Devilsin prospekteista on pitänyt kirjoittaa jo useampaan otteeseen. Erinäisistä kiireistä johtuen homma on aina lykkääntynyt. Koko kattauksen läpi käymiseen en taida ehtiä vähään aikaan, joten julkaistakoon nyt lyhyt katsaus Asterix-henkisellä joitakin paholaisia -otteella.
Maalivahdit
Devilsin maalivahtitilanne Schneiderin taustalla on koko lailla asiallisella tolalla varsinkin, kun huomioidaan organisaation tapa rakentaa joukkue vahvan ykkösmaalivahdin ympärille. Albanyssa hyviä näyttöjä antanut Keith Kinkaid saa tilaisuutensa murtautua NHL:ään, sillä hänelle on tarjolla kakkosveskan rooli Schneiderin takana. Harjoitusleirin aikaan Devilsin johto on vihjannut, että Schneider pelaisi leijonanosan runkosarjasta, jopa 70 ottelua. Tässä tilanteessa voi hyvin olla niin, että Kinkaid pelaa Albanyssa ja saa muutamia keikkoja NHL:ssä, koska sopimustilanne mahdollistaa vapaan liikenteen Albanyn ja Newarkin välillä. Kinkaid on waivers-poikkeuksen suojaama, eikä mikään organisaatio erityisesti tarvitse Scott Clemmenseniä.
Devilsin organisaatiossa ei toki ole yhtään aivan huipputason maalivahtilupausta, mutta Kinkaidissa ja Scott Wedgewoodissa Devilsillä on organisaatiossa kaksi potentiaalista kakkosmaalivahtia Schneiderin aisapariksi. Aika näyttää, mihin kaksikon rahkeet lopulta riittävät, mutta oletusarvoisesti heidän potentiaalinsa riittää kakkosmaalivahdiksi ja/tai tandemiveskariksi NHL:ssä.
Maalivahtiosaston syvyyttä ja laatua arvioitaessa on hyvä huomioida organisaation tekemä linjanmuutos tapaus Ari Ahosen jälkeen. David Conte totesi joitain vuosia sitten, että Ahosen hautaaminen farmiin oli paha virhe organisaatiolta (no shit, sherlock) ja tämä viimeistään muutti seuran maalivahtipolitiikkaa. Toki taustalla vaikuttivat myös muut maalivahtiosaston epäonnistumiset, kuten ykkösvarauksen hukkaaminen J-F Damphousseen ja Mike Dunhamin menettäminen korvauksetta vuoden 1998 laajennusdraftissa Nashvilleen.
Sivuhuomiona kerrottakoon pikku detalji Mike Dunhamin Devils-urasta, johon liittyy yksi vähemmän tunnettu työehtosopimuskiista. Hänen peliaikansa kanssa kikkailtiin kaudella 1996-1997 oikein huolella, jotta 25 pelatun ottelun ehto täyttyisi, eikä Dunhamista tulisi vapaata agenttia. Dunhamia peluutettiin muutamissa otteluissa vain joitain sekunteja, että hänelle saatiin pelattu ottelu tilastoihin. Dunhamin ja pelaajayhdistyksen mielestä näitä piipahduksia kaukalossa ei voitu laskea pelatuiksi otteluiksi ja Devils oli heidän mielestään näin ollen rikkonut työehtosopimusta. Lopulta kiista Dunhamin statuksesta meni välimieskäsittelyyn, jossa kuitenkin todettiin, että Devils ei ole rikkonut silloista työehtosopimusta ja Dunham pysyi rajoitettuna vapaana agenttina. Ja tästä vain vuotta myöhemmin Dunhamia ei suojattu/voitu suojata laajennusdraftissa ja hänen osoitteensa vaihtui Nashvilleen.
Sitten takaisin tähän aikaan ja Devilsin maalivahteihin. Organisaation tekemä linjanmuutos näkyy hyvin siinä, että vuonna 2005 varatun Jeff Frazeen jälkeen Devils käytti varausvuoroja maalivahteihin seuraavan kerran vasta vuonna 2010, jolloin Devils varasi Albany Devilsin peliminuuteista tulevalla kaudella kilvoittelevat Scott Wedgewoodin ja Maxime Clermont'n. Vahvoja näyttöjä yliopistosarjassa antanut Keith Kinkaid puolestaan liittyi mukaan varaamattomana pelaajana kesällä 2011.
Albanyssa peliminuutit jakautuvat nähdäkseni siten, että Kinkaid pelaa ykkösenä silloin, kun ei ole NHL-joukkueen matkassa ja muun aikaa pelivuorot jakautuvat Clemmensenin ja Scott Wedgewoodin kesken. Maxime Clermont saa peliaikaa joko ECHL:ssä tai loukkaantuneiden tuuraajana AHL:ssä.
Puolustus
Devilsin prospektipuolen merkittävin vahvuus on puolustuksessa, joka on laitettu systemaattisella työllä kuntoon. Vuoden 2008 varaustilaisuudesta konkreettisen alkunsa saanut rakennustyö on alkanut hiljalleen tuottaa hedelmää. Devilsin peruslinjana on ollut varata ykköskierroksella hyökkääjä ja kakkoskierroksella puolustaja/puolustajia. Poikkeuksena on tietysti kesän 2011 drafti, josta kiinnitettiin Adam Larsson. Myös kesän 2013 draftia voi pitää poikkeuksena, koska ykkösvaraus käytettiin Cory Schneiderin hankkimiseen. Puolustuksen erityisenä vahvuutena voidaan pitää nuorten pelaajien monipuolisuutta, sillä jokaiseen rooliin löytyy erikoisosaamista. Toinen huomionarvoinen, moneen kertaan todettu, seikka on panostaminen isokokoisiin, mutta liikkuviin ja kiekolliseen peliin pystyviin pelaajiin. Devilsin on rakentanut maltilla puolustusta uudelleen draftin kautta, eikä vähiten siksi, että kiekollisesti taitavat puolustajat muodostavat tämän paljonpuhutun modernin kiekonhallintaan perustuvan pelitavan kulmakiven. Devilsin linjauksen näkyvät tulokset oli helppoa havaita kesän prospektileirillä, jolle osallistuneista NHL-prospekteista 180-senttinen Joe Faust oli lyhyin.
En käsittele enää tässä yhteydessä NHL-joukkueen rinkiin kuuluvia Adam Larssonia, Jon Merrilliä ja Eric Gelinas'ta, vaan kiinnitän huomiota AHL:ssä ja juniorisarjoissa pelaaviin nuoriin. NHL-joukkueeseen murtautuneen kovan kolmikon taustalla lupaavimmat nimet ovat Damon Severson ja Steven Santini. Reece Scarlett on mielenkiintoinen tapaus. Kevytrakenteinen Scarlett on hyvin liikkuva kiekollinen puolustaja, josta sopii odottaa NHL-pakkia pieneen kiekolliseen rooliin kolmosparissa, kunhan linnunluinen nuorukainen kasvaa miehen mittoihin. Organisaation muista puolustajista korvan taakse kannattaa laittaa myös Corbin McPhersonin ja Seth Helgesonin nimet. Ei heistä mitään tähtiä ole luvassa, mutta molemmilla on eväitä nousta roolipelaajiksi NHL:ään. Molemmat ovat kulkeneet pitkän tien varausvuotensa jälkeen ja saaneet kasvaa mittoihinsa rauhassa. Tulevien 1-2 vuoden aikana nähdään, nousevatko he kannattamaan fyysisen peruspakin soihtua Devilsin takalinjoille.
Damon Seversoniin kohdistuu tällä hetkellä organisaatiossa kovimmat odotukset, kun puhutaan NHL:n ulkopuolisista nuorista puolustajista ja hän onkin syksyn harjoitusleirin musta hevonen kilpailussa puolustuksen pelipaikoista. Severson sai jo viime syksynä tavallista pidemmän näyttöpaikan ja nyt hän kilpailee tosissaan pelipaikasta ylhäällä. Todennäköisesti hänkin ainakin aloittaa kautensa Albanyssa. Luisteluvoimaisesta ja kylmäpäisestä Seversonista on lupa odottaa vahvaa allround-puolustajaa, jota voi peluuttaa kaikissa tilanteissa. Vaikka puhutaankin vasta 20-vuotiaasta pelaajasta, joka on päättänyt junioriuransa, olisi yllätys, jos Seversonista ei kehittyisi vakiopuolustajaa NHL:ään.
Devilsin kykyjenetsinnän päällikkö David Conte on toistuvasti ilmaissut äimistyksensä, että Severson oli saatavilla vielä 60. varausvuorolla kesän 2012 draftissa. Devilsin papereissa hänet oli laskettu ykköskierroksen talentiksi, eikä häntä voitu ohittaa, vaikka ajatuksena oli ollut varata tuon kesän varaustilaisuudessa lähinnä hyökkääjiä täydentämään 2010-luvun taitteen pelaajakaupoissa tyhjentynyttä prospektiosastoa. Päättyneellä kaudella Seversonin hyökkäyspeli puhkesi kukkaan WHL:ssä ja tehoja syntyi piste per peli -tahtiin ja hän oli liigan puolustajien pistepörssin seitsemäs.
Steven Santini on kenties kaikista kiehtovin puolustajalupaus, joka Devilsin organisaatiossa on kasvamassa. Santini huokuu johtajaominaisuuksia ja ikäisekseen hän on suorastaan poikkeuksellisen vahva puolustuspelin spesialisti. Santinilla on Devilsin puolustajaprospekteista parhaat puhdasverisen shutdown-pakin ominaisuudet ja yksin tästä syystä hänelle on tarjolla iso rooli joukkueessa riippumatta siitä, millainen kilpailutilanne puolustuksen peliajasta tulevaisuudessa on.
Santinin kohdalla NHL ei ole realismia todennäköisesti vielä moneen vuoteen, joten on liian aikaista spekuloida tarkemmin, kenet hän mahdollisesti syrjäyttää puolustuksessa ja miten suureen rooliin hänen rahkeensa riittävät. Santini aloittaa toisen kautensa Boston Collegessa ja Devilsin toimintatavat tuntien hänen kanssaan ei kiirehditä, vaan todennäköisesti hän pelaa vähintään kolme kautta yliopistokiekkoa.
Santinin puolustustyöskentelyn tarkkuus ja eleettömyys herättää ihailua varsinkin, kun huomioidaan, että kyseessä on vasta 19-vuotias pelaaja. Santini on hyvällä todennäköisyydellä mukana talvella Yhdysvaltain alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.
Seth Helgeson varattiin jo viisi vuotta sitten neljännellä kierroksella. Isokokoinen Helgeson (193 cm/ 98 kg) on sittemmin pelannut neljä kautta Minnesotan yliopistossa ja viime kausi oli hänen ensimmäinen ammattilaisena Albanyssa. Helgeson on saanut varausvuotensa jälkeen rauhassa kasvaa miehen mittoihin ja hioa kulmia pois otteistaan.
Devilsin puolustajalupausten joukossa Helgeson erottuu fyysisten ominaisuuksiensa ansiosta. Osana puolustuksen kokonaisuutta hänellä on varsin hyvät mahdollisuudet ottaa haltuunsa puolustavan puolustajan rooli. Helgeson saa tänä vuonna jo kunnon näyttöpaikan, mutta varsinainen etsikkoaika murtautua Devilsin puolustukseen lienee vuoden kuluttua, jolloin Bryce Salvadorin sopimus on katkolla.
Sellaista. Hyökkääjistä pari sanaa vähän tuonnempana.