellaan Suomen olympiakomiten valintakriteeriä eli on pitänyt kaudella sijoittua 16 parhaan joukkoon, Kikkan Randall ei tätä tehnhyt kausilla 2002 ja 2006, ei lähellekään. Hän pääsi osallistumaan vain, koska edustaa lilliputtimaata Yhdysvaltoja. Jos Randall olisi ollut suomalainen tai norjalainen, hän ei olisi kausilla 2002 tai 2006 mahtunut olympialaisiin. Riitta-Liisa Roponen on täyttänyt tämän valintakriteerin jokaisella olympiavuodelta vuodesta 2002 asti. Eli ainoastaan Marit Björgen on pystynyt samaan.

Muista suunnilleen saman ikäpolven suomalaisista naisurheilijoista ainoastaan Hanna-Maria Seppälä on kyennyt samaan eli osallistumaan 5 olympialaisiin. Hänelläkin viimeisissä olympialaisissa, hän pääsi mukaan vain viestiin täytenaisena eli hän ei täyttänyt tätä olympiakomitean valintakriteeriä sijoittumalla 16 parhaan joukkoon. Tosin hänen kunniakseen täytyy sanoa se, että uinti on kilpailumpi laji.

Riitta-Liisa Roponen on 2000-luvun dynastian johtohahmo. Dynastian aikana, jolloin ainoan kerran maailmankaikkeuden historiassa Suomen naiset päihittävät Norjan joukkueena. Kun katselette tuota Norjan dominointia nyt 2018 talviolympialaisissa, ymmärtääköhän kukaan tämän saavutuksen merkitystä?
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Riitta-Liisa Roponen on 2000-luvun dynastian johtohahmo. Dynastian aikana, jolloin ainoan kerran maailmankaikkeuden historiassa Suomen naiset päihittävät Norjan joukkueena. Kun katselette tuota Norjan dominointia nyt 2018 talviolympialaisissa, ymmärtääköhän kukaan tämän saavutuksen merkitystä?
Niin. Tarkoitat varmaan, että Roponen oli tuolloin kymmenisen vuotta sitten se Suomen kolmos- tai neloslenkki, joka pääsi nauttimaan Sarasvuon ja Saarisen hedelmistä. Tuo kaksikko oli kuitenkin tuolloin naishiihdon äärimmäisellä huipulla, ja jotka petasivat Suomelle Liberecin ja Sapporon kultamitalit. Samassa roolissa olisi voinut olla yhtä hyvin Kerttu Niskanen tai Pärmäkoski. Tai jopa Laura Mononen.
 

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Juuri saamamme tiedon mukaan Ritu Roposen suosikkibiisi on The Smiths - That Joke Isn't Funny Anymore. Hyvänä kakkosena saman bändin Stop Me If You Think You've Heard This One Before.
 
Suosikkijoukkue
Tappara, LA Kings, Raiders, Concordia Stingers
Jos kerta hän on niin keskinkertainen niin miten se voi olla mahdollista, että ainoastaan Kikkan Randall ja Marit Björgen ovat nykysirkuksessa saavuttaneet saman eli osallistuneet 5 olympialaisiin? Näistä jos ajatellaan Suomen olympiakomiten valintakriteeriä eli on pitänyt kaudella sijoittua 16 parhaan joukkoon, Kikkan Randall ei tätä tehnhyt kausilla 2002 ja 2006, ei lähellekään. Hän pääsi osallistumaan vain, koska edustaa lilliputtimaata Yhdysvaltoja. Jos Randall olisi ollut suomalainen tai norjalainen, hän ei olisi kausilla 2002 tai 2006 mahtunut olympialaisiin. Riitta-Liisa Roponen on täyttänyt tämän valintakriteerin jokaisella olympiavuodelta vuodesta 2002 asti. Eli ainoastaan Marit Björgen on pystynyt samaan.

Muista suunnilleen saman ikäpolven suomalaisista naisurheilijoista ainoastaan Hanna-Maria Seppälä on kyennyt samaan eli osallistumaan 5 olympialaisiin. Hänelläkin viimeisissä olympialaisissa, hän pääsi mukaan vain viestiin täytenaisena eli hän ei täyttänyt tätä olympiakomitean valintakriteeriä sijoittumalla 16 parhaan joukkoon. Tosin hänen kunniakseen täytyy sanoa se, että uinti on kilpailumpi laji.

Riitta-Liisa Roponen on 2000-luvun dynastian johtohahmo. Dynastian aikana, jolloin ainoan kerran maailmankaikkeuden historiassa Suomen naiset päihittävät Norjan joukkueena. Kun katselette tuota Norjan dominointia nyt 2018 talviolympialaisissa, ymmärtääköhän kukaan tämän saavutuksen merkitystä?
Eli nyt kuitenkin olympialaisilla on merkitysta, paitsi nyt meneillaan olevilla? Kaarmeen hanta tuntuu aina kaantyvan eri suuntaan.

