Pelaaja-arviot 2013–2014

  • 3 407
  • 2

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Kaikki edelleen niin juhlahumuissa, että mestaruudentekijöiden tarkempi perkaaminen jäänyt tekemättä. En anna arvosanoja, vaan jaan pelaajat kolmeen kategoriaan ennakko-odotuksiin suhteuttaen, kuten täällä palstalla on taidettu aiemminkin tehdä.

ONNISTUJAT
(Pelasivat odotettua paremmin)

MV: Mikko Rämö, Kristian Järvinen
P: Markus Västilä
H: Jari Kauppila, Mikael Kuronen, Antti Mäkelä, Tomi Peltonen, Henri Tuominen, Mikko Virtanen

Rämöä ei peluutettu runkosarjassa puhki ja torjui nyt mestaruuden, 'nuff said. Järvinen oli kauden suurin yllättäjä ja torjui itsensä ykkösvahdiksi. Mestaruus olisi saatettu voittaa myös Kristianilla.

Koko pakkikalusto pelasi hyvin. Tosin melkein kaikki oli sellaisia varmoja luottonimiä, että positiiviseksi yllättäjäksi laskisin vain Västilän. Otti selvän harppauksen edelliskaudesta, etenkin puolustusvarmuuden saralla.

Kauppila sinällään hankala tapaus arvostella, että iso osa tuomitsi, mutta sitten taas toisessa ääripäässä joku odotti huikeaa pistelinkoakin. Kokonaisuudessaan pelasi kuitenkin erinomaisen kauden ja oli mielestäni joukkueen liideri ja tärkein yksittäinen pelaaja. Eli onnistuja.

Kurosesta en ainakaan itse odotellut mitään kärkihyökkääjää, mutta onnistui sitten pudotuspeleissä nousemaan sellaiseksi. Hyvä työmoraali ja tasainen runkosarja.

Mäkilä, Peltonen ja Tuominen olivat enemmän tai vähemmän täytepelaajia monissa kaavailuissa. Etenkin Mäkilän hankinta viime hetken vahvistukseksi jopa kummastutti, kun syvyyttä oli jo ennestään. Mutta näistä kanssa kaikki kasvattivat rooliaan pleijareissa. Virtanen puolestaan pelasi itselleen kauden aikana vastuuta, eikä vaan päässyt paikkaajana kentälle.

TASOLLAAN
(Saatiin siis suurin piirtein sitä mitä odotettiinkin)

P: Jesse Jyrkkiö, Marlo Koponen, Tuukka Laakso, Pauli Levokari, Jarno Lippojoki
H: Teemu Tallberg, Aatu Hämäläinen, Jan-Mikael Juutilainen, Timo-Pekka Heikkinen, Jussi Nättinen, Jesse Koskinen, Jere Espo

Pakeista lähes kaikki tiedettiin hyviksi Mestis-tason pelaajiksi ja pelasivatkin omalla tasollaan. Jyrkkiön piti olla sarjan paras kiekollinen pakki - ja oli sitä. Samalla kyllä virheitäkin sattui sen verran kun odotettiin.

Koponen ja Lippojoki olivat erittäin luotettavia joukkuepelaajia, joiden ensisijainen funktio oli puolustustehtävien hoitaminen. Kiekollista roolia tai tehoja ei ollut varmasti heille pahemmin budjetoitukaan.

Laakso hoitti stunttihommansa ihan kunnialla, eikä olisi huolestuttanut vaikka olisi joutunut luutimaan enemmänkin. Levokari toi kaivattua jämäkkyyttä alakertaan ja pysyi vielä runkosarjassa hyvin vauhdissa mukana, ison miehen kropassa alkoi sitten ehkä pudouspeleissä jo rasitukset näkyä.

Tallberg tekisi mieli listata onnistujaksi - ja kevään osalta olikin kyllä sellainen. Syksy oli kuitenkin niin tehoton, että pistetään keskiarvona kuitenkin tähän koriin.

Hämäläinen ja Juutilainen olivat edelleen KooKoon kärkihyökkääjiä, kuten kuuluikin. Täyttä potentiaalia ei kuitenkaan ole kummastakaan saatu otettua irti Kouvolassa.

Heikkinen ja Nättinen olivat kaavailluissa kolmos-nelosketjujen työhevosia. Siinä roolissa molemmat olivatkin ok, mutta ei oikein sen enempää jos ei vähempääkään. Junnut Koskinen ja Espo kävivät haistelemassa Mestis-vauhtia ja siinäpä se.

EPÄONNISTUJAT
(Eli alle tason tai ainakin odotusten)

MV: Juha Järvenpää
P: Connor Hardowa, Lasse Lappalainen, Nico Lehto
H: Joona Karevaara, Santtu Huhtala, Ville Rajala

Yhden kokonaisen matsinko Järvenpää Kouvolassa pelasi? Jos lainaehdot eivät olleet sidottuna pelattuihin matseihin, niin saattoi hyvinkin olla koko seurahistorian kalleimmat peliminuutit... No, mistäpä näitä ikinä tietää etukäteen. Paitsi jos Ilveksessä naureskeltiin partaan, kun oli saatu dumpattua valmiiksi klesa kaveri pois omilta palkkalistoilta.

Hardowan niskoille ei kamalan kovia odotuksia laittanut kai kukaan. Ja täytti kyllä sinällään paikkansa pakistossa. Mutta lähtökohtaisesti ulkomaalaisen pitäisi mielestäni olla Mestiksessä aina selkeä vahvistus joukkueelle. Tai ainakin mahtua aina automaattisesti kokoonpanoon. Rotaatiopelaajia löytyy lähempääkin.

Lappalainen ja Lehto ovat tässä korissa ainoastaan loukkaantumistensa takia. Molempien kausi meni valitettavasti plörinäksi. Lappalainen olisi ollut ykköspakkimme ja esittikin lupaavia otteita kaukaloon palattuaan, vaikka lähtökohdat olivat vaikeat. Takapakkia tuli kuitenkin uralle väkisinkin. Lehto olisi täyttänyt kanssa varmasti oman peruspakkin ruutunsa, mutta kovin vähiin jäivät pelit.

KooKoon valtti oli tällä kaudella tasaisuus. Sillä se mestaruuskin tuli, kun ei mitään supertehonyrkkiäkään ollut kasassa. Koko joukkueesta ei löytynyt yhtään varsinaista floppia. Lähimmäksi moista titteliä olisi kai laitettava Joona Karevaara - mutta hänkin oli kuitenkin oleellinen osa menestystä.

Karevaaran vaan piti olla paljon tehokkaampi ja näkyvämpi: ykköshyökkääjä, joka kisaa mali- ja pistepörssin voitosta. MurhaaMenoa seurasi tarkasti koko kauden, ja voi kertoa tarkemmin, mutta vähän flegmaattiselta näytti toisinaan. Toisaalta kuitenkin oli loppujen lopuksi KooKoon tehomiehiä, eikä heittänyt missään vaiheessa hanskoja tiskiin, vaan teki tärkeitä maaleja pleijareissakin.

Huhtala oli Karevaaran tavoin epäonnistuja, mutta vain odotuksiin suhteutettuna. Voi olla, että muilla oli realistisemmat odotukset kuin minulla, mutta itse siis odotin enemmän, koska Santtu oli niin helkutin hyvä viime keväänä. Nyt katosi aina silloin tällöin kuvasta kokonaan joksikin aikaa.

Ville Rajalan menoa oli vielä harkkapeleissä kiva katsoa, mutta omaa roolia joukkueesta ei sitten kuitenkaan löytynyt. Sopimuksen purkaminen oli varmasti ihan hyvä ratkaisu kaikille osapuolille. Aika tai joukkue ei ollut nyt oikea, mutta Rajalasta saattaa vielä hyvinkin löytyä muutaman kauden sisällä Mestikseen sellainen 20 maalin ja 100 jäähyminuutin härkämaisen pelätty voimalaturi.
 

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Kokeillaanpa myös tutuksi tulleilla kriteereillä eli

A Pelaaja on ylittänyt selkeästi häneen kohdistetut odotukset. Huippupelaaja on täyttänyt tai ylittänyt häneen kohdistetut korkeat odotukset.
B Pelaaja pelannut hyvällä tasolla ja täyttänyt suurelta osin hänelle asetetut odotukset.
C Pelaaja on pelannut kohtuullisella tasolla illasta toiseen ilman suuria kohokohtia ja parantamisen aihetta löytyy.
D Pelaaja ei ole vastannut häneen kohdistettuja odotuksia kuin korkeintaan hetkittäin.

Nyt mestaruusvuonna joukkue oli harvinaisen tasainen ja pelaajien jakaminen yllä oleviin kategorioihin oli kaikkea muuta kuin helppoa.


