Suomen jääkiekkomuseo ansaitsee mielestäni oman ketjun. Koska en löytänyt haulla kuin yhden hupiketjun, aloitan aiheesta ketjun hieman vakavammalle keskustelulle. Täällä voisi keskustella itse museosta, sen vaihtuvista näyttelyistä ja vaikka vuosittain aateloitavista kiekkoleijonista.
Suomen jääkiekkomuseo on yksi maailman kuudesta jääkiekkoon keskittyvästä museosta ja sen suurin esikuva on tietysti Torontossa sijaitseva Hockey Hall of Fame. Esikuvansa tavoin jääkiekkomuseossa on lukuisien museoesineiden lisäksi SM-liigan ja maajoukkueen palkintojen koti sekä kiekkoleijoniksi aateloitujen kunniaseinä. Siinä missä Torontossa aloitettiin jo vuonna 1943, Suomessa museo sai alkunsa vuonna 1979 jääkiekkoliiton 50-vuotisjuhlallisuuksista. Ensimmäiset parikymmentä vuotta museo toimi Hakametsän jäähallissa ja muistan itsekin lapsuudesta, kun legendaarinen Aarne Honkavaara esitteli museon esineistöä. Vuonna 2001 museo muutti Tampereen sisällä entisiin Tampellan tehdastiloihin valmistuneeseen Vapriikin museokeskukseen ja siirtyi harrastajien käsistä ammattilaisten hoidettavaksi, kuten suomalainen jääkiekkokin muutama vuosikymmen aiemmin.
Museon suurin osa on varattu perusnäyttelylle, jossa esitellään suomalaisen jääkiekon vaiheita ainutlaatuisten esineiden ja valokuvien avulla, sekä nurkkaus vaihtuville näyttelyille. Viime torstaina avattiin tuorein näyttely Jari Kurrista ja nähtävillä onkin vuoden ajan muun muassa harvinaisia palkintoja, joita Kurri ehti poikkeuksellisella kiekkourallaan keräämään melkoisen määrän. Kaksi edellistä näyttelyä keskittyivät Tappara-puolustajiin Pekka Marjamäkeen ja Teppo Nummiseen. Aiemmat näyttelyiden aiheet näkee täältä.
Jääkiekkomuseo ei ole pelkästään nostalgiajanoisten paikka katsella pölyttyneitä villapaitoja, vaan Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus valitsee vuosittain aateloitavat jääkiekkoleijonat. Tämä käytäntö alkoi vuonna 1985 ja idean toi Kanadasta Suomeen monessa mukana ollut Hockey Night -kasvo Kimmo Leinonen. Kiekkoleijonia on aateloitu vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana yli 200 ja alkuvuosina aateloitiin tietysti kerralla suuri määrä ensimmäisten vuosikymmenien legendoja.
Suosittelen lämpimästi käymään jääkiekkomuseossa ja miksei muissakin Vapriikin museoissa Tampereella vieraillessa. Esimerkiksi vieraspelireissun yhteyteen kannattaa varata pari tuntia ylimääräistä ja pyörähtää Vapriikissa ennen Hakametsään suuntaamista. Museoon on vapaa pääsy keskiviikkoisin Veikkaus-kortilla sekä perjantai-iltapäivisin kaikille klo 15-18. Aukioloajoista ja pääsymaksuista voi lukea lisää täältä.
Kurri-näyttelyyn voi hakea fiilistä vaikka tällä YouTubesta löytyvällä dokumentilla, joka pyöri museonkin nurkassa TV-ruudulla.
Suomen jääkiekkomuseo on yksi maailman kuudesta jääkiekkoon keskittyvästä museosta ja sen suurin esikuva on tietysti Torontossa sijaitseva Hockey Hall of Fame. Esikuvansa tavoin jääkiekkomuseossa on lukuisien museoesineiden lisäksi SM-liigan ja maajoukkueen palkintojen koti sekä kiekkoleijoniksi aateloitujen kunniaseinä. Siinä missä Torontossa aloitettiin jo vuonna 1943, Suomessa museo sai alkunsa vuonna 1979 jääkiekkoliiton 50-vuotisjuhlallisuuksista. Ensimmäiset parikymmentä vuotta museo toimi Hakametsän jäähallissa ja muistan itsekin lapsuudesta, kun legendaarinen Aarne Honkavaara esitteli museon esineistöä. Vuonna 2001 museo muutti Tampereen sisällä entisiin Tampellan tehdastiloihin valmistuneeseen Vapriikin museokeskukseen ja siirtyi harrastajien käsistä ammattilaisten hoidettavaksi, kuten suomalainen jääkiekkokin muutama vuosikymmen aiemmin.
Museon suurin osa on varattu perusnäyttelylle, jossa esitellään suomalaisen jääkiekon vaiheita ainutlaatuisten esineiden ja valokuvien avulla, sekä nurkkaus vaihtuville näyttelyille. Viime torstaina avattiin tuorein näyttely Jari Kurrista ja nähtävillä onkin vuoden ajan muun muassa harvinaisia palkintoja, joita Kurri ehti poikkeuksellisella kiekkourallaan keräämään melkoisen määrän. Kaksi edellistä näyttelyä keskittyivät Tappara-puolustajiin Pekka Marjamäkeen ja Teppo Nummiseen. Aiemmat näyttelyiden aiheet näkee täältä.
Jääkiekkomuseo ei ole pelkästään nostalgiajanoisten paikka katsella pölyttyneitä villapaitoja, vaan Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallitus valitsee vuosittain aateloitavat jääkiekkoleijonat. Tämä käytäntö alkoi vuonna 1985 ja idean toi Kanadasta Suomeen monessa mukana ollut Hockey Night -kasvo Kimmo Leinonen. Kiekkoleijonia on aateloitu vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana yli 200 ja alkuvuosina aateloitiin tietysti kerralla suuri määrä ensimmäisten vuosikymmenien legendoja.
Suosittelen lämpimästi käymään jääkiekkomuseossa ja miksei muissakin Vapriikin museoissa Tampereella vieraillessa. Esimerkiksi vieraspelireissun yhteyteen kannattaa varata pari tuntia ylimääräistä ja pyörähtää Vapriikissa ennen Hakametsään suuntaamista. Museoon on vapaa pääsy keskiviikkoisin Veikkaus-kortilla sekä perjantai-iltapäivisin kaikille klo 15-18. Aukioloajoista ja pääsymaksuista voi lukea lisää täältä.
Kurri-näyttelyyn voi hakea fiilistä vaikka tällä YouTubesta löytyvällä dokumentilla, joka pyöri museonkin nurkassa TV-ruudulla.