Suomessa pelaavien / suomalaisten pelaajien verotus

Tässä ketjussa on tarkoitus käsitellä Suomessa pelaavien kiekkoilijoiden ja Suomesta ulkomaille pelaamaan lähtevien suomalaisten pelaajien verokysymyksiä . Omalta osaltani ketjun avausviestien tarkastelu tapahtuu lähes täysin Suomen oikeuden näkökulmasta ja pyrkimykseni on koostaa avausviesteihin aiheeseen liittyvät perusasiat.

Esitetyt kannat ovat luonnollisesti omia tulkintojani voimassa olevasta oikeudesta ja on mahdollista, että olen jotkin asiat käsittänyt väärin. Mikäli teksteissä on virheitä, niin ilmoittakaa, niin korjataan virheet.

Tässä ensimmäisessä viestissä käsittelen verovelvollisuutta Suomessa.

Suomessa on tuloverolain 9 §:n mukaan kahdenlaista verovelvollisuutta ja kaikki maailman henkilöt ja yhteisöt ovat Suomeen jommallakummalla tavalla verovelvollisia. Yleisesti verovelvolliset ovat verovelvollisia Suomeen kaikesta tulostaan, myös ulkomailta saadusta. Suomeen voi olla myös rajoitetusti verovelvollinen, jollain on verovelvollinen Suomeen vain Suomesta saamastaan tulosta. Sen onko henkilö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen ratkaisee se onko henkilö asunut Suomessa verovuonna. Jos hän on asunut, tuloverolain mukaisesti, verovuonna Suomessa, niin hän on yleisesti verovelvollinen.

Tuloverolain 11 §:n mukaan henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai, jos hän oleskelee Suomessa jatkuvasti yli kuuden kuukauden ajan. Jos tuloverolain vaatimukset eivät täyty, niin henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen. Verovelvollisuuden ”tasoon” liittyvät myöhemmin käsiteltävät ns. artistisopimukset. Rajoitettu verovelvollisuus ei rajoitu vain ulkomaalaisiin, vaan myös Suomen kansalainen voi olla rajoitetusti verovelvollinen. Suomen kansalaista tosin pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena, vaikka hän ei oleskele Suomessa jatkuvasti yli kuutta kuukautta, kunnes kolme vuotta on kulunut maastalähtövuoden päättymisestä. Tämän aikarajan jälkeen hänestä tulee rajoitetusti verovelvollinen, millaiseksi hän voi tulla hakemuksesta jo aiemmin. Hakemuksessa tulee osoittaa, että hänellä ei ole enää olennaisia siteitä Suomeen. Verohallinnon ohjeen mukaan ulkomaalaisen yleinen verovelvollisuus Suomeen päättyy välittömästi tämän muuttaessa pois Suomesta.

Esimerkki: Suomalainen pelaaja A lähtee Suomesta NHL:ään 1.8.2016. Hänestä tulee ilman erillistä hakemusta rajoitetusti verovelvollinen 1.1.2020.

Seuraavassa viestissä verotuksesta.

Tässä viestissä siis tarkemmin "verotuksesta".

Verotuksellisesti Suomessa asuvan, eli yleisesti verovelvollisen ja esimerkiksi Liigaa pelaavan palkan verotus toimitetaan täysin samojen lakien mukaan kuin tavallisenkin palkansaajan, mutta merkittävänä erona on urheilijan tuloverolain 116 c §:n mukainen mahdollisuus rahastoida osa verovuoden urheilutulostaan verovapaasti urheilijarahastoon, josta varat tuloutuvat 2-10 vuoden aikana urheilijauran päättymisen jälkeen. Urheilija voi pykälän mukaan rahastoida vähintään 9 600 euron bruttomääräisestä urheilutulosta verovuoden aikana maksimissaan 50 % ja enintään 100 000 euroa. Rahastosta tuloutuvat varat ovat ansiotuloa. Rahastointi on siis järkevää verosuunnittelua, jolla ennen kaikkea lykätään verotusta ja saadaan myös todennäköisesti kokonaisverorasitetta pienennettyä. Lisäksi pelaaja ei jää uran jälkeen ns. tyhjän päälle. Se onko 116 c §:n mukainen rahastointi mahdollista myös rajoitetusti verovelvollisille mahdollista ei ole minulle aivan selvää. Pykälän sanallisen tulkinnan mukaan rahastointi lienee mahdollista myös rajoitetusti verovelvollisille.

Esimerkki (hyvin yksinkertaistettu): Vuosina 2010-2020 pelaajan A verovuosikohtainen palkka on ollut 200 000 euroa Pelaajan tuloveroaste olisi ollut po. ajanjaksolla 200 000 euron vuosiansiolla 50 %, eli nettona hänelle on jäänyt 100 000 euroa vuosittain, eli kymmenen vuoden aikana yhteensä 1 000 000 euroa.

Pelaajan B:n palkka on vuosina 2010-2020 ollut 200 000 euroa verovuodessa. Hän rahastoi saamastaan palkasta verovuosittain maksimimäärän eli 100 000 euroa. Hänen verotettava ansiotulonsa on siis vuosina 2010-2020 100 000 euroa verovuodessa ja tuloveroaste 43 %. Kymmenen vuoden aikana hänen nettoansionsa ovat näin ollen 570 000 euroa. Pelaaja tulouttaa rahastoidut varat 10 vuoden aikana, joten rahastoiduista varoista tulee hänelle tänä aikana vuosittain 100 000 euron ansiotulona verotettavaa (43 %) tuloa, eli yhteensä 570 000 euroa.

Pelaaja A:n ajanjaksolta 2010-2020 ansaitut nettotulot : 1 000 000 euroa
Pelaaja B: ajanjaksolla 2010-2020 ansaitut nettotulot: 1 140 000 euroa

Niin sanotut artistisopimukset liittyvät yleiseen ja rajoitettuun verovelvollisuuteen. Rajoitetusti verovelvolliset ovat verovelvollisia Suomeen vain täältä saadusta tulosta. Rajoitetusti verovelvollisten tulosta annetun lain, eli ns. lähdeverolain 7 §:n mukaan lähdevero urheilijan saamasta korvauksesta on 15 % (samoin myös verosopimuksissa). Jos aikaraja ylittyy, niin pelaajasta tulee yleisesti verovelvollinen alkaen päivästä yksi. Tuloverolain 11 §:n mukaan tilapäinen poissaolo Suomesta ei estä pitämästä oleskelua jatkuvana, eli yhden päivän tai viikonkaan poissaolot Suomessa ei johda verotuksellisen oleskelun katkeamiseen. Käsittääkseni henkilöverotuksessa verotuskäytännössä noin kahden kuukauden poissaolo johtaa siihen, että rajoitetusti verovelvollisen oleskelun on katsottu katkaisseen jatkuvan oleskelun Suomessa.

Esimerkki: Pelaaja A on Suomessa 1.5.2016-30.4.2017, eli yli kuusi kuukautta ja on näin yleisesti verovelvollinen 1.5.2016 alkaen. Hänen palkkansa on 100 000 euroa ja tuloveroaste on 43 %, eli nettoansio on 57 000 euroa.

Pelaaja B on rajoitetusti verovelvollinen ja oleskelee Suomessa 1.12.2016-30.4.2017, eli alle kuusi kuukautta ja on edelleen rajoitetusti verovelvollinen, niin hänen palkastaan pidätetään lähdeveroa 15 % , eli nettoansio on 85 000 euroa.

Pelaaja C on rajoitetusti verovelvollinen ja pelaa Suomessa 1.12.2016-30.4.2014, mutta jää Suomeen asumaan sopimuksen jälkeen. Pelaajan C yleinen verovelvollisuus alkaa 1.12.2016.

Oma erikoisuutensa on ”väliaikainen” laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta. Tämä laki mahdollistaa sen, että mikäli lain vaatimukset täyttyvä voi erityisasiantuntemusta omaava palkansaaja valita 48 kuukauden ajaksi 35 % lähdeveron pidätyksen normaalin ansiotulon verotuksen sijaan. Tämän erityisasiantuntemuksen tulee olla luonteeltaan henkistä, joten jääkiekkoilijat eivät tästä pääse nauttimaan. Kuuleman mukaan valmentajat tätä ovat voineet hyödyntää.

Kolmannessa viestissä, joka tulee myöhemmin asiaa ulkomaantyöskentelyn verotuksesta.