Vancouver Canucks 2014–2015

  • 86 938
  • 369

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Eli toivoisin joko Veyn tai Horvatin pystyvän lunastamaan hyvillä otteilla tuon kolmosen sentterin roolin. Mikään pakkorako heitä ei tietenkään olisi tuohon saada, mutta mielellään sitä näkisi jomman kumman nuoren hyökkääjän onnistuvan. Korostan, että mikäli he eivät pysty joukkuetta parantamaan, niin sitten ei ole vielä heidän aikansa.

Varsin kovat näytöt tulivat varsinkin Vey - Shinkaruk kaksikolta, mutta myös Horvat teki maalin "puukäsien" kaverina. Pelejä näkemättä ei mitenkään huonot ensimmäiset harkkamatsit. Vey teki siis tehot 1+2 (tyhjiin) ja Shinkaruk 1+1. Horvat teki sitten ottelun voittomaalin kolmannessa erässä riistäen Marleaulta kiekon pois. Subban teki tuon yhden maalin varsin mukavan näköisellä tykillä.

San Jose ei ollut millään heikolla porukalla liikkeellä tuossa matsissa vaan siellä oli kolme kentällistä ja kaksi pakkiparia NHL-kavereita. Lisäksi maalissa oli Stalock, jonka pitäisi haastaa Niemi ykkösmoken tontista. Sinällään siis tehtiin ihan oikeat maalit NHL-joukkuetta vastaan. Koosteen perusteella Vey vaikutti todella vikkelältä luistimilla ja kiekko pysyi hienosti mukana. Vrbata laukoi paljon ja hyvistä paikoista, mutta nyt ei uponnut.

San Josen toisessa maalissa Dorsett menetti kiekon pahassa paikassa ja Corrado jostain syystä ei pystynyt pysäyttämään hyökkääjää. Kummallekaan ei voi antaa tilanteesta muuta kuin heikon arvosanan.

Toisessa matsissa Bonino ja Jensen onnistuivat maalinteossa, mutta siitä matsista ei ole tarkempia tietoja löytynyt.

Edit. Ja Edler loukkaantui matsissa, kiekko suuhun eikä palannut takaisin matsiin. Ei nyt toivottavasti loukkaantunut pahasti vaan varotoimenpiteenä ei palannut matsiin.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mr. Smith kävikin tuossa jo Canucksin tämän kauden ensimmäisiä pelejä läpi. Itse katselin Vancouverissa pelattua ottelua (toista peliä ei taidettu edes televisioida?), joten huomiot tulevat pääosin siitä.

Toisesta pelistä voisi sen sanoa, että Canucksilla oli yksi ketjullinen odotettuja NHL-pelaajia ja sekin ensimmäistä kertaa yhdessä ollut tulevan kauden mahdollinen kakkosketju Burrows-Bonino-Kassian. Bonino teki maalin ensimmäisessä pelissään Vancouverin paidassa, mikä oli harvoja positiivisia asioita. Toinen hyvä asia oli organisaation kolmosvahdin Markströmin peli. Hän päästi taakseen vain yhden maalin 20 laukauksesta. Pelin puolivälissä maalille tulleelta Utican Erikssonilta ei nähty samanlaista pelaamista ainakaan tilastojen valossa.

Vancouverin pelistä huomioni kiinnittyi joukkuetasolla siihen, että Vancouver pyrki Desjardinsin puheiden mukaan aikaisempaa hyökkäysvoittoisempaan kiekkokontrollipelaamiseen. Vastustajia haastettiin useissa tilanteissa, joissa Tortorellan aikana ratkaisuna oli päätykiekko. Ylivoimaa joukkue ei sen sijaan näyttänyt vielä harjoitelleen. Katsotaan nyt miten Canucks pyrkii keskialueen ylitykset ylivoimilla jatkossa pelata, mutta nyt tuossa ei ollut kuin kuljetusvaihtoehto ja se ei tällä tasolla yksin riitä.

Yksilötasolla suurin mielenkiinto kohdistui ennen kaikkea Horvatin ja Veyn pelaamiseen. Molemmilta nähtiin erittäin hyvät, joskin aika erilaiset pelit. Veyn pelistä näki hyvin miten kiekkovarma, hyökkäyssuuntaan älykäs ja nopea pelaaja on kyseessä. Toisaalta puolustussuunnan pelaamisessa on pieniä puutteita. Selvästi Vey antoi kuitenkin hyvät näytöt ensimmäisessä pelissään ja teki tosiaan 1+2 tehotkin 4-2 päättyneessä voittopelissä. Hän on keskittynyt omien sanojensa mukaan kesällä luistelunsa parantamiseen ja siinä on tullutkin kehitystä kun sitä vertaa miehen aikaisempaan liikkeeseen.

Horvatin pelissä näkyi puolestaan muut asiat. Horvat pelasi ikäisekseen poikkeuksellisen kypsästi ja teki paljon pieniä, "näkymättömiä" asioita oikein. Esimerkkinä vaikka pariinkin kertaan pelin aikana nähdyt tilanteet, kun hän siirtyi Bieksan tai Subbanin hyökkäyksiin lähdön seurauksena paikkaamaan pakkien tonttia. Yleensä etenkin nuorilla pelaajilla karkaa järkevä pelaaminen noissa tilanteissa ja lähdetään kiekottomana pelaajana rynnimään hyökkäyksen kärkeen maali mielessä ja jätetään oma pää suojaamatta vastustajien vastaiskuilta vaikka pakille olisi jo tukea.

Horvat on pelaaja, jonka aikana voi joskus jättää muun pelin seuraamatta ja pitää oikeasti seurata tarkasti pelaajaa. Vasta sitten huomaa miten paljon hän tekee pieniä asioita oikein ja pelaa pisteiden sijaan joukkueeelle. Ikäisekseen pelaajaksi Horvat on kokonaisvaltaisessa pelissä paljon edellä siitä mitä yleensä pelaajat 19-vuotiaina ovat ja selvästi ammattilaistaso sopii hänelle, kun pelataan älykkäämpiä pelaajia vastaan. Horvat pelasi ennen kaikkea älykkään pelin, joka palkittiin kolmannessa erässä pelin voittomaalilla.

Itse kiinnitin hänen pelissään erityistä huomiota aloituksiin. Junnuissa BoHo on ollut jo pitkään aloitusten erikoismies ja hän otti kansainvälisissä peleissäkin kesällä Venäjää ja Tsekkiä vastaan aloitukset keskimäärin yli 70%:sti omille, joten oli mielenkiintoista seurata miten tuo homma onnistuu Marleauta ja Couturea vastaan. Horvatin aloitusten kokonaisprosentti pelissä oli 67% ja erityisen hyvin meni tärkeät oman pään aloitukset, 83%. Couturea vastaan BoHo vei aloituksensa 3/3. Eli kokonaisuutena Horvat jätti aloitustyöskentelyllään harjoituspelistä huolimatta tiskiin numerot, joihin todella harva hänen ikäinen pystyy.

Tuolla Horvatin aloittamisella voi olla vielä merkitystä mikäli Horvat ja Vey kisaavat keskenään paikasta ja Horvat jatkaa noin. Canucksin menetettyä tärkeän aloittajan Keslerin, joukkue kaipaa aloituksiin parannusta. Toisaalta Vey on hyökkäyspelissä ainakin vielä parempi, hänen ominaisuutensa kiekkoa kontrolloivana pelaajana istuvat uuden valmennuksen peliin hienosti ja hän on liikkeessä edellä. Horvat ja Vey ovat erityylisiä pelaajia, mutta mikäli nämä kaksi jatkavat näin ja kisaavat keskenään paikasta myös valmennuksen papereissa(?), valinta saattaa riippua ihan siitä mitä ominaisuutta valmennus painottaa tarkastellessaan kokonaisuutta.

Muista pelaajista lyhyet viivat:

- Vrbatan peli näytti sopivan hienosti kaksosille ja toisinpäin, vaikka maaleja ei tullutkaan. Vrbata teki myös kiitettävästi töitä omiin. Odotuksia herättänyt peli heiltä.

- Subban oli minulle Vancouverin suurin positiivinen yllättäjä. Hän osasi lukea peliä hienosti ja liikkui erittäin hyvin myös tällä kovemmalla tasolla. Häneltä nähtiin myös kova lämärimaali ja monta hyvää hyökkäysten tukemista ilman, että omiin olisi tullut vaaratilanne. Selkeästi mielenkiintoinen prospecti, mutta harmi kun hän on niin pienikokoinen. Silti näkisin hänellä mahdollisuuksia vielä jatkossa aina top4-pakiksi asti

- Shinkaruk jatkoi hyvää peliään ja maalitehtailua. Hän pelaa kokoaan isommin ja mikä parasta, hänellä on todellinen maalintekijän asenne. Minuspuolena tapana pitää joskus kiekkoa liian pitkään. Pitkän sairausloman jälkeen olen kuitenkin yllättynyt hänen tasostaan.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Seuraavina leiriltä poistuivat Cole Cassels, Jordan Subban ja Anton Cederholm junnuihin sekä Austin Lotz vapautettiin. Vielä taitaa olla päälle 50 pelaajaa campillä, joten seuraavaksi varmaan lähdetään tiputtelemaan farmiin pelaajia. Utican ensimmäinen harkkamatsi on lokakuun ensimmäisenä, joten parin päivän sisään varmastikin tapahtuu tiputukset sinne. Voisi kuvitella, että näiden peräkkäisten (to ja pe) Calgary pelien jälkeen tehdään ratkaisuita.

Tänään sitten pelataan Calgaryä vastaan se ensimmäinen matsi, mutta rosteria siihen peliin ei ole vielä julkaistu.

Edit. Ja ketjut yön peliin:

Burrows - Bonino - Kassian
Higgins - Horvat - Hansen
Matthias - Richardson - Shinkaruk
Sestito - Bancks - Jensen

Stanton - Corrado
Sbisa - Negrin
Huskins - Tommernes

Pakisto on kohtuullista AHL-tasoa, Sbisa ainoana NHL-pelaajana siellä. Toki myös Stanton ja Corrado lähellä NHL:ää. Hyökkäyksestä puuttuu oikeastaan vain ykkösketju. Mielenkiintoista nähdä miten Horvat suoriutuu kahden kokeneen hyökkäyspeliin kykenevän laiturin rinnalla.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Subbanilta olisin mielelläni nähnyt vielä pelin tai kaksi, mutta ymmärrän ratkaisun. Subban ei ole vielä fyysisesti NHL-valmis, vaikka hyvin onkin pelannut. Lisäksi hänen pitää kehittyä oman pään pelissä lisää. Hänen seurajoukkueellaan OHL:n Bellevillella alkaa kausi perjantaina ja OHL on vielä tällä hetkellä hyvä kehityspaikka hänelle. Casselsin kesä meni mononukleoosin vuoksi täysin pieleen, eikä hän ole vieläkään täysin kunnossa, joten hänen pudottaminen tässä vaiheessa oli odotettua. Samoin Cederholmille junnusarja (WHL) on hyvä paikka kehittää taitoja ja mahdollisesti hän ottaa siellä taas ison roolin.

Lisää pudotuksia tuli tänään, kun farmikutsut saivat Blain, Fox, Mallet, Zalewski, Grenier ja Lain. Heistä Foxille olisin toivonut yhtä näyttöpaikkaa hyvässä ketjussa, sillä Fox on vähän hitaasta liikkeestä huolimatta pelaaja, joka voisi tehdä hyvällä laukauksellaan tehoja. En häneltä kuitenkaan odottanutkaan suoraa NHL-paikkaa, joten ei tuo siinä mielessä tullut yllätyksenä. Zalewski pelasi mielestäni hyvin ja hänet ehkä nähdään taas kauden aikana kokeilemassa ylhäällä. Humphries ja Valk osallistuvat myös Utican leirille ja yrittävät vakuuttaa siellä seurajohtoa.

