Paras Talviolympialaisten pelijärjestelmä kautta aikain?

Ja kuten aiemminkin oli kyse MM-kisojen formaatista niin nyt kysytään parasta Talviolympialaisten pelijärjestelmää.

Jonkin verran tuon äänestyksen luomisessa tosiaan kesti kun Virhe 503:sta puski ruutuun liiankin kauan makuuni ja joiltakin vuosilta oli pakko karsia tekstiä pois. Esimerkiksi vuoteen 2006 asti Talviolympialaisissa pelattiin Sijoitusotteluja tai nk. Lohdutussarjojen pelejä kunnes ne sitten Vancouverista 2010 eteenpäin tehtiin tarpeettomiksi.

Talviolympialaisten Välisarja tai joillekin maille käytännössä jo nk. Neljännesvälieräsarja tai Neljännesvälierät tosiaan olivat olemassa, mutta katkolla vuosien 2006 ja 2010 ajan ennen lopullista kieltoa vuoden 2012 jääkiekon uudistusten jälkeen.

Vuodesta 2010 eteenpäin tosin pelataan tai on jo pelattu nimenomaan pudotuspelejä itse Puolivälieriin eli käytännössä näitä kai voisi pitää Talviolympialaisten Neljännesvälierinä sinänsä. Vuonna 1998 Naganossa ei myöskään käytetty MM-kisojen kaltaista kaksi tai useampiosaista Finaalia vaikka sekin ehdolla periaatteessa olisi ollut kun aikanaan asiaa mietittiin. Myöskään 1920-luvuilla tai 1930-luvuilla ei käytetty säännöissä mahdollisuuden mukaan tarvittaessa käytettävää useampiosaistakaan Finaalia. Joinakin vuosina eri maita pääsi myös vaihtelevin kriteerein Mitalisarjaan tai myöhemmin Pudotuspeleihin.

Vuosina 1924-1936 ja vuosina 1948-1952 Talviolympialaisissa oli olemassa sarjamuotoisuudesta huolimatta mahdollisesti tasatilanteiden sattuessa myös mahdollisuus Pronssiotteluun ja Loppuotteluun ja viimeisin näistä tilanteista oli Oslon Talviolympialaisissa vuonna 1952 tapahtunut Pronssiottelu.

Vuosina 1952 ja 1956 pelattiin myös nk. Eurooppa-kriteeriottelujen häviäjien kesken nk. Häviäjien Talviolympialaiset joista ensimainittu suurimuotoisena ja toinen kääpiömuotoisena kolmen maan turnauksena jotka kävivät tavallaan myös niiden vuosien B-sarjan MM-kisoistakin ja joista oli mahdollista nousta aina seuraavaa vuotta varten A-sarjan MM-kisoihin. Talviolympialaisten Karsintaformaatit eivät myöskään mahtuneet listoihin joten pahoittelut tästä näin jälkikäteen.

Kyllä kaksi lohkoa, joissa kummassakin kuusi joukkuetta ja molemmista neljä parasta jatkoon pudotuspeleihin, kuulostaisi ainakin omaan korvaan parhaalta vaihtoehdolta. Eli paluu vuoden 2006 malliin.

2006, mutta toki väljemmällä ohjelmalla kuin silloin. Pelit kestävät kisojen alusta loppuun, ei niin että turnaus aloitetaan vasta keskellä ensimmäistä täyttä viikkoa. Tuolloin pronssiottelussa olleet Tshekki ja Venäjä pelasivat kahdeksan ottelua 11 päivään. Finaali oli päivää myöhemmin eli Ruotsi ja Suomi pelasivat turnauksen pelit 12 päivässä.

Talviolympialaisista vuosina 1954-1989 aikana tietenkin oli poissa juurikin IIHF:n linjausten takia mahdollisuus Loppuotteluun ja Pronssiotteluun.

Se vaikutti tietenkin Talviolympialaisten lopputuloksiin vuosina 1956-1988 aikana ennen kuin vuonna 1990 tietenkin Loppuottelu ja Pronssiottelu mahdollisuutena jälleen palasivat sääntöihin.