Kuten jo mainittukin, ei Roponen johtotahtena ole koskaan ollut vaan tulitukena muulle tiimille koska tulokset ovat kansainvalisella tasolla tasaisen keskinkertaisia, luotettava tyohevonen joka ei peta muttei myoskaan loista. Arvostan Roposta mutta legendaa en hanesta saa millaan. Suomen hiihtohistoriassa on monen monta urheilijaa joka kyseisen nimityksen ansaitsevat ensin.
 

Vesuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vyborg Jesters
Jos kerta hän on niin keskinkertainen niin miten se voi olla mahdollista, että ainoastaan Kikkan Randall ja Marit Björgen ovat nykysirkuksessa saavuttaneet saman eli osallistuneet 5 olympialaisiin?
Yksinkertaisesti sillä, että on ollut keskinkertainen puurtaja niin pitkään. Kuten jo aiemmin todettua, pysynyt sillä omalla tasollaan pitkään ilman isompia huippuja ja notkahduksia. Hyvä ja arvostettava suoritus, harmi ettei koskaan ole pystynyt nousemaan terävimmälle huipulle.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
GKS Tychy #92, Savinainen ja Ässien sylkykupit
Mitä tulee maastohiihtoon olympialaisissa. Kovempi tasoisia kisoja? Anna mun nauraa, Rukalla 10. sijoittunut hävisi kärjelle(Hagalle 40s) olympialaisissa 1.24s....

On ihan ok, että suhtaudutaan intohimoisesti oman kiinnostuksen kohteena olevaan lajiin ja on ihan ok, että siitä kirjoitetaan. Ajaudut vaan kerta toisensa jälkeen tilanteisiin, joissa tekstejäsi ei voi ottaa tosissaan.

Hieman uskottavuutta toisi, jos unohtaisit kokonaan nämä täysin levottomat vertailut. Ei vanhojen kisojen aikoja, osuusaikoja, juoksuaikoja, eroja hiihtäjien välillä, saati jotain keskiarvoja voi vertailla niin, että niiden perusteella saa jotain faktoja laskettua tahi urheilijoita paremmuus järjestykseen. Eivät ne vaan ole vertailukelpoisia ja niillä saadaan tilanne näyttämään siltä miltä kirjoittaja kulloinkin haluaa. (tämä neuvo tietenkin vain siinä tapauksessa että trollaaminen ei ole itse tarkoitus.)

Itse ketjun aiheeseen. Riitta-Liisa on kunnioitettavan pitkän uran tehnyt maajoukkuetason hiihtäjä, jonka henkilökohtainen taso ei pitkästä urasta huolimatta riittänyt ihan niihin kirkkaimpiin saavutuksiin. Mikä kenellekin on legenda? Jos Ritu on sitä sinulle, niin ei se ole mitään minulta pois ja hyvä niin.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Menee jo kauas ketjun aiheesta mutta lopeta nyt jo se kuopan kaivaminen, kohta ei enaa aurinkoa nay. Roponen ei legenda ole, paitsi ehka Suomen Cupissa
Ritussa vaan on se ongelma, että ei taida olla legenda edes tuolla. Minä veikkaan että noista muista kilpailijoista löytyy joku joka on tahkonut siellä harmaassa massassa joka helevatun vuosi ja liki joka startin. Joskus saattanut olla jollain sijalla, yleensä siellä kympin-kahden hujakoilla, ei koskaan päässyt maajoukkueeseen, mutta on tuolla todellisen legendan maineessa.

Valitettavasti kotimaista cuppia en kauheasti seuraa, niin en nyt osaa nimeltä tälläistä mainita. Mononen varmaan olisi tälläinen ollut, mikäli ei olisi lähtenyt koskaan mukaan maajoukkueeseen. Hänhän oli useamman vuoden työssäkin, ennen kuin alkoi ammattiurheilijaksi vasta kohtuu vanhalla iällä.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Montako arvokisakultaa Suomella on naisten viestistä, tuli mieleen, kun tämä yksi paasaa maailmankaikkeuden historiasta. Jos nyt lähdetään sieltä maailmankaikkeuden historian alusta eli Oslosta 1952 (siis prkl toihan oli yksilökisa, missä finskeille kolmoisvoitto, vasta 4 v. myöhemmin oli viesti ja siellä voitti, niin, Suomi) ja mietitään vaikka Lahtea 1978 ja Lahtea 1989. Jälkimmäisin oli muuten jännä kisa!

