Koitetaan täällä.. Löytyykö jostain sivustoa jossa olisi jääkiekkotermejä kootusti ruotsin kielellä? Google ei juuri auttanut.. Tarttis toimia kuuluttajana junnuturnauksessa, jossa vastakkain voi olla ruotsinkielisiä joukkueita. Ei viittis yksi kerrallaan etsiä sanakirjasta.
Ei tuohon taida mitään sääntöä olla, mutta yleinen käytäntö se on. Teknisesti ottaen uusittava aloitus on se sama aloitus kuin 1. yrityskin, joten jos ajatellaan päätuomarin tekevän maalin jälkeiset aloitukset, niin hyvin voisi tehdä sen. Mutta noin on menty niin kauan kuin itse muistan.Eilisessa Jukurit-Lukko ottelussa kiekon tiputtanut päätuomari (olisko ollut Favorin) uusi maalin jälkeisen keskialoituksen. Siinä vaihdettiin kyllä toinen aloittajista, mutta myös kiekkoa tiputtamaan tuli linjatuomari. Onko toi joku sääntö että uusittavan aloituksen ottaa aina linjuri, vai vaihtoiko Favorin itse itsensä?
Edit: Lukon kolmannen maalin jälkeen, tallenteessa ajassa 1:22. Jukurien aloittaja vaihdettiin.
SÄÄNTÖ 127 – POIKITTAINEN MAILA MÄÄRITELMÄ: Pelaaja taklaa vastustajaa kehoon jäästä kohotetulla, molemmin käsin pidetyllä mailalla.
Tämä on juuri tätä tulkintaa ja pelin evoluutiota.Hei, olen miettinyt asiaa nimeltä poikittainen maila. Jos pelaajan maila osuu vastustajaa päähän, pitää aina tuomita korkeasta mailasta jäähy. Jos pelaaja kampataan, pitää aina tuomita kampituksesta jäähy. Mutta mites poikittainen maila? Miten säännöt sanoo, milloin poikittainen maila on jäähyn arvoinen ja milloin ei?
Jokaisessa ottelussa nähdään todella useita poikittaisia mailoja, mutta ei edes joka ottelussa tuomita yhtään jäähyä poikittaisesta mailasta. Miten tämä nyt menee virallisesti, kun sääntöjen mukaan poikittainen maila on kielletty, mutta kuitenkin on sallittu suurimmaksi osaa?
Näin sanoo sääntökirja. Onko lajin alkuajoissa poikittainen maila ollut aina kielletty ja aina rangaistuksen arvoinen, mutta pelin kehittyessä siitä on tullut osa peliä?
Peli katkaistaan jos kiekko menee maaliin, ei väliä miten se sinne toimitetaan.Varmaan ihan perussettikysymys, mutta jos potkaisen tai heitän kiekon maaliviivan yli, ja sen jälkeen pelaan sen mailalla taas maalista ulos ja mailalla uudelleen maaliin, ennenkuin tuomari ehtii viheltää, niin goal or no goal? Realismia ehkä tilanteessa jossa kiekko pelataan takatolpalle ihan vapaalle miehelle joka sohlaa sen ensin potkaisemalla sisään mutta ehtii veivata mailalla vielä uudestaan.
Eli kai yritän kysyä sitä, pysähtyykö peli joka tapauksessa kiekon ylittäessä maaliviivan, vai vasta kun tuomari viheltää?
Entä jos pelin annetaan jatkua (siis kiekko tulee vielä uudelleen maalista peliin) ja tilanne tarkistetaan myöhemmin videolta, josta todetaan että kiekko kävi potkaisemalla maalissa ja sen jälkeen mailalla pelaamalla? Jos tuomio on no goal, niin jatketaanko siitä kellonajasta jolloin kiekko potkaistiin maaliin, vai siitä milloin peli muutenkin katkaistiin?
