Vieraspelien taktiikka

  • 2 051
  • 6

Groove Armada

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Starkin noutopihan parakki
Pelitaktiikka

Nyt kun Mode-sedät kannustavat meitä humalaisia avaamaan näitä ketjuja:

Tuli tuosta toisesta avaamastani ketjusta mieleen, että millä tavalla JYP on pelannut tällä kaudella noita vieraspelejä? Tai esim viime kaudella, milloin pisteitä taisi tulla sieltä enemmän?

Jotenkin tuntuu, että kotipeleissäkin on tiivistetty puolustusta tälle kaudelle, mutta onko se vieraspeleissä jotenkin erilaista? Onko ne aivan hirveää katseltavaa vai sitä samaa JYPiä mitä hippoksella nähdään?
 
Viimeksi muokattu:

Hele

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Groove Armada kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että kotipeleissäkin on tiivistetty puolustusta tälle kaudelle, mutta onko se vieraspeleissä jotenkin erilaista? Onko ne aivan hirveää katseltavaa vai sitä samaa JYPiä mitä hippoksella nähdään?

Muuten hyvä ketjunavaus, mutta voi kun olisit nimennyt ketjun pelkästään JYPin pelitaktiikaksti tms. olisi tässä voinut ruotia JYPin taktiikkaa yleiseltä kantilta. Vasten otsikkoa käsittelen vain kotitaktiikkaa, koska en ole vieraspelejä vielä nähnyt. Mutta lukemani ja kuulemani perusteella, taktiikka on piirun verran passiivisempi kuin kotona. Tämä johtuen kuitenkin siitä, että kotona on yleisön paine tehdä ottelussa aloitteet.

JYP luottaa edelleen liikkeeseen ja aktiiviseen viisikkopeliin. Erona edellisiin Alatalon JYP-kausiin viisikkopeli on kuitenkin kontrolloitumpaa ja tiiviimpää. Leimallista JYPin paketissa on ollut tähän asti se, että vastustaja ei juhli juurikaan ylivoimahyökkäyksillä. Pelikonsepti on moderni, viisikon tasapainoon luottava systeemi. Kaikki puolustaa, kaikki hyökkää. Näin viisikko pysyy balanssissa, eikä suuria rakoja pelaajien välille synny. Kun tätä toteutetaan vielä neljän ehjän ja tasaisen viisikon voimin, homma toimii. Toivotaan, että näin tapahtuu myös jatkossakin.

Varsinkin kotona, kiekko pyritään pitämään ja kontrolloimaan viimeiseen asti. Tästä johtuen moni katsomossa repii pelihousunsa, koska kiekkoa ei osata purkaa. Tämä on tietoista, koska kiekko yritetään saada pelaamalla rauhoitettua oman joukkueen haltuun. Erittäin tyypillistä Alatalon pelifilosofiaa, jolla pyritään muun muassa kehittämään pelaajien henkilökohtaisia taitoja.

Rosteri on kuitenkin kapea kuin viulunkieli, joten profiilipelaajien loukkaantuminen tai hyytyminen saattaa rikkoa joukkueen harmoniaa.
 
Viimeksi muokattu:

Groove Armada

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Starkin noutopihan parakki
Hele kirjoitti:
Muuten hyvä ketjunavaus, mutta voi kun olisit nimennyt ketjun pelkästään JYPin pelitaktiikaksti tms. olisi tässä voinut ruotia JYPin taktiikkaa yleiseltä kantilta.

Vaihdoin ketjun otsikon. (paitsi että sitä ei voikaan näköjään vaihtaa otsikkoa muuttamalla)

Yksi hyvin näkyvä piirre 'taktiikassa' on se, et että kenttiä peluutetaan tasaisesti. Lienee aika ennennäkemätöntä, että liigajoukkueessa esim kaikki neljä ketjua harjoittelevat ylivoimaa? Tämähän on sinänsä fiksua ja mielenkiintoista, että jos ja kun JYPin vahvuus esim tällä kaudella on nimenomaan neljässä tasaisessa ketjussa, on mukava nähdä esim 3-4-ketjujen onnistujia myös ylivoimaa pyörittämässä.

Mitä muuten tulee tuohon peluutukseen, niin nyt kun ihmiset ja itse myöskin ihmettelevät ja valittavat että kun ykkösketju ei saa mitään aikaan, niin täytyy muistaa että kuitenkin Alatalo on jakanut peliaikaa ja vastuuta erittäin tasaisesti, ja mielestäni se, että yksi ketju ei joukosta erotu, on ainoastaan positiivinen asia.
 

Hepitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Sorkitaan vieraisiin pöytiin

Eilen tuli käytyä katsomassa Tappara-Jyp -peli ja yksi erittäin positiivinen asia pisti silmään. Päin vastoin nykytrendiä, Jyp pyrki pelaamaan jääkiekkoa. Nykyisin tuntuu olevan valloilla pelityyli, jossa kiekko lyödään hyökkäyspäätyyn ja vauhdilla mennään painimaan perään. Jyp oli tähän verratuna oikein virkistävä poikkeus. Kyseistä tyyliä ei käytetty kertaakaan. Kiekkoa pyrittiin viemään hyökkäysalueelle syöttelemällä. Piti ihan hieraista silmiä, kun on jo tottunut tuohon "pitkä päähän ja perään" -taktiikkaan.

Puolutuspelissä pisti silmään aktiivinen häirintä. Vastustajan iholla oli kokoajan mies ja jos kaveri oli isompi niin silloin siellä oli kaksi. Loppua kohden alkoi luistin painaa ja silloin tietysti mukaan tuli Alexander Karelinin muinoin ylivoimaisesti hallitseman lajin piirteitä.

-H-
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
Hyvä alku vieraspeliin ja aktiivista pelaamista ja palkinnoksi parit maalit, sitten alkoi liiankin tuttu sähläys sekä jäähyily. Ensimmäisen erän lopussa toki oli tilaisuus mennä uudestaan parin maalin johtoon, mutta ei maistunut Gardinerille tyhjä tai muillekaan.

1-2 on kuitenkin ihan hyvä torjuntavoitto, erän kuvan perusteella. Toiseen erään pitäisi uudestaan löytää aktiivisuus.
 

HOOLIGAN_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avtomobilist, SUOMI, 1923 (1897)
Hyvä alku vieraspeliin ja aktiivista pelaamista ja palkinnoksi parit maalit, sitten alkoi liiankin tuttu sähläys sekä jäähyily. Ensimmäisen erän lopussa toki oli tilaisuus mennä uudestaan parin maalin johtoon, mutta ei maistunut Gardinerille tyhjä tai muillekaan.

1-2 on kuitenkin ihan hyvä torjuntavoitto, erän kuvan perusteella. Toiseen erään pitäisi uudestaan löytää aktiivisuus.
Ei löydetty, mutta kahden erän jälkeen tasatilanne 2-2 on ihan ok, kun pelinkuva sellainen, että voisi olla 5-2 tms.

Aika kaukaiselta voitto tuntuu, vaikka tasatilanteessa lähdetään kolmanteen erään.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös