Ei vittu. :D Kaikkea sitä kuulee. Enkä ottanut muuten kantaa miksi Tapparan pelaajat tulivat takaisin vaan siihen että fanit eivät siellä kuitenkaan enää olleet odottamassa kuten nykyään on tapana lähes kaikissa sarjoissa ja lajeissa.
Mutta miksi? Ymmärrän pointin, että joukkue kiittää faneja kauden päättyessä, mutta miksi sarjan jälkeen, jos kausi on yhä kesken? Kyllä, tuota tapahtuu ympäri maailmaa joidenkin joukkueiden toimesta. Aika monet joukkueet vaan jättävät nuo kesken kauden tekemättäkin. Osin olosuhteista, osin seurojen ja faniryhmien käytännöstä johtuva ero. En näe nykytilanteessa mitään poikkeuksellista kummassakaan käytännössä.
Voihan sen aprillipilaksikin naamioida että Tapparan fanit eivät jääneet odottamaan encorea kuten Ilveksen kannattajat yleensä. Ipalla tuo on btw ihan pelaajien oma päätös ja valinta. Mm. viimeksi Porissa palasivat uudestaan jäälle kun sarja katkesi ja fanimatkalaiset lauloi hallissa vartti pelin jälkeen.
Mikä naamiointi? Tuo on selitys twiitille, mitä käytit "todisteena" Tappara-pelaajien "halusta juhlia yhteistä saavustusta" ja heitit siltä pohjalta piikkiä tännepäin (ks. lainaus otteluseurannasta alla.). Hiitelän mukaan kyse ei siitä ollut. Ottaen huomioon, että alkuperäinen lähteesikin on Hiitelä, niin nähdäkseni tuon koko Hiitelän tarinan esiin tuominen on ihan relevanttia.
Pelaajien mielestä kuitenkin oli aika juhlia yhtä yhteistä saavutusta.
Mutta hyvin näkee tästäkin tapauksesta, että teidän hyvän päivän "fanit" ei ansaitse noin menestyvää joukkuetta.
Joillakin on tarve aukoa päätään sarjan päätyttyäkin, aika suuri osa lopettaa viimeiseen vihellykseen. Eroja kannatusfilosofiassa tuokin, joten vetäköön kukin tyylillään.
***
Se, että Ilveksen puolella pidetään säälisarjan voittoa "juhlimisen arvoisena yhteisenä saavutuksena" on ihan ok. Hieno homma, että joukkue kiinnostaa ihmisiä taas vuosien tauon jälkeen. On myös ymmärrettävää, että kauden päätteeksi joukkuetta kiitetään. Ilves-fanit ovat porkkanaraastetifoineen vetäneet hyvin tänä keväänä, ei sitä kukaan ole kiistänyt.
Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin puhtaan filosofisesta erosta ajattelussa. Itse en fanina pidä puolivälieristä jatkamista juhlittavana saavutuksena ja toivon, että kannattamani joukkue on samoilla linjoilla. Matka on yhä kesken, vasta ensimmäinen askel on otettu eikä mitään ole saavutettu. Juhlitaan niitä saavutuksia, mitä ikinä ne ovatkaan sitten kauden päätteeksi.
Ylipäänsä Tapparan ja Ilveksen faniryhmien toiminnan suora vertaaminen tässä kohdassa on idiotismia. Puolivälierien merkitys uutta nousua tekevällä Ilvekselle ja sen faneille on hieman erilainen kuin neljä vuotta putkeen finaaleita tahkonneelle hallitsevalle mestarille ja sen faneille.
Huomioitavaa lienee sekin, että siellä oli pelin päättyessä koko halli seisaallaan osoittamassa suosiotaan joukkueille. Oli väreinä sitten keltainen tai oranssi. Ei turhaa piikittelyä "Te voitte lähtee" -hengessä, vain yksinkertaista kunnioitusta. Tuttu toimintamalli mm. viime kevään finaaleita seuranneille.
***
Heitetään nyt vielä pari yleistä huomiota tuosta sarjasta, kun pientä romaania näköjään lähdin kirjoittamaan:
Tampereen paikallissarja mallia 2017 oli kannattajanäkökulmasta monia positiivisia piirteitä sisältävä:
- Vuosia katunäkymästä poissaolleet Ilveksen värit löysivät tiensä takaisin Tappara-värien keskuuteen. Erinäköistä huivia tai vastaavaa näkyi molempien väreissä katukuvassa varsin kiitettävästi.
- Jääkiekko kiinnosti satunnaisiakin. Ihmiset, "jotka eivät seuraa jääkiekkoa" vaikuttivat Tampereella ainakin hetken yllättävän kiinnostuneilta. Ainakin itse kuulin melko paljon kannanottoja tyypeiltä, jotka eivät seuraa jääkiekkoa tai edes urheilua vähääkään.
- Sähköisyys. Huolimatta suurista eroista lähtökohdissa sarjaan, veti paikallissarja seuraajat melkoiseen tunteiden vuoristorataan. Keulimista ja masennusta. Osin hyvähenkistä, osin hieman rankempaa päänaukomista.
- Hakametsä loppuunmyytiin 7 kertaa puoleentoista viikkoon. 51 100 katsojaa. Osoitusta uuden areenan tarpeesta.
- Liittyen edelliseen. Ei mitään järjestyksellisiä häiriötä. Ei tarvetta poliisien puuttumiselle, ei mellakkapoliiseja päivystämässä hallin nurkalla. Muutama yksittäinen vatipää tönimisineen, mutta ei muuta. Ei poliisisaattueita suojaamassa fanien siirtymisiä toistensa keskellä. Hieno huomata, että tappelukulttuuri ei kuulu faniryhmien toimintaan Tampereella. Ilves maalia saattoi fanipaita päällä tuulettaa Tappara-fanien keskellä ja sama päinvastoin. Ei ihan itsestään selvyys kaikkialla joukkueurheilun parissa.
- Hakametsän kirkko. Molemmissa päädyissä pidettiin huolta, että Hakametsän kirkko oli ainakin yhden sarjan verran vain urbaania legendaa. Suomalaisen jääkiekon pyhättö, mutta ei erityisen hiljainen sellainen.
- Ainakin pääpiirteissään kunnioitus naapuria kohtaan, mistä todistakoon vaikka tuo päätös Hakametsässä koko yleisön seistessä kunnioitustaan osoittamassa. Toki joillain yksilöillä keskusteluissa läikkyi yli, mutta sitäsattuu, kun mennään tunne edellä.