Kauppila

Kauppilan hankintaa kritisoitiin aikalailla syksyllä, mutta niin vain Kake oli keväällä KooKoon mestaruuden yksi tärkeimpiä takuumiehiä ja hoiti kapteenin roolinsa hienosti. Aikaimmin mies on ollut hieman mielialapelaajan maineessa, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tunteet pysyivät hyvin kurissa ja jatkoi muutenkin painaa tasaisesti juuri joukkueen eteen. Kake-Rock soi ja silmissä oli tuttu pilke. Erityisesti ylivoimalla tärkeä, vaikka ajoittain hakikin liikaa sitä urheiluruutusyöttöä. Kaiken kaikkiaan tärkeä palanen tuomaan kokomusta joukkueeseen ja pystyi myös vähintäänkin kohtuullisiin tehoihin.

Tallberg

Onnistuneen SaPKo-kauden noste näytti kadonneen johonkin matkalle Talvisalon ja Sumulaakson välillä ja Tallberg ei tuntunut millään löytävän paikkaansa joukkueesta syyspuolella. Kevätaurinko herätti kuitenkin Stadin kollin ja tulosta alkoi tulla aivan erilailla lennon jatkuessa myös pudotuspeleissä, joissa teki todella arvokkaita maaleja. Tehokkaan viimeistelyn ohella Oulunkylän Kiekko-Kerhon kasvatti oli hyvä yleispelaaja, jonka uskalsi laittaa askiin tilanteessa kuin tilanteessa. Lähtee Sporttiin ja vaikka ei mikään ollijulkunen olekaan, niin ikävä jää.

Tuominen

”Mestiksen ericlindroos” oli todella hyvä haku Kouvolaan kauden jo alettua. Pelasi luotettavasti molempiin suuntiin ja teki samalla varsin mukavat tehopisteet. Näin isokokoisia ja käsistään edes kohtuullisen taitavia jannuja ei Mestiksessä ole liikaa pyörinyt ja näinköhän Henrikin purjehtii ensi kaudeksi takaisin kirkkaampiin saleihin.

Peltonen

Runkosarjassa luotettava, pudotuspeleissä sitten aivan maaginen. Kantoi kultakuuppaa oikeutetusti suurimman osan loppupelejä ja takoi tärkeitä pisteitä työnteon kärsimättä yhtään. Kiekollinen pelaaminen ja uskallus nousivat aivan uudelle tasolle keväällä ja uskalsi haastaa vastustajan pakkeja ronskisti. Oli ansaitusti pudotuspelien MVP. Urallaan neljä Suomi-sarja-matsia pelannutta Peltosta hehkutetaan hieman hassusti usein alasarjalöytönä, mutta melkoisena kaappauksena miehen Kouvolaan naaraamista voidaan silti ihan rehellisesti pitää. Näitä taitavia haalariosaston miehiä tarvitsee jokainen joukkue.

Rämö

Kärsi loukkaantumisista runkosarjassa, mutta Järvisen tuuratessa sai parannella rauhassa ja oli näin lopulta se viimeinen lukko KooKoon mestaruuden takana. Sai tuttuun tapaan lapiokaupalla sontaa niskaansa (Mestiksen kallein kakkosvahti, Rämö sulaa aina Vaasassa/Mikkelissä/keväällä/*lisää tähän oma vaihtoehto*), mutta näpäytti epäilijöitään lopulta oikein kunnolla. Runkosarjassa otteissa oli ajoittain hieman hajontaa, mutta kun pääsi pelaamaan pitkästä aikaa pudotuspelit terveenä, näytti että vanhakin vielä jaksaa.


Juutilainen

On lähellä A-koria, mutta pudotuspelien heikommat otteet jättävät miehen B-kategoriaan, vaikka loukkaantuneena taisikin pelata. Runkosarjassa tasaisen hyvä ja 21 maalia on kova saavutus. Juutilaisella on aika vähän todellisia vahvuuksia, jotka nousivat esiin, mutta toisaalta eipä niitä heikkouksiakaan juuri ole. Se viimeinen eteenpäin vievä terävyys luistelusta on yksi syy, joka erottaa todellisesta läpimurrosta.

Jyrkkiö

Tärkeä kiekollinen palanen alakerrassa, joka vuosi sitten puuttui KooKoo-pakistosta kokonaan ja myös yksi koko Mestiksen parhaista kiekollisista puolustajista. Loistavat tehopisteet ja toi ylivoimaan parasta viivapelaamista vuosiin. Toisaalta ajoittain suurissakin vaikeuksissa mies miestä vastaan omassa päässä ja otti selkeästi eniten kakkosia koko sarjassa (37 kappaletta, seuraavalla 28 kpl.). Tämä oli kuitenkin tiedossa ja aikalailla odotetun kauden porilainen lopulta pelasi.

Hämäläinen

KooKoo-rosterin taitavimpia, mutta pelaa keveytensä takia Mestiksessä, ei kirkkaammissa saleissa. Teki hyvät tehot runkosarjassa ja ei nyt varsinaisesti hyytynyt pudotuspeleissäkään, vaikka prameimmat suoritukset loistivatkin poissa olollaan.

Karevaara

”Karevaanari, Karevaanari, on kaikkien kaveri. Kentän kunkku!” No eipä ollut kovin suurta osaa kaudesta, vaan viime sesongin Mestiksen pistepörssin nelonen hiihteli yössä lähes koko runkosarjan, vaikka ihan pikkunätit tehot nakuttikin. Tuntui että olisi kaivannut vierelleen peliä tekevää ja kiekkoa suoraan luisteluun tehokkaasti jakavaa ketjukaveria, koska tuntui että runkosarjassa olisi ollut ulosmitattavissa paljon kovempikin suoritus miehestä. Runkosarjan otteiden ja erityisesti ennakko-odotusten perusteella killuisi C- ja D-korin rajoilla, mutta koska löysi pudotuspelien tärkeimmillä hetkillä lopulta sitä tiikerinsilmää, niin käytännössä voidaan sanoa ansainneen palkkansa. Viimeisen Hokki-matsin ajassa 57.50 tehty voittomaali saattaa olla KooKoon historian yksiä tärkeimpiä osumia.

Kuronen

Etelä-Karjalaan ensi kaudelle siirtyvä tamperelainen oli KooKoolta hyvä haku tälle kaudelle. Runkosarjassa hieman epätasaisia esityksiä muun joukkueen ohella, mutta nosti profiiliaan pudotuspeleissä, jota ainakin allekirjoittanut arvostaa todella paljon. Myös aavistuksen linnunluinen, mutta toisaalta nopea ja jaksoi painaa ahnaasti kiinni kiekkoon sekä mieheen. Ei kovin luova pelaaja, mutta oli ehkä yllättävänkin tärkeä palanen mestaruudessa tuoden tärkeää leveyttä ja ratkaisuvoimaa hyökkäykseen.

Västilä

Armeijan kurkkusalaatit, tai mitä digitaalihuttuja nykyisin ovatkaan, olivat tälle kaudelle vaihtuneet täysipäiväisesti mustaoranssiin sotisopaan ja kaukalossa nähtiin paljon valmiimpi pelaaja kuin viime kaudella. Ansaitsi palkkansa jo lähes pelkästään Hokki-sarjan ratkaisumatsin tasoitusmaalillaan. Polki tehollisesti paikallaan, mutta oman pään pelaaminen oli aivan toista luokkaa kuin varsin viime sesongin alkupuolella. Anttilan mäkkärin luottomiehiä, tai siellä ainakin ukkoon lähes jokaisella Kouvolan reissulla törmäsin.

Koponen

Hyvä tasainen suorittaja Mestiksessä, mutta ehkä hieman välimallin mies Liigassa. Esitti isännän otteita oman maalin edustalla, vaikka kakkosia tulikin aavistuksen liikaa, mutta toi nimenomaan sitä kaivattua fyysisyyttä KooKoon alakertaan Nickersonin lähdettyä. Ajoittain piti kiekko näyttävästi, mutta ei oikein tietänyt mitä sen kanssa tekisi. Imatralainen oli hitokseen hyvä hankinta tänne pikitien päähän ja ei romahtanut missään vaiheessa, kuten vuosi sitten TuTo-paidassa välieräsarjassa.

Lippojoki

Joukkueen kokeneimpia pelureita 28-vuotiaana ja paransi omasta mielestäni selkeästi viime kauteen verrattuna. Ei yrittänyt ottaa liikaa kiekollista vastuuta, vaan keskittyi enemmän omaan puolustuspäähän, jonka hoitikin silmään pistävän virheettömästi. Pudotuspelien alussa oli liekeissä myös tehollisesti, joka oli toki plussaa, kun oma pääkin hoitui samalla.

Mäkilä

Ei kevään lisähankintana nostanut kovin suuria odotuksia, lähinnä jermuporthenmaisia muisteloita, mutta otteet kaukalossa olivat mukava yllätys. Oli erityisesti pudotuspeleissä mies paikallaan.

Järvinen

Hoiti hommansa eli kiritti Rämöä tarjoten Mikolle kisailukumppanin ohella paljon tarvittua huiliaikaa, jota ei viime vuosina ole riittävästi ykkösveskarille siunaantunut. Järvinen itse asiassa kantoi ykköstorjujan vastuuta varsin kelvollisesti pitkiä jaksoja kaudella, mutta kevään mykoplasma(?) toi pidemmän tauon ja tylsytti myös terää Rämön lopullisesta haastamisesta pudotuspeleissä. Muodostivat kuitenkin Rämön kanssa tasapainoisimman maalivahtitandemin Kouvolassa vuosiin ja ehkä myös koko Mestiksessä tällä kaudella. Saanee näyttöpaikan kotikaupungissaan ensi kaudella.

Virtanen

Sai harjoitus- ja alkukaudesta vastuuta, mutta putosi sitten pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle ja vierailu Kolleissa teki hyvää kevättä ajatellen. Taitoa ja pelisilmää on ja ei ollut kentällä mikään täytemies, vaan potentiaalisin kouvolalaislähtöinen jannu useampaan vuoteen. Tsemppi ei riittänyt U20-kisoihin, vaikka tästä jossain vaiheessa olikin puhetta, mutta saanee silti tarjouksia liigajengeiltä, nyt kun A-junnujen ikärajakin nousee. Toivottavasti jatkaa kuitenkin Kouvolassa jo osin imagollisista syistä.


Huhtala

Aloitti kauden maagisesti, mutta hyytyi sitten melkoiseen pakkaseen tehojen osalta pariksi kuukaudeksi. Sai onneksi kevätpuolella juonesta taas kiinni ja pudotuspeleissä nähtiin pari kertaa sitä tuttua suijailua ja öljylannetta. Kisskiss ja niin edelleen. Habitukseltaan kevyt ja huonossa mielessä junnumainen, mutta rytminvaihdokset luistelussa vievät jatkuvasti pakkeja kahville ja kädet käyvät kuin Teemu Kuusistolla vaasalaisessa yökerhossa. Epätasaisuus kuitenkin pudottaa C-kategoriaan. Liigataustaa on parilta viime kaudelta ja kävi yhden pelin nytkin Turussa tuuraamassa, joten en suoranaisesti TPS:n taloustilanteen tietäen ihmettelisi, vaikka paluu Aurajoen rannalle tapahtuisi.

Lappalainen

Super-Lasse oli hyvä. Silloin kun pelasi. Loukkasi olkapäänsä vaarattoman oloisessa tilanteessa ja joutui pitkälle huilille. Tauko näkyi otteissa ja toivottavasti saa ensi vuonna ehjän kauden alleen, koska muutoin liigajuna taitaa karata.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    81,9 KB · kertaa luettu: 488
Viimeksi muokattu:

cottonmouth

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo & Philadelphia Flyers
Heikkinen

Näppärä pieni pörrääjä, joka tuo luotettavaa syvyyttä rosteriin. Tehoja runkosarjassa varsin kohtuullisesti, mutta toisaalta mukana oli pitkiä kuivia kausia. Pudotuspeleissä katosi hieman kuvasta.

Nättinen

Voisi olla myös B-korissa, koska hoiti sinällään omaa rooliaan pyyteettömästi ilman suurempia nousuja tai notkahduksia. Voisi silti olla vielä ilkeämpi ja tuoda enemmän santapaperia kaukaloon, koska sitä meanstreakkia kyllä tarvittaessa löytyy. Ei ole rosterissa tehojen takia, mutta kuusi maalia 62 matsiin ei silti liikaa ole.

Hardowa

Potentiaalinen NCAA-haku, joka lopulta jätti aikalailla ristiriitaisen kuvan. Periaatteessa fyysinen ja kohtuullisen taitava, mutta toisaalta ajoittain täysin pihalla, jos joutui kosketuksiin kiekon kanssa. Ihmeellisiä heittoja paineettomassa tilanteessa, mutta seuraavassa pelissä saattoi sitten nousta maalille komeasti ja räpätä maalin heitellen ukkoja seinille omassa päässä. Esimerkiksi pudotuspeleissä ei usein mahtunut kokoonpanoon, mutta pelasi toisaalta ratkaisevassa finaalissa aivan loistavan ottelun. Ulkomaalaisvahvistuksena ei kuitenkaan mikään loistohaku, vaan ennemminkin projekti.

Lehto

Toisen polven ex-liigapakki Niso oli ilmeisesti ihan pidetty jannu pukukopissa, mutta kausi askissa meni aikalailla penkin alle johtuen syksyn loukkaantumisesta taklaustilanteessa. Ajoittain näyttää, että pystyisi tekemään enemmänkin kiekon kanssa, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi pystynyt realisoimaan tätä potentiaalia. Edellinen maalikin on tehty 21.10.2011 eli syksyllä juhlitaan pienokaisen kolmevuotissynttäreitä. Kausi päätttyi neljän matsin pelikieltoon Jukurien Rothlan kolaamisesta finaaleissa.

Levokari

Runkosarjassa ihan kohtuullisia otteita ja siihen päälle Pauke naputti jopa yllättävän hyvät tehot. Pudotuspeleissä tuli sitten ikävä loukkaantuminen ja muutoinkaan ei tuntunut pysyvän jalalla mukana. Mitään ihmetekoja tuskin odotettiinkaan, mutta silti Mestis-vauhdissakin oli ajoittain tekemistä.


Tamminen

Tamminen tuli syksyllä lainalle HIFK:n A-junnuista ja esiintyikin harjoituspeleissä varsin lupaavasti. Isokokoiselle hyökkääjälle ei kuitenkaan löytynyt riittävästi peli aikaa ja siirtyikin jo syyspuolella etsimään uusia haasteita uralleen.

Rajala

Edellisten keväiden Hokki-kohtaamisten ehkä v-mäisin ihmisperkele, jonka toivotin todella mielelläni KooKoo-nuttuun. Ei vain oikein löytänyt sitä samaa kipinää mitä männävuosina Kajaanissa ja lähtikin helmikuun puolessa välissä takaisin tuttuun linnapaitaan Kokkolan kautta kiertäen. Tiedä sitten mistä kiikasti, kun uskaltautui ensimmäistä kertaa ihmisten ilmoille tänne etelään, mutta ei vain natsannut. Kiitos käynnistä kuitenkin ja Villen kaltaisia kusipäitä toki jokainen joukkue tarvitsee ainakin pari rosteriinsa.

Siren

Olisi käyttöä ja potentiaalia, jos pysyisi terveenä. Ei vain pysy ja olisikohan tämä yhteistyö tältä osilta tässä. Harmi sinänsä. Toki kentän ulkopuoliset asiat ovat sitten asia erikseen ja potentiaaliahan Nipellä toki on liigaan asti, että josko me nyt sitten kuitenkin ainakin kerran vielä? Kun halvallakin pelaa? Vai? Eikös?


Laakso

Esiintyi lupauksia herättävästi, kun pääsi kokoonpanoon. Kokoa ei paljon ole, mutta silti lupaavimpia kouvostoliittolaisia nuoria pakkeja ja ainekset ainakin Mestis-uraan ovat olemassa.

Espo

Pääsi kokeilemaan Mestis-vauhtia finaaleita myöten ja toikin ihan hyvää fyysisyyttä kentälle. Jaksoi painaa junnari-innolla, mutta kädet vaikuttavat aika kohmeisilta.

Kokoonpanossa pyörähti myös Jesse Koskinen, jonka kehitys on polkenut viime vuosina paikallaan lähinnä loukkaantumisten takia.

Maalahti

SaiPan puolustaja kävi myös pyörähtämässä Sumulaaksossa ja näiden otteiden perusteella on mysteeri miten on päässyt tällä kaudella kokeilemaan noinkin paljon liigakaukaloissa. Ei nyt mikään anttiweckström, mutta joku summasi täällä aikanaan melko hyvin Kallen vierailun eli ”ihan ok haku, mutta ei ole kovin hyvä pelaamaan jääkiekkoa”.

Myös pakit Niko Karhu ja Samuli Piipponen käväisivät liigalainoina paikkaamassa muutaman pelin.

Maalivahtien loukkaantumisia kävivät paikkaamassa Timo Niemi, Janne Juvonen ja Andreas Bernard. Pudotuspelejä varten hankittiin myös leveyttä tuomaan Juha Järvenpää, jonka KooKoo-ura päättyi loukkaantumiseen oikeastaan ennen kuin ehti alkaakaan.
 

Liitteet

  • image.jpg
    image.jpg
    81,1 KB · kertaa luettu: 521
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös