Pittsburgh Penguins (2.) – Nashville Predators (4.), Stanley Cup-finaali 2017

tsajari kirjoitti:

Ei Sullivanilta kyllä kannata ottaa mitään pois.

Laajenna klikkaamalla

Ei tietenkään, monien asioiden summa tuo menestyminen tuolla tasolla on, mutta näkisin kuitenkin pelityylin muutoksen olleen mahdollinen noinkin menestyksekkäästi juurikin siksi, että Crosbyn sekä Malkinin tasoiset jampat ovat käytettävissä ja he tuota joukkoa johtavat. Toki kaikki varmasti lähti Sullivanista, mutta pelaajat sen toteuttaa. Ja siinä on kaksi kolmesta maailman parhaasta sentteristä sitä toteuttamassa, jotka nostavat näiden nuorten tasoa itse ja nuoret sekä vanhat kasvavat useita senttejä suuremmiksi pelaajiksi.

Ei ole tarkoitus todellakaan vähätellä Sullivania.

Uskomaton jengi ja uskomattoman kova suoritus koko Pingviinilaumalta. Niin vain runkosarjan nelonen ja ykkönen kaatuivat matkalla, ja finaaleissa kevään suurin tarina Predators.

Harmittaa Rinteen puolesta niin vietävästi, mutta ei voi mitään. Penguins ansaitsi toisen perättäisen kannunsa. Se kesti kaiken mitä Nashvillella oli heittää heitä kohti. Päätuomari teki tänään karmaisevan virheen, mutta loppumatsi menikin sitten tuomareiden yrittäessä paikata, viheltämällä todella yksipuolisesti ja suorastaan epäreilusti vain vieraille jäähyjä. Siinä vaiheessa kun se 5v3 kuivui kasaan, tajusin että se oli siinä - Predatorsilla ei ole mitään palaa voittaa tätä ottelua.

Koko Pingviinilaumalle toivon pelkkää hyvää ja Crosby oli täysin oikea valinta Conn Smythen voittajaksi. Erityisesti mieltä lämmitti Matt Cullen ja se, että mies oli kaikkea muuta kuin turisti tuossa joukkueessa. Jos mies lopetti tuohon uransa, niin ei olisi sitä paremmin voinut tehdä. Lempipelaajani Minnesota-ajalta ja huikea pelimies ollut sen jälkeen.

Voidaanko Sidney Crosby nostaa tässä vaiheessa kaikkien aikojen top 5 pelaajistoon?

palle kirjoitti:

Voidaanko Sidney Crosby nostaa tässä vaiheessa kaikkien aikojen top 5 pelaajistoon?

Laajenna klikkaamalla

Minun mielipiteelläni ei tietysti ole väliä, mutta mielestäni voidaan. Helposti.

palle kirjoitti:

Voidaanko Sidney Crosby nostaa tässä vaiheessa kaikkien aikojen top 5 pelaajistoon?

Laajenna klikkaamalla

Jos nyt ensin vaikka Toewsin ohi?

Ei vaan. Gretzky, Lemieux, Orr, Howe lienee aika selvä nelikko kaikkien aikojen pelaajista. Noiden jälkeen löytyy vaikka mitä mielipiteitä.

Omasta mielestä: kyllä.

tsajari kirjoitti:

Minun mielipiteelläni ei tietysti ole väliä, mutta mielestäni voidaan. Helposti.

Laajenna klikkaamalla

Lico kirjoitti:

Jos nyt ensin vaikka Toewsin ohi?

Ei vaan. Gretzky, Lemieux, Orr, Howe lienee aika selvä nelikko kaikkien aikojen pelaajista. Noiden jälkeen löytyy vaikka mitä mielipiteitä.

Omasta mielestä: kyllä.

Laajenna klikkaamalla

Samaa mieltä. Hulluinta tässä on, että Crosby on vasta 30-vuotias ja mikäli pää ei ota osumaa, uraa hyvällä tasolla saattaa olla edessä jopa kymmenen vuotta. Ehkä enemmänkin. Mutta tämän mestaruuden ja Conn Smythen - miksei myös Rocket Richardsin myötä Crosby nousee omissa papereissani tuonne juurikin Gretzkyn, Lemieuxin, Orrin ja Howen taakse kuikuilemaan.

palle kirjoitti:

Samaa mieltä. Hulluinta tässä on, että Crosby on vasta 30-vuotias ja mikäli pää ei ota osumaa, uraa hyvällä tasolla saattaa olla edessä jopa kymmenen vuotta. Ehkä enemmänkin. Mutta tämän mestaruuden ja Conn Smythen - miksei myös Rocket Richardsin myötä Crosby nousee omissa papereissani tuonne juurikin Gretzkyn, Lemieuxin, Orrin ja Howen taakse kuikuilemaan.

Laajenna klikkaamalla

Näinpä. Ennen World Cupia oli pohtivaa ja laadukasta väittelyä kuuluuko Crosby edes Sakicin tai Yzermanin edelle, nyt se on mielestäni suht selkeä konsensus, että kuuluu.

Lico kirjoitti:

Näinpä. Ennen World Cupia oli pohtivaa ja laadukasta väittelyä kuuluuko Crosby edes Sakicin tai Yzermanin edelle, nyt se on mielestäni suht selkeä konsensus, että kuuluu.

Laajenna klikkaamalla

Kyllä viimeistään tämän kauden saavutuksilla mennään suorastaan heittämällä kyseisen kaksikon ohi.

Kuten mainittu, tätä voidaan sanoa heikoimmaksi Stanley Cupin voittaneeksi puolustukseksi sitten Hurricanesin. Kertoo aika paljon Crosbysta etenkin ja myös Malkinista.

Crosbysta voisi joku tehdä kunnon tutkimuksen. Eli katsoisi hänen ketjukavereiden tehot Crosbyn kanssa ja ilman. Ero olisi varmasti karmaisevan merkittävä.

Näiden mestaruuksien perusteella Leafsin tulevaisuus on loistava, kun katsoo Matthewsiä, Marneria ja Nylanderia. Tämä kolmikko voi olla yhtä kova kuin Pensin kaksikko.

Hattu päästä myös naapurin leiristä Pensille. Ihailtavalla tavalla nousee noita shearyja ja guentzeleita ratkomaan finaaleja vuosi toisensa jälkeen. Ehkä muutaman vuoden sisään nähdään Battle of Pennsylvaniaa pitkällä pleijareissa, kunhan meitin pakit vähän tuosta kehittyy.

Ja Crosby on viimeistään nyt historian top 5-pelaaja, ei mitään vastaväiteittä.

Kyllä Crosby voi vielä nousta "mitaleille" kaikkien aikojen pelaajistossa, mutta hänen edellään ei mielestäni ole enää kuin Orr, Howe ja Gretzky. Viime vuonna tähän aikaa hän oli tasoissa noiden edellä mainittujen 19:n kanssa. Nyt hän ohitti heidät, ja Messierin, ja nousi mielestäni aivan tasatilanteeseen Super Marion kanssa. Tekisi mieleni sanoa että jopa aivan piirun verran ohikin. Tosin aihetta kun ei voi mitata kunnolla niin tämä on varsin subjektiivista touhua kaikkinensa.

Muut ovat jo sanoneet ne samat jutut mitä itselläkin oli mielessä ja paljon vielä muutakin siihen päälle, joten en nyt ala toistelemaan sen enempää näitä faktoja.

Se on kuitenkin sanottava, että viimeistään tämä SC todellakin nosti Sidin ihan sinne kirkkaimpien starojen joukkoon, TOP3:n tai 5:n vähintäänkin. Itse sanoisin että Wäinö on ja pysyy #1 ja Mario & Sid ovat siinä sitten tällä hetkellä jakamassa seuraavaa palkintoa. Orrilta ja Howelta mitään viemättä.

Hieno voitto ja tämän vuosituhannen ensimmäinen tuplamestaruus tarjosivat kyllä mahtavia elämyksiä Pensiä jo 90-luvun alusta kannattaneelle C74:lle, kiitos koko Penguins-joukkueelle. Usko ja hyvä fiilis olivat koko ajan olemassa vaikka loukkaantumiset toivat vähän kapuloita mestaruusrattaisiin. Matkan varrella kohdatuille vastustajille hatunnosto rehdistä pelistä ja tänne myös muidenkin joukkueiden kannattajille todella asiallisesta keskustelusta aiheeseen liittyen.

Tästä tekee vieläkin maukkaamman voiton se, että tämä onnistuttiin toteuttamaan ilman Letangia ja toinen mahtava juttu oli se, että aina löytyi uusia ratkaisijoita todella laajalla rintamalla, etenkin Guentzel, Kunitz, Cullen ja Schultz ansaitsevat kyllä erityismaininnat sillä jokainen teki enemmän kuin mitä koskaan olisi uskonut odottaa. Ja ne joilta uskalsikin odottaa, eli Sid, Geno, Kessel ja molemmat veskarit muutamia mainitakseni, hoitivat tonttinsa tyylikkäästi.
Loppuun saatiin vielä vähän ruotsalaiskuorrutetta kakun päälle : )

Tätä kelpaa juhlia pitkään ja mikä parasta, kyllä Sullivanin johdolla näyttää myös tulevaisuuskin erittäin hyvältä.

Kiitos Pens ja kaikki muut!

Nashvillen voittoa toivoin, mutta täytyy kyllä antaa täältäkin kehut Penguinsille ja sen kärkimiehille. Crosby oli finaaleissa huikea, samoin Murray. Kuten joku taisi Penguinsin kausiketjussa todeta, niin eipä Murraytä vaihtaisi tällä hetkellä yhteenkään toiseen maalivahtiin. Jäätävää pelaamista mestaruuden ratkaisseessa pelissä ja toki sitä ennenkin. Toki Fleuryllakin oli tärkeä rooli siinä, että hänen avullaan joukkue ylsi Murrayn loukkaantumisen aikana konferenssifinaaleihin.

Täytyy kyllä ihailla myös sitä, miten Pensistä on noussut koko ajan esiin noita Guentzeleita, Shearyja, Rusteja jne., jotka tuovat Crosbyn, Malkinin ja Kesselin taakse hyvin syvyyttä hyökkäykseen. Väittäisinkin, että parin viime kauden aikana tämä on ollut selkein ero siihen, miksi Pens on pokannut kaksi Stanley Cupia ja esim. Blackhawks pudonnut ensimmäisellä kierroksella. Tämä nyt vertailukohteeksi lähinnä siksi, että joukkueiden rungot ja menestyminen muistuttavat hieman toisiaan.

Toinen maininnan arvoinen asia on mielestäni se, miten erinomaista joukkueen viisikkopuolustaminen on ollut pudotuspeleissä, vaikka siellä ei ole ollut kovin kummoisia pakkeja ainakaan pelkkiä nimilistoja tarkastelemalla. Uskoisinkin, että Pensin pelityyli tekee Colesta ja kumppaneista parempia puolustajia kuin mitä he olisivat jossain toisessa joukkueessa. Siitä iso kiitos menee tietenkin Sullivanille ja apuvalmentajille.

Jos Pensin voitosta pitää hakea muita myönteisiä puolia, niin nyt expansion draft -spekulointi ja pelaajakaupat pääsevät kunnolla käyntiin.

Sellaiset finaalit. Nashville yritti lopulta vain sätkiä perässä, mutta ei voinut mitään paremmalleen kun Pittsburgh sai tarpeeksi lepoa ja hanat auki. Ei Rinnekään olisi voinut lopulta löytää sellaista virettä, jolla Pens olisi kaatunut. Sen verran hyvä oli sen hyökkäysvoima ja pelitapa, joka horjui, mutta ei romahtanut lopullisesti missään vaiheessa koko play-offs sarjassa. Murray oli maalissa sitten se lopullinen seinä, mutta kyllä tämän mestaruuden avainäijiä olivat Sullivan ja Crosby. Ilman heitä kausi olisi ollut paketissa paljon aikaisemmin.

Kaikki kunnia siis tuplamestaruudelle enkä näe mitään estettä sille, että ensi vuonna on mahdollisuus kuitata tripla. Joukkueessa on vielä runsaasti nuoria ja nälkäisiä pelaajia, joilla riittää himoa Stanley Cup kannun nosteluun. Mutta ei se helppoa tule olemaan, sillä kaikki haluavat ensi kaudella kurmuuttaa jo runkosarjassa Pensejä mahdollisimman monta kertaa ja väkisinkin tuplan voittaminen syö energiaa tulevilta vuosilta; lepo on jäänyt vähäiseksi ja motivaatio laskee vääjäämättä, ainakin kokeneemmilla jo useamman mestaruden kuitanneilla pelaajilla. Toisaalta Pensin play-offs rutiini ja pelaajisto on niin kovalla tasolla, että joukkueen voittaminen on hyvin vaikeaa.

Itse kun asettaa itsensä aina etukäteen heikomman puolelle, olisin tietysti toivonut Nashvillen yllätystä. Mutta realisti ei pety, sillä lopullinen puristus kohti kannua vaatii kaikkien asioiden natsaamista kohdalleen (esim. Crosbyn pysymistä katsomossa), myös hävittyjen sarjojen kokemuspääomaa ja siitä ammennettua rutiinia sekä voittamisen kiihkoa. Nashville sai nyt vain hyvää kokemusta tuleville vuosille. Toivottavasti joukkue saa terävöitettyä hyökkäypäätä ja pelitapaa sekä Rinne/Saros kaksikko tarvittavaa uskoa siihen, että kaikki ovat voitettavissa. Tosin itse hieman pessimisesti en näe sittenkään Rinnetta täysin kylmän kovahermoisena maalivahtina; otteisiiin ilmaantuu levottomuutta, jos kaikki ei suju suunnitellusti. Saa nähdä kasvaako Saros Rinteen rinnalla lopulliseksi voittajaksi.

Pysyn silti Nashvillen rinnalla.Joukkueen työteliäs pelitapa on kiehtonut aina ja Lavioletten uudet mausteet sekä kotiyleisön räyhäkäs tuki ovat tehneet siitä mielenkiintoisen joukkueen. Muutama napsu vielä pelitapasäätöä sekä sopivia palasia hyökkäyskalastoon ja a vot; siinä meillä on viiden vuoden sisällä Stanley Cup mestari.

Viime yön ottelu oli melko lailla odotettua peliä Predatorsilta kotikaukalossaan. Joukkue hallitsi ottelua suurimmilta osin ja onnistui luomaan myös paikkoja. Ehkä kuitenkin ne ykkösluokan maalintekopaikat jäivät vähiin ja nekin muutamat joita joukkueella oli Murray onnistui upeasti torjumaan. Ainoa asia joka jäi ottelussa harmittamaan oli Sissonsin hylätty maali, joka olisi pitänyt hyväksyä. Jos maali olisi laskettu, uskoisin että joukkueet kohtaisivat vielä seitsemännenkin kerran. Virheitä kuitenkin sattuu kaikille ja lajiinhan kuuluu pienet virheet myös tuomaritoiminnassa, veisihän virheetön robottimaisuus tuomariosastolla pelistä paljon pois. Pitää myös mainita Pittsburghin loistava alivoimapelaaminen Cullenin johdolla. Siitä näki, että Predsin ylivoima oli saatu scoutattua lähes täydellisesti ja se onnistuttiin sulkemaan pois. Pittsburgh puolusti kurinalaisesti koko ottelun ja Hörnqvist pisti kiekkoa kohti maalia reboundista kun paikka tuli ja se palkittiin. Ehdottomasti parempi voitti tämän sarjan ja samalla koko mestaruuden.

Nashville koki erittäin pahan menetyksen Johansenin loukkaantuessa ja hänen mukanaan joukkue menetti hyökkäyspelistään paljon. Työteliäitä pelaajia kyllä riitti, mutta Johansen oli ykkössentterinä se pelaaja, joka pystyy yksin omalla panoksellaan ja suorituksillaan kääntämään pelin. Tällainen pelaaja joukkueelta puuttui ja se myöskin näkyi, tosin vähemmän kuin olisi ensin odottanut. Kotonaan joukkue onnistui tekemään paljon maaleja myös ilman Johansenia lukuunottamatta viimeistä peliä. Olisihan se silti ollut ihme voittaa Cup keskikaistalla Sissons-Fisher-Järnkrok-Gaudreau. Pens kuitenkin onnistui siinä melko heikolla puolustuksella, jota ei voi muuta kuin kunnioittaa. Heiltähän oli Letang pois kauemmin kuin vain yhden sarjan. Predatorsin viimeisen pelin kokoonpanosta arveluttamaan jäi se, että miksi nelosessa pelasi McLeod Zolnierczyckin sijaan, mutta tokkopa tuolla oli mitään merkitystä lopputuloksen suhteen.

Onnea koko Penquinsin joukkueelle ja heidän faneilleen. Upea suoritus ja ansaittu toinen peräkkäinen voitto.