Tällaiselta olisivat tilanteet Talviolympialaisissa näyttäneet vuosina 1956-1988 mikäli niissä olisivat olleet käytössä Loppuottelu ja Pronssiottelu edelleen Toisen Maailmansodan ja vuoden 1945 jälkeisen linjauksen mukaisesti rajoitettuna käyttöön vain mikäli muuta ratkaisua tietenkään normaalein pelitavoin tasatilanteita ei olisi ollut:

1964: Pronssiottelu Talviolympialaisissa 1964 Tsekkoslovakia-Kanada milloin tahansa aikavälillä 9.2-11.2.1964, mutta Talviolympialaisten yleistä kaavaa ja vuoden 1952 Talviolympialaisten vastaavan tapauksen pohjalta mitä todennäköisimmin heti 9.2.1964 ja kenties ennen Talviolympialaisten Sijoitussarjan otteluja tai heti viimeisten Talviolympialaisten Sijoitussarjan ottelujen jälkeen

1976: Pronssiottelu Talviolympialaisissa 1976 Länsi-Saksa-Suomi milloin tahansa aikavälillä 15.2-17.2.1976, mutta Talviolympialaisten yleistä kaavaa ja vuoden 1952 Talviolympialaisten vastaavan tapauksen pohjalta mitä todennäköisimmin heti 15.2.1976 kun muita pelattavia otteluja ei olisi enää ollut kun Talviolympialaisten Sijoitussarjan ottelut olivat jo päättyneet ja tämäkin olisi ollut ja on Suomen kannalta jossiteltava mahdollisuus ollut saavuttaa se mitali ja ehkä helpottaa yleisestikin ottaen paljon tuona vuonna paheksuttua pistesääntösekoilua ja mikäli Suomi olisi mitalinsa hävinnyt Länsi-Saksalle niin sitten ihan viimeistään Länsi-Saksa sen lopullisen reilusti olisi ansainnutkin

Erikoista kyllä huolimatta muutamasta läheltä piti-luokan tilanteesta ei Talviolympialaisissa aikavälillä 1956-1988 olisi ollut kertaakaan tarvetta Loppuottelulle ja lopulta Pronssiottelullekin olisi ollut tarvetta vain kaksi kertaa!

Loppuottelun kannalta ehkä tunnetuimmat läheltä menemiset olisivat olleet Lake Placidissa 1980 kun pistekin Neuvostoliitolle vielä lisää olisi riittänyt teoreettisesti Loppuottelun pelaamiseen Yhdysvaltoja vastaan ja Calgaryssa 1988 pistekin Suomelle Tsekkoslovakiasta sen ottelun tappion sijaan tasapelillä olisi riittänyt teoreettisesti Loppuottelun pelaamiseen Neuvostoliittoa vastaan toistamiseen kun Suomi oli jo voittanut 2-1 ja saanut sillä Yhdistettyä Talviolympialaisten ja MM-kisojen hopeaa.

Tosin onni ei välttämättä Suomelle toista kertaa putkeen olisi kyllä iskenyt kohdilleen Loppuottelussa teoreettisesti.

Erinäisten Alkusarjan tasapelien tilanteen myötä tarvetta Loppuottelulle ja Pronssiottelulle olisi ollut Talviolympialaisissa hieman enemmän.

Vuonna 1920 ei muuten ollut talviolympialaisia. Ei tosin ollut myöskään vuonna 1924, mutta osa Pariisin olympialaisten lajeista käytiin jo talvella Chamonix'ssa. Nuo kilpailut on sitten jälkikäteen määritelty ensimmäisiksi talviolympialaisiksi, vaikka alunperin olivat osa kesäkisoja. Jostain syystä vuoden 1920 jääkiekkoa ja taitoluistelua ei kuitenkaan ole jälkikäteenkään määritelty omiksi talviolympialaisikseen, vaikka lajit kilpailtiin jo huhtikuussa neljä kuukautta ennen muiden lajien kilpailuja.