Ajattelinpa kirjoitella tänne IFK:n fanien luettavaksi ihan mielenkiintoisen, paikallisen Oulu-lehden julkaiseman jutun. Tätä ei tietääkseni ole netissä, joten siksi tehdään homma "manuaalisti". Toivottavasti tästä on teille iloa. Sai ainakin ajattelemaan, että jääkiekko-ottelu voi todellakin olla suuri elämys - se on vain niin harvinaista herkkua monille ihmisille.
Juttu alkaa:
Monen unettoman yön jälkeen jäälle idolien kanssa - Kärpät ja HIFK rules
Peten ja lasten jääkiekkopäivä koitti viimeinkin. Ilmassa oli jännitystä ja kun ympärillä pörräsi varusteissaan vuosien ihailun kohteet, olivat lasten ja isän suut syystäkin ymmyrkäisinä.
- Kaverit eivät usko, että olemme oikeasti HIFKin kanssa valmistautumassa harjoituksiin, ehtii Jani kertomaan kännykän soidessa jatkuvasti.
Niille, jotka eivät viimeisintä lehteämme ole lukeneet, voi lyhyesti kertoa, että jutussa on kyse kolme vuotta sitten vammautuneen Petrin (istuu rullatuolissa, SC) iloksi järjestetystä hyväntekeväisyyspäivästä. Lapset lennätettiin maanantaina Finnairin avustuksella Ouluun ja he pääsivät isän tapaamisen lisäksi kokemaan jotain aivan uskomatonta. He pääsivät vierailemaan Kärppien ja HIFKin harjoituksiin aamupäivällä ja illalla he olivat joukkueiden vieraina pelissä.
Aamu alkoi aikaisin, eihän kukaan pysty nukkumaan puolille päivin, kun tietää mitä on luvassa. Petrin sisäinen herätys toimi jo kuuden aikaan ja lapset olivat valmiina kahdeksalta. Iloinen ja ennenkaikkea onnellinen Petri löytyi lasten kanssa HIFKin pelaajien pukuhuoneesta yhdeltätoista. Nimmarit olivat jo pienissä vihkosissa kerättynä.
- Minun piti ottaa kaikkia nimmareita kolme kappaletta, jotta kaveritkin saavat. He eivät uskoneet ollenkaan, että olen menossa oikeasti tapaamaan Kärppiä ja HIFKiä. Kaikki sanoivat, että minäkin haluan, kertoo jääkiekkoa itsekin harrastava 10-vuotias Jani.
Tampereelle jääneiden kavereiden kateus oli ilmiselvää. Ne, jotka uskoivat, soittivat muuten vaan, mutta löytyi joukosta yksi epäilevä Tuomaskin. Puhelimeen tarttui kaikkien tuntema Alpo Suhonen ja pienen vakuuttelun jälkeen alkoi tamperelainen uskoa asian todeksi; Jenni ja Jani olivat oikeasti joukkueiden vieraina. Heräsi vain kysymys miten muillekin voitaisiin järjestää vastaava tapahtuma.
Hieman vaitonaisempana oleva Jenni (7-v.) pitää tiukasti kiinni isästään. Ympärillä on koko ajan hälinää ja pientä tyttöä tilanne näytti hieman jännittävän. Mutta lopulta hän piristyy ja innostuu antamaan koko HIFKin joukkueelle piirtämänsä piirrustukset. Janin piirrustuksessa lukee suurella HIFK rules, mutta kun myöhemmin tulee Kärppien piirrustusten jakaminen, saavat hekin kannustavan piirrustuksen itselleen. Kyllä Kärpätkin rulaa.
Kentä laidalla kolmen ihmisen katseet seuraavat tiiviisti harjoitusten kulkemista. Luvassa oli Janille pientä kiekkoilua suuren idolin Timo Pärssisen kanssa. Vajaa tunnin kestävä odotus tuntui ikuisuudelta, mutta lopulta Jani pääsi luistelemaan.
- Pelaan itse joukkueessa ja treenaamme joka päivä puolitoistatuntia, Jani tuumailee ennen kentälle siirtymistä.
Kyllä hänestä huomaa, että peliä on pelattu ennenkin. Hänen uusi mailansa (lahjana Marek Zidlickyltä) toimii mainiosti ja livahtaapas kiekko kerran maaliinkin. Oliko HIFKin maalivahdilla vähän huono päivä vai oliko Jani todella niin hyvä kuin isänsä mainosti.
Lähellä oli
Illan pelissä Pete pääsi aivan pelaaja-aitioiden yläpuolelle seuraamaan idoleittensa otteita, lapset olivat hieman ylempänä katsomassa Jounin kanssa ja samalla myös puntaroivat Ilta-Sanomien tähtiraatiin pelaajien otteita. Kaikki näyttikin Peten suosikkijoukkueen kannalta hyvältä, kun kärppäpuolustus kerta kaikkiaan sohlasi HIFK:n jäähyn aikana. Roman Vopat luisteli kiekon kanssa päätyyn ja vippasi maalin edessä jalat harallaan odotelleelle Toni Söderholmille. Maalihan siitä tuli.
Tästäkös lie Kärpät vimmastunut, kun luistin alkoi kulkea eri tahtiin ja Petekin alkoi miettiä, että Kärpät taitaa tulla tasoihin. Pari minuuttia siitä meni, kun Petr Tenkrat näin teki ja 50 sekuntia lisää, niin nuori Pekka Saarenheimo ohjasi Mikko Myllykosken laukauksen ohi Dave Stathosin. Toisen erän jälkeen Kärpät johti 2-1, mutta Pete jaksoi uskoa.
- Tottakait HIFK tulee tasoihin ja voittaa 2-3
Mutta ei auttanut Peten kannustus. Kesken kaiken livahti Jokinen ja teki 3-1. Ja vähän ajan päästä oli taas kiekko helsinkiläisten maalissa, mutta maali hylättiin. Kärppäpelaaja oli maannut maalivahdin alueella. Tämäkö lie sytyttänyt HIFK:n uudelleen. Roman Simicek sivalsi maalin ja erän puolivälissä oli Peten lukemat, mutta Kärpille. Eikä sitä tasoitusmaalia tullut, sen esti kärppävahti Korhonen upeasti. Petekin vähän kehaisi miestä.
- No, HIFK tulee vielä uudelleen ja silloin se voitto tulee. Näin minä uskon.
Allaskiekkoa
Päivä oli pitkä ja jännittävä, mutta ei se peliin vielä loppunut. Vaikka lapset olivat iloinneet ja hihkuneet raadissa HIFKin puolesta, riitti virtaa vielä isän kotonakin. Sänky ei kutsunut heitä ollenkaan, vaan tämä jääkiekkokolmikko päätti jatkaa päiväänsä vielä hetken. Oulun Invalidiliiton talossa on tyhjennetty allas, jonka pohjalla oli kiva pelata konttauslätkää.
Jännittävä päivä loppui kuitenkin aikanaan ja keskiviikkona puoleltapäivin lähti lentokone kohti Tamperetta. Äiti odotti toisessa päässä varmaan malttamattomana kuullakseen lastensa tapahtumista Oulussa.
Teksti: Virpi Hauhia, Oulu-lehti 21.11.2002
------------
Lisättäkööt tähän, että jutussa oli mm. kuva Petestä HIFK:n pelaajien ympäröimänä Raksilan jäällä. Hänelle luovutettiin siinä pelipaita ja kuvatekstissä lukee:
"HIFKin paita laitetaan heti Peten päälle. Tätä paitaa hän ei taida aivan arkipaitana käyttää. Päässä petellä on 20 vuotta vanha lippalakki, myöskin lempijoukkueeltaan.
- Tätä paitaa kantaa kunnioituksella yllään, Pete tuumailee onnellisena."
Juttu alkaa:
Monen unettoman yön jälkeen jäälle idolien kanssa - Kärpät ja HIFK rules
Peten ja lasten jääkiekkopäivä koitti viimeinkin. Ilmassa oli jännitystä ja kun ympärillä pörräsi varusteissaan vuosien ihailun kohteet, olivat lasten ja isän suut syystäkin ymmyrkäisinä.
- Kaverit eivät usko, että olemme oikeasti HIFKin kanssa valmistautumassa harjoituksiin, ehtii Jani kertomaan kännykän soidessa jatkuvasti.
Niille, jotka eivät viimeisintä lehteämme ole lukeneet, voi lyhyesti kertoa, että jutussa on kyse kolme vuotta sitten vammautuneen Petrin (istuu rullatuolissa, SC) iloksi järjestetystä hyväntekeväisyyspäivästä. Lapset lennätettiin maanantaina Finnairin avustuksella Ouluun ja he pääsivät isän tapaamisen lisäksi kokemaan jotain aivan uskomatonta. He pääsivät vierailemaan Kärppien ja HIFKin harjoituksiin aamupäivällä ja illalla he olivat joukkueiden vieraina pelissä.
Aamu alkoi aikaisin, eihän kukaan pysty nukkumaan puolille päivin, kun tietää mitä on luvassa. Petrin sisäinen herätys toimi jo kuuden aikaan ja lapset olivat valmiina kahdeksalta. Iloinen ja ennenkaikkea onnellinen Petri löytyi lasten kanssa HIFKin pelaajien pukuhuoneesta yhdeltätoista. Nimmarit olivat jo pienissä vihkosissa kerättynä.
- Minun piti ottaa kaikkia nimmareita kolme kappaletta, jotta kaveritkin saavat. He eivät uskoneet ollenkaan, että olen menossa oikeasti tapaamaan Kärppiä ja HIFKiä. Kaikki sanoivat, että minäkin haluan, kertoo jääkiekkoa itsekin harrastava 10-vuotias Jani.
Tampereelle jääneiden kavereiden kateus oli ilmiselvää. Ne, jotka uskoivat, soittivat muuten vaan, mutta löytyi joukosta yksi epäilevä Tuomaskin. Puhelimeen tarttui kaikkien tuntema Alpo Suhonen ja pienen vakuuttelun jälkeen alkoi tamperelainen uskoa asian todeksi; Jenni ja Jani olivat oikeasti joukkueiden vieraina. Heräsi vain kysymys miten muillekin voitaisiin järjestää vastaava tapahtuma.
Hieman vaitonaisempana oleva Jenni (7-v.) pitää tiukasti kiinni isästään. Ympärillä on koko ajan hälinää ja pientä tyttöä tilanne näytti hieman jännittävän. Mutta lopulta hän piristyy ja innostuu antamaan koko HIFKin joukkueelle piirtämänsä piirrustukset. Janin piirrustuksessa lukee suurella HIFK rules, mutta kun myöhemmin tulee Kärppien piirrustusten jakaminen, saavat hekin kannustavan piirrustuksen itselleen. Kyllä Kärpätkin rulaa.
Kentä laidalla kolmen ihmisen katseet seuraavat tiiviisti harjoitusten kulkemista. Luvassa oli Janille pientä kiekkoilua suuren idolin Timo Pärssisen kanssa. Vajaa tunnin kestävä odotus tuntui ikuisuudelta, mutta lopulta Jani pääsi luistelemaan.
- Pelaan itse joukkueessa ja treenaamme joka päivä puolitoistatuntia, Jani tuumailee ennen kentälle siirtymistä.
Kyllä hänestä huomaa, että peliä on pelattu ennenkin. Hänen uusi mailansa (lahjana Marek Zidlickyltä) toimii mainiosti ja livahtaapas kiekko kerran maaliinkin. Oliko HIFKin maalivahdilla vähän huono päivä vai oliko Jani todella niin hyvä kuin isänsä mainosti.
Lähellä oli
Illan pelissä Pete pääsi aivan pelaaja-aitioiden yläpuolelle seuraamaan idoleittensa otteita, lapset olivat hieman ylempänä katsomassa Jounin kanssa ja samalla myös puntaroivat Ilta-Sanomien tähtiraatiin pelaajien otteita. Kaikki näyttikin Peten suosikkijoukkueen kannalta hyvältä, kun kärppäpuolustus kerta kaikkiaan sohlasi HIFK:n jäähyn aikana. Roman Vopat luisteli kiekon kanssa päätyyn ja vippasi maalin edessä jalat harallaan odotelleelle Toni Söderholmille. Maalihan siitä tuli.
Tästäkös lie Kärpät vimmastunut, kun luistin alkoi kulkea eri tahtiin ja Petekin alkoi miettiä, että Kärpät taitaa tulla tasoihin. Pari minuuttia siitä meni, kun Petr Tenkrat näin teki ja 50 sekuntia lisää, niin nuori Pekka Saarenheimo ohjasi Mikko Myllykosken laukauksen ohi Dave Stathosin. Toisen erän jälkeen Kärpät johti 2-1, mutta Pete jaksoi uskoa.
- Tottakait HIFK tulee tasoihin ja voittaa 2-3
Mutta ei auttanut Peten kannustus. Kesken kaiken livahti Jokinen ja teki 3-1. Ja vähän ajan päästä oli taas kiekko helsinkiläisten maalissa, mutta maali hylättiin. Kärppäpelaaja oli maannut maalivahdin alueella. Tämäkö lie sytyttänyt HIFK:n uudelleen. Roman Simicek sivalsi maalin ja erän puolivälissä oli Peten lukemat, mutta Kärpille. Eikä sitä tasoitusmaalia tullut, sen esti kärppävahti Korhonen upeasti. Petekin vähän kehaisi miestä.
- No, HIFK tulee vielä uudelleen ja silloin se voitto tulee. Näin minä uskon.
Allaskiekkoa
Päivä oli pitkä ja jännittävä, mutta ei se peliin vielä loppunut. Vaikka lapset olivat iloinneet ja hihkuneet raadissa HIFKin puolesta, riitti virtaa vielä isän kotonakin. Sänky ei kutsunut heitä ollenkaan, vaan tämä jääkiekkokolmikko päätti jatkaa päiväänsä vielä hetken. Oulun Invalidiliiton talossa on tyhjennetty allas, jonka pohjalla oli kiva pelata konttauslätkää.
Jännittävä päivä loppui kuitenkin aikanaan ja keskiviikkona puoleltapäivin lähti lentokone kohti Tamperetta. Äiti odotti toisessa päässä varmaan malttamattomana kuullakseen lastensa tapahtumista Oulussa.
Teksti: Virpi Hauhia, Oulu-lehti 21.11.2002
------------
Lisättäkööt tähän, että jutussa oli mm. kuva Petestä HIFK:n pelaajien ympäröimänä Raksilan jäällä. Hänelle luovutettiin siinä pelipaita ja kuvatekstissä lukee:
"HIFKin paita laitetaan heti Peten päälle. Tätä paitaa hän ei taida aivan arkipaitana käyttää. Päässä petellä on 20 vuotta vanha lippalakki, myöskin lempijoukkueeltaan.
- Tätä paitaa kantaa kunnioituksella yllään, Pete tuumailee onnellisena."