Jokereissa on joka KHL-kaudella onnistuttu hankkimaan jo etukäteeen suht nimekäs kiekollinen ulkkaripakki: Ryan Gunderson, Philip Larsen, Chay Genoway (jolla ilmeisesti vähän ongelmia Jukka Jalosen kanssa) ja nyt Matt Gilroy.
Larsen on ehkä lahjakkaampi, mutta kyllä mä yllä mainittujen YV-pakkien osalta Gilroysta pidän eniten. Ilmeisesti treenipeleissä hiihteli miten sattuu, mutta kaikissa katsomissani matseissa ollut yhtä hyvä tai parempi kuin ennen kautta odotin. Kiekollisesti tekee vähintään sitä mitä tilattiin, mutta on yllättänyt hyvällä pelinluvulla ja riittävällä fysiikalla myös omassa päässä. Joku hassu hasardi siellä täällä, mutta kokonaisuutena ihan timanttihankinta YV-pakiksi (ja jopa ykköspakiksi).
Pidän erityisesti Gilroyn kiekkonopeudesta. Syötöt ja laukaukset lähtevät nopeasti ilman arpomista ja yleensä aina oikeaan osoitteeseen. Pystyy myös kuljetuksiin tarvittaessa. On myös mukavaa vaihtelua, että kiekollinen pakki ei ole kooltaan luokkaa pygmi. Gilroy osoitti tänään luonnettakin, kun tuli tällin jälkeen takaisin ja iski uudestaan maalin. Jaksaa lisäksi tarvittaessa pelata vaikka joka toista vaihtoa, mikäli esim. loukkaantumistilanne tai playoff sitä vaatisi. Kyllähän joka pakki haluaisi pelata enemmän ja pitää parit kolmessa, mutta hyvin saa valmennus tehot irti äijistä tuolla 7-8 pakin systeemilläkin.
Lepistö on vielä parempi all-around pakki, mutta ero ei ole niin suuri. Kiekollisesti taas Lepistöä vaarallisempi Gilroy haastaa siis hänkin Tolvasta, O'Neillia ja Zapolskia jengin parhaasta pelaajan tittelistä tällä hetkellä. Vielä kun saisi Reginin tuohon skabaan, minne hän kuuluisi