Ja mahdollisesti toiseen päähän tällä välin tehty ok maalikin hylätään, oletan. En olekaan tullut ajatelleeksi että ihan hyvä maali voidaan hylätä jos kiekko on aiemmin käynyt väärintehtynä toisessa maalissa ja mennään videoille. Aiheuttaisi varmaan lievää parranpärinää., maali tarkistetaan videolta ja hylätään, ja kello laitetaan aikaan milloin kiekko ekan kerran maalissa oli.
Just näin. Virhellisen maalin jälkeen tehnyt maalit automaattisesti hylätään.Ja mahdollisesti toiseen päähän tällä välin tehty ok maalikin hylätään, oletan. En olekaan tullut ajatelleeksi että ihan hyvä maali voidaan hylätä jos kiekko on aiemmin käynyt väärintehtynä toisessa maalissa ja mennään videoille. Aiheuttaisi varmaan lievää parranpärinää.
Nyt sääntökirjasta tai CaseBookista tarkistamatta sanoisin, että hyväksytään. Eihän tuossa mitään rikettä ole. Koska maila ei ole hartiatason yläpuolella, ei kyseessä ole korkea maila. Maalia ei voi tehdä yläriman yläpuolelta, mutta muissa tilanteissa raja on hartiatason.
Koska en nyt asiaa tarkistanut kirjoista, pidätän oikeuden sillekin, että pohdintani on väärin.
Muistikuvissani on että kyseisen kaltaisen tilanteen takia olisi maali tällä kaudella hylätty, ilmeisesti siinä tulkittiin että ensimmäinen ohjaus oli jo maalintekoyritys. En mene kyllä vannomaan, muisti on pettänyt ennenkin.
Korkea maila, yläriman ja hartiataso. Pysyn aiemmassa kannassani.
Olet oikeassa ja enkös tästä itsekin kirjoittanut. Mutta ilmeisesti hämäännyit samasta asiasta kuin monet muutkin, tuomaritkin joskus kentällä.Jos kiekko ohjataan kohti maalia korkealla mailalla, ja tästä seuranneesta välittömästä maalintekotilanteesta tulee maali, maali voidaan hylätä. Se mikä on välitön maalintekotilanne, on tuomareiden tulkinta. Suora rebound sitä lähes aina on, eli ihan oikein että maali hylätään. Sillä osuuko maalivahti kiekkoon tai ei, tai pomppaako kiekko vaikka puolustajan jalasta maalintekopaikkaan, on sama.
Yksi Jokereiden maali tällä kaudella hylättiin tällä perusteella, miten kirjoitin.Olet oikeassa ja enkös tästä itsekin kirjoittanut. Mutta ilmeisesti hämäännyit samasta asiasta kuin monet muutkin, tuomaritkin joskus kentällä.
Jos kiekko ohjataan korkealla mailalla, niin silloin toimitaan noin. Mikä on korkean mailan raja? Hartiataso.
Jos kiekkoa pelataan mailalla, joka on maalin yläriman yläpuolella, mutta hartiatason alapuolella, ei kyseessä ole korkea maila ja peli saa jatkua. Korkeaksi mailaksi moinen osuma tuomitaan vain tilanteessa, jossa kiekko meneekin tuon kosketuksen jälkeen suoraan tai kimmokkeena jostain maaliin. Tällöinkään pelikatkon syynä ei ole korkea maila vaan se, että kiekko on maalissa. Koska kiekko on päätynyt maaliin tavalla, joka säännöissä on määritelty syyksi hylätä maali, ei maalia luonnollisestikaan hyväksytä.
Ainakaan sääntökirjasta tai CaseBookista ei löydy mitään perusteta toimia toisella tapaa kuin mitä olen tuohon nyt kirjoittanut. Toki tuomarin näkemys viime kädessä ratkaisee. Jos tuomari on sitä mieltä, että kiekkoa pelattiin korkealla mailalla (eli yli hartiatason), niin silloin mennään sen mukaan.