Marjamäelle kenkää!

  • 217 210
  • 1 122

Giroux

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Philadelphia Flyers
Marjamäki, Ahokas ja Rautakorpi. Kaikkia yhdistää se että eivät ole olleet huippupelaajia. Onhan noita toisenlaisiakin esimerkkejä mutta onko niin että valmentaja joka ei ole pelannut huipulla valmentaa liikaa teorian kautta? Tunteet jää pois.
Ainakin Rautakorven pelikirjasta on tunne vedetty yli paksulla tussilla. Se näistä Marjamäen maajoukkuepeleistä on paistanut alusta asti, että pelaajat eivät tarkalleen ottaen edes tiedä mitä kentällä pitää tehdä. Syksyn EHT-peleissä meininki näytti ihan hyvältä, mutta olympialaisissa sama vaiva iski jälleen. Koska ei ole kompetenssia analysoida pelitavallisia asioita sen enempää, niin tyydyn vain toteamaan, että yksinkertaisempaa ja suoraviivaisempaa kiekkoa kiitos. Saatettaisiin nähdä jopa epäsuomalaiseen tapaan taklauksia tai muita harvinaisuuksia. Ei toki mitään gilbertbrulemaisia avojään päähän kohdistuneita taklauksia, vaan oikein ajoitettuja ja peliä edistäviä taklauksia.
 

Mustanaamio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
En millään jaksa selata koko ketjua läpi, mutta se joka sen on tehnyt niin miten täällä mielipiteet jakaantuu Marjamäen potkuille ja toiseksi onko hänen puolustelijoita ilmaantunut?

Tämä siksi, että aina keskustelupalstoilla on niitä vastarannan kiiskiä ja se että, onko Marjamäki epäonnistunut valmentaja majussa on samaa luokkaa todellisuuden kanssa kuin se, että onko painovoima todellista.

Kuka pystyy enään tässä vaiheessa seisomaan Marjamäen takana?

Viime kevään MM-kisoissa vielä puolustelin, mutta nyt ei enään kehtaa. Jestas kun oli tylsää, löysää ja hidasta viihdettä. Tuloskin oli huono. Nyt jos ei tyyli muutu niin ukkohan on hidasälynen? Ei mitään hävittävää MM-kisoissa. Nämä putoamiset on jo nähty. Kaikkein väsynein leuka on:" ei ole yhtään helppoa peliä" Voi vihko. Yksi voitto jostain oikeasta jääkiekkomaasta ja pelattaisiin mitalleista. Mutta kun ei, ei nyt ja tuskin MM-kisoissakaan.

Ei kiinnosta enään. Kannatan vain omiani ja katselen jotain mistä saa fiilistä.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Latea kohdellaan vielä hyvin silkkihansikkain verrattuna esim. miten suurissa futismaissa kohdellaan maajoukkueen päävalmentajaa, jos homma ei mene niin kuin on laskelmoitu. Italian koutsin ei tarvinnut kauas heilua enää kentän laidalla, kun Ruotsi pudotti Italian arvokisoista. Puhumattakaan media yms. Mitä nyt Hesari vähän uskalti kyseenalaistaa tämän päivän lehdessä Laten höpöhöpö-taktiikka-analysoinnit.

Miksi toisaalta Latea grillattaisiin? Ainakin Vierumäen liittopatruunoiden tuki Latella on ollut aina takanaan, joten tilanne voi olla vähän vaivaannuttava. Rautakorvella tätä ei ollut ja se tuli ilmi kesken junnu mm-kisojen. Latelle ei moista maton vetoa jalkojen alta tehdä varmasti.
 

PPK

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK
Oma muisti kattaa sir Penan ajasta tähän päivään saakka, ja siltä ajanjaksolta Marjukka on selkeästi kehnoin päävalmentaja. Unettavaa kiekkoa ilman tulosta. Pelaajavalinnat mielestäni myöskin vähintäänkin kyseenalaisia kautta linjan.

Voin vain toivoa potkuja, mutta luotto liiton päätöksentekoon on yhtä kova kun Marjukan tuloksen tekoon.

En usko, että Marjamäki sa potkuja enää tässä vaiheessa. Se olisi Jokereille aivan liian kova julkinen nöytyytys, että heidän uusi ”profiilivalmentaja” saa potkut juuri ennen uuden pestin alkua. Eikä liitossa ikinä tehtäisi Jokereita haittaavia päätöksiä.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Onhan toi jo aika uskomatonta skeidaa liiton kaverilta. Eikös se ollu viime mm-kisojen kriisivaiheessa vai oliko world cupin jälkeen, ku joku liiton dude kertoi, että pystyvät tarvittaessa reagoimaan? Nyt sitten mennään jollain "yksi puolivälierä peli ja ei kenenkään maailma siihen kaadu". Ei, se ei ollut vain yksi puolivälierä, vaan jo kolmas turnaus peräkkäin, kun suoritetaan odotuksiin nähden rankasti ali. Tämän stintinhän piti ennakkoon olla suorastaan unelmasetti. World cuppia, olympialaisia ja muutamat mm-kisat ja nyt tää sitten tuhlattiin tällaiseen teoreetikkoon. Tosin en ole itsekään varma, että kannattaako kenkiä enää, ku vain yhdet kisat hänellä edessä, mutta toisaalta olisihan se tosiaan hieno nähdä vaikka joku Karri Kivi vetämässä yhdet nopeet mm-kisat.
 

Neely

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Kings ,Englanti, Blaugrana&C.D. Santa Clara
Marjamäki, Ahokas ja Rautakorpi. Kaikkia yhdistää se että eivät ole olleet huippupelaajia. Onhan noita toisenlaisiakin esimerkkejä mutta onko niin että valmentaja joka ei ole pelannut huipulla valmentaa liikaa teorian kautta? Tunteet jää pois.
Ei automaattisesti. Eihän Erkan tai JJalosen peliuria voi oikein huipulla pelaamisensa pitää. Kyllä noiden jengeistä on tunnetta ja tahtoa löytynyt.

Marjamäki vaikuttaa tyypiltä joka käyttää tilastoanalyysejä väärin. Pelaa ATK-laitteensa tilastosoftalla ottelut ennalta ja luo sen pohjalta pelisuunnitelman joka on kiveen hakattu. Sille se ainakin vaikuttaa kun taktiikka vaihtuu joka matsiin mutta pelin sisällä ei enää löydykään vaihtoehtoista suunnitelmaa tai tapaa. Tuo ainakin selittäisi sen miten tunne on onnistuttu tappamaan noin totaalisesti pois. Ketä kiinnostaa skulata jos kaikki ratkaisut syötetään ulkoa?

Toivottavasti nämä Suomen materiaalivajeen taakse menevät paskapuheet loppuivat nyt kuin seinään Saksan marssiessa finaaliin pelkillä DEL-äijillä. Ollut vitun rasittavaa paskaa kuunneltavaksi jo World Cupista saakka.
 
Viimeksi muokattu:

Lätkä

Jäsen
Tällaista ummehtuneisuutta ja harmautta ei ole ollut maajoukkueen yllä sitten Rauno Korven, eikä edes silloinkaan!

Jotenkin vaan tuntuu, että peli-ilokin on kadonnut Leijonilta. Se, että Curren aikaan käytiin hevosia taputtelemassa oli osa iloista kokonaisuutta. Tällaiset "vedot" ovat siirretty Laten aikana sivuun ja tilalle tuotu Marjamäen fläppitaulu, kera täysin sekavien ja aukeamattomien kuvioiden/teorioiden! Niin ja tietty "marjana" kakun päällä ottelujen jälkeiset haastattelut, jossa Late latasee monotonisella äänellä samaa liirumalaarumia pelistä ja turnauksesta toiseen. Mahtaakohan olla perushämäläinen hymyillyt koskaan? Tietty, jos ei aihetta, niin miksi naureskelemaan...noin niinkuin filosofoiden, kuten Marjamäki.

Viimeiset kolme arvokisaa Leijonien osalta ovat olleet yhtä tylsiä, kuin katsoisi rikospsykiatri Hannu Lauerman iltasatua!
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Nykäskylän ylpeys, Bunch of jerks
En usko, että Marjamäki sa potkuja enää tässä vaiheessa. Se olisi Jokereille aivan liian kova julkinen nöytyytys, että heidän uusi ”profiilivalmentaja” saa potkut juuri ennen uuden pestin alkua. Eikä liitossa ikinä tehtäisi Jokereita haittaavia päätöksiä.
En usko minäkään potkuihin, vaikka edelleen niitä toivoisin. En tosin ole varma liittyykö Jokerit tähän yhtälöön kovinkaan voimakkaasti. Enemmän kyseessä liiton munattomuus josta Nurmisen kommentit Hesarissa on enemmän kuin hyvä esimerkki. Late taitaa nauttia liiton silmissä aika varauksetonta "hyvän jätkän" mainetta ja asemaa.
Potkujen todennäköisyys mielestäni jotain 0-5% välillä.
 

Sim_Sam

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP, Punamustat pelipaidat, 60min paine ja DDR
No eihän Marjamäki saa potkuja ennen MM-kisoja, joten spekulaatiot Karri Kivistä sun muista, voi ihan huolella heittää romukoppaan. Tällä mennään ja sillä selvä. Ei tässä vaiheessa ole enää mitään järkeä alkaa vaihtamaan päävalmentajaa. Mutta nuo Nurmisen kommentit on kyllä jotain uskomatonta kakkaa. Eipä tässä muuta, kun eteenpäin.
 

Barry Manilow

Jäsen
Suosikkijoukkue
California Golden Seals
Marjamäestä todennäköisesti tulee Rauno Korven päivien jälkeen ensimmäinen Suomen maajoukkueen päävalmentaja, joka ei ole voittanut arvokisamitalia. Sheddenkin voitti pronssia. Summasen johdolla saavutetun loppuottelupaikan World cupissa lasken tässä arvokisamitalin veroiseksi.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Marjamäki, Ahokas ja Rautakorpi. Kaikkia yhdistää se että eivät ole olleet huippupelaajia. Onhan noita toisenlaisiakin esimerkkejä mutta onko niin että valmentaja joka ei ole pelannut huipulla valmentaa liikaa teorian kautta? Tunteet jää pois.

Oma arvioni on, että kyseessä on enemmänkin persoonallisuuskysymys. Marjamäki on ihmisenä ylianalyyttinen, eikä hänellä ole karismaa sytyttää pelaajia. Jos karismaa ei löydy persoonallisuuden kautta, sen puutettu voi paikata jonkin verran sillä, että pelaajat kunnioittavat valmentajaa tämän saavutusten kautta. Marjamäen meriitit ovat kansainvälisellä tasolla kuitenkin niin vaatimattomat, ettei niillä kuuhun lennetä. NHL-pelaajien näkökulmasta joku liigavalmentaja karjuu heille ja yrittää paksun pelikirjan kanssa opettaa heitä pelaamaan. Eipä ihme, ettei pelaajia kiinnosta. Jukka Jalosella oli samaa ongelmaa, mutta hän oppi myöhemmin virheistään ja paransi valmennustaan, ja nykyään hänellä on jo oikeasti kovia meriittejä, kuten MM-kulta 2011 ja U20-kulta 2016.

Voisiko joku selittää, miksi Ahokas floppasi? Olin saanut käsityksen, että hän antaisi ennemmin pelaajien pelata kuin painottaisi liikaa pelikirjaa. Silti kun Rautakorpi sai potkut joukkueesta kesken nuorten MM-kisojen, Ahokkaan saapuminen tilalle ei yhtään saanut joukkuetta parantamaan otteitaan (pelillisesti siis: peli oli aivan yhtä sekavaa, vaikka Sveitsistä ja Latviasta kaivettiinkin voitot), ja sama fleguilu jatkui tämänkin vuoden U20-kisoissa.

Mielestäni tehokkain valmennus saataisiin kahdella valmentajalla, joista päävalmentajana on karismaattinen hengenluoja, ja apuvalmentajana on joku analyytikko pohtimassa pelistrategiaa. Päävalmentaja hoitaa sen tunnepuolen ja pelaajien sytyttämisen, ja apuvalmentaja huolehtii pelisuunnitelmasta. Jos en väärin muista, tällainen yhdistelmä oli käytössä World Cupissa 2004, jossa Rami sai kaikki muut paitsi Niinimaan syttymään, ja Erkka oli joukkueen aivot.
 

WildThing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Oulun Kärpät ja Minnesota Wild
Oikeastaan ainoa huippuhetki, mikä Marjamäen ajasta maajoukkueessa on jäänyt minulla mieleen, on Suomen World Cup -joukkueen turnauksen maalikooste Reino Nordinin säestäessä. Se saa edelleen hymyn huulille. Loppujen lopuksi kyse on jääkiekossakin viihteestä.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Voisiko joku selittää, miksi Ahokas floppasi? Olin saanut käsityksen, että hän antaisi ennemmin pelaajien pelata kuin painottaisi liikaa pelikirjaa. Silti kun Rautakorpi sai potkut joukkueesta kesken nuorten MM-kisojen, Ahokkaan saapuminen tilalle ei yhtään saanut joukkuetta parantamaan otteitaan (pelillisesti siis: peli oli aivan yhtä sekavaa, vaikka Sveitsistä ja Latviasta kaivettiinkin voitot), ja sama fleguilu jatkui tämänkin vuoden U20-kisoissa.

Minäpä yritän. On jotensakin hellyttävää täällä pohdinnat esim. Marjamäen karismasta tai sen puutteesta. Se on tyhjää diiba daabaa. Suomalainen kiekko kokonaisuutena on kutistunut näiden meidän pelien kanssa tämmöseen "pane mua" kiekkoon ja oleellista siinä on, että osataan defensiivinen 1-2-2 tai träppikiekkio. Liigassa sillä pärjää, koska mikään valmennus ei osaa enempää. Kv - tasolla niin seurajoukkueissa, kuin maajoukkueissa aika on ajanut tuosta ohi jo ajat sitten. Tähän taisin kiinnittää huomiota jo viime mämmäreiden aikaan (muistaakseni tännekin tilitin). Suomalainen valmennus funtsii asiat puolustuksen kautta entiseen malliin, mutta nykylätkässä se ei tuota offensiivisesti mitään. Kärki maailmassa, eikä pelkästään kärki on kehittynyt taktisesti siihen suuntaan, että pelit ratkaistaan keskialueella, mutta ei defensiivisesti, vaan offensiivisesti. Tätä ei suomalainen taktinen valmennus ole kyennyt hoksaamaan. Tässä mielessä peli on lähentynyt jalkapalloa (automaattisesti, kun taso paranee) ja kun jalkapallossa voittaa se. joka voittaa keskikentän, niin jääkiekossa voittaa se, joka voittaa keskialueen. kaikki, mitä tapahtuu hyökkäysalueella on lähtöisin siitä, mitä tapahtuu keskialueella. Suomessa puhutaan viivojen voittamisesta, mutta se on vain osatotuus, vaikka sinällään totta onkin.

Siellä keskialueella offensiivisesti merkittävintä on se, mitä kiekottomat tekee. Suomessa ne tuppaa olemaan statisteja, kuin kaupungin duunareita, jossa yksi tekee ja muut katsoo. Kv _ kiekossa tämä on ohitettu jo pari kautta sitten. Mennyttä on myös meitin pelin rytmittely ( viivytellään omissa ja kerätään viisikko omalla alueella ja lähdetään organisoidusti hyökkäämään) koska jokainen joukkue, joka on valmennettu pelaamaan keskialue oikein tekee tyhjäksi jokaisen moisen yrityksen, siirtokiekkoon tai hätäiseen dumppaukseen päätyy ne, tämä siksi, koska suomalaisilla joukkueilla ei ole mitään käsitystä kuinka keskialuetta voisi pelata, saati voittaa offensiivisesti. Korostan, että pelaajien taitotaso riittää kyllä tasapäiseen haastamiseen, valmennuksen taktinen osaaminen ei vaan riitä.

Siksi niin Ahokkaan junnuista, kuin Marjamäen senioreista tulee tunne, että ne vetää joko virkamiesmäisesti, varoen tai ilman tunnetta, koska pelitavallisesti ne ei yksinkertaisesti voi saavuttaa mitään.

Minä olen asian suhteen täysi maallikko, mutta en sentään idiootti ja kaikki kirjoittamani on jokaisen nähtävissä noissa peleissä, jos vaan viitsii katsella. Mun huomiota aiemmin kiinnitti eht - höntsän Kanada matsi, jonka satuin paikan päälle tsuumaamaan ja vaikka siinä pelissä Suomi taisi voittaa, niin taktisesti se oli jäätävän paskaa tekemistä Suomelta. Vastustaja pelasi materiaalieron johdosta pelkästään selviytymisestä, mutta Suomella ei ollut taktiseti yhtään mitään laittaa pöytään, ainoastaan materiaaliero. Siinä, niin kuin kaikissa harkkamatseissa, vastustajille oli samantekevää mikä on tulos, koska höntsä palveli ainoastaan omaa kehittämistä, siinä missä Suomi väänsi tosissaan. Ihan sama tää lässytys, että kun tsekki kaatui harkkahöntsässä kisojen kenraalissa, Suomikiekkomiehet pitää sitä jonkinlaisena todisteena siitä, että kartalla kyllä oltiin, mutta... tosiasiassa tsekkejä ei kiinnostanu pätkääkään peli, tulos tai vastustaja, siellä pantiin omia palikoita ojennukseen oikeita pelejä varten.

On myös vähän dadaa höpötellä siitä kuinka joku valmentaja antaa vapauksia ja joku vaatii noudattamaan pelikirjaa, koska sillä ei sinällään ole mitään merkitystä tuloksen kannalta. Valmennuksen on aina kumminkin luotava sapluuna, jolla niistä vapauksista olisi jotakin hyötyä, ilman sapluunaa se on koohottamista ja tulos sattumanvaraista. Niin kuin se on myös aina silloin, jos keskialue jää voittamatta, jokusen paikan aina yksilöillä saa, mutta viimeistelyn pitäisi olla sitten kliinistä ja virheetöntä. Vaan ei koskaan ole, kun keskialueen peli voi ainoastaan tuottaa sen ajan ja tilan kliinisyydelle.
'
Hupaisaa tulee olemaan seurata näitä mämmäreitä, kuinka tällä valmennuksella ja noilla pelureilla mennään pohjaan kuin estonia konsanaan ja samalla saadaan kuulla lässytystä siitä, kuinka luotiin paikkoja enemmän kuin vastustaja, vaikka tosiasia on, että 9/10 on toivotonta räpellystä ja se yksi tuhrataan ihan vaan yksilön jäätymisellä. Ei pompi, eikä ole tuuriakaan, mutta parempaa kohti mennään.

Siihen sanoisin loppukaneetin, että jos taktinen osaaminen puuttuu valmennuksesta, puuttuu sieltä myös toimiva visio siitä, minkä tyyppisiä pelaajia joukkueeseen pitäisi balansoidusti hakea, nyt se ollut yhden tyypin hakua ja jos ei riittävästi yhtä tyyppiä löydy, se lähimpänä oleva valittu ei ihan se yksi tyyppi kuitenkin pakotetaan siihen yhteen tyyppiin.

Moni luulee varmaan tämän myötä, että Marjamäkeä parjaan, mutta ei, niin se menee, että liitto, katso peiliin.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Marjamäellä on MM-kisat aikaa pelastaa maineensa maajoukkuevalmentajana. Sieltä jos tulee kultaa, on asema ikuisena kansansankarina taattu. En kultaan toki usko, mutta mahdollisuushan on aina.
 

Esteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️
Kustannan omalla osuudellani jääkiekkoilua Suomessa. Annan liitolle ja seuroille rahaa ja vastikkeeksi odotan saavani viihdettä.

Lauri Marjamäen aikana olen pahoittanut mieleni monen monta kertaa. Vuoden 2016 syksystä alkaen olen hiljalleen menettämässä kiinnostukseni lajin seuraamiseen maajoukkuetasolla. Tappioita ja pettymyksiä... Kuka niistä on valmis vuodesta toiseen maksamaan?

Viimeinen pisara minun vatiini oli, kun kuulin selityksen: Hyvin meni kisat, kun voitettiin Norja, Saksa ja Korea.

Mielestäni nyt saa riittää. Lauri, lähde. Mene. Ole mies ja feidaa. Katoa elämästäni. Häyivy.
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Toivottavasti nämä Suomen materiaalivajeen taakse menevät paskapuheet loppuivat nyt kuin seinään Saksan marssiessa finaaliin pelkillä DEL-äijillä. Ollut vitun rasittavaa paskaa kuunneltavaksi jo World Cupista saakka.

Niin kauan kuin minä muistan (ja muistan jo useamman vuosikymmenen taakse) on aina puhuttu siitä, ettei meidän materiaali riitä suurinpiirtein ketään vastaan, mutta niin vain on parin viime vuosikymmenen ajan niitetty menestystä käsittämättömällä tahdilla.

Nyt on hyvä hetki muistella Sotsin olympialaisten rosteria, joka tuntui kuivuvan kasaan jo ennen turnauksen alkua, kun todella monet avainpelaajat olivat loukkaantuneina ja tuolloin elettiin vielä aikaa ennen Patrik Suurta kumppaneineen, eli materiaalin leveydestä ei todellakaan voitu puhua missään muodossa. Eikä se vieläkään niin leveä ole, että olisi tungokseksi asti valinnanvaraa.

Ja sitten meni vielä Barkov heti turnauksen alussa ja ykköstä sentteröi joku immonen, niin kukapas olisi uskonut että niin vain pöllytettiin Venäjän superstaranippu kuin USA:nkin hyperstaranippu täysin puhtaasti ja miltei nöyryyttävästi 5-0. Turha väittää, ettei jenkkejä kiinnostanut pronssiottelu, kyllä nimittäin kiinnosti ja sikäläisessä mediassa asiaa ruodittiin kyllä melko huolellisesti

No, olihan meillä maailman paras Selänne, joka sai kummallisen godmoden päälle vielä viimeisen kerran kunniaksi, mutta olihan suoritus silti kokonaisuutena täysin käsittämätön, positiivisessa mielessä.

Se onkin sitten kysymys erikseen ja mielenkiintoinen pohdittava, kuinka paljon yksittäinen valmentaja edes kykenee luomaan oikeanlaista ilmapiiriä joukkueeseen, vai onko kaikki lopulta itse pelaajista kiinni? Valmentaja toki valitsee pelaajat, joten sillä tavalla pystyy vaikuttamaan välillisesti ilmapiiriin valitsemalla (mielestään) oikeat ihmiset yhteen.

Karu fakta on nyt se, että tässä on mennyt jo aika monta turnausta (ja useammalla valmentajalla taustaryhmineen) Leijonilta täysin penkin alle sitten tammikuun 2016 ja kukaan ei oikein tunnu tietävän, miten asia korjataan. Jos tämä näin jatkuu, putoamme kansainvälisessä rankingissa pysyvästi jonnekin Korean ja Latvian välimaastoon.

Siihenkö on todellakin tyytyminen, kaikkien näiden menestysvuosien jälkeen?
 
Suosikkijoukkue
Nykäskylän ylpeys, Bunch of jerks
Karu fakta on nyt se, että tässä on mennyt jo aika monta turnausta (ja useammalla valmentajalla taustaryhmineen) Leijonilta täysin penkin alle sitten tammikuun 2016 ja kukaan ei oikein tunnu tietävän, miten asia korjataan. Jos tämä näin jatkuu, putoamme kansainvälisessä rankingissa pysyvästi jonnekin Korean ja Latvian välimaastoon.

Siihenkö on todellakin tyytyminen, kaikkien näiden menestysvuosien jälkeen?
Itsehän olen täysin vakuuttunut, että Suomi palaa mitalikantaan kunhan Latesta päästään eroon. Eikä sitä mitalia tarvitse ihan joka kerta tulla, mutta pelin pitää olla mielenkiintoista ja tunnetta on löydyttävä niin kentältä kuin katsomoista. Laten käsijarrukiekolla tunteesta tai menestyksestä on turha puhua.
En ole pätkääkään huolissaan suomalaisen kiekkoilun tasosta. NHL:ssä pelaa valovoimaisia tähtiä ja nuoret on voittanu lähihistoriassa kultaa u-20 ja u-18 ikäluokissa. A-maajoukkue palaa tasolleen myöskin, se on varma.
 
Viimeksi muokattu:

penalalli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK, Leeds United
Juuri näin, kyllä Jalonen on nähnyt mihin totaali jarrukiekkoilu ei johda.

Tilapäistä taantumaa, menee Laten mukana pois, uskon vahvasti.
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Karu fakta on nyt se, että tässä on mennyt jo aika monta turnausta (ja useammalla valmentajalla taustaryhmineen) Leijonilta täysin penkin alle sitten tammikuun 2016 ja kukaan ei oikein tunnu tietävän, miten asia korjataan. Jos tämä näin jatkuu, putoamme kansainvälisessä rankingissa pysyvästi jonnekin Korean ja Latvian välimaastoon.

Marjamäki on ollut mukana kaudesta 2016 alkaen. Vai mitä tarkoitat useammalla valmentajalla?
 

Ötökkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Panthers, Lentävä maalivahti
Kyllä yksi valmentaja voi ainakin saada porukan lukkoon. Olen vasta nyt olympialaisten aikaan havahtunut siihen, ettei mulla ole enää juurikaan ry teitä herättänyt Leijonat - ei voitot eikä tappiot. Kukahan on seuraava valmentaja?
 

Kimmo Stasi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Marjamäki on ollut mukana kaudesta 2016 alkaen. Vai mitä tarkoitat useammalla valmentajalla?

Johtuu siitä, että lasken mukaan myös U20-turnaukset, sillä mielestäni kiekko on nykypäivänä muuttunut siten, että jo 19-20 vuotiaat pelaavat aika pitkälti "valmista" kiekkoa ja noiden ikäluokkien huippuja alkaa olemaan jo useassa NHL-joukkueessa johtavassa roolissa.

Siksi näen nykyään U20-turnaukset samanarvoisina A-maajoukkueen kanssa, että niitä tarkastelemalla voidaan hyvin vetää johtopäätöksiä siitä, missä kukin maa kulloinkin kiekkoilun suhteen menee.

Rautakorpi, Ahokas ja Marja ovat kaikki saaneet omat maajoukkueensa alisuorittamaan jollain ihmeen ilveellä.

Ja onhan tuosta lähitukevaisuudesta vielä mainittava eräs miehen sukuelimeen viittavan nimen omaava turkulainen pullaposki, joka lässäytti myös oman U20-joukkueensa täydelliseksi pannukakuksi vetämässään MM-turnauksessa, erittäin vahvalla pelaajamateriaalilla.

Sen turnauksen ylivoimapelaaminen oli muuten jotain sellaista, että kooste siitä pitäisi pyöriä jokaisen junnujoukkueen pukukopissa aina ennen peliä, että "ei sitten näin, pojat". Oli oikein oppikirjamainen esimerkki siitä, miten yv:n voi munata täydellisesti. Siinä ei taidettu saada edes yhtään vetoa aikaiseksi. Maaleja ei ainakaan koko turnauksen aikana yv:llä tullut ainoatakaan.

Että alkaa olla aika laajalla kirjolla näitä päävalmentajien epäonnistumisia jo.

Itse ylikamreerina soittaisin varmaan jo ulkomaanpuhelun jonnekin, vaikkapa Sloveniaan tai Saksaan, josko sieltä löytyisi vähän raikkaampia tuulia tuohon valmennukseen.

Sloveniakin veti Sotsissa uskomattoman turnauksen käytännössä samoilla pelaajilla kuin nyt Koreassa ja siellä oli vielä ne "kaikkein parhaat" vastassa. Ja hyvin vetivät nytkin. Missä siis syy moiseen? Tuskin pelaajamateriaalissa sentään.
 
Viimeksi muokattu:

red.machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia
World Cupin voi mielestäni antaa Marjamäelle anteeksi. Olisi ollut hyvä, mikäli alla olisi ollut yhdet MM-kisat ennen maailmancupia. Kovaan paikkaan Marjamäki joutui ja tuo turnaus näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut mielestäni parempi vetää K. Jalosen komennossa. MM-kisoissa sitten vaikka pelaajamateriaali ei mikään mahtava ollut, niin siitä huolimatta aika tuskaisia varsinkin alkusarjan pelit olivat. Puolivälierässä Late sitten kyykytti jenkkien päävalmentaja Blashillia ihan 100-0 eikä välieräkään mikään katastrofi ollut, vaikka tappio tulikin. Pronssiottelu sitten oli lähempänä alkusarjan suorittamista, vaikka Leijonat ihan hienoa nousua tekikin kunnes Kutsherov katkaisi Suomen selkärangan.

Tämä kausi näytti hyvältä Etelä-Korea-peliin asti, kunnes valmennus sitten jostain kumman syystä palata tuttuun ja turvalliseen passiiviseen pelitapaansa. Ensimmäisessä erässä Kanadaa vastaan tuo vielä toimi ja tilanne näytti hyvältä, mutta toiseen erään lähdettäessä Kanada oli löytänyt lääkkeen tuota vastaan, mutta siitä huolimatta valmennusjohto uppiniskaisesti jatkoi samalla linjalla ja vasta kolmannessa erässä takaa-ajoasemassa alettiin nähdä merkkejä EHT:llä nähdystä Leijonajoukkueesta. Silloin oli jo valitettavasti liian myöhäistä.

Haluan uskoa, että MM-kisoissa ei lähdetä pudotuspelivaiheessa säätämään pelitapaa täysin uuteen uskoon, mutta valmennusjohdon kommenteista päätellen isoja muutoksia ei ole tulossa.
 
Suosikkijoukkue
Ässät
En ole Venäjän pelejä seurannut niin paljoa, että osaisin arvioida Oleg Znarokin tekemisiä. Kait hän ainakin ihan hyvä koutsi on. Mutta joo, sillä ei ole väliä, Jatkoajan jutusta vain pompsahti esille yksi Znarokin kommentti:
"- En kolmannen erän aikana tai sen jälkeen antanut pelaajille enää juuri mitään ohjeita. Jokainen pelaaja kyllä tiesi kaiken, mitä heidän piti tietää ottelun voittamiseksi, Znarok paljasti."

Aika monet asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että Leijonat eivät ole Laten aikana pystynyt saamaan parasta itsestään irti. Sanoisin, että tämä sama on näkynyt kotisohvalle asti. Valmentajien pieni rinki ja hyvävelikerho nyt taputtelee toisiaan olalle ja välttelevät mitenkään moittimasta toisiaan. Ara taisi jossain antaa Marjamäelle pyyhkeitä henkisestä valmentamisesta, mutta esim. Jortikka sanoi että kyllähän pelaajallakin on oltava joku vastuu.

Onhan Jortsu tuossa toisaalta oikeassa, mutta tuosta Znarokin kommentista juolahti mieleeni, että onko pelaajille annettu tarpeeksi tilaa keskittyä ottelun aikana ja valmistaa itseään otteluihin? Olisi tärkeetä, että vaihtoaitiossakin istuvat pelaajat katsovat peliä, näin siihen peliin päästään paremmin kiinni. Vaikea se on keskittyä omaan tekemiseen ja ladata itteä, jos koko ajan joku örveltää fläppitaulun kanssa nenän edessä.

Tuossa voisi olla Latelle helppo kehityskohde MM-kisoihin. Älä ainakaan pelin aikana koutsaa liikaa niitä pelaajia. Ne on ammattilaisia, anna niille tilaa jokaisen omalla tavalla hakea se lataus peliin.

Tässä voi oikeasti olla yksi syy, miksi pelaavat näyttävät pelaavan Latelle, eikä joukkueelle tai itse pelille.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Tylsäähän Marjamäen jääkiekko on aina ollut, tosin Kärpissä valmentaessa nähtiin silloin tällöin runsasmaalisia otteluita, mutta aika harvassa tuo viihdyttävä lätkä oli. Hankinnat olivat hmv tasoa ja kun jotain hankintoja tehtiin niin ne laitettiin vilttiin tai neloseen. En tiedä miten KHL:ssä pärjää, toivottavasti hyvin, mutta ainakin tällä hetkellä ei sitä korkeammalle ole asiaa.Tällä hetkellä rankkaan Laten arvonimellä "EHT Apuvalmentaja" Aikaa onneksi toki vielä on ja paljon kehittyäkin.
Turha tosiaan varmaan yhden Skoda cupin vuoksi alkaa potkimaan pois, mutta kasvojen pesun paikkahan se tosiaan on. Mikäli taas Suomi meinaa poistua häviäjänä, niin voisi minun puolestani laittaa hallissa soimaan tämän Lempäälän Parvekefilosofin MM-kisabiisi 2015 :)) - YouTube
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös