Parhaat muistot Kupittaalta ovat viimeisin Ilveksen edustusjoukkueen Suomenmestaruus sekä viimeisin Ilveksen A-nuorten Suomenmestaruus.
1985. The Green Miracle.
TPS voitti ensimmäisen osaottelun 3-2 Kupittaalla. Ottelun aikana halli tyhjennettiin, kun poliisille oltiin soitettu pommiuhka. Mitään ei löytynyt ja ottelu jatkui pienen happihyppelyn jälkeen. Ja toisen finaaliottelun TPS voitti toisessa legendaarisessa (suomen vanhimmassa, mutta edelleen huippukuntoisessa) jäähallissa; Hakametsässä 1-6.
Tuon ottelun jälkeen TPS:n Jyrki Latva totesi haastattelussa: "Uskon, että olemme jo vahvoilla. Ilves alkaa puutua. Mitä kauemmin pelataan, sitä selvemmin meidän rutiinimme tulee esille."
Kolmanteen otteluun Kupittaalla Ilveksen pelaajat näkivät TPS-miesten kävelevän koppiin pukupussit olkapäillä. He olivat valmistautuneet juhlimaan mestaruutta ja TPS:n valmentajalle, "Mölli" Keinoselle, teetetty kultainen takki oli viimeinen niitti raivolle. Tämä suututti Ilveksen - ehkä ratkaisevaan raivoon.
TV-kamerat olivat valmiina ja lehdistö oli kohottanut TPS:n jo varmaksi mestariksi. Huoltajat kantoivat shampanjapulloja TPS:n pukukopin viereiseen huoltotilaan.
Tuloksena oli täydellinen raivoa täynnä ollut teurastus, jonka isäntänä olikin nyt Ilves. Ottelu päättyi 1-8 ja taas matkattiin Tampereelle.
Oli sunnuntai 24.3.1985. TPS oli saapunut nyt nöyremmällä asenteella ja aloittikin ottelun rajusti. Ilveksen nuori kakkosmaalivahti Jarmo Myllys torjuikin ensimmäisessä erässä 20 kertaa!
TPS aloitti kuitenkin maalinteon toisessa erässä. Juha Nurmi ohjasi Jyrki Latvan lämärin Myllyksen taakse. Ilves pääsi kuitenkin kapteeninsa maalilla tasoihin ylivoimalla kun Matti Kaario suti tasoituksen ohi Rokaman. Tämän jälkeen jälleen halli tyhjennettiin pommiuhan vuoksi. Eikä taaskaan löytynyt mitään.
Tämän ylimääräisen "aikalisän" jälkeen TPS:n Jukka Porvari vei TPS:n jälleen johtoon 1-2. Tämän jälkeen Ilves sai myllyn aikaiseksi Rokaman vartioimalle maalille, mutta aina tuloksettomasti, kunnes ajassa 52:52 Hakametsä räjähti, ei pommin vaan, huutomyrkyn voimasta täyteen elämään. Hannu Kuronen ohjasi Kaarion laukauksen verkon perille ja peli oli tasan 2-2.
Ajassa 58:58 Risto Jalo räjäytti potin täydellisesti. Heikkilä katkaisi TPS syötön ja käänsi pelin välittömästi. Heikkilä heitti rystyltä selkänsä taakse kumilaatan Risto Jalolle joka pääsi tälläämään lähes tyhjään verkkoon voittomaalin joka muistetaan iäti Ilveksen historiassa. Peli päättyi 3-2 ja sarja oli tasoissa.
Tiistai 26.3.1985. TPS-Ilves - viimeinen finaaliottelu.
Ilves oli päättänyt, että kukaan ei ota pukuja mukaan vaan Turkuun matkataan farkuissa ja verkkareissa. Tuoreessa muistissa oli vieläkin TPS:n pukupussit ja kuohuviinit.
Ottelu alkoi tunnustellen ja tasaisissa merkeissä. Sitten tapahtui jotain. Kohtalo oli armoton Ilveksen kannalta. Jouko Narvanmaa laukoi tulisen laukauksen, joka ei mene maaliin vaan Risto Jalon polvilumpion yläpuolelle. Jalo talutetaan pukusuojaan.
TPS saa siitä lisää virtaa ja Jukka Porvari tekee luvuiksi 1-0 kolmisen minuuttia ennen ensimmäisen erän päätöstä. Pian tämän jälkeen Jukka Virtanen 2-0, jotka jäivätkin erälukemiksi.
Risto Jalo makasi lääkärin pöydällä ja jalkaa yritettiin pistää kuntoon. TPS:n joukkueenjohtaja Severi Kuismanen sai tietoonsa iloisia uutisia ja marssi pukukoppiin: "-Jumalauta! Jalo ei pysty pelaamaan! Me ollaan mestareita!"
Hän oli kuitenkin väärässä. Jalo lääkärien puheista piittaamatta päätti palata jäälle.
29:38 Jyrki Latva ottaa kohtalokkaan kaksi minuuttisen ja Helmisen viisikko pääsee myllyttämään ylivoimaa. Se ei tuota tulosta, mutta sitten palaa Jalo jäälle ja tämä kentällinen tuo Ilveksen maalin päähän. Pullinen ohjaa Hirsimäen siniviivalaukauksen Rokaman selän taakse. 2-1.
Tammi torjuu kuin hurmiossa Ilveksen maalilla, niin Keskisen läpiajon kuin monet muut tilanteet. Viimeinen erä alkaa. Risto Jalo kiertää maalin taakse. Keskinen roikkuu perässä, muttei pysty estämään kun Jalo livauttaa vanhanaikaisen Rokaman patjojen välistä maaliin ja peli on tasan 2-2!
2-2 ja viimeinen erä. Kupittaa elää täysillä mukana. Samoin ottelua selostanut Juha Jokinen televisiossa.
TPS ei ehdi toipua tasoituksesta kun Jalo on taas pahanteossa. Jalo kahvittaa ensin Jyrki Latvan ja syöttää Mikko Mäkelälle. Miksa harhauttaa Rokaman, joka torjuu kuitenkin laukauksen. Narvanmaa ruhjoo Miksan jäähän ja kiekko on kateissa. Jossain Rokaman ja maalin välissä. Ja yksi mies näkee sen. Hän on Risto Jalo joka ryntää tilanteeseen takaa ja heittäytyen sutii yksinäisenä makailevan kiekon TPS:n verkkoon kauden viimeisen kerran!
Jalo aloittaa villin voitontanssin ja Ilves johtaa ottelua ensimmäisen kerran!
TPS painostaa loppuun asti kunnes Ilves puolustus nukahtaa kunnolla ja Keskinen sekä Vuori pääsevät kahdella nollaa vastaan. Essi syöttää poikittaissyötön maalin kulmalle ja TPS yleisö nousee seisaalleen maalinmerkiksi, mutta Tammi torjuu! Ilves voittaa 2-3.
Ilves on mestari.
Matti Kaario nosti kapteenina mestaruusmaljan ja kukaan ei osannut tuolloin aavistaa, että viimeisen kerran ennen pitkän pitkää kuivaa erämaata. Hopeaa on tullut pari kertaa ja pronssia, mutta ei enää tuota himoittua Kanada-Maljaa. Siksi Kupittaa on meille Ilvesläisille hieno muisto.
Vielä Poika palaa kotiin. Vielä joskus.
******
Viime kauden a-nuorten mestaruus oli vähemmän dramaattinen ja enemmän ylivoimainen. Ensin kaatui Tappara 3-0. Sitten Blues 3-0. Sitten TPS 3-1. Ja Rask pelasi kuusi nollapeliä playoffeissa.
A-nuorten joukkueenjohtajana oli tuttu mies: Matti Kaario, joka pääsi 20 vuoden jälkeen nostamaan kannua jälleen Kupittaan kattoa kohti!
Toivottavasti Kupittaan viimeinen peli viitoittaa menestystä myös edustusjoukkuuellemme.
Niin tai näin. Kupittaa elää ikuisesti muistoissamme. Ikuisesti.