Neuvostoliitolla on eniten voittoja, 9, Norjalla 6, Venäjällä 5, Suomella 4. Saksalla 1. Siinä voittajat naisten MM-viestissä. Tässä näitä tosiasioita.

Olympialaisissa voittoja N-liitolla ja Norjalla 4, Venäjällä 3, Ruottilla 2.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Jääkiekon puolella näitä legendoja tuntuu olevan suunnilleen jokainen NHL:ssä vähän pidempään pelannut suomalainen, joten siinä mielessä Roposen nimittäminen legendaksi ei ole mitenkään erityisen pöyristyttävää. Lähempänä Roponen on ollut lajinsa absoluuttista huippua kuin vaikkapa Sami Salo, jota mediassa on legendaksi hehkutettu moneen kertaan.
 
Montako arvokisakultaa Suomella on naisten viestistä, tuli mieleen, kun tämä yksi paasaa maailmankaikkeuden historiasta. Jos nyt lähdetään sieltä maailmankaikkeuden historian alusta eli Oslosta 1952 (siis prkl toihan oli yksilökisa, missä finskeille kolmoisvoitto, vasta 4 v. myöhemmin oli viesti ja siellä voitti, niin, Suomi) ja mietitään vaikka Lahtea 1978 ja Lahtea 1989. Jälkimmäisin oli muuten jännä kisa!

Neuvostoliitolla on eniten voittoja, 9, Norjalla 6, Venäjällä 5, Suomella 4. Saksalla 1. Siinä voittajat naisten MM-viestissä. Tässä näitä tosiasioita.

Olympialaisissa voittoja N-liitolla ja Norjalla 4, Venäjällä 3, Ruottilla 2.

Minä puhunkin Nations cupista, jossa lasketaan vähän laajemalla skaalla. Koko maajoukkuen taso koko kaudelta, ei pelkästään yhden viestin suoritusta. Naisten puolella maailmankaikkeuden historiassa ainoastaan kaksi kertaa Suomi on päihittänyt Norjan ja molemmilla kerroilla koko cupin ykkösenä. Tämä tapahtui 2007 ja 2009. Nations cupin kokonaistilanteessa, missä myös miehet otetaan mukaan Suomi on ollut TOP3:ssa 1983, 2007,2008,2009, 2016 ja 2017. 1983-lukua lukuunottamatta joka kerta Riitta-Liisa Roponen ollut joukkueessa. esim. kaudella 2016 Aino-Kaisa Saarinen ei ollut maajoukkueessa, kun hän oli äityslomalla.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Minä puhunkin Nations cupista, jossa lasketaan vähän laajemalla skaalla. Koko maajoukkuen taso koko kaudelta, ei pelkästään yhden viestin suoritusta. Naisten puolella maailmankaikkeuden historiassa ainoastaan kaksi kertaa Suomi on päihittänyt Norjan ja molemmilla kerroilla koko cupin ykkösenä. Tämä tapahtui 2007 ja 2009. Nations cupin kokonaistilanteessa, missä myös miehet otetaan mukaan Suomi on ollut TOP3:ssa 1983, 2007,2008,2009, 2016 ja 2017. 1983-lukua lukuunottamatta joka kerta Riitta-Liisa Roponen ollut joukkueessa. esim. kaudella 2016 Aino-Kaisa Saarinen ei ollut maajoukkueessa, kun hän oli äityslomalla.

Ketä vittua edes kiinnostaa Nations Cup? Se on sama kuin aktualisoimaton potentiaalisuus. Ja toi Nations Cup alkaa vasta 80-luvun alusta.
 
En minä väitäkään, että Riitta-Liisa Roponen on ollut kaikkein kovin hiihtäjä. Uskon esim. että Pärmäkoski tulee olemaan menestyneempi hiihtäjä.

Minä väitän, että Ritu on vaatimattomista oloista lähes epätoivoisesta tilanteesta tähän tilanteeseen nähden saavuttanut käsittämättömän paljon - saavuttanut käsittämättömän paljon vastoin kaikkia todennäköisyyksiä. Hän ei saa paljoa positiivista mediahuomiota, jos saa ylipäätänsä mitään mediahuomiota. Häntä ei ole juurikaan koskaan ylistetty mediassa vrt. Kaisa Mäkäräinen. Viime vuonna ainoat kirjoitukset hänestä oli sitä kuinka häntä ja hänen valmentajaan epäiltiin suhmuroimisesta häntä viestiin. Seuraavat uutiset olivatkin sitä, että hän oli sairaalassa puolikuolleena.

Tähän perustuu tämä Ritun legenda. Se on legenda, johon kulminoituu myös koko länsimaisen sivilisaation asema. Eurooppa ei ole luonnonvaroiltaan varakkain manner, mutta niin vain näissä ankarissa olosuhteissa lähes epätoivoisesta tilanteesa, Eurooppa on noussut monien mittarien mukaan maailman kehittyneimmäksi ja varakkaimmaksi maanosaksi.
 
Suosikkijoukkue
4.11., 7.4. ja pyhä henki
Kyllähän Olli Palolakin on legendaarisempi kuin Patrik Laine.

- Ei ollut huippulahjakkuus
- Monta vuotta Mestiksessä, vaikeuksien kautta
- Useammin kilpailemansa sarjan finaaleissa
- Kaksi kertaa kilpailemansa sarjan maalikuningas, Laine nolla kertaa
- MM-hopeaa
- Lyhyempi kuin Laine, ei siis geneettistä etulyöntiasemaa
- Juniorivuotensa pelasi suomalaisen juniorituotannon heikkoina aikoina, Laineella oli paljon paremmat puitteet
- Lisäksi Laine Tampereelta, josta paljon helpompi ponnistaa kiekkokartalle kuin Keuruulta

- Veikkaan myös, että Opa nostaa penkistä enemmän. Lapsista en tiedä, Patella niitä ei ainakaan ole.

- Lisätään vielä, että Palola teki Jan-Mikael Järvisestä hyvän liigatason sentterin tarjoamalla maalintekoa Järvisen ketjuun, joko edesauttoi Miksan saamaa peliaikaa.

- Lisäksi Palola varmasti myös inspiroi Lainetta rightin LeKistä nousseena maalintekijänä.
 
Kyllähän Olli Palolakin on legendaarisempi kuin Patrik Laine.

- Ei ollut huippulahjakkuus
- Monta vuotta Mestiksessä, vaikeuksien kautta
- Useammin kilpailemansa sarjan finaaleissa
- Kaksi kertaa kilpailemansa sarjan maalikuningas, Laine nolla kertaa
- MM-hopeaa
- Lyhyempi kuin Laine, ei siis geneettistä etulyöntiasemaa
- Juniorivuotensa pelasi suomalaisen juniorituotannon heikkoina aikoina, Laineella oli paljon paremmat puitteet
- Lisäksi Laine Tampereelta, josta paljon helpompi ponnistaa kiekkokartalle kuin Keuruulta

- Veikkaan myös, että Opa nostaa penkistä enemmän. Lapsista en tiedä, Patella niitä ei ainakaan ole.

Jääkiekkoilijoista voisi esimerkkiä ottaa, vaikka Jarkko Ruudusta. Hänessä on jotain samaa.
 

Turha Kaukalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Väittäisin ymmärtäväni ketjunaloittajan pointin ja olen siitä samaa mieltä. Minusta fanittaminen on hienoa. Ei mulla muuta.
 

Johnnie

Jäsen
Pärmäkoski tunnetaan luontaisesti vahvana hiihtäjänä. Eri arvioiden mukaan tavallisen kansan penkistä menee se oman painoluokan ME lukemat eli n. 100kg. Riitta-Liisa ei penkistä nosta näin paljoa. Pärmäkoski hyötyy nykyhiihdon kehityksestä. Koneelliset ladut, hiihtotekniikan kehittyminen, helpommat ladut, sprintit ja kehittyneemmät sukset/varusteet ovat lyhentäneet ja helpottaneet matkoja ja suosivat Pärmäkosken kaltaisia voimahiihtäjiä. Melkein voisi sanoa, että vanhan ajan 5km vastaa nykypäivän 10km. Oliko se niin, että Veikko Hakulisen 50km voittoaika oli puolet isompi,mitä Harveyn voittoaika Lahden 50km:llä viime vuonna.

Onhan se tuokin saavutus, että onnistuu noinkin lyhyeen lauseeseen mahduttamaan kaksi suoranaista valhetta. Krista Pärmäkoski nostaa omien sanojensa mukaan 70 kg sotilaspenkkinä, eli jalat ilmassa. Tuohon ei millään matematiikalla saada 30 kilogrammaa lisää lyömällä jalkoja maahan. Jos puhutaan 150-200 kg penkkaavasta, penkkiä tavoitteellisesti treenaavasta ja jalkojaan maksimaalisesti hyödyntävästä voimanostajasta, se saattaisi olla mahdollista. Pärmäkosken tapauksessa lisäys voisi olla n. 10kg.

100 kg ei myöskään ole lähelläkään ME-lukemia Pärmäkosken painoluokkaan. Google sanoo Pärmäkosken painoksi 56 kg. Esimerkiksi IPF-liiton alle 57-kiloisten naisten maailmanennätys raakapenkkipunnerruksessa on 115 kg.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös