Hyvin jinxattu tähän asti.
Ei pitänyt jinxaus ihan loppuun asti, tuomaritouhuille ja Venäjän kabinettikeinotteluille ei kovinkaan jinxaus purrut. Toki Venäjä oli pelillisesti kovin joukkue kun ei yhtään matsia hävinnyt, mutta lievä oksennuksen sivumaku jäi finaalista silti suuhun. Häviö olisi voinut tulla ilmankin tuomaripelleilyä ja korvanappi-Znarokia, mutta ei olisi jäänyt ainakaan näin paljon jossiteltavaa.
Mutta Westerlundin saavutuksista se ei mitään vie pois, ja myönnän olleeni ehdottoman väärässä aiemmassa kirjoituksessani tässä ketjussa.
Kirjoitin "MM-kisojen suorituksista ja pelaajavalinnoista kantaa vastuun viime kädessä päävalmentaja eli Erkka, ja nyt voi kai sanoa, etteivät ne ihan nappiin menneet", mutta nyt kai voi sanoa, että kyllä ne vain aika nappiin menivät.
Ne miehet otettiin, jotka olivat saatavilla ja joita turnaus kiinnosti. Olli Palola halusi tulla kisoihin ja nousi niiden aikana kansainväliseksi maalintekijäksi. Toki vaikkapa Teuvo Teräväinen olisi myös voinut kisoissa pärjätä, ja Savinainen oli varsin vaisu, mutta kokonaisuutena Erkka onnistui kasvattamaan laumasta "tuntemattomia nobody-pelaajia" yhtenäisen, taistelevan Leijona-joukkueen, joka kasvoi yhtenäiseksi ja pelasi turnauksen parhaat pelinsä ratkaisuhetkillä.
Eli ei tullut vaisua sivumakua Westerlundin cv:hen, tuli helvetinmoinen onnistuminen. Lähtömateriaaliin nähden saavutus oli Suomen kiekkohistorian kovimpia.
Ainoa asia, mikä Westerlundin päävalmentajakaudesta jää jossiteltavaksi on se, että mitkä olisivat olleet tulokset jos Westerlund olisi saanut parhaat miehet käyttöönsä ja ehjinä kumpaankin turnaukseen. Miten olisi käynyt olympialaisissa, jos kolme ykkössentteriä (M.Koivu, Filppula, Barkov) eivät olisi loukkaantuneet? Olisiko näiden miesten panos riittänyt viemään Suomen finaaliin asti? Ja miten olisi käynyt näissä kisoissa, jos niihin olisi saatu edes Karjala-turnauksen tasoinen runko vahvistettuna useammalla olympiajoukkueen miehellä ja Juhamatti Aaltosella?
Näitä asioita on turha miettiä, niillä miehillä mentiin jotka käytössä olivat, ja resurssien käytön näkökulmasta varsinkin MM-kisat olivat kuin Talvisota. Takkiin tuli lopulta Venäjältä, mutta loppuun asti eli finaaliin asti sitä vain sinniteltiin vähäisillä resursseilla ja täydennysmiehillä, vaikka kaikki ennusteet näyttivät päinvastaista. Rauhasta tuli katkera, mutta sota sai ikuisen, legendaarisen maineen.