Verkkolehden uusimmat jutut

Kuuntelussa juuri nyt

  • 1 890 008
  • 21 637
N

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kyllä brittipop on maailman kovin musiikinlaji. Kovempia yksittäisiä biisejä voi löytyä muista musiikinlajeista, mutta se laadukkuus, mitä brittibändit tekivät etenkin vuosina 1994-98 hakee yhä vertaistaan. Ja muistutetaan tässä, että Wikipediakin tietää kertoa, että brittipop on yksi vaihtoehtorockin suuntaus. Itse vihaan tuota pop-sanaa tässä yhteydessä, koska brittipop on nimenomaan kitararockia. Kyllä on, niitä Blurin ekoja levyjä myöten.

Tähän pari brittipopin ääripäätä:

Suede: The Chemistry Between Us

Blur: Song 2

Näiden jälkeen tulee vain sellainen tunne, että voi helvetti miten mahtavia yhtyeitä nuo ovat... ja ovathan ne, livenä nähty molemmat tietenkin.
 
R

Rinksu

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Haloo Helsingin Hulluuden Highway kolisee tähän osoitteeseen. HH:lta on aiemminkin jokunen biisi kolahtanut, mutta onhan tämä veto paitsi sävellyksenä mielenkiintoinen, niin lyriikatkin osuvat. Jatkoon ja levy hankintaan. Hyvää poppista.
 
L

Larionov #8

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Rush: 2112

Pitkään välttelin kuuntelemasta tätä vaikka bändin muu tuotanto on lähes kokonaan hallussa. Vihdoin löysin tämän vinyylinä ja sain kuunneltua. Etukäteen pelkäsin, että tämä on liiaksi tylsää progehiplailua, mutta tämähän rokkaakin vallan kivasti.

Yksi parhaita Rusheja noin parin kuuleman jälkeen!
 
M

MikGo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät, Leijonat
Ajattaran Lupaus albumia olen kuunnellut nyt muutaman kerran läpi. On kuunneltavissa http://www.terrorizer.com/news/listen-to-the-new-album-by-ajattara-lupaus/ tuon kautta.

On kyllä pirun tiukka levy. Etenkin ensimmäinen biisi ottaa luulot pois. Lisäki Suru biisi säväyttää kyllä hyvin, etenkin kun kertosäkeessä kuullaa puhdasta laulua. Vaatinee vielä muutaman pyöräytyksen lisää niin rupee paremmin avautumaan. Suunnitelmissa onkin Nummirockissa käydä katsastamassa kyseinen poppoo. Näytti samalla päivää olevan Raised Fist niin olisi kyllä hyvä kattaus.
 
U

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
MikGo kirjoitti:
Ajattaran Lupaus albumia olen kuunnellut nyt muutaman kerran läpi. On kuunneltavissa http://www.terrorizer.com/news/listen-to-the-new-album-by-ajattara-lupaus/ tuon kautta.

On kyllä pirun tiukka levy. Etenkin ensimmäinen biisi ottaa luulot pois. Lisäki Suru biisi säväyttää kyllä hyvin, etenkin kun kertosäkeessä kuullaa puhdasta laulua. Vaatinee vielä muutaman pyöräytyksen lisää niin rupee paremmin avautumaan. Suunnitelmissa onkin Nummirockissa käydä katsastamassa kyseinen poppoo. Näytti samalla päivää olevan Raised Fist niin olisi kyllä hyvä kattaus.
Laajenna klikkaamalla
Ajattara toimii aina paremmin, mitä uudempaa. Kerrankin Pasi Koskiselle löytyi "the band"
 
L

Leon

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Mark Lanegan Band - Gargoyle

Ei ole rikki, ei tartte korjata. Takuuvarmaa Lanegania.
 
N

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Aerosmith: Toys In The Attic (1975)
Aerosmith: Rocks (1976)

Aerosmith sellaisena kuin emme sitä muista. Mutta kyseessähän on oikeastaan kaksi eri bändiä. Myöhempien aikojen MTV-Aerosmithin varjoon jää se, että 70-luvun nuori Aerosmith oli helvetin hieno rockbändi ja paljon moniulotteisempi orkesteri kuin vanhemmilla päivillään.

Toys In The Attic ja Rocks ovat Aerosmithin uran mestariteokset. Biiseistä on erikseen nostettava esiin Toys In The Attic, se parempi versio Walk This Way´sta, Sweet Emotion, No More No More, You See Me Crying, Nobody´s Fault ja Lick And Promise. Aivan tajuttoman kovaa kamaa, joka venyy ärhäkän svengaavasta rockista tanakkaan Zeppelin-henkiseen jyrinään ja mahtipontisiin mutta tyylikkäisiin balladeihin.

Tämä on se Aerosmith, jota minä diggailen. Olisi varmasti ollut upea todistaa livenä, mutta tyytyminen on ollut siihen MTV-Aerosmithiin. Vähän sama juttu kuin Stonesin kanssa.
 
O

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
nummenkallio kirjoitti:
Aerosmith: Toys In The Attic (1975)
Aerosmith: Rocks (1976)

Aerosmith sellaisena kuin emme sitä muista. Mutta kyseessähän on oikeastaan kaksi eri bändiä. Myöhempien aikojen MTV-Aerosmithin varjoon jää se, että 70-luvun nuori Aerosmith oli helvetin hieno rockbändi ja paljon moniulotteisempi orkesteri kuin vanhemmilla päivillään.

Toys In The Attic ja Rocks ovat Aerosmithin uran mestariteokset. Biiseistä on erikseen nostettava esiin Toys In The Attic, se parempi versio Walk This Way´sta, Sweet Emotion, No More No More, You See Me Crying, Nobody´s Fault ja Lick And Promise. Aivan tajuttoman kovaa kamaa, joka venyy ärhäkän svengaavasta rockista tanakkaan Zeppelin-henkiseen jyrinään ja mahtipontisiin mutta tyylikkäisiin balladeihin.

Tämä on se Aerosmith, jota minä diggailen. Olisi varmasti ollut upea todistaa livenä, mutta tyytyminen on ollut siihen MTV-Aerosmithiin. Vähän sama juttu kuin Stonesin kanssa.
Laajenna klikkaamalla
Kyllähän 80-luvun lopulla tehty comeback tuotti myös kovaa kamaa Permanent Vacationin ja Pumpin muodossa. Toki tietty rosoisuus oli kadonnut, mutta ihan positiiviselle mennään omasta mielestä.

Itsehän ole pari viime päivää kuunnellut Beach House nimistä indie pop yhtyettä. Erittäin kivaa ja melankolista musiikkia. Erityisesti Teen Dream ja Depression Cherry ovat kuluneet. Vähän kuin yksinkertaisempaa Lana del Rey mutta kiinnostavampi.
 
N

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Ollakseni kirjoitti:
Kyllähän 80-luvun lopulla tehty comeback tuotti myös kovaa kamaa Permanent Vacationin ja Pumpin muodossa. Toki tietty rosoisuus oli kadonnut, mutta ihan positiiviselle mennään omasta mielestä.
Laajenna klikkaamalla

Kyllä kyllä. Hyvää rockia varmalla otteella teki Aerosmith silloin.

Silti kaipaan tuota 70-luvun menoa. Siellä oli paikoitellen ihan mielipuolinen meno. En tiedä montakaan niin kovaa rocklaulajaa kuin nuori Steven Tyler. Se meno oli niin värikästä ja rankkaa. Toki käytössä oli tukevampaa viihdettä, mutta silti.
 
K

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
At the Drive In - Inter Alia
Dool - Here now, There then
Nokturnal Mortum - Verity
The Ruins of Beverast - Exuvia
The Thirteenth Sun - Stardust
 
M

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sunnuntaina Maailma kylässä-festarilla esiintyvä guatemalalainen Gaby Moreno. Ei ollut tuttu aiemmin, mutta tuossa keikkakalentereja selaillessa osui silmään ja aika hyvältä kuulostaa.

TJEU:
Rokkia: Greenhorne Man
Poppia: Love Is Gone
Jotain, mikä olisi voinut, ja jonka olisi pitänyt, olla hitti niin vuonna 1937 kuin 2017: Illusion

Pitää mennä varmaan katsomaan, ellei tule räntää taivaantäydeltä.
 
U

Useful Idiot

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
M10 kirjoitti:
The Ocean - Anthropocentric
Isis - Celestial
Callisto - Noir
Laajenna klikkaamalla
No nyt on hyviä levyjä! Callistolta suosittelen myös aikaisempaa "True Nature Unfoldsia" jos on kyseisen levyn missannut. Ei sillä, että Calliston ja ISISin jokainen levy on varsin kuunneltava.
 
M

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Moto kirjoitti:
Sunnuntaina Maailma kylässä-festarilla esiintyvä guatemalalainen Gaby Moreno. Ei ollut tuttu aiemmin, mutta tuossa keikkakalentereja selaillessa osui silmään ja aika hyvältä kuulostaa.
...
Laajenna klikkaamalla
Olikin sitten keikka peruutettu British Airwaysin rikkinäisen ATK:n takia. Ensimmäinen vierailuni Maailma Kylässä-festarille oli kuin Härski Hartikaisen epsanjanmatka.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy

Verkkolehden uusimmat jutut

Ylös