Canucksin kokoonpano Calgarya vastaan saa etenkin puolustuksen osalta kylmän hien pintaan jo nyt.

Hyökkäys:

Burrows-Bonino-Kassian
Higgins-Horvat-Hansen
Matthias-Ritchie-Shinkaruk
Sestito-Bancks-Jensen

Eli ykkösenä on ketju, jota pyritään nyt saamaan peluutuksella yhteen ja ensi kauden kakkosketjuksi kauden alkuun mennessä. Kakkosena on puolestaan on ketju, joka saattaa olla ensi kauden kolmonen. Shinkarukin ja Jensenin monipuolisuutta pelaajina testataan puolestaan alemmissa ketjuissa.

Puolustus (Elliot Papin mukaan mahdollinen sellainen):

Stanton-Corrado
Sbisa-Negrin
Huskins-Tömmernes

Stanton on siis tervehtynyt ja vähän epävarmasti pelanneelta Corradolta halutaan näyttöjä Canucksin syvyyspakiksi. Sbisa pelaa ensimmäisen pelinsä Canucksin paidassa ja saa vierelleen "tähtipakki" Negrinin. Kolmospari on Utican mahdollinen kakkospari. Eipä tuota puolustusta juuri enää kädettömämmäksi saisikaan..

Maalilla pelaavat hyvän ensimmäisen harjoituspelin pelannut Läck ja heikomman ensimmäisen harjoituspelin pelannut Eriksson. Miller saa edelleen odottaa vuoroaan.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucks voitti Calgaryn viime yönä vieraissa 1-3 lukemin. Eddie Läck jatkoi päästämättä maaleja pelin ensimmäisen puolikkaan ja toisella puolikkaalla Joacim Eriksson oli riittävän hyvä. Vancouverin maaleista vastasivat Higgins, Jensen ja Shinkaruk (1+1). Nick Bonino jatkoi pisteputkeaan antamalla kaksi syöttöä. Maalivahdit olivat hyviä, puolustus odotetusti kädetön ja hyökkäys jätti joitakin kysymyksiä.

Hyökkäyksen kysymys kohdistuu nyt lähinnä siihen, että tällä hetkellä Canucksin kakkosketjuksi suunniteltu ketju Burrows-Bonino-Kassian ei näytä ainakaan kahden pelin jälkeen toimivan. Ketjuun tehtiinkin muutoksia kesken pelin. Onneksi nuorista Shinkaruk ja Jensen haastavat kakkosen laiturin paikkaa hyvin. He ovat olleet kovassa pistetahdissa näissä harjoituspeleissä. Jensen luo itse ja pääsee pelistä toiseen maalipaikkoihin, Shinkaruk ei ole aina yhtä näkyvä, mutta osaa olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja pelaa hyvällä energialla. Veteraaneista Higgins oli viime kaudella kakkosketjun pelaaja ja hän saattaa olla sitä hyvin ensi kaudellakin. Myös Vey on yksi mahdollisuus tuohon rooliin. Vaihtoehtoja onneksi riittää.

Toinen isompi kysymys on edelleen senttereissä. Horvat vei jälleen Calgarya vastaan hyvin aloituksia (56%), pelasi hyvää alivoimaa ja onnistui muutenkin puolustuspelissä. Hyökkäyspäässä Horvat ei kuitenkaan tehnyt juuri mitään tällä kertaa. Desjardins sanoi BoHon mahdollisuudeksi ottaa NHL-paikka mikäli hänen puolustuspelinsä toimii, mutta kolmossentteriltä odottaisin myös enemmän isompaa hyökkäyspään roolia. Toisaalta Horvatin ei ole pakko aloittaa NHL-uraansa kolmosketjusta, kuten vallalla oleva käsitys sanoo. Ryan Kesler esimerkiksi aloitti nelosketjusta, Keslerin sopimus ei noussut liian kovaksi missään vaiheessa ja hänen kehityksensä oli hyvää. Lisäksi jos ja kun Desjardins peluuttaa joukkuettaan kuten hän sanoi tekevänsä, Vancouverin nelonenkin pelaa hyviä minuutteja.

Positiivisista asioista maalivahtipelin lisäksi pitää nostaa esiin Nick Boninosta, joka vaikuttaisi olevan hyvä lenkki ylivoimalle. Bonino ei ollut kentän näkyvimpiä pelaajia, mutta hänellä on hyvä kyky löytää vapaata tilaa ja vapaita pelaajia kentällä. Hän tuo toivottavasti Canucksin kakkosylivoimaan riittävän pätevän pelinrakentajan myös kauden aikana, mitä Kesler ei koskaan ollut. Enää en ihmettele hänen saamaan ylivoima-aikaa viime kauden Ducksissa, jossa Bonino oli Getzlafin ja Perryn jälkeen joukkueen hyökkäyksen kolmonen. Negatiivisena puolena pitää tästä sanoa se, että Boninon ja Kassianin yhteispeli ei toimi ainakaan vielä. En tiedä sitten kummassa on syy tuohon ja löytävätkö he toisensa kentällä, mutta toivoisin molempien olevan kakkosketjun pelaajia ensi kaudella.

Positiivinen asia oli myös Sbisan ja Stantonin puolustuspeli. Sbisa luisteli hyvin, hyödynsi ulottuvuutta ja pelasi fyysisesti. Hän kellotti melkein 26 minuuttia eikä tehnyt isompia virheitä. Tosin kiekonkäsittelijänä Sbisa ei näyttänyt hyvältä, mutta hänen roolinsa ei tule olemaankaan kovin kiekollinen kolmosparissa. Stanton näyttää kehittyneen vähän liikkeessä ja hän pelasi selvästi itseensä luottaen myös fyysistä peliä onnistuneesti. John Negrin oli puolestaan huonoin puolustaja, jonka olen nähnyt tällä tasolla pelaavan, koskaan. Myöskään Huskins ei vakuuttanut ollenkaan, vaikka onkin farmissa hyvä veteraani. Tömmernes sentään näytti joitakin lupauksia avaamalla peliä järkevästi hieman hitaan alun jälkeen.

-----

Calgarylla Sam Bennett oli erinomainen, vaikkei leukoja combinessa mennytkään. Flames-faneilla on syytä tyytyväisyyteen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucks voitti Calgaryn kotonaan 3-0. Flamesilla oli lähinnä ECHL/AHL-nippu pelissä ja Vancouverilla paljon aloituskokoonpanon miehiä, joten kunnollista kiekkopeliä ei nähty. Ryan Miller pelasi ensimmäisen pelinsä puolikkaan Canucksin paidassa, Eriksson pelasi toisen puolikkaan. Vancouverin maaleista vastasivat Vey, Hansen ja Vrbata, Henrik Sedin sai syötön kaikkiin kolmeen maaliin. Pari viivaa:

- Horvat ja Vey onnistuivat jälleen. Vaikeaa tulee olemaan päätös siitä, kumpi putoaa pois mikäli toinen edes putoaa. Lisäksi nuorista Jensenkin onnistui jälleen ja hänenkin pelaamisensa vaikeuttaa tilannetta päätösten suhteen.

- Chris Tanev oli kentän paras pelaaja. Hän sai ison roolin ylivoimalla, joten näinköhän Taneville kaavaillaan kunnon roolia ylivoimassakin? Erinomaisena syöttäjänä ja kiekkovarmana pelaajana hän sopisi sinne. Hänellä ei vaan ole kovinkaan hyvä laukaus.

- Vrbatan ja Kaksosten pelissä alkaa näkyä pieniä hitsautumisen merkkejä. Vrbatalle seitsemän laukausta ja maali, jonka Kaksoset petasivat hienosti.

- Sbisa jatkoi hyviä otteita puolustuksessa roolissaan. Pelaaminen Tanevin kanssa helpotti tuota.

- Hamhuis-Bieksa kaksikkoa kaavaillaan kärkipariksi. Luultavasti Tanev saisi vierelleen Edlerin, jolla varmaan riittää ainakin näyttöhaluja surkean viime kauden jälkeen.

------

Jakub Markström lähti waivereihin. Vancouverilla ei ollut järkeä pitää ylhäällä kolmea molaria ja kun Läck on pelannut harjoituspeleissä pelkkää nollapelien putkea, niin Markström sai poistua. Moni fani pitää häntä huonona molarina heikon viime kauden jälkeen (tosin silloinkin tuli keväällä valinta AHLn parhaaksi molariksi). Edelleen hänellä on kuitenkin lahjoja, joten ehkä joku poimii hänet vielä. Sitä tosin saattaa vaikeuttaa 1.4 miljoonan dollarin sopimus.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Vancouverin leirillä on nyt 17 hyökkääjää ja ainoa helppo tiputus näistä on Cal O'Reilly. Tuosta nyt kaiken järjen mukaan pitäisi vielä vähintään kaksi tiputtaa, ehkä kolme. Pakkeja on kahdeksan ja niillä lähdettäneen liikenteeseen ellei sitten Corradoa laiteta vielä alas. Mutta ketkä kaksi hyökkääjistä karsitaan? Jensen ansaitsisi paikan ylhäällä, mutta hänet on helppo tiputtaa alas, joten siitä syystä hänet nyt varmaan laitetaan farmiin. Viimeisestä paikasta sitten kilpailevat Horvat ja Shinkaruk ellei fyysisyydestä karsita ja esim Sestito heitetään waiverin kautta farmiin. Vaikea uskoa tuohon Sestiton poistamiseen, vaikka sekä Horvat että Shinkaruk ovat pelanneet todella hyvin. Jos kolme hyökkääjää karsitaan niin sitten kaikki nuoret hyökkääjät luultavasti karsitaan vielä rosterista.

Oma veikkaus on nyt, että viimeisien tiputusten kohteeksi joutuvat Corrado, Jensen ja Shinkaruk. Viimeksi mainitulle tilanne olisi jo viime kaudelta tuttu. Hyväkään leiri ei siis riittäisi vieläkään paikkaan NHL:stä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Shinkarukin ja Jensenin pudottamiset pois olisivat siinä mielessä odotettuja, että kumman tahansa voi kutsua takaisin ylös heti kun tulee loukkaantuminen tai muuten kaivataan piristystä (Horvatilla tilanne on erilainen, kun häntä ei voi AHL:aan laittaa). Mutta hankala valmennuksen on Jensenista ja Shinkarukista nyt nähdyillä otteilla päättää. Jensen on mennyt mielestäni eteenpäin viime kaudesta ja ansaitsisi paikan, mutta Shinkaruk on todella yllättänyt minut. Vuosi pelaamatta vamman vuoksi ja pelaa tuolla tasolla. Tosin kyseessä ei ole kuin harjoituspelit, mutta hänen tekemää neljää pistettä kahteen peliin enempää on vaikea pyytää.

Ensi yönä Canucks on laittamassa jalkeille mielenkiintoisen nuorisokentän Arizonaa vastaan, kun ketjuksi kootaan nuo ykköskierroksen varaukset Shinkaruk-Horvat-Jensen. Molemmilla joukkueilla lienee tässä vaiheessa syksyä jo melko NHL-voittoiset kokoonpanot, joten nuoret kaverukset joutuvat kovaan testiin.

---

Markström läpäisi waiverit ja pelaa Uticassa ensi kauden. Odotin Cannatan lyövän ensi kaudella farmissa läpi, mutta nyt siellä kisaavat peliajoista ruotsalaisvahdit Eriksson ja Markström. Toivottavasti tuo kilpailuasetelma poikii hyvän tuloksen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
nuck kirjoitti:
Ensi yönä Canucks on laittamassa jalkeille mielenkiintoisen nuorisokentän Arizonaa vastaan, kun ketjuksi kootaan nuo ykköskierroksen varaukset Shinkaruk-Horvat-Jensen. Molemmilla joukkueilla lienee tässä vaiheessa syksyä jo melko NHL-voittoiset kokoonpanot, joten nuoret kaverukset joutuvat kovaan testiin.
Canucks hävisi tuon pelin melko saamattoman näköisen esityksen jälkeen 2-4 (Canucksin maalit Derek Dorsettille ja Radim Vrbatalle) ja nuorisokenttä ei paljon pelannut, joten eipä tuosta juuri paljon käteen jäänyt. Ilman terävästi torjunutta Ryan Milleria numerot olisivat olleet vieläkin rumemmat. No, ehkä joukkueelle tappio saattaa opettaa jotain enemmänkin?

Vancouverin puolelta Linden Vey oli jälleen hyökkäyspäähän luova, mutta omiin pelaamisessa oli näkyviä heikkouksia aika ajoin. Lisäksi aloituksissa Vey ei ole ollut kovinkaan hyvä - Arizonaa vastaan häntä vietiin pahasti 6-13 aloituksissa. Hänen vahvuutensa sopivat mielestäni pelaamaan paremmin keskelle, mutta siellä on myös selvemmin näkyviä heikkouksia. Desjardins ei tosin antanut pelin jälkeen yhtä huonoa arvosanaa Veyn puolustuspelaamisesta kuin minä.

He looks like he has played a while in the league. That’s a good sign. I thought he was pretty good again tonight. I think he’s still a young guy, too, and he’s got to learn the league a little bit. But I thought he made some good offensive plays. Defensively he was OK — I don’t know if he was great. He’s a guy that will get better and I know he’ll work at it.

Kapteeni Henrik Sedin kehui Veyta lähinnä tämän peliälystä pelin jälkeen;

Very smart player. He’s always in the right spot. He makes good plays. He makes players around him better, I think. That’s a good sign with a young player. And he shows poise on the power play. So far, so good.

Hyvää Veyn harjoitusleirissä ja -peleissä on ollut ainakin se, että en pidä häntä enää pelipaikkaan haastavana pelaajana. Mielestäni Veylle kuuluu paikka joukkueesta ja itse antaisin hänelle ainakin alkuun paikan kahdesta ensimmäisestä ketjusta. En vain tiedä olisiko hän parempi laidalla vai keskellä.

Ykkösketjun peli näyttää puolestaan jo hyvältä ylivoimilla, mutta tasakentin on vielä hiomista. Ketju on tehnyt kolmeen peliin 11 pistettä, joista vain kaksi pistettä tasakentin. Eiköhän se tasakenttäpelikin sieltä vielä löydy. Ylivoiman onnistuminen olisi ainakin tärkeää Vancouverille, joka oli viime kaudella NHL:n 26. paras yv-joukkue. Vrbata ja Vey ovat kuulunevat kummatkin ensimmäiseen ylivoimakoostumukseen, Bonino puolestaan vahvistaa (toivottavasti) toista ylivoimakentällistä.

Vrbata pitää Sedinien kanssa pelaamisesta, mutta kertoi itsekin ketjun kaipaavan vielä lisää hioutumista;

I’d say they’re probably even better than when you play against them. They’re great players, great people. I feel I am in a good spot with them.

Offensively, it can always go better, but I think it’s going very well. Maybe defensively, we need to be a little better in our zone. But there’s still time before Game 1. We’ll work on that.

Ikävänä puolena pelissä oli sekavan esityksen lisäksi Frankie Corradon loukkaantuminen.

Vancouverilla on vielä kaksi peliä aikaa hioa peliään ennen kauden alkua, kun Canucks pelaa kahdesti Oilersia vastaan. Tällä hetkellä pelissä vaikuttaisi olevan joitakin ongelmia, jotka pitää saada ratkottua. Nyt jättäisin nuorisokenttäkokeilut ja muut vastaavat kokeilut tekemättä. Tällä hetkellä omat kentälliset ja pakkiparit menisivät näin;

D. Sedin - H. Sedin - Vrbata
Higgins - Bonino - Vey
Burrows - Horvat - Kassian
Dorsett - Richardson - Hansen
Matthias
Sestito

Hamhuis - Bieksa
Edler - Tanev
Sbisa - Stanton
Weber

Vey ja Bonino voisivat vaihtaa paikkaakin. Noissa ketjuissa ja pakkipareissa pitää ottaa huomioon se, että harjoituspeleissä tietyt pelaajat eivät ole selvästikään laittaneet parastaan kentälle. Tai sitten olen pahasti huolissani ensi kauden suhteen etenkin Burrowsin, Kassianin, Higginsin, Matthiaksen ja Sestiton pelaamisista.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver voitti viime yönä harjoituspeliensä toiseksi viimeisessä pelissä Edmontonin 2-1. Canucks oli liikkeellä ilman ykkösketjuaan, mutta vastaavasti puolustus pelasi todennäköisellä avauskuusikolla. Maalilla pelannut Eddie Läck oli jälleen varma ja hyökkäyksestä erottui Derek Dorsett. Peli jätti kuitenkin jälleen muutaman kysymysmerkin ja sekoitti omissa papereissani pakkaa entisestään:

- Shawn Matthias pelasi selvästi harjoituspeliensä parhaan pelin saadessaan paikan hänelle tutuimmalta sentterin tontilta. Yli 190-senttisenä pelaajana Matthias toisi kokoa keskustaan, mutta jos hän ottaa paikan, niin kuka putoaa pois? Henrik Sedinilla on varma sentterin paikka ykkösestä, samoin pitäisin Brad Richardsonin paikkaa nelosketjussa varmana jos ja kun hän kuntoutuu kauden alkuun mennessä. Matthiasta en näe kakkosketjussa, joten hänelle sopivin paikka olisi kolmosketju, jossa hän taistelisi luultavasti Bo Horvatia vastaan. Horvat on pelannut hyvin ja uskoin jo, että hänelle oltaisiin tarjottu paikkaa, mutta Horvat jätti pelin kesken Oilersia vastaan saatuaan Pitlickilta puhtaan ja kovan avojään taklauksen. Horvat nousi heti jäästä eikä tilanne vaikuttanut pahalta, mutta ilmeisesti olkapää kipeytyi kun hän ei pystynyt pelaamaan loppuun. Näinköhän Matthias ottaa kuitenkin paikan kolmosen keskeltä Horvatin vamman vuoksi?

- Nick Bonino parantaa peli peliltä ja pidin paljon hänen pelistään. Luistelijana Bonino ei vakuuta, mutta hänellä on hyvä pelisilmä, kyky olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, hyvä työmoraali ja hän on oivaltava syöttäjä. Laitureista etenkin Oilersia vastaan hyvin pelannut Alex Burrows ja Chris Higgins selvästi paransivat peliään Boninon kanssa. Tämä jättää kysymyksen Linden Veyn roolille. Ottavatko kokeneemmat Burrows ja Higgins kakkosketjusta laiturin roolit ja miten lähinnä hyökkäyspäässä edukseen esiintynyt Vey sopeutuisi kolmosketjun rooliin (jonne ovat tarjolla myös Zack Kassian ja Jannik Hansen)? Kassianin pitäisi pelata loukkaantumisen jälkeen vielä Canucksin viimeisessä harjoituspelissä.

- Nuorista hyvin pelannut Hunter Shinkaruk jäi Nicklas Jensenin varjoon Oilersia vastaan ja pistettiin farmiin (farmiin sai kutsun myös Cal O'Reilly). Shinkarukin otteisiin pitää olla kuitenkin tyytyväinen, eikä minulla ollut oikein realistisia odotuksia hänen ottavan paikkaa kahdesta ensimmäisestä ketjusta (jonne hänen vahvuutensa sopivat) vuoden pelaamattomuuden jälkeen. Siihen nähden mistä lähtökohdista hän tuli, hän selvästi ylitti odotukset. Luultavasti hän saa Uticassa ison roolin ja toivottavasti kehittyy kokonaispelissään. Ensi vuonna on realistisempaa odottaa häneltä jo pysyvää paikkaa ylhäällä. Hyvin pelannut Jensen pysyi vielä ylhäällä.

Tällä hetkellä Canucksin paletti avauskokoonpanon suhteen vaikuttaa olevan hyökkäyspäästä aika lailla auki ja onneksi en joudu tekemään pelaajavalintoja.

---

Oilersin puolelta pitää kehua Nursea, josta Oilers on saamassa hyvän puolustajan tulevaisuuteen.

---

Ja mainittakoon vielä prospectipuolelta, että mononukleoosista koko kesän kärsinyt toisen polven kiekkoilija Cole Cassels valittiin Oshawan kapteeniksi.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouverin hyökkäys harjoituspelien viimeiseen peliin Edmontonia vastaan:

D.Sedin-H.Sedin-Vrbata
Higgins-Bonino-Burrows
Jensen-Matthias-Kassian
Hansen-Vey-Dorsett

Brad Richardson on jo harjoitellut normaalisti, mutta häntä päätettiin vielä lepuuttaa. Bo Horvatilla on muutaman päivän lepojakson vaativa olkapäävamma. Tom Sestito on ansaitusti katsomossa. Mielenkiinto hyökkäyksessä kohdistuu kakkosketjuun. Kehittyykö noiden kolmen välinen kemia entisestään? Edellisessä pelissä siitä oli viitteitä. Tuo asia ratkaisee Veyn ja Kassianin alkukauden roolia.

Muuta seurattavaa on lähinnä kolmosketjussa. Matthias ja loukkaantumisen jälkeen kentille palaava Kassian pelasivat viime kaudella ajoittain hyvin yhteen. Kaksi isoa pelaajaa voisivat muodostaa hyvän parin kolmoseen onnistuessaan. Tämän kaksikon onnistumisella on puolestaan merkitystä Horvatin roolille. Mielenkiintoista myös nähdä miten Jensen pelaa vasemmalla puolella. Mikäli hän onnistuu, mahdollisuudet avauskauden kokoonpanoon kasvavat selvästi.

Puolustus (luultavasti, Bieksa ei tosin ollut aamujäillä):

Edler-Tanev
Hamhuis-Bieksa
Sbisa-Stanton

Odotettu avauskuusikko, tuossa ei mitään yllättävää. Edler on porukan mielenkiintoisin seurattava, hän on pelannut harjoituspelinsä hyvin ja vaikuttaisi jättäneen näiden pelien perusteella viime kauden ongelmansa taakse. Myös Tanevin pelaaminen kiinnostaa. Hän on saanut lisää voimaa ja on ainakin harjoituspelien perusteella parantamassa entisestään.

Maalivahdit:

Miller
(Läck)

Täälläkään ei mitään yllättävää. Molemmat maalivahdit ovat pelanneet vakuuttavasti tähän saakka ja etenkin Läck on ollut kuuma. Miller lähtee silti kauteen ennakkoon ykkösvahtina.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver voitti Oilersin 3-2 viimeisessä harjoituspelissään. Canucksin maaleista vastasivat Daniel Sedin, Higgins ja Vrbata, eli ykkönen toimi jälleen. Maalilla Miller oli hyvä. Vancouver vei pelin ensimmäistä puolikasta, jälkimmäisellä puolikkaalla Edmonton oli parempi. Desjardinsin mukaan Canucks ei ollut tuossa pelissä kokonaisuutena riittävän hyvä ja näkemäni perusteella olen samaa mieltä. Tasaisen hyvästä 60 minuutin pelaamisesta jäätiin kauas.

Parit viivat:

- Ykkösen peli toimii koko ajan paremmin. Vrbata tekee paljon näkymätöntä työtä kiekottomana ja on ollut ketjulle paljon muuta kuin pelkkä maalintekijä tähän asti. Ansaittu pelin ykköstähti.

- Stantonilta puolustuksessa vahva peli. Perusvarmaa puolustusta fyysisellä pelillä ja yksi syöttö. Hän jatkaa viime kaudelta tuttua pelaamistaan ja saattaa jopa vähän nostaa asemaansa.

- Sbisa jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Hän on ehkä puolustuksen paras suoraluistelussa ja siksi hyvä nostamaan kiekkoa omista ylös. Oilersiakin vastaan nähtiin pari kertaa, kun Sbisa nosti kiekon laidaltaan ylös antaen muille mahdollisuuden vaihtoon. Hänen puolelta ei myöskään yleensä tulla läpi ainakaan luistelemalla ja hän käyttää liikettään hyödyksi hyökkäyspäässäkin ajamalla maalille kiekottomana aiheuttamalla vastustajalle päänvaivaa merkkauksissa. Lisäksi Sbisa selvästi pitää taklaamisesta ja on hyvä siinä. Jos viime kausi (jonka aikana Sbisa kärsi kolmesta isosta loukkaantumisesta) jätetään laskuista pois, Sbisa oli Ducksin puolustuksen ahkerin taklaaja kolmena kautena peräkkäin, eikä ihme.

Mutta... hän on tehnyt nyt pelistä toiseen isoja ajatusvirheitä. Noita virheitä ei ole tullut "kuin" yksi tai kaksi pelissä, mutta nuo ovat jättäneet hänen hyvät hetkensä varjoon. Katsokaa vaikka Canucks-Oilers pelin koosteesta Yakupovin maali.. Tuollaiset junnuluokan virheet paistavat monille silmään paljon enemmän kuin muuten hyvä peli. Etenkin High-Light -koosteita katsovat näkevät vain tämän puolen. Valmennuksen kunniaksi on sanottava, että tuo virhe ei vaikuttanut millään lailla Sbisan peliaikaan. Hän aloitti heti seuraavassa vaihdossa. Tortorellan aikana virheet näkyivät jo harjoituspeleissä peliaika-rangaistuksina, mutta Desjardinsilla ja Lidsterilla näyttää olevan erilainen tapa. Pelaajat ovat ihmisiä eikä koiria, joten olen tyytyväinen tästä linjasta. Lidsterin pitää silti vielä istua Sbisan kanssa usein alas, mikäli nuo jatkuvat kauden aikana.

- Kassian oli surkea. Toivottavasti kyse oli vain ensimmäisestä pelistä loukkaantumisen jälkeen.

- Vey ei tehnyt nelosessa mitään hyödyllistä. Hänen pitää saada paikka kolmesta ensimmäisestä ketjusta ollakseen hyödyksi, mielummin kahdesta kärkiketjusta. Saa nähdä...
 
Viimeksi muokattu:

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
- Kassian oli surkea. Toivottavasti kyse oli vain ensimmäisestä pelistä loukkaantumisen jälkeen.

- Vey ei tehnyt nelosessa mitään hyödyllistä. Hänen pitää saada paikka kolmesta ensimmäisestä ketjusta ollakseen hyödyksi, mielummin kahdesta kärkiketjusta. Saa nähdä...

Kaksi ensimmäistä ketjua vaikuttavat nyt lukituilta, mutta tosiaan alemmat ketjut ovat vielä vähän hämärän peitossa. Kolmoseen on tyrkyllä ainakin Hansen, Jensen, Horvat, Matthias, Kassian ja Vey. Paljon tietysti riippuu siitä on Richardson jo täydessä tikissä. Mikäli ei ole niin Matthiaksen itse laittaisin nelosen keskelle. Siihen sitten vähän vastustajasta riippuen Sestito toiseen laitaan (mieluummin joku enemmän käsiä omaava) ja toiseen sitten kiekollisempi kaveri. Jos jotain hahmottelisi niin

Sestito/Jensen - Matthias - Hansen/Dorsett

Näin kolmoseen jäisi sitten

Vey - Horvat - Kassian

Näillä ketjuilla pitäisi olla kolme ketjua, jotka pystyvät tekemään maaleja ja nelosestakin löytyy käsiä enemmän kuin aikoihin (koskaan?). Sitten kun Richardson palaa niin hänet neloseen ja Jensen varmaankin tippuu silloin farmiin. Mutta farmissa on sitten Jensen ja Shinkaruk kärkkymässä paikkoja ylhäältä ja muutenkin rosterissa on hyvin pelaajia jotka voivat pelata ylempänäkin ketjuissa (Vey, Kassian, Hansen, Matthias). Tuntuu, että näin laajaa rosteria ei ole ollut ihan hetkeen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Minä en haluaisi nähdä Jensenia nelosessa, mutta en yllättyisi jos hän siellä saisi aloittaakin. Hän on mielestäni tällä hetkellä koko hyökkäyksen huonoin pelaaja omassa päässä (ehkä Kassianin kanssa), ja etenkin kiekottomana. Oilersiakin vastaan hän oli ongelmissa oman pään pelissä ja kimpoili sinne tänne ilman kunnollista ajatusta. Toisessa päässä karvaus ei taas ole esimerkiksi Dorsettin, Hansenin tai Matthiaksen tasolla. Hänellä on yksi parhaista laukauksista, rohkeutta ajaa maalille laidaltaan ja pitkät kädet, joten sopivassa roolissa hän voisi olla hyvä maalintekijä, mutta mielestäni hän ei sovi neloseen vaikka Canucks tuleekin pelaamaan aikaisempaa tasaisemmilla ketjunkäytöillä.

Kokonaisuutena Jensen näytti harjoituspeleissä olevansa mielestäni NHL-tasolla hyökkäyspäässä ja hän teki joka pelissä vahvoja nousuja sekä suojasi hyvin kiekkoa. Se on kuitenkin vielä epäselvää, onko hänestä NHL-pelaajaksi pysyvämmin ensi kaudella. Tällä hetkellä vapaita paikkoja ei kuitenkaan oikein ole (ainakaan sen perusteella miten joukkuetta on peluutettu), mikä on sääli kun olisi nuori -93 syntynyt tulevaisuuden pelaaja tulossa. Jensenilla ei ole kuitenkaan AHL:stäkään kuin alle 100 peliä kokemusta (vertailuna Veylla on sieltä jo reilut 200 peliä) ja sen lisäksi, että hänelle ei oikein löydy tilaa, mielestäni Jensenille tekisi hyvää kehittää puolustuspeliään kuntoon muualla kuin nelosketjussa. Farmissa hän saisi varmasti selvästi isomman roolin.

Mutta ilmeisesti Canucks kuitenkin suunnittelee antavansa hänelle roolia, kun Jensen on vieläkin mukana?

Sestitoa en haluaisi myöskään nähdä ylhäällä tässä tilanteessa, jossa hyviä syvyyspelaajia on tosiaan enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella. Hän on ahkera tappelija, mutta häviää usein isojen miesten väliset matsit ja häviää pelillisesti Matthiakselle, Hansenille, Dorsettille, Veylle tai Horvatille aika selvästi. Sestiton mukanaolo ei ole myöskään vaikuttanut yhtään muiden pelaajien loukkaantumisiin verrattuna aikaan ennen Sestitoa. Hänen hyötynsä on lähinnä pelkästään viihdepuolelle menevää ja usein vastustaja vain hyötyy mikäli saavat fyysisellä pelillä Sestiton hermostumaan. Canucks on pyrkinyt lisäämään joukkuekovuutta, mikä onkin mielestäni oikea tapa kehittyä fyysisessä pelissä.

Minä kasaisin kaksi alinta ketjua nyt ehkä näin (olettaen, että Burrows ja Higgins pelaavat kakkosen laidoilla):

Vey-Matthias-Kassian
Dorsett-Richardson-Hansen
Horvat
Jensen
Sestito

Horvat oli tosin jo kiinni tuossa kolmosen sentterin paikassa ja ilmeisesti hän olisi pelikunnossa kauden alkuun mennessä? Minulla ei ole myöskään tietoa Veyn sopeutumisesta vasemmalle puolelle.

Kokonaisuutena Canucksin pienissä mahdollisuuksissa yksi tärkeimmistä asioista lepää tässä hyökkäyksen leveyden varassa. Uskon ykkösen parantavan onnettomasta viime kaudesta, mutta kuinka paljon? Lisäksi, onko joukkueella kunnollista kakkosketjua ja mitä Keslerin lähtö tekee kokonaisuudelle? Bonino voi näkemäni perusteella tehdä pisteitä, mutta hänestä ei ole sellaista hyötyä oman pään peliin tai aloituksiin kuin Keslerista. Syvyyttä hyökkäyksessä onneksi kuitenkin on ja sen pitää onnistua. Desjardins tiedostaa tämän ja tulee peluuttamaan joukkuetta entistä tasaisemmin. Hyökkäys tulee perustamaan peliään myös aikaisempaa enemmän kiekonhallinnan ja hyökkäävän pelin suuntaan ja siihen löytyy käsiä nyt alemmistakin ketjuista.

Hyökkäys on muuttunut viime kaudesta aika paljon. Uusista pelaajista Vrbata, Bonino, Vey ja Dorsett ovat kaikki esiintyneet harjoituspeleissä hyvin. Tavallaan uusiksi voisi laskea myös Matthiaksen ja Horvatin (mikäli hän ottaa paikan), vaikka Matthias tulikin jo viime kauden siirtojen takarajalla.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mutta ilmeisesti Canucks kuitenkin suunnittelee antavansa hänelle roolia, kun Jensen on vieläkin mukana?
Nyt voidaan sulkea hetkeksi Jensen avauskokoonpanon suunnitelmista. Canucks nimittäin laittoi tanskalaisen tänään farmiin kasvamaan. Mielestäni oikea veto, kun paikkoja ei oikein ollut. Harjoituspeleistä Jensen kirjasi kuuteen peliin neljä pistettä, mutta iso osa peliajasta meni kahdessa alemmassa ketjussa. Parasta oli se, että tänä vuonna hän antoi merkkejä kehityksestä ja voi hyvinkin saada kauden aikana näyttöpaikan. Farmissa Jensenille on luvassa iso rooli.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Minä kasaisin kaksi alinta ketjua nyt ehkä näin (olettaen, että Burrows ja Higgins pelaavat kakkosen laidoilla):

Vey-Matthias-Kassian
Dorsett-Richardson-Hansen
Horvat
Jensen
Sestito

Ei se kauaksi heittänyt meidän arviot kokoonpanoista, mutta Matthias ja Richardson vaihtoivat vielä paikkoja ja ilmeisesti avauksessa mennään ketjuilla

Sedin - Sedin - Vrbata
Higgins - Bonino - Burrows
Richardson - Vey - Kassian
Dorsett - Matthias - Hansen

Sestito syö poppareita. Tai näin Desjardins näki tilanteen vielä, mutta kun kyseessä on Calgary-peli niin fiilis voi muuttua vielä loppuhetkilläkin. Horvat ei ilmeisesti ole pelikunnossa, mutta kun pääsee siihen niin mielellään näkisin hänet kolmosen keskellä ainakin parin pelin ajan ja Vey siirtyy tällöin laitaan. Richardson katsomoon tai Matthiaksen tilalle. Tuo Richardson ei oikein maistu itselle tuossa kolmosen laidassa, mutta annetaan nyt mahdollisuus hänellekin. Ja Richardson ottaa tuon ketjun aloitukset, joten siinä mielessä hän on tällä hetkellä tärkeä lisä tuohon kolmoseen.

Pakistosta Bieksa kärsii vielä edellisen pelin vammoista ja mikäli ei kykene pelaamaan niin pakisto heikkenee merkittävästi. Lisäksi Corrado on vielä loukkaantuneena. Näin ollen pakisto on harjoitellut kokoonpanossa

Hamhuis - Sbisa
Edler - Tanev
Stanton - Weber

Siellä ei saisi Sbisa, Edler tai kolmospakkipari paljoa höntyillä. Jäähän siihen kaksi luotettavaa pakkia jäljelle.

Maalivahteihin homma ei pitäisi kaatua ainakaan harkkamatsien perusteella. Miller veti harkkamatsit ihan hyvällä tasolla (91,2 %), Läck ei juuri maaleja päästänyt taakseen (98,3 %). Jos tuollaisella prosentilla jatkaa runkosarjassa niin voi vaikka syrjäyttääkin Millerin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ajattelin kirjoittaa tänne omia sekavia ja sekalaisia ajatuksiani näin kauden alla jonkinlaisen kausiennakon tyylillä.

Muutosten aika

Vancouverissa on nähty tämän vuoden puolella enemmän muutoksia kuin koskaan seurahistoriassa muutamien kuukausien sisällä. Joukkue on vaihtanut presidenttinsä, managerinsa, valmennuksensa, ykkösmaalivahtinsa, pelityylinsä ja ison osan hyökkäystään. Joku voisi sanoa jopa, että seuran koko ideologia on vaihtunut. Jälkiviisaat sanovat oikean ajan olleen jo muutama vuosi sitten, mutta joka tapauksessa viimeistään nyt kaupungissa puhaltavat uudet tuulet.

Vancouverin edellinen joukkueen rungon rakentaminen alkoi 2007-08 kauden tienoilla. Tuota runkoa koettelivat monet isot asiat, kuten kahden pelaajille tutun ja läheisen pelaajan (Luc Bourdon ja Rick Rypien) kuolemat, mutta tuo runko tiivistyi yhteen monen mutkan kautta ja saavutti huippunsa vuoden 2011 Stanley Cup finaaleissa. Himoittua seuran ensimmäistä Stanley Cup -juhlaa Vancouverissa ei kuitenkaan koskaan nähty Bostonin voittaessa finaalisarjan seitsemännessä pelissä kesäkuun 15. päivänä 2011.

Tuon kirvelevän ja edelleen painajaisia aiheuttavan päivän jälkeen Vancouverissa tultiin hiljalleen alas, kunnes viime kaudella saatiin todellinen pohjakosketus kellariin. Nyt tuolta kellarista yritetään ponnistaa ylöspäin ja edessä on uuden opettelu ja yhteenkasvaminen. Seuran johdossa tuo yritetään tehdä koskettamatta pohjaa ja monien avainpelaajien jatkuvat sopimukset sekä veteraanipelaajien hankinnat pitävät osaltaan tästä huolen, Silti joukkueen runkoon ja sen ympärille on tulossa lähikausien aikana isoja muutoksia.

Canucksin yllä leijuu epätietoisuus

Iso tulevaisuuteen vaikuttava avainkysymys tämän hetken Vancouverin joukkueesta on, missä joukkue tällä hetkellä menee? Se tiedetään, että viime kaudella vain kuusi joukkuetta keräsi vähemmän voittoja kuin Canucks. Sekin tiedetään, että ainoastaan täydellisesti romahtanut Buffalo teki viime kaudella vähemmän maaleja kuin Vancouver. Myös se on tiedossa, että Vancouver teki NHLn kolmanneksi vähiten ylivoimamaaleja. Mutta kuinka huono Canucks oikeastaan oli lahjakkuudeltaan ja voisiko tästä rungosta silti saada vielä voittavaa jääkiekkoa pelaavan joukkueen oikeanlaisella kemialla?

Pitää muistaa se, että viime kaudella uusi valmentaja John Tortorella hävisi pukukopin jossain vaiheessa kautta. Sitä ennen, vielä viime vuoden joulukuussa, Canucks ei ollut ollenkaan hassumpi joukkue, Vancouver voitti joulukuussa 13 pelaamastaan pelistä 10 ja kolmesta tappiosta kaksi tuli vasta rangaistuslaukauksissa. Canucksin saldo joulukuun lopussa ja runkosarjan puolivälissä oli vielä ihan hyväkin 23-11-7. Sen jälkeen tapahtui kuitenkin jotain merkittävää ja koko loppukausi oli erittäin tuskallista katsottavaa, josta Vancouverissa kerrotaan erilaisia kauhutarinoita vielä vuosienkin päästä.

Viime kauden ensimmäinen puolikas antoi kuitenkin viitteitä siitä, että viime kauden joukkue ei ehkä ollut ihan niin huono kuin erilaiset tilastot kauden jälkeen kertovat - keväällä nähty syväsukellus oli vain jotain sellaista, jota en muista nähneeni. Se, kuinka iso painoarvo tuolla viime kauden ensimmäisellä puolikkaalla on tämän hetken tilanteen kanssa, ei tosin ole välttämättä kovin relevantti kysymys enää tänä päivänä isojen muutosten jälkeen. Ehkä se voisi kuitenkin kertoa siitä, että joukkueen ydin voisi saada oikealla pelityylillä, kemialla ja hyvällä maalivahtipelillä pelinsä toimimaan siten, että Canucks tulisi haastamaan playoff-viivaa, eikä haastattelemaan Connor McDavidia.

jatkuu...
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Jatkuu edellisestä

Muutosten kesä


Vancouverin uusi manageri, pitkään muun muassa Bostonissa kakkosmanagerin tehtävissä toiminut Jim Benning joutui heti tullessaan varsin haastavan pöydän ääreen. Canucksin edellinen manageri Mike Gillis oli kasannut finaaleissa käyneen ja pääosin hienosti menestyneen, mutta jo ikääntyneen ryhmän, joka oli menossa alaspäin. Vancouverin kopissa luoton menettänyt valmennus oli saanut potkut, Canucks oli onnistunut hävittämään maalivahtinsa Roberto Luongon ja Cory Schneiderin ja seuran tärkeä hyökkääjä Ryan Kesler oli haluamassa uutta alkua ja uusia menestysmahdollisuuksia uralle.

Benningin ensimmäinen tehtävä ja päämäärä oli saada tärkeä Kesler jatkamaan joukkueessa. Hän kävikin viikon verran keskusteluja Keslerin kanssa jatkosta, mutta Kesler oli ilmeisesti jo näkemässä itsensä muualla. Benning ei halunnut voimakastahtoisen hyökkääjän synnyttävän eripuraa seuran sisällä eikä hän halunnut omien sanojensa mukaan pelaajaa, joka ei joukkueessa halunnut jatkaa. Näin ollen Benningin epäkiitolliseksi tehtäväksi uutena managerina jäi Keslerin kauppaaminen, Ja tuota asiaa vaikeutti merkittävästi Keslerilla sopimuksessa oleva NTC (siirtoja estävä pykälä ilman pelaajan halua).

Kesler jätti uudelle managerille vaihtoehdoiksi tasan kaksi seuraa (tällä hetkellä huipulla olevat Chicago ja Anaheim), joihin hän suostui siirtymään ja Benningin oli saatava kauppa aikaan jomman kumman kanssa tai istutettava Kesleria kotona. Koko NHL tiesi tilanteesta ja Benningin kädet olivat sidotut, joten kauppa oli erittäin hankala saada näyttämään edes kelvolliselta. Lopulta Kesler myytiin Anaheimiin, josta Vancouveriin siirtyi hyökkääjä Nick Bonino, puolustaja Luca Sbisa ja menneen kesän ensimmäisen kierroksen varausvuoro (Jared McCann).

Keslerin kaupan lopullista tuomiota on vielä liian aikaista sanoa, mutta siihen nähden millaiset kortit Benningilla oli tuo kauppa pelata, Vancouverissa voidaan olla varauksellisen tyytyväisiä saatuun vastineeseen. Kaupan avainpelaaja Canucksin kannalta on Nick Bonino, joka tulee pelaamaan Keslerin jättämää kakkossentterin roolia. Pelaajana Bonino ei Keslerin jättämiä saappaita pysty täyttämään, mutta hän on nuorempi, melkein kolme kertaa halvempi ja hän teki viime kaudella enemmän pisteitä kuin Kesler. Nähtäväksi jää, oliko Boninon viime kausi hänen NHL-uransa tuhkimotarina. mutta ainakin harjoituspeleissä hän on esittänyt pirteitä otteita.

Saatuaan Keslerin kaupan päätökseen, Benningin piti ratkaista epäselväksi mennyt maalivahtikuvio. Viime kaudella John Tortorella nosti tulokas Eddie Läckin seuran ykkösmaalivahdiksi ja peluutti lopulta tulokasvahtia käsittämättömät 19 peliä peräkkäin. Roberto Luongo hävisi Vancouverissa peluutuksen jo toisen kerran (ensimmäinen kerta oli Vigneaultin aikana Cory Schneideria vastaan) ja tämä riitti tähtivahti Luongolle, joka kaupattiin Floridaan. Läck pelasi paljon paremmin mitä varmaan kukaan seuraa läheltä seuraava pystyi ennustamaan ja hän on tehnyt paljon töitä kehityksensä eteen, mutta Benningin näkemyksen mukaan olisi ollut liian suuri riski lähteä kauteen Läck/Markström -kaksikolla.

Epävarman maalivahtitilanteen vuoksi Benning kiinnitti Vancouverin maalille kesän vapaiden agenttien markkinoiden suurimman nimen, Ryan Millerin, kolmen vuoden ja kuuden miljoonan dollarin vuosikohtaisella sopimuksella. Miller varattiin Buffaloon aikanaan Benningin oltua siellä seuran varaustoiminnassa tärkeässä roolissa, joten pelaaja ja Canucksin tuore manageri tunsivat toisensa hyvin. Viime kaudella Miller Buffalossa erinomainen, mutta ei sopeutunut loppukaudella St. Louisiin ja pelasi lopulta heikohkot playoffit Chicagoa vastaan. Tämä jättää kysymyksiä hänen jatkonsa suhteen myös Vancouverissa, mutta kauteen lähdettäessä harvat pitävät enää Vancouverin maalivahtitilannetta epävarmana. Kirittäjänä toimiva Läck haastaa Milleria tosissaan, mutta tähtivahti Miller lähtee kauteen ykkösvahtina.

Keslerin tapauksen ja maalivahtikuvion ratkettua Benningin kolmas tärkeä missio oli valita seuralle uusi valmentaja yhdessä seuran presidentiksi tulleen Trevor Lindenin kanssa. Valinnassa päädyttiin lopulta viime kaudella AHLn mestaruuden voittaneeseen Willie Desjardinsiin, jonka perässä oli vahvasti myös Pittsburgh Penguins. Desjardins on varsin mielenkiintoinen nimi valmentajaksi. Hän on todellinen pelaajavalmentaja, joka kiersi jo kesällä muun muassa Ruotsissa tapaamassa Sedinin kaksosia, Eddie Läckiä ja Alex Edleria sekä kierteli omasta halustaan tapaamassa myös muita Vancouverin pelaajia Pohjois-Amerikan päässä.

Erittäin ihmisläheiseltä ja lämpivältä persoonalta vaikuttava kohta kuusikymppinen valmentaja on voittanut mestaruuksia joka paikassa missä hän on valmentanut, mutta hänellä ei ole kokemusta päävalmentajan pestistä NHL:ssä. Tämä jättää kysymyksen valmentajatilanteeseen. Desjardinsille pyrittiin petaamaan helpompi lähtö, kun hänen näkemyksiä painotettiin kesän pelaajahankinnoissa. Sekä Los Angelesista saapunut Linden Vey sekä NY Rangersista tullut Derek Dorsett ovat entisiä Desjardinsin valmennettavia WHL:n Medicine Hatista. Saa nähdä miten uuden valmentajan teesit istuvat Canucksiin, mutta yhdestä asiasta voi ainakin olla varma. Kun Alex Burrows puhui pelottelutaktiikalla lähestyvän John Tortorellan kanssa vasta joulukuussa viime kaudella, Desjardinsin kanssa keskusteluyhteys on jo alkanut.

Neljäs isompi asia kesällä oli tuoda ykkösketjuun Sedinin kaksosten peliin virkistävää vaihtelua. Sedinit ovat pelanneet jo pitkään viime kaudella pahasti sukeltaneen Burrowsin kanssa ja vaikka heidän yhteistyönsä onkin ollut viime kautta lukuun ottamatta toimivaa, Sedinien peliin kaivatiiin ehkä uutta piristystä. Näin ollen Benning hankki kahden vuoden sopimuksella vapaana agenttina olleen Radin Vrbatan, joka puolestaan ehti nähdä Phoenixissa jo riittävästi ja kaipasi muutosta omalle uralleen. Oikealta laukova Vrbata tuo Kaksosten peliin lisää variaatioita ja voi olla vielä onnistunut hankinta.

Puolustuksessa nähtiin kesällä vain yksi isompi muutos, kun Jason Garrison kaupattiin Tampa Bayhin. Viime kaudella nivusestaan kärsinyt Garrison olisi ollut NHLn kallein vitospakki, joten tämä siirto oli pitkälle taloutta tasapainottava kauppa. Lisäksi Garrisonin mukana saatiin riveistä pois yksi Gillisin antama puolustuksen NTC-sopimus. Riski Garrisonista luopumisessa tulee siinä vaiheessa, mikäli joku top4-puolustaja loukkaantuu pidemmäksi aikaa, mutta kauppa vapautti palkkatilaa enemmän kysymysmerkein varustettuihin kohteisiin (käytäntö vasta näyttää oliko tuo oikea päätös, vai olisiko ollut viisaampaa käyttää Garrisoniin laitetut rahat häneen, eikä esimerkiksi Milleriin).

Kokonaisuutena Vancouverin kesässä oli hirvittävä määrä muuttujia, joista osa oli pakon sanelemia. Canucks hankki kaksi uutta top6-hyökkääjää (Bonino ja Vrbata) menettäen Keslerin ja osan kaudesta kakkosketjussa viime kaudella pelanneen Mike Santorellin. Syvyydesta lähti sympaattinen turhake David Booth, jonka sopimus ostettiin ulos ja tilalle tuli hyvä energiapelaaja Dorsett sekä kaivattua liikettä ryhmään tuova nuori Vey. Puolustuksessa Garrison vaihtui Keslerin kaupassa tulleeseen Sbisaan. Iso muutos nähtiin tietysti myös maalilla Millerin tulon seurauksena. Luultavasti suurin muutos on kuitenkin valmennuksessa, jossa pukukopin menettänyt Tortorella vaihtui täysin päinvastaisella valmentajalla Desjardinsila. Kun näin isot muutokset ravistelevat kuitenkin seuraa kerralla, tämä saattaa hyvinkin heijastua kentälle etenkin alkukaudesta.

Jatkuu
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Jatkuu

Maalivahdit

Vancouverin ehkä vahvin alue ennakkoon on maalilla. Ryan Miller on jo pitkään huipulla pelannut kokenut entinen Vezina-voittaja, jonka merkitys Buffalossa on ollut jo pitkään suuri. Millerissa on kuitenkin myös kysymysmerkkinsä uutena maalivahtina. Hänen taitonsa eivät varmasti ole kadonneet Buffalon, St Louisin ja Vancouverin välillä mihinkään, mutta kysymysmerkiksi jätän sopeutumisen uuteen organisaatioon, uusiin pelaajiin ja uuteen maalivahtivalmentajaan. Eddie Läck on mennyt viimeisten parin kauden aikana isoja askeleita eteenpäin ja haastaa tosissaan Milleria siinä kuin viime kaudella Luongoa. Harjoituspeleissä Läck oli loistava.

Puolustus

Puolustus on pysynyt paperilla pitkälle samana kuin menneellä kaudella, sillä ainoa muutos on kolmosparissa Garrisonin ja Sbisan välillä. Isona tekijänä voi kuitenkin olla Alex Edlerin merkitys. Viime kaudella Edler menetti täysin itseluottamuksensa ja selvästi pelkäsi virheitä Tortorellan huutokoulussa, jonka seurauksena hän oli oman pään katastrofi - 39 lukemalla. Hän on parhaimmillaan pelatessaan vaistoilla ja mikäli hän saa unohdettua surkean viime kauden, hän voi olla vielä tärkeä pala kokonaisuutta. Kaudella 2011-12 Edler teki 49 pistettä ja hänen lahjansa riittävät tuollaisiin tehoihin jatkossakin, mikäli hän pelaa vahvuuksilla. Ikää Edlerilla ei kuitenkaan vielä ole 30-vuottakaan.

Puolustuksen kärkiparina tullee pelaamaan kokeneet Dan Hamhuis ja Kevin Bieksa, joilla on yhteistä pelitaustaa. Kanadan Olympiajoukkueessa viime kaudella pelannut Hamhuis on erittäin luotettava puolustaja ja parhaimmillaan vastustajien kärkipelaajia vastaan. Bieksa on puolestaan yksi joukkueen henkisistä johtajista ja hän tuo parhaimmillaan kentälle monipuolisen paketin kiekollista osaamista ja fyysisyyttä, mutta ajoittain myös riskejä ja virheitä. Hamhuisin tehtäväksi jääkin pakkiparinsa pelin varmistaminen. Samanlanen roolijako nähdään toisessa kärkiparissa, jossa Edler saanee vierelleen koko ajan eteenpäin menneen erittäin luotettavan ja hyvin liikkuvan Chris Tanevin, jonka kohdalla fanit odottavat tulevalla kaudella myös selvästi aikaisempaa isompaa hyökkäyspanosta. Tanev on vielä aliarvostettu puolustaja, mutta uskon, että ei ole pitkään.

Kolmas pakkipari muodostuu viime kaudella onnistuneen esiinmarssin Canucks-puolustukseen tehneestä Ryan Stantonista ja Luca Sbisasta. Molemmat ovat ahkerasti taklaavia puolustajia, mutta tässä yhtäläisyyden loppuvatkin. Sbisa on hyvin luisteleva, kovaa laukova ja kiekon kanssa riskialtis puolustaja, Stanton taas ei yritä tehdä kiekolla mitään ylimääräistä. Molemmat ovat Garrisoniin nähden selvästi fyysisempiä pelaajia, mutta en näe heidän onnistuvan mikäli he joutuvat pelaamaan isommassa roolissa. Kolmosparissa pidän tästä parista kuitenkin ennakkoon. Seitsemäntenä puolustajana aloittaa viime kaudella kuusi maalia ampunut Yannick Weber, jota voidaan käyttää kovan laukauksen ansiosta ylivoimilla.

Mielestäni Vancouverin puolustuksessa roolit vaikuttavat olevan ennakkoon hyvät, mutta edelleen puolustusta vaivaa tähtipuolustajan puute. Toisaalta niin tärkeää kuin sellaisen puolustajan mukanaolo olisikin, Canucks meni kolme vuotta sitten Stanley Cupin finaaleihin samojen Edlerin, Hamhuisin ja Bieksan johdolla. Muuten tämä joukkue ei kuitenkaan ole enää takavuosien joukkue, mutta mikäli puolustus pysyy kunnossa ja maalivahdit onnistuvat, tällä puolustuksella voidaan tavoitella pudotuspelipaikkaa.

Hyökkäys

Hyökkäys on paperilla vielä näin kauden alla paljon pahemmin auki kuin maalivahdit tai puolustus. Ykkösketju on onneksi selvä, kun Sedinit saavat Vrbatan vierelleen. Harjoituspeleissä kakkosketjuna on pyörinyt Boninon, Burrowsin ja viime kauden Vancouverin toiseksi parhaan maalintekijän Chris Higginsin muodostama ketju, mutta etenkin harjoituspeleissä pirteästi pelannut Linden Vey haastaa vielä tuota kolmikkoa eikä isokokoisen voimahyökkääjän Zack Kassianinkaan näkeminen kakkosketjussa kauden aikana ole mahdottomuus.

Kolmosketjun sentterin paikka oli jo menossa nuorelle Bo Horvatille, mutta hän loukkaantui Edmontonia vastaan pelatussa harjoituspeleissä ja ei liene pelikunnossa kauden alussa. Kolmosen laidoilla on nähty harjoituspeleissä mitä erilaisempaa pelaajaa, mutta uskoisin viime kaudella hyviä merkkejä tulemisestaan näyttäneen Kassianin aloittavan siellä kautensa. Kolmosen toisen laiturin paikasta ja nelosen paikoista taistelevat Vey, viime kauden siirtotakarajalla Luongo-kaupassa tullut isokokoinen Shawn Matthias, Desjardinsille tuttu Derek Dorsett, viime kaudella pahasti flopanut nopea tanskalainen Jannik Hansen, luotettavasti viime kaudella kolmosketjussa pelannut Brad Richardson sekä tappelija Tom Sestito.

Vancouverin hyökkäyksessä Ryan Kesler jättää ison aukon paikattavaksi, enkä usko Boninon pystyvän täyttämään Keslerin roolia millään yksi yhteen. Kuitenkin Bonino voi olla parhaimmillaan hyödyllinen sentteri ja hänellä saattaa olla Kesleria parempana syöttäjänä isompi merkitys laitureidensa hyökkäyspään peliin. Sedinin kaksosten pelaamisen merkitys on iso kokonaisuudelle ja Canucks-leirissä toivotaan Vrbatan nostavan heidän pelinsä tasoa. Muista hyökkääjistä uskon etenkin Burrowsin ja Hansenin parantavan viime kaudesta ja syvyyden toimivan viime kautta paremmin. Zack Kassian, Bo Horvat tai Linden Vey saattavat nousta vielä kauden aikana yllättäjäksi tästä joukkueesta ja minulla on toiveita Derek Dorsettin nousemisesta fanien suosikiksi. Kokonaisuutena hyökkäys on kuitenkin ikääntynyt ja uusia pelaajia ajetaan tänne sisään hiljalleen. Onneksi Vancouverin hyökkääjäprospectipuoli vaikuttaisi olevan erittäin hyvällä mallilla tällä hetkellä.

Hyökkäystä mieitittäessä kokonaisuutena on erittäin hankala sanoa, mihin suuntaan tämä hyökkäys on muuttunut viime kaudesta. Mukana voi olla parhaimmillaan jopa kuusi uutta hyökkääjää ja kun isojen roolien pelaajia on vaihtunut, kokonaisuuden toimimista on vaikea miettiä etukäteen. Valmennus peluuttanee joukkuetta aikaisempaa tasaisemmin ja tuolle on luotu mahdollisuuksiakin lisäämällä syvyyspelaajien laatua. Kärjen onnistuminen on kuitenkin avainasemassa ja Sedinien pitäisi parantaa viime kaudesta. Toisaalta Keslerin lähtö jättää ison kysymyksen sille, kuka pelaa ne kovimmat minuutit?

Vancouverin syvyyskartta

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Radim Vrbata
Chris Higgins - Nick Bonino - Alex Burrows
Linden Vey - Bo Horvat - Zack Kassian
Derek Dorsett - Brad Richardson - Jannik Hansen
Shawn Matthias - Linden Vey - Nicklas Jensen (AHL)
Tom Sestito

Dan Hamhuis - Kevin Bieksa
Alex Edler - Chris Tanev
Luca Sbisa - Ryan Stanton
Yannick Weber - Frankie Corrado (AHL)
Henrik Tömmernes (AHL) - Bobby Sanguinetti (AHL)

Ryan Miller
Eddie Läck
Jakob Markström (AHL)
Joacim Eriksson (AHL)

Ennuste

Canucks-leirissä on nähty niin paljon muutoksia joka puolella ja kun joukkue on nyt uuden opettelun edessä valmentajanvaihdon seurauksena, kuvittelisin alkukaudesta tulevan haastavan. Viime kausi jätti kuitenkin paljon näyttämisen nälkää monille kokeneille pelaajille, joten tämä voisi puhua positiivisen alkukauden puolestakin. Canucks ei ole mielestäni kuitenkaan kokonaisuutena enää huippujoukkue ikääntyneenä ryhmänä, mutta tavoitteena pitäisi olla mielestäni playoff-paikan haastaminen. Uskon siihen olevan mahdollisuudet, mikäli useampi pala joukkueessa loksahtaa paikalleen. Joka tapauksessa ensi kausi tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen kausi seurattavaksi ja mielenkiinnolla katson miten joukkuetta aletaan rakentamaan tästä eteenpäin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Nopea yön prospectikatsaus ennen Canucksin kauden ensimmäistä peliä:

- Canucksin toinen tänä vuonna ykköskierroksella varattu pelaaja, Jared McCann, on parantunut mononukleoosistaan kentille. McCann pelasi kauden ensimmäisen pelinsä SOO:n paidassa Sudburya vastaan tänä yönä ja aloitti kauden hienosti: 1+1 ja pelin ykköstähti. Tuosta on hyvä jatkaa ja McCann tulee olemaan ainakin minulla erityisen tutkan alla.

- OHL:n yön toisessa pelissä Jordan Subban syötti yhden maalin kun Belleville voitti Plymouthin 4-1. Subban on kuuden pelin jälkeen piste per peli tahdissa 1+5 tehoilla.

Kohta käynnistyy viimein Canucksin kausi ja ensimmäisessä pelissä vastaan tulee Flames. Mr. Smith laittoikin tänne jo tuon kokoonpanon. Bieksan pelikunnosta olen yrittänyt saada selvää, mutta en ole viime hetkien uutisia löytänyt. Ilmeisesti hän ei kuitenkaan pelaa, joten Canucks lähtenee noilla Mr. Smithin ilmoittamilla koostumuksilla:

D.Sedin - H.Sedin - Vrbata
Higgins - Bonino - Burrows
Richardson - Vey - Kassian
Dorsett - Matthias - Hansen

Hamhuis - Sbisa
Edler - Tanev
Stanton - Weber

Miller
Lack

Ensimmäiset tosipelit Canucks-paidassa Ryan Millerille, Radim Vrbatalle, Nick Boninolle, Linden Veylle, Derek Dorsettille ja Luca Sbisalle. Tästä alkaa myös Willie Desjardinsin NHL-ura ykkösvalmentajana, mielenkiintoinen ottelu edessä.

Edit: koko yön valvoneena ja kiekkoa katsoneena silmät harittavat jo niin pahasti, että näin Alex Burrowsin tekemän maalin. Eikä siinä vielä kaikki, tuo maali tuli ylivoimalla ja vielä kakkoskoostumuksella, joka ei saanut viime kaudella yhtään mitään aikaan. Burrows, ylivoimamaali ja kakkoskoostumus ei voi tarkoittaa muuta kuin unta tähän aikaan vuorokaudesta.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucks avasi kautensa 2-4 vierasvoitolla Calgarysta ja näin Willie Desjardins sai ensimmäisessä pelissään NHL-päävalmentajana voiton. Vancouverin maalit merkittiin Burrowsille, Kassianille, Vrbatalle ja Henrik Sedinille (tyhjiin). Flamesilta maalinteossa onnistuivat Byron ja Hudler. Vancouverin maalilla Ryan Miller torjui hänen ensimmäisessä pelissään Canucksin maalilla voiton, pelaten mielestäni hyvän pelin.

Vancouverin osalta hyökkäys toimi mielestäni kolmen kentän kohdalla ajankohtaan nähden hyvin. Pidin paljon ykkösen pelistä ja oli taas ilo nähdä Sedinien pelaavan kuten heiltä on totuttu. Vrbata on ollut mielestäni ketjulle niin hyvä kolmas lenkki kuin toivoin ja varauksin odotin. Sedien ketjun lisäksi kakkonen teki paljon hyvää työtä ja omiin ei ketjun aikana kovin paljon pelattu. Canucksin kakkosta en pidä kiekollisilta taitotasoltaan sellaisena mitä toivoisin kakkosketjun olevan, mutta ketju tekee paljon töitä ja pelaa omaan päähän hyvin. Erittäin hienoa nähdä Burrowsin onnistuvan maalinteossa heti ensimmäisessä pelissä. Muutenkin hieno nähdä kakkosylivoiman onnistuvan. Kun viime kaudella mentiin suunnilleen puoliväliin kautta ennen kakkosyv:n tekemää maalia, nyt sellainen nähtiin viiden sekunnin ylivoiman jälkeen. Tämä olisi tärkeä alue saada toimimaan. Boninolta erityisesti vahvaa alivoimaa kahden miehen vajaalla.

Kolmosketju jakoi ajatuksia. Kassian on selvästi vasta parantumassa loukkaantumisesta, mutta teki maalin ja pelasi ajoittain hyviä vaihtoja. Ei kuitenkaan kokonaisuutena vielä siinä kunnossa, missä hän viime kauden jälkimmäisen puolikkaan oli. Richardson oli taas mielestäni hyvä, vaikka on myöskin ollut pitkään sivussa leiriltä. Selvästi noiden kahden välinen kemia on kunnossa edelleen. Vey taas... hän ajattelee peliä koko ajan hyökkäyspäähän, oli luova ja väläytteli ajoittain, mutta puolustuspeliä on pakko saada paremmaksi. Kyse ei onneksi ole kiinnostuksesta. Vey tulee hyvin puolustuspäähänkin hyvää nopeuttaan käyttäen ja on periaatteessa usein oikealla paikalla, mutta ei saa hommaa täysin hoidettua loppuun asti. Oikealla valmennuksella ja kokemuksella tuo voidaan kuitenkin saada oikaistua.

Nelonen vaikutti hajanaiselta ryhmältä. Matthias oli hyvä alivoimilla ja teki töitä, mutta kiekollinen peli oli yksittäisiä nousuja. Dorsett pelasi selvästi näkymättömämmin kuin parissa harjoituspelissä. Hansen oli puolestaan mielestäni joukkueen huonoin eikä tehnyt juuri mitään positiivista. Todella harmi nähdä juutti tuollaisessa surkean viime kauden kunnossa. Ei voi kuin toivoa hänen saavan jotenkin pelinsä kasaan jatkossa, sillä hänellä on parhaimmillaan paljon annettavaa joukkueelle. Nykyistä Hansenia ei millään uskoisi pelaajaksi, joka oli työsulkukaudella Sedinien jälkeen joukkueen tehokkain pelaaja.

Puolustuksessa Edlerille ja Taneville tuli harvinaisen paljon virheitä (Edlerin viime kauteen nähden tosin ihan odotetusti). Tanev näytti parantunutta hyökkäyspeliään kuitenkin pariin kertaan, mutta Hiller oli päättänyt tehdä hänen yrityksensä tyhjiksi. Jos hän kuitenkin pääsee jatkossakin noin paikkoihin, tulostakin alkaa tulla varmasti. Jostain syystä minulla ei ole Edlerin pelaamisessa samanlaista jatkuvaa huolta nyt kuin viime kaudella oli, vaikka virheitä tulikin pari.

Mielestäni puolustuksen varmin oli muutaman harjoituspelin tapaan Stanton. Hän näyttää kehittyneen liikkeessä ja pelaa varman oloista peliä. Nähtäväksi jää, yllättääkö tämä waiver-hankinta vielä kaikki ja ottaa joskus paikan peräti top4-ryhmästä. Stantonin parina Bieksa pelasi ehjän pelin ja pidin hänen välittömästä väliintulostaan, kun Engelland esitti rohkeuttaan haastaessaan Daniel Sedinia. Kolmas pakkipari Hamhuis ja Sbisa toimi mielestäni pääosin hyvin, mutta tässäkin pelissä Sbisalle tuli yksi aivokatko oman maaliviivan takana. Kokonaisuutena olen tyytyväinen puolustuksen peliin, sillä vaikka kukaan ei noussut varsinaisesti esiin, kukaan ei myöskään täydellisesti pettänyt.

Miller oli mielestäni maalilla hyvä, nopeat poikittaisliikkeet ja näytti itsevarmalta. Ehkä hän ottaisi ensimmäisen Flamesin maalin takaisin, mutta missään nimessä tuota ei hänen piikkiin voi laittaa kuitenkaan. Hyvä esiintulo maalille uuteen joukkueeseen.

- Canucks tulee olemaan yksi heikoimmista aloittajajoukkueista, surkeaa työtä ympyrässä. Aloitukset 43-27 Flamesille, eikä Flames ole edes mikään huippujoukkue aloituksissa. Jotain pitäisi tuolle tehdä. Harvoin voittaa peliä, jos noin paljon antaa vastustajalle eteen.

- Pidin paljon valmennuksen peluutuksesta, järkevästi käytettyjä minuutteja oikeisiin paikkoihin. Ketään ei ylipeluutettu ja koko joukkuetta käytettiin hyvin, joten kukaan ei päässyt kylmäksi.

- Flamesilla Giordano ja Brodie esiintyivät jälleen erittäin hyvin. Kokonaisuutena uskon Flamesin vähän parantavan jos joukkue pysyy kunnossa. Ne yhden maalin pelit tietysti pystyä kääntämään, viime kaudella tuli ihan älytön määrä (olikohan 24?) yhden maalin tappiota ja tuollaista määrää joukkue ei kestä.
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Nelonen vaikutti hajanaiselta ryhmältä. Matthias oli hyvä alivoimilla ja teki töitä, mutta kiekollinen peli oli yksittäisiä nousuja. Dorsett pelasi selvästi näkymättömämmin kuin parissa harjoituspelissä. Hansen oli puolestaan mielestäni joukkueen huonoin eikä tehnyt juuri mitään positiivista.

Puolustuksessa Edlerille ja Taneville tuli harvinaisen paljon virheitä (Edlerin viime kauteen nähden tosin ihan odotetusti). Jostain syystä minulla ei ole Edlerin pelaamisessa samanlaista jatkuvaa huolta nyt kuin viime kaudella oli, vaikka virheitä tulikin pari.

- Canucks tulee olemaan yksi heikoimmista aloittajajoukkueista, surkeaa työtä ympyrässä. Aloitukset 43-27 Flamesille, eikä Flames ole edes mikään huippujoukkue aloituksissa. Jotain pitäisi tuolle tehdä. Harvoin voittaa peliä, jos noin paljon antaa vastustajalle eteen.

Otetaan muutamasta kohdasta kiinni. Nelosketju oli tosiaan heikoin lenkki ja ottikin kummatkin Calgaryn maalit vastaan. Ensimmäisen aiheutti puhtaasti Hansen, joka tosiaan oli Vancouverin pelaajista huonoin. Toinen meni sitten Edlerin piikkiin, joka tosiaan koomaili pariin kertaan. Itsellä ei ole noin suurta luottoa siihen, että Edler saa pelinsä järjestykseen, vaikka sitä toki kovasti toivon.

Aloitukset tosiaan hävittiin selvästi ja niissä varsinkin Vey oli heikko (22%). Horvat oli harkkamatseissa aloituksissa hyvä ja haluaisinkin nähdä kuinka Vey - Horvat - Kassian ketju toimisi. Richardson tosin pelasi hyvän pelin, mutta toisaalta hän varmasti parantaisi tällä hetkellä nelosen peliä. Edes se yhdeksän matsia kannattaisi mielestäni katsoa Horvatin kanssa.

Näiden vähän epäonnistuneiden suoritusten jälkeen päästään positiivisiin asioihin. Kakkosketjun onnistuminen ja varsinkin Burrowsin maali antoi paljon luottoa siihen, että kakkonen tulee olemaan hyvässä tikissä tällä kaudella. Burrowsin peli-ilo näkyi mm taklauksissa (5 kpl), joita hän heitti eniten joukkueesta ja viime vuosiin nähden poikkeuksellisen paljon. Taklauksista puheen ollen nekin hävittiin aika rajusti (16-32), joten siellä voisi useampikin pelaaja alkaa laitoja kolistelemaan.

Muita positiivisia asioita oli, että kaikki kolme ensimmäistä ketjua onnistuivat heti maalinteossa. Kaikki maalit olivat hienosti järkättyjä ja tyhjiinkin tehdyssä maalissa Henkka Sedin taisteli hienosti ja kaatumisen jälkeenkin onnistui saamaan mailansa kiekkoon vielä ennen maaliviivaa (muuten olisi ollut potkumaali).

Voitto oli varmasti tärkeä joukkueelle, jotta päästään positiivisesti liikkeelle tällä kaudella. Pitää toivoa, että myös Edmonton kamppailu voitetaan, koska sen jälkeen tulee viiden päivän tauko ja tauko on varmasti mukavampi käyttää hyväksi, kun on alla pari voittoa. Otteluohjelma on varsin erikoinen, kun ensimmäiseen yhdeksään pelipäivään pelataan tosiaan kaksi peliä. Esimerkiksi Calgaryllä on samassa ajassa viisi peliä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Toinen meni sitten Edlerin piikkiin, joka tosiaan koomaili pariin kertaan. Itsellä ei ole noin suurta luottoa siihen, että Edler saa pelinsä järjestykseen, vaikka sitä toki kovasti toivon.
Mitään isompaa näyttöä Edlerin pelin puolesta ei kyllä minullakaan vielä ole ja ehkä tuo luotto pohjautuu enemmänkin toivon varaan tässä vaiheessa. Tosin harjoituspeleissä Edler oli hyvä ja tätä kautta on pelattu vasta yksi peli, jossa kaikille Canucks-pakeille tuli oman pään kiekonmenetyksiä (yllättäen Bieksaa lukuun ottamatta). Flamesia vastaan Edler mielestäni aloitti huonosti, mutta paransi ja pelasi lopulta kolmannen erän ihan hyvinkin ja kokonaisuutena vastuuta tuli Canucksin eniten (myös tasakentin). Pidin myös siitä, että hän yritti laukoa ja vaikka kaksi kutia blokattiin ja kaksi meni ohi, hän oli kuudella laukauksella Higginsin ja Vrbatan ohella kentän ahkerin laukoja jos aktiivisuutta mitataan. Jatkossakin hänen pitää saada vetoja aikaan, sillä sitä kautta voisi tulla onnistumisia ja itseluottamuksen nousua. Nyt luotan ja ainakin toivon, että Desjardins/Lidster saisi hänelle itseluottamusta taottua, sillä se olisi Edlerille isoksi avuksi. Viime kaudesta on ainakin hankala laittaa enää huonommaksi sillä puolella.

Pelityyliltä Edler on puolustaja, joka on ollut ja tulee aina olemaan tietynlainen aikapommi - viime kausi oli vain hänen normaalitasoonkin nähden poikkeus. Valmentajasta riippuen jokainen kuitenkin peluuttaa häntä paljon, eikä edes Edlerin viime kauden miinukset näkyneet juurikaan peluutuksessa (tosin vaikeimmat minuutit menivät Hamhuisille ja Taneville). En voi sanoa itse pitäväni Edlerin parista viime kaudesta enkä etenkään viime kaudesta, jolloin hänen pelinsä näytti jo surkuhupaisalta. Mutta ymmärrän miksi häntä peluutetaan niin paljon.

Edler on monipuolinen puolustaja: iso, voimakas, kovaa laukova, hyvin taklaava ja riittävän hyvä nostamaan kiekkoa ylös ja avaamaan peliä. Hän on hyvä peittämään syöttölinjoja, hän pyrkii pelaamaan fyysisesti ja kun hän on "kiinni pelissä", hän saa homman toimimaan kiekkovaistoillaan hienosti yhteen. Jokainen valmentaja haluaa sellaisen Edlerin. Ikävänä puolena Edlerissa on otteiden epätasaisuus ja kun aktiivinen puolustaja ei ole parhaimmillaan, tuloksena on älytön määrä väärin ajoitettuja tilanteita ja kiekonmenetyksiä väärillä alueilla - tuntuu kuin hän ylipelaisi joka tilanteen. Vancouverissa tiedetään hyvin Edler ja Canucksin kakkosvalmentaja, itsekin noin 1000 NHL-peliä puolustajana pelannut Doug Lidster, sanoi Edlerista Vancouver Sunilla:

So much of the game is mental. That’s the difference-maker, the mental side of the game. So he has to find a way to rediscover his game. That happens to a lot of athletes. That’s his biggest challenge, and it’s not insignificant. That’s a tough thing to do — to rediscover that confidence.

To be honest, there’s probably a couple of players on our team where their confidence has been shaken a bit.

Kaksi kautta Edlerin kanssa samassa Canucksin joukkueessa pelannut Trevor Linden sanoi puolestaan:

He is as committed as anybody. He cares deeply about the way he plays and I think sometimes that can get in his way a little bit. The best Alex Edler we’ve seen is the one who plays with a little abandon and isn’t worried about making a mistake. We need to get him back to that place.

Maybe sometimes he can overthink things a little bit and not rely on his instincts, which is probably his greatest strength.

Vancouverin manageri Jim Benning sanoi Edlerista puolestaan toisessa Vancouver Sunin jutussa:

I know how well Alex Edler played in that 2011 finals against (Benning's former team, Boston), he was a dominant defenceman with his size and strength.

He was physical, he was skating the puck out of his own end, making good plays, getting shots through on the power play ... I think confidence is a big part of every player's game. I don't know exactly what happened, but with his physical skill set, I think he can be a No. 1 defenceman.

En tiedä.. Virheitä tekemättömäksi pakiksi Edleria(kaan) ei saa millään, mutta uskon ja toivon, että hänestä olisi selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa. Siihen uskon olevan vielä mahdollisuuksia, kun tämä valmennus saa joka puolelta kiitosta pelaajilta edelleen. Mutta se itseensä uskominen lähtee vahvuuksien kautta pelaamisesta ja kun Edler ottaa kiekollista vastuuta, pyrkii taklaamaan tai avaa paljon peliä joskus riskilläkin, hänelle tulee väkisin myös virheitä. Mikäli noista sanktioidaan tai tullaan tortorellamaisesti huutamaan korvaan, Edler ei varmasti saa peliään kasaan. Uskon kuitenkin, että Lidsterilla on toisenlainen tyyli ja se antaa vielä mahdollisuuksia Edlerillekin jatkossa.

Mr. Smith kirjoitti:
Horvat oli harkkamatseissa aloituksissa hyvä ja haluaisinkin nähdä kuinka Vey - Horvat - Kassian ketju toimisi. Richardson tosin pelasi hyvän pelin, mutta toisaalta hän varmasti parantaisi tällä hetkellä nelosen peliä. Edes se yhdeksän matsia kannattaisi mielestäni katsoa Horvatin kanssa.
Ehdottomasti. Ja kyllähän Horvat harjoituspeleissä pelasi paremmin kuin Matthias, Hansen, Kassian tai Vey jos kokonaisuutta miettii. Toki ne olivat vain harjoituspelejä, NHL-tasoa ei vielä tiedetä. Ja lisäksi eri pelaajat roolittavat joukkuetta. Veylle kuuluu nyt paikka joukkueesta koska hän lisää luistelua ja hyökkäyspään taitoja, joita Canucksilla ei liikaa ole. Kassian taas tuo kokoa ja fyysisyyttä pelitaitojen ohella. Mutta ehdottomasti haluaisin nähdä Horvatilta pelejä ylhäällä.

Mr. Smith kirjoitti:
Taklauksista puheen ollen nekin hävittiin aika rajusti (16-32), joten siellä voisi useampikin pelaaja alkaa laitoja kolistelemaan.
Tästäkin samaa mieltä, mutta tuo karvaus jolla Flames-pelissä näytettiin menevän, saattaa pitää taklausmäärät kurissa. Joukkuehan on vielä alussa ja pyrkimys on lisätä kiekonhallintaa, joten katsotaan miten tämä tästä lähtee. Saattaa ottaa aikaa kuten V:llakin aikanaan alkuun.

Ja otteluohjelman alku on kyllä erikoinen. Kun kausi alkaa, olisi hirveä tarve nähdä suosikkijoukkueen pelejä, mutta näitäpä ei olekaan.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Olihan viihdearvoltaan hieno peli Edmontonia vastaan - en muista kahteen vuoteen nähneeni Vancouverin peleissä yhtä viihdyttävää ottelua. Vaikka samalla peli oli virheidenkin täyttämää, niin kummankin joukkueen taistelu ja joukkueiden välinen jännite oli hienoa seurattavaa. Kun Vancouver vielä tuli 0-2 ja 1-3 tappioasemista lopulta rankkuvoittoon, niin ei voi fanina juurikaan enempää toivoa.

Vancouver on nyt pelannut kaksi peliä Albertan joukkueita vastaan. Molemmista peleistä on tullut voitot ja maaleja on tehty hyvin, eli tuloksellisesti hyvä alku. Pelit ovat olleet myös viihdearvoiltaan hyviä. Paljonhan tuossa on silti vielä joukkueena tekemistä, jotta voittoja voisi kuvitella tulevan myös heikompina iltoina otteluruuhkien aikana. Ikävä jos ja kun tuo laskee tätä avointen ovien pelaamista, mutta sitä ei varmaan voi välttää. Toiveissa olisi silti, että joukkue tulisi jatkossakin taistelemaan ja pelaamaan rohkeasti.

Oilers-pelin plussat ja miinukset:

+ Nousut 0-2 ja 1-3 asetelmista lopulta voittoon, hyvä taisteluasenne
+ Kotiavauksessa kolme uutta hyökkääjää (Vrbata, Bonino ja Vey) maalien makuun
+ Ykkösketjun hieno peli, Vrbata on toiminut Kaksosten kanssa mahtavasti
+ Linden Veyn NHL-uran avausmaali tasoitti pelin kolmannessa erässä
+ Ryan Millerin kolmannen erän peli ja rankuissa luukkujen sulkeminen
+ Aloitusten voittaminen 55%:sti. Yksikään senttereistä ei jäänyt 50%:n alle.
+ Chris Higginsin peli ja Nick Boninon pelit, Bonino liikkuu hitaasti, mutta osaa olla oikeassa paikassa. Hän on erittäin älykäs jääkiekkoilija.
+ Puolustuksessa etenkin Hamhuisin, Tanevin ja Edlerin pelaaminen

- Virheiden(kin) sävyttämä ilta, josta Joensuun alivoimamaali yksi osoitus
- Bieksa taitaa pelata loukkaantuneena? Ei ole ollut lähellekään parhaimmillaan
- Sbisaa vietiin Yakubovin maalissa pahasti
- Kolmosketjun (Richardson-Vey-Kassian) puolustuspeli
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös