Verkkolehden uusimmat jutut

Osaavia metallibändejä

  • 526 690
  • 2 937
R

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Insomniumin ja Kaunis Kuolematon uudet levyt ovat yhdessä ehdotonta vuoden parasta antia. Molemmat pyörineet nyt pari kolme kertaa läpi. Insomniumin paras levy- palkintoa en vielä anna, mutta kaukana ei olla. Voi muuttua mielipide kun saa enemmän pyöritettyä. The Promethean Song on esim. huikea.

Kaunis Kuolematon ei tarvitse hävetä vieressä yhtään. Silkkaa neroutta.
 
H

Hilmanuutti

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Uutta Insomniumia on tullut pyöräyteltyä erittäin ahkerasti. Ja kyllä taas toimii! Ensimmäisiä arvosteluja lukiessa on joutunut huomaamaan, että osa kriitikoista ei ole ottanut soinnin monipuolistumista kovin lämpimästi vastaan.
Onhan siinä toki pureskelemista, että Black Heart Rebellionin 7-minuuttisen jyräyksen jälkeen seuraavana tarjoillaan anthem-kertsillä varustettu Lose To Night.

Itse kuitenkin olen ottanut tämän monipuolisemman Inson ilolla vastaan, bändi kun hoitaa Shadows Of The Dying Sunilla tekemisensä tyylillä - ja aina omalta tunnistettavalta itseltään kuulostaen. Kovin ihmeellistä arvostelua en viiden päivän kuuntelun jälkeen vielä lähde rustaamaan, mutta parhauttahan tämä levy on. Se Insomnium-taika, jolla saadaan meikäläinen selätettyä, on tallella ja vahvasti. Täytyypä vielä päivitellä Insomniumin kykyä luoda tunnelmaa ja koskettaa kuulijaa todella syvältä. Tämähän selittyy loistavien musiikillisten koukkujen lisäksi yhtyeen lyyrisellä ylivertaisuudella. Kannattaa lukea niitä sanoituksia.


TweetyLeaf kirjoitti:
jos tiedätte muita, niin pistäkää ihmeessä infoa, vastaavaa musaa ei ole mitenkään helppo löytää
Laajenna klikkaamalla

Hienon musiikkityylin olet löytänyt!

Todella hyviä suosituksia on jo tullutkin, mutta tässä vielä muutama, jotka saattaisivat hyvinkin osua ottaen huomioon mainitsemasi bändit:

Collapse Under The Empire: Collapse Under The Empire - Incident - YouTube

Leech: Leech - Turbolina - YouTube

ja vielä kotimainen Baulta: Baulta - Travel safe in space, my friend - YouTube

Linkit vievät Youtubeen.
 
Viimeksi muokattu:
T

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Uusin Insomniumin lätty tuli myös kuunneltua Spotifysta ja mitähän tuohon nyt sanoisi? ...Aivan perkeleen hieno albumi! Paha nyt vielä sanoa, mutta tuntuisi, että kokonaisuutena paras mitä ovat toistaiseksi pukanneet ulos. Monipuolisuus ja vaihtelevaisuus on valttia ja ei tunnu yhtään, että jauhettaisiin samaa raidalta toiseen, vaikka yhtyeen ominainen saundi onkin läsnä koko ajan, kuten kuuluukin olla. Miellyttää myös puhtaiden vokaalien lisääntynyt määrä, mutta samalla myös murinat kuulostaa astetta agressiivisemmilta ja monimuotoisemmilta kuin aiemmin.

Todella komea suoritus ja sinkosi itsensä välittömästi vuoden ykkösalbumiksi omissa kirjoissani. Oikeastaan eka albumi tänä vuonna, jossa toden teolla on ollut sitä jotain. Voi tuosta vielä kasvaakin. En ihmettele jos vuoden lopussa on top5:ssa edelleen.

Hienoa Insomniumin pojat! Lauantaina sitten kuuntelemaan Circukseen (on muuten eka kerta kun bändi tulee todistettua livenä).
 
T

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Red Machine kirjoitti:
Täällä toka mutta kuka näitä laskee. Tuu Ted repäsee hihasta jos en ite tajua.
Laajenna klikkaamalla
Näin teemme!

---

Kyseisellä Circuksen keikalla soittaa lämppäreinä Shear ja Kuolemanlaakso. Noista jälkimmäisen tuoreimman levyn, Tulijoutsenen, kuuntelin ja se jätti vähän kahtiajakautuneet mielipiteet vellomaan. Toisaalta hyvinkin tunnelmallista ja omintakeista, toisaalta jopa vähän vaivaannuttavaa. On se Mikko Kotamäki kyllä monipuolinen laulaja, ei voi muuta sanoa, mutta suomeksi laulaessaan ei tässä projektissa ihan samaa vaikutusta tehnyt kuin Swallow the Sunissa. Pitää tuota Kuolemanlaaksoa nyt kuitenkin pyöritellä vielä, jos se avautuisi vielä kunnolla.
 
P

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Itselleni alkuvuoden kovin levy on Dirge - Hyperion.

Ranskalaisyhtyeen levy tuli hieman puskista ja bändi on itselleni täysin uusi tuttavuus vaikka ovat julkaisseet jo viisi levyä ennen tätä. Last.fm tarjoaa genreiksi sludgea ja post-metallia jotka osuvat aika oikeaan. Tarjolla on raskasta murjontaa, mutta myös sopivasti tunnelmointia. Tässä Souncloudin kautta kuunneltavaksi levyn musertavin kappale "Hyperion Under Glass".

Ihanan massiivisesti vyöryy tämä levy. Cult Of Lunan Vertikalista pitäneet tykkäävät takuulla.
 
R

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Selasin joitain sivuja taaksepäin mutta ei tullut mainintaa, kysytäänpä siis nyt: miten tipahtaa Vallenfyre? Itelle humahti eka levy, A Fragile King, oikein kovasti. Niille jotka ei tiedä, kyseessä on Paradise Lost kitaristi herra Mackintoshin 4v vanha sivuprojekti, mukana My Dying Bride ja At the Gates heppuja.

Uusi levy, Splinters, on siis tullut ulos. Vielä on jäänyt hakematta mutta tänään tykitin taas niitä kappaleita tuubista ja kyllähän siinä hymy nousee kierona naamalle. Mitäs metalliveljet& siskot tykkää?
 
M

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Splinters on kokonaisuudessaan hyvä albumi. Pidin sen rouheista soundeista ja vaihtelevista biiseistä, joissa oli kuitenkin punainen lanka, vaikka ne tyylillisesti vaihtelivat suurin piirtein grindcoresta death metalin kautta hitaampaan death/doomiin. Kova on Mackintoshin sävellyskynä, ja hyvin sujuu mieheltä myös murahtelu.

Arvostan myös sitä, että levy on nauhoitettu ns. kimpassa ja kertasessioissa, mikä ei nykyään ole mikään itsestään selvyys. Monestihan nykylevyt tehdään pikku viipaleina siellä täällä eri aikoihin ja kootaan sitten tietokoneilla kasaan. Kyllä sen kuulee positiivisesti, kun levyä ei ole hinkattu liikaa koneilla kasaan. Jotenkin luonnollisempi, elävämpi soundi.

Mackintosh on melkoinen brittien lahja metallimaailmalle, ovathan Paradise Lostinkin biisit suurelta osin hänen säveltämiään. Paradise Lost on myös viime vuosina ja viime levyillä taas palannut astetta raskaampaan ilmaisuun 2000-luvun alun Depeche Mode -vaiheensa jälkeen.
 
1

100A

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto, Lukko, Jokerit
Eka Vallenfyre ei ihan sikana kolissut, mutta arvioiden perusteella toka voisi olla mielenkiintoisempi. Ei ollut viimeksi ainakaan vielä Spotifyssa, ootellaan.

Nyt soi viimeisin Cynic. Tämähän ei enää ole oikeastaan metallia millään tavalla, progressiivista post-jotain, ehkä?
 
R

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Musta Nuoli kirjoitti:
Splinters on kokonaisuudessaan hyvä albumi. Pidin sen rouheista soundeista ja vaihtelevista biiseistä, joissa oli kuitenkin punainen lanka, vaikka ne tyylillisesti vaihtelivat suurin piirtein grindcoresta death metalin kautta hitaampaan death/doomiin. Kova on Mackintoshin sävellyskynä, ja hyvin sujuu mieheltä myös murahtelu.

Arvostan myös sitä, että levy on nauhoitettu ns. kimpassa ja kertasessioissa, mikä ei nykyään ole mikään itsestään selvyys. Monestihan nykylevyt tehdään pikku viipaleina siellä täällä eri aikoihin ja kootaan sitten tietokoneilla kasaan. Kyllä sen kuulee positiivisesti, kun levyä ei ole hinkattu liikaa koneilla kasaan. Jotenkin luonnollisempi, elävämpi soundi.

Mackintosh on melkoinen brittien lahja metallimaailmalle, ovathan Paradise Lostinkin biisit suurelta osin hänen säveltämiään. Paradise Lost on myös viime vuosina ja viime levyillä taas palannut astetta raskaampaan ilmaisuun 2000-luvun alun Depeche Mode -vaiheensa jälkeen.
Laajenna klikkaamalla

No hitto, pakkohan se oli levy hakea. Sanasta sanaan samaa mieltä. Mackintoshin ääni on synkkä, musertava ja raaka. Aghast ja Dragged to Gehenna iski heti suoraan ja kovaa.

Mukaan tarttui myös Zonaria - Arrival of the Red Sun. Melodödön ystäville voi suositella oikein hyvin, eeppisillä sivalluksilla maustettua. Kannattaa tsekata. Eikä kahta ilman kolmannetta, Triptykonin uusi oli myös pakko napata hyllystä messiin. Siihen ei kyllä vielä ehdi tutustua, katotaan ensi viikolla sitten miltä kuulostaa.
 
H

haunted shores

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Red Machine kirjoitti:
Triptykonin uusi oli myös pakko napata hyllystä messiin. Siihen ei kyllä vielä ehdi tutustua, katotaan ensi viikolla sitten miltä kuulostaa.
Laajenna klikkaamalla

Aivan helvetin hyvältä kuulostaa. Monotheistin ja Eparistera Daimonesin jälkeen olin itse hieman ymmälläni, että mitä TGF seuraavaksi saa aikaan, koska nuo olivat jotenkin siinä musertavuudessaan jättäneet sellaisen fiiliksen että kaikki on sanottu.

No aikaahan tässä kului välissä nelisen vuotta ja tuttua taattua meteoriitinraskasta messuahan se taas on, mutta seassa on juuri sopivasti uusia sävyjä.

Omalla kohdallani ilman muuta vuoden top-3 levyjä, kuten melko varmasti uusi Opium Warlords myös.

Uusi Vallenfyre on vielä tsekkaamatta, mutta ensimmäisestä pidin todella paljon. Ostettava kunhan ehtii. Uusi Agallochkin sieltä tupsahtaa ensi viikolla.
 
A

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Insomniumin keikalta kotiuduttu. Hyvinhän kaverit vetivät. Ei siinä mitään, mutta...tämän tyyppisessä musiikissa on se ongelma, että soitetaan todella raskasta musiikkia, jossa kuitenkin on myös hyvin paljon yksityiskohtia ja melodioita taustalla, jotka kuuluvat levyllä, mutta eivät oikein live-keikoilla pääse oikeuksiinsa. Ei se huono keikka missään nimessä ollut, mutta se viimeinen silaus jää puuttumaaan. Päällimmäisenä jää kuitenkin positiiviset asiat mieleen.
 
T

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Oli oikein hyvä keikka, ei nyt tajuntaa päässyt räjäyttämään, mutta viihdyin yhtä kaikki. Uudet biisit toimii mahtavasti ja onneksi mukaan oli eksynyt vanhoja ralleja, joista mm. yksi ehdoton lempparini (Drawn to Black) mahtui mukaan. Hienoa! Kyllä tämä orkesteri tulee tarkastettua jatkossakin, ainakin Ilosaarirockissa esiintyvät kotikentällään. Mukavan leppoisa asenne äijillä ja hyviä spiikkejä.

Yleisön keskelle syntynyt pitti oli kyllä aika väkinäinen, ei nyt ihan istu tähän musiikkiin, vaikka sinällään nyt äärimetallia tavallaan edustaakin. Insomnium on mielestäni kuitenkin enemmän tunnelmametallia kuin ääretöntä pogoilumusiikkia. No, kuka mitenkin. Häiritsi vaan keskittymistä kun joku hikinen hevari kaatuu päälle, enkä ole millään lailla mukana siinä pitissä.
 
R

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Apassi kirjoitti:
Insomniumin keikalta kotiuduttu. Hyvinhän kaverit vetivät. Ei siinä mitään, mutta...tämän tyyppisessä musiikissa on se ongelma, että soitetaan todella raskasta musiikkia, jossa kuitenkin on myös hyvin paljon yksityiskohtia ja melodioita taustalla, jotka kuuluvat levyllä, mutta eivät oikein live-keikoilla pääse oikeuksiinsa. Ei se huono keikka missään nimessä ollut, mutta se viimeinen silaus jää puuttumaaan. Päällimmäisenä jää kuitenkin positiiviset asiat mieleen.
Laajenna klikkaamalla

Hienon keikan vetäs Insomnium. Takuuvarmaa melodista kuolonmetallia. Itse diggasin helvetisti koko setistä. Kuten Ted totesi, hienoa että soittivat myös ikiaikaisia biisejä.

Tuosta Apassin mainitsemasta yksityiskohtien kuulumattomuudesta...on se tietysti ihan totta. Toisaalta itse tykkään live-esitysten rujoudesta ja alkukantaisuudesta, missä mm. pienet virheet/viivästykset tuovat bändin taidot ja asenteen paremmin esiin. Nykyään(mm. Insomnium itse) bändit lähettävät toisilleen omia osuuksia mitkä sitten kootaan jossain studiossa. Aika koneellista. Keikoilla on kuitenkin itselleni tärkeää, että bändi saa yhteyden yleisöön ja repii samalla sekä itsestään että yleisöstä 'sen jonkun', mikä saa pumpun takomaan ja kädet hikoamaan.

Esim. la- iltana lähdimme Circuksesta vielä PRKL Clubille kavereiden kanssa, missä Kaunis Kuolematon veti aivan maagisen keikan. Liian lyhyen tosin mutta silti. Hyvä jos oli 12 ihmistä 'lavan' edessä mutta menoa se ei haitannut ollenkaan ja bändi repi itsestään kyllä upean soundin esiin siinä luolassa. Juttelin keikan jälkeen jonkun tovin solistin kanssa, hieno sälli.

Jos ei mitään uutta ilmesty kartalle niin seuraavaksi sitten Mokoma 28.5. Tavastialla. Tämän Maailman Ruhtinaan Hovi- levy alusta loppuun.
 
T

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Noista yksityiskohdista. Omien kokemusten mukaan Circuksessa ei ole usein ihan parasta luokkaa tuo äänentoisto ja miksaaminen. Olen melkoisilla puurokeikoilla ollut ja bändi ei edes ole ollut mitään lujaa heviä soittava, mutta silti lähinnä rummut ja basso erottuu. Vähän tosiaan vaihtelee, mutta sanoisin, että keskim. aika paskat saundit tuossa mestassa ja se ei ole aina bändin vika siis.

Red Machinen kanssa samaa mieltä siitä, että itse en välttämättä halua kuulla bändiä veivaamassa 1:1 levyversioita, vaan variointia ja liven tuomaa mahdollista karheutta ja rouheutta saa olla. Ja mikä tärkeintä lavaenergian tulee olla räjähtävä ja Insomnium paikoin toi sitä tärkeää puolta esiin. Ehkä vieläkin intensiivisempi voisi olla, mutta hyvä näinkin.
 
I

ipaz

Jäsen
En tiedä on Sabaton kovinkaan "osaava", mutta hemmetin viihdyttävää ja reipasta poweria he ainakin ilmoille suoltavat. Uusin lätty Heroes ei petä ja varsinkin tulevilla keikoilla suomalaisia nyrkkejä ilmassa heiluttava Soldier of 3 Armies biisi on melkoinen korvamato. Biisi kertoo ei enempää eikä vähempää kuin Lauri Törnistä. Linkki Youtubeen.
 
M

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
ipaz kirjoitti:
En tiedä on Sabaton kovinkaan "osaava", mutta hemmetin viihdyttävää ja reipasta poweria he ainakin ilmoille suoltavat. Uusin lätty Heroes ei petä ja varsinkin tulevilla keikoilla suomalaisia nyrkkejä ilmassa heiluttava Soldier of 3 Armies biisi on melkoinen korvamato. Biisi kertoo ei enempää eikä vähempää kuin Lauri Törnistä. Linkki Youtubeen.
Laajenna klikkaamalla

Minusta tuo oli melko vaisu albumi, joka enteilee Sabatonin tason hiipumista sen jälkeen kun yhtyeestä lähtivät lätkimään lähes kaikki muut jäsenet vokalistia ja vanhaa basistia lukuun ottamatta. Vanha ydinryhmä eli kitaristit ja rumpali tekevät nykyään musiikkia nimellä Civil War, ja bändiltä tuli debyyttialbumi Killer Angels viime vuonna pihalle. Kannattaa tarkistaa Civil War, sillä se on lähempänä Sabatonia mitä nykyinen Sabaton. Koko albumi on YouTubessa.
 
I

ipaz

Jäsen
Musta Nuoli kirjoitti:
Minusta tuo oli melko vaisu albumi, joka enteilee Sabatonin tason hiipumista sen jälkeen kun yhtyeestä lähtivät lätkimään lähes kaikki muut jäsenet vokalistia ja vanhaa basistia lukuun ottamatta.
Laajenna klikkaamalla

Eikä lähtenyt melkein, vaan neljä jäsentä poistui samassa rytäkässä sen jälkeen kun edellinen Carolux rex-albumi oli saatu purkkiin. Joakim Broden ja Pär Sundström ovat ainoa alkuperäiset. Myös rumpali on vaihtunut jo toiseenkin kertaan ja pitkään bändi kiersi lainarumpalilla (Snowy Shaw), kun Robban Bäck jäi kesken kiertueen isyyslomalle. Nyt Bäck on lähtenyt ja joukoissa on uusi sälli.

Onhan tuossa uudessa albumissa parikin vaisumpaa biisiä, mutta niin on lähes jokaisella Sabaton-albumilla. Se mikä todellakin on erona esim. Carolux Rexiin, niin mitään selkeää hittibiisiä ei tällä levyllä ole, ellei sellaiseksi sitten voi laskea Audie Murphylle tehtyä To Hell and Back.

Tuosta isosta miehistön muutoksesta pari vuotta sitten ei ole tarkkoja detaileja julkisuuteen kerrottu, mutta yksi syy kuulemma oli Brodenin ja näiden lähtijöiden mielipide-erot siitä mihin suuntaan bändiä ollaan viemässä. Broden ja Sundström halusivat tehdä entistä isompaa musiikkia ja kiertää enemmän, kun taas huhujen mukaan muille olisi kelvannut maltillinen keikkailu ja rokimpi Sabaton. Nokkamies kuitenkin päätti että sillon on taottava kun rauta on kuumaa ja muut saivat mennä.
 
1

100A

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto, Lukko, Jokerit
Tuuppaan tänne, ettei mene hukkaan festariketjuissa.

Infernosta huomasin, että syyskuussa on varsin mielenkiintoinen pikkufestari Circuksessa, nimeltään Unioni:

Ohjelma - Circus - Home of Music

Perjantai 19.9.2014
Arch Enemy (SWE)
Insomnium
Lost Society
+ TBC

Lauantai 20.9.2014
Katatonia (SWE)
Sólstafir (IS)
Swallow The Sun
Barren Earth

Perjantai ihan kiva (tuohon vielä joku kova kiinnitys niin jo vot), mutta lauantai onkin sitten aivan erinomainen. Eikä maksa paljon, molemmat päivät yhteensä 52 euroa toimituskuluineen. Mä varmaankin tilailen jo kohta lipun itelleni, luulisi että kauppa käy.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy

Verkkolehden uusimmat jutut